Kunniaa Rajalan Jukalle!
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat

Kunniaa Rajalan Jukalle!
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat

Juuri näin. Ei viljellä voikukkaa vaan hiiltä. Pelto ei ole mikään hiilinielu, jos typpi ostetaan Yaralta.

Lainaus käyttäjältä: jooseppi - 04.06.19 - klo:14:08

Kunniaa Rajalan Jukalle!
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat

Juuri näin. Ei viljellä voikukkaa vaan hiiltä. Pelto ei ole mikään hiilinielu, jos typpi ostetaan Yaralta.

Eikös kasvi sido sitä enemmän hiiltä, mitä enemmän sille antaa ravinteita, mm. typpeä? Sepe lannoittaa peltonsa puhumalla paskaa...

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 04.06.19 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: jooseppi - 04.06.19 - klo:14:08

Kunniaa Rajalan Jukalle!
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat

Juuri näin. Ei viljellä voikukkaa vaan hiiltä. Pelto ei ole mikään hiilinielu, jos typpi ostetaan Yaralta.

Eikös kasvi sido sitä enemmän hiiltä, mitä enemmän sille antaa ravinteita, mm. typpeä? Sepe lannoittaa peltonsa puhumalla paskaa...

Niinhän sitä luulisi. Kun levität 100 kiloa typpeä peltoon, se on sama kuin 100 kg löpöä levittäisit. Typen ottaminen ilmasta on aika energiaa vaativaa hommaa. Typpibakteerit tekevät sen ilmaiseksi.

tuliko se typpi ihan kilo per kilo?

tuliko se typpi ihan kilo per kilo?

250 litraa löpöä per hehtaari, niin kyll kasuaa.

Kevyen polttoöljyn energiasisältö on noin 10 kWh/litra (11,8 kWh/kg tai 42,7 MJ/kg).

Yhden typpikilon tuottaminen kuluttaa energiaa 33- 36 MJ  Kaikki energia kun lasketaan mukaan, kun typpi on pellossa sekä hukkaan menevä osuus, niin 1/1 menee.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti76.pdf&ved=2ahUKEwjBhemTrtDiAhXJlIsKHZ3fBrYQFjAFegQIBxAB&usg=AOvVaw0PpfkK8LTpHRnor1dZRFn-

Sivu 15.

Kivahan tällaisia on unelmoida, mutta kun sillä pellon tuotolla pitäisi elää ja vielä saada ruokaakin tuotettua.

Kivahan tällaisia on unelmoida, mutta kun sillä pellon tuotolla pitäisi elää ja vielä saada ruokaakin tuotettua.

Unelma on se, että joku Yaralla lannoitettu pelto olis hiilinielu. Kuka tällaista keksii? Toinen unelma on se että Suomalaanen nauta olis jotenkin ilmastollisesti parempi vaihtoehto. Rehupelto josta yritetään 3 satoa, typpeä menee noin 250kg hehtaari per kasvukausi. Korjuun päälle. Jossain muualla asiat on toisin.

Muuten nää kaikki tuli esille Jukka Rajalan kurssilla -90 luvulla. Silloin kun löpö oli halpaa.

Miksiköhän pitäis piitata jostain hiilinieluista, kun väitetty ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos on jättimäinen vale.

Miksiköhän pitäis piitata jostain hiilinieluista, kun väitetty ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos on jättimäinen vale.

Oksa väitti aivan toista. Enontekiöllä kasvukausi kuulemma pidentynyt kuukaudella molemmista päistä. Että kait se kasvihuone siellä on. Oksan mielestä.

Miksiköhän pitäis piitata jostain hiilinieluista, kun väitetty ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos on jättimäinen vale.

Itsekin olen skeptinen ihmisen vaikutuksen määrään ilmastonmuutoksessa. Toki vaikutusta on, määrästä voi olla montaa mieltä.

Kuitenkin, hiilen sidonta maaperään parantaa maan kasvukuntoa. Jos asiaa tutkitaan ilmastonmuutoksen kannalta, saadaan samalla ehkä hyötyjä myös parempien viljelyolosuhteiden kautta.

Sitäpaitsi, en kannata maan, veden tai ilman vahingoittamista turhan takia. Siispä tällä saatetaan saada aikaan jotain hyvääkin.

Lisäksi, maailman talous kaipaa jotain piristyksiä aina välillä. Suursotia ei ole ollut pitkään aikaan, joten ehkä piristystä saadaan kiertotalouden tai puhdistusteknologian avulla? Kannattaa pohtia, miten ilmastonmuutos"vouhotuksesta" voisi hyötyä. Se kun on esillä koko ajan ja varmasti vaikuttaa jotenkin meidän kaikkien tilanteeseen.

Se lämpiminen  on siitä kun aurinko paistaa, nyt joka paikassa on asvalttia, betonia joka ottaa vastaan sen lämmön eri tavalla kun olis metsää tai ruohoo niinkui vaikkapa 200v sitten.

Nyt kun ne juuret sitovat hiiltä maailman pelastamiseksi sairaita määriä, niin nurmen alla pitäisi olla pelkkää mustaa maata. Hiili kun on mustaa. Helpommin hajoavat hiiliyhdisteet eivät taida olla niin mustia (esim. selluloosa sun muut rojut).

Hiilen sitominen maahan pelkkien juurien ja mikrobien avulla on hyttysen paska, jos verrataan kuinka paljon hiiltä kaivetaan ja pumpataan maan sisästä ylös.

Maan kasvukuntoon luonnollinen sitoutuminen vaikuttaa suotuisasti, mutta viherhömpötykseen sillä menetelmällä ei riitä rahkeet.

Todennäköisesti tämän tarkoitus on saada nurmipelloille lisäarvoa tukena ja sitä kautta esim. tigsinkoittajille lisää massia. Hömppäheinät eivät voi sitoa hiiltä, koska ne ovat jumalan pilkkaa.

sepe, kuin miä moista väitin?   et nyt puna-armeijan hommilta moiseen kerenny?      kyl etelä-savossa on kevät tullu ainakii sen puoltoista viikkoa aikasemmin kui 1960- luvulla...      ja syksyllä routa tuloo, jos tuloo, siinä marraskuun lopulla.   noooo ei sitä tietty huomaa siinä torikiveyksellä mut......                       ja ny ku tuli puheeks;    kävin tänään hankkijan nurmipäivilä karilassa,   -kait vimosta kertaa.   ja siellä oli nuitten asiantuntujoiten kaa moisesta puhetta...     minna ei kait siulle moista haastakaan?       ja siitä vaan päättelime asian haaran.    pari tutkijaa jopa messissä,   ei mitään torihörhöjä...