• Tavallinen aihe

Aihe Onks kirppoja näkynyt?  (Luettu 9655 kertaa)

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 381
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Syysrapsin  viljelyn ikävä puoli on se, että siinä joutuu jo syyspuolella panostamaan aika paljon lannoitukseen ja torjunta-aineisiin, ja jos kasvusto ei selviä hengissä kevääseen, taloudellinen tappio on paljon suurempi kuin syysviljojen epäonnistuessa. Ihmetyttää, miksi pitää jo syksyllä antaa paljon typpeä, kun kuitenkin joudutaan kasvunsääteellä rajoittamaan pituuskasvua, luulisi n. 20-30 kg typpeä olevan riittävästi syysrapsillekin.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Nyt luomuna viljelen syysrypsiä kohtuullisen aktiivisesti. Nurmi lopetetaan pikakesantoon, jolloin saadaan etanat kuriin. Sen jälkeen kylvö TOS siemenellä 4-6 kg/ha. Hieman suosituksia tiheämmällä kylvöllä pysyvät syysitoiset rikat paremmin kurissa. Toki lumihomeen riski on olemassa mutta se ei ole vaivannut meillä miesmuistiin (jonka pituudesta en ole ihan varma).Sen jälkeen katson keväällä, onko rypsi herännyt henkiin ja sitten puin sen heinä- elokuun vaihteen tienoilla. Sadot ovat vaihdelleet melko paljon. 800-3000 kg/ ha. Tosiaan paras luomusyysrypsi tuotti 3010 kg keskisadon n 9ha alalta... kustannukset olivat maltilliset, ja riski on helppo sietää. Toki on miltei totaaliepäonnistuminenkin ollut, silloin rikoin kaikki ja kylvin kauraa... Olin kuitenkin saanut säilöttyä mahdollisimman paljon ravinteita syksyn ja talven yli. Viime vuonna kylvin 25 ha ja jouduin uusimaan 10 ha kauralle. Tasainen multamaa sai jääkannen ja kaikki katosi.

Lohkon vesitalouden on oltava kunnossa. Vesi ei saa jäädä seisomaan juuri hetkeksikään pellolle. Siksi kylvän kovin tasaiset alat harjoille. Harjakylvö on kylläkin epäonnistunut laahavannasta huonommin. Johtuuko maan tasaisuudesta vai kylvötekniikasta, en ole varma.

Suurin ongelma syysöljykasvien kanssa on aikainen kylvöajankohta. Kesanto tai viherlannoitusnurmi olisivat parhaat esikasvit. Jos kuitenkin viljelee aikaisia viljoja, onnistuu se usein sellaisenkin jälkeen. Pitäisin ehdottomana takarajana kylvölle elokuun 15 päivää. Sen jälkeen riittävä kehittyminen vielä syksyllä olisi liian epävarmaa. Tosin saatan senkin joskus kokeilla.

Jos viljelisin kemiallisesti, laittaisin puimuriin leikkuupöydän taakse sähköpneumaattisen kylvölaitteen. Sillä laittaisin huolellisen "kasvinsuojelun" seurauksena siemenet rikoista puhtaan maan pintaan katteen alle. Joku harakin olisi ihan kiva siinä välissä. Tosin olen pohtinut myös piensiemenviskaa heittämään rypsin siemenet pöydän yli puimattomaan kasvustoon... Sitten lannoitteet viskalla pintaan, kun kasvusto on lähtenyt kasvuun. Muu kasvinsuojelu on minusta vähän tarpeetonta. Jos syksyllä kasvaa paljon rikkoja, on perustaminen mennyt pieleen. Jos keväällä lohkolle nousee paljon rikkoja, rypsi osaa kasvaa niistä melko helposti ohi. Niin puhun rypsistä, kun sitä olen viljellyt, mutta syysrapsi lienee vielä voimakkaampi kasvaja.

Talvehtimisriski on syysöljykasveilla suurempi kuin muilla syysviljoilla, mutta hintariski epäonnistumiselle olisi mielestäni huomattavasti pienempi.

Lannoituksen suhteen tilanne on se, että viherlannoituksen tai herneen jälkeen se on minusta aika turhaa lannoittaa syksyllä. Ravinteita on maassa varsin riittävästi. Jos esikasvina on vilja, tarvittaneen 40- 50 kg/ha typpeä. Mielellään fosfori- ja kalipitoisessa lannoitteessa. Kevätlannoitusta pitää sitten katsoa kasvuston mukaan. Jos syysöljykasvi ei talvehdi, on merkittävä osa ravinteista silti tallella pellossa mahdollista kevätviljaa varten.

Siemenen peittausta en ole nähnyt tarpeellisena. Ötököitä ei juuri enää syksyllä ole (pl.etanat) ja kevääseen ei peittausaineen vaikutus riitä. Eivätkä ötökät ehdi enää syömään liikaa hurjakasvuista syysöljykasvia. Jos saa edes jotakin alussa puitua, kannattaa jättää siementä itselle. Silloin voi syysöljykasvien kanssa vähän kokeilla, leikitellä ja testata eri tapoja juuri sen vuoksi, että riskit ovat niin pienet. Suosittelen kokeilemaan vaikka sitten pienemmillä panoksilla niin eivät riskitkään hirvitä. Lopulta: kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys on onnenkauppaa.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15538
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Syysrapsin talvehtimista ei voi varmistaa kylvämällä tiheään. Talvehtiminen ei onnistu, jos syysrapsi tekee pitkän keskivarren kilpaillakseen muiden yksilöiden kanssa. Pitkän varren sisältämä kasvupiste jää pakkaseen, ja rapsi kuolee, se keskiosa muuttuu keväällä pehmeäksi ja haisee makealle, eikä ala työntää sitä tummanvihreä lehtitupsua. Voiman pitää mennä porkkanamaiseen juureen ja sen varrentyven pitää olla matala. Siksi Juventus. Ruotsin ja osin Suomenkin kokeissa syyslannoitus ratkaisee kesän rapsisadon. Rapsi siis varastoi juureen paksusti ravinnetta, kuin siemenlanttu konsanaan.

Savimaalla rapsi tuntuu talvehtivan, multamaalla huonommin. Etelärinteet tuntuvat jopa helpoilta viljeltäviltä. Nyt on tarkastelussa ensi syyskesäksi useita pienehköjä kuperia kappaleita, jätän alapäät ja kuopat kokonaan kevääksi kylvettäväksi, päisteet muutenkin talvehtivat huonosti.

Nyt on Armstrongia pohjavesialueelle ja CL - versiota,  De Kalb Impression . Meinaan käyttää Devrinolia Armstrongille ja Cleravoa plus Butisan Toppia pohjavesialueen ulkopuolella. Harvasta kylvötiheysvaatimuksesta johtuen rikkakasvit ovat se pahin vaiva, kännät eivät niinkään. Kesän rikkakasvit eivät niin pahoja ole, jos vaan puimakone menee läpitte. Syksyksi kilpailevat rikat pilaavat talvehtimisen, niin olen käsittänyt.

Liikkuvista kasvintuhoojista mielestäni peurat ovat lähes yhtä paha vitsaus kuin etanat. Peurat kävelevät talvella ja puraisevat sen kasvupisteen päästä palan. Kun selvitin taannoin parin hehtaarin tuhoalaa, havaitsin, että syötyjähän ne mädäntyneet olivat !

Mielestäni 10.8 kerkiää vielä hyvin viimeaikaisissa lämpimissä syksyissä. Jopa paremmin kuin heinäkuun lopulla. Rukiilla pääsee siihen päivään melko varmasti, ainakin tänä vuonna. Vertti ohra on toinen, jota nyt valmistelen, eli ei mitään ruiskutuksia alle. Rukiilla oli aikainen Ariane S ruiskutteena, oletan, että kyntö estää sen jälkivaikutuksen, saatan tietysti tehdä itävyyskokeen jo ennen puintia ?

Peuranmetsästyskoppi ja omenasyötti tulee viereiselle pellolle, suojaamaan rapseja.

-SS-

Viimeksi muokattu: 10.06.19 - klo:01:07 kirjoittanut -SS-

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Joo, tuo hieman suosituksia tiheämpi kylvö perustuu luomuun ja siemenrikkojen määrään. Varsinkin syysitoinen saunakukka pysyy paremmin kurissa tuolla hieman kohotetulla kylvömäärällä. Olen tietoinen tarpeesta pitää kasvupiste alhaalla, mutta tässä tapauksessa kylvömäärä on toiminut hyvin. Runsas lehtimassa suojelee kohtuullisesti kasvupistettä. Tunnistan riskin kasvupisteen nousemisesta. Minulla pahimmat talvituhot ovat johtuneet enemmänkin rousteesta. Pieniä j- muotoisia juuria lepäilee maan pinnalla paikoin runsaamminkin.

Juuri tehokkaan ravinnekeräämisen vuoksi syysrypsi onkin hyvä kasvi jopa epäonnistuessaan. Maaperän vapaat ravinteet säilynevät paremmin talven yli seuraavan vuoden kasvien käyttöön.

Oma paras sato on tullut lohkolta, josta kolmannes oli multamaata. Se oli kuitenkin melko hyvin viettävää, joten luulen multamaan ongelmien perustuvan liikaan tasaisuuteen ja sitä myötä liikaan kosteuteen syksyn sateissa ja kevään lumien sulaessa. Mutta kyllä syysöljykasvit kasvavat minustakin paremmin savimailla. Tai jopa karkeammilla mailla, joissa rousteen vaikutus jäisi pienemmäksi?

Niin, tuholaisista peurat unohtuivat. Viime talvena lohkolla majaili pieni 7 peuran lauma. Lohkon takaosassa se näkyy hyvin. Toisaalta pari vuotta sitten hirvetkin onnistuivat tuhoamaan pahoin n. 6 ha ruista. Omat riskinsä ovat kaikilla. Suosittelen silti kokeilemaan.

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1302
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Viime syksynä kylvin syysrypsin 23.8 eli melkein kuukauden suosituskylvöajan jälkeen. Lohkolla oli esikasvina ruis  johon en halunnut laittaa ruista toista kertaa peräkkäin eikä myöskään syysvehnää voinut laittaa ettei tule sekulia.  Ruista ennen oli lohkolla 2v vln, tosi vahva apila..

Ajattelin että laitetaan syysrypsiä jotta on jotain kasvamassa ja ottamassa ravinteita sekä kasvipeitteisyystuet  talteen  ;) . Syksyn työt oli kyntö, tasausäestys ja kylvö hajakylvönä (=pneuma+rikkaäes). Siemenmäärä oli yli 10kg/ha kun johonkin pitäs saada hukattua suursäkillinen vanhaa syysrypsiä... Alkuperäisenä tarkoituksena oli että muokataan sitten keväällä ylös ja laitetaan kevätviljalle...

Talvehti aika hyvin joitain painanteita lukuunottamatta ja kun näytti alkavan kasvun niin sai jäädä muokkaamatta ylös.  Syysrypsi sa keväällä maltillisen lannoituksen. Mitään kasvinsuojeluaineita en ole käyttänyt, rikkaäkeellä vedin toukokuun loppupuolella läpitte että pikkurikat lähtee irti.. Öppiäisiä oli paljon, kaalikoita aikaisemmin ja nyt kukissa näkyi kuoriaisia..

videoo kukinnan aikaan..  https://youtu.be/Aez0a9rzBtI

Mielenkiintoista nähdä mitä tuosta tulee puidessa.  :P

Viimeksi muokattu: 10.06.19 - klo:08:17 kirjoittanut Agronautti

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2154
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Toi on just sitä mitä agronautti teki, hukkaan jotain nyt että saa tuen ja sitten tulee huippua.  Sitten kuin ihan glyfoot, kynnät, muokaat monta kertaa, kallista osto siementä, y6, etanamyrkyy torjut ruiskulla rikkoja ja keväällä ei ole yhtään mitään.


Rypsin, 1.6 kylvetty, on jotain syöty ja noita musta- keltaraitaisia on jonkun verran, mutta rypsi on jo noussut ylös ja muodostaa ne kolmannet lehdet. Vähän siinä ja siinä pitäiskö ruiskuttaa, se just joka olen kysynnyt joka ei kukaan osaa suoraan vastata, Meneeköö sitten niitten luontaset viholliset myös ja tappa kaikki menetelmä, jää joku kuitenkin eloon ja vahvistaa resistenttiä. Nythän on lämmintä ja kosteutta maassa on, niin mikä olis järkevä kynnys arvo lähteä ruiskuttaa nyt?

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 381
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Toi on just sitä mitä agronautti teki, hukkaan jotain nyt että saa tuen ja sitten tulee huippua.  Sitten kuin ihan glyfoot, kynnät, muokaat monta kertaa, kallista osto siementä, y6, etanamyrkyy torjut ruiskulla rikkoja ja keväällä ei ole yhtään mitään.


Rypsin, 1.6 kylvetty, on jotain syöty ja noita musta- keltaraitaisia on jonkun verran, mutta rypsi on jo noussut ylös ja muodostaa ne kolmannet lehdet. Vähän siinä ja siinä pitäiskö ruiskuttaa, se just joka olen kysynnyt joka ei kukaan osaa suoraan vastata, Meneeköö sitten niitten luontaset viholliset myös ja tappa kaikki menetelmä, jää joku kuitenkin eloon ja vahvistaa resistenttiä. Nythän on lämmintä ja kosteutta maassa on, niin mikä olis järkevä kynnys arvo lähteä ruiskuttaa nyt?

Se on ihan sama ruiskutat tai et, niin siellä on parin päivän päästä taas ötökkää jos jonkinlaista.  Tämä kesä  on ötököiden superkesä, kaikki mahdolliset siellä on tänä kesänä..  Ruiskutin jättinanaoksen avaunttia, mut taas siellä on kuoriaisia, kaalikoin toukat kuoli, mutta kaalikoiperhosia lentelee taas suurina määrinä munimassa uusia munia ja toukkia on kohta taas varret ja lehdet täynnä.  Ja kai niitä gammayökkösiäkin tulee jossain vaiheessa sinne munimaan munia ja niistä kuoriutuvat toukat taas syö lisää.

V.viljelijä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 246
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
On näkynyt. Kylvin ilmeisesti tapojeni vastaisesti rypsin liian aikaisin, 22.5. Taimettunut tosi hitaasti. Vieläkin  kasvit pieniä 4-lehtiasteella ja kylvörivit näkyy  ohuina raitoina. Kirpat syönyt reikäisiksi lehdet, lisäksi on jo kuoriaisia suurimmissa yksilöissä+ kaalikoit. Ruiskutin Avauntin ja sekaan Galeran, kun sitä ollut monta vuotta kaapissa vajaa pönttö. No kerpele, nyt vasta katsoin, että ei olis saanu sekoittaa. Viekö se tehon Avauntilta? Ja onko Avauntilla yleensä tehoa kirppoihin? Joskin tuo nyt sen kokoista jo on, ettei pitäis kirpat enää haitata.

Viimeksi muokattu: 17.06.19 - klo:23:21 kirjoittanut V.viljelijä

timo1980

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
sama juttu viime kevään kuivuudesta jotain oppineena (luulin) kylvin rypsin toukokuun 23. Ensimmäinen kerta kun kasvuun lähtö on ollut näin tuskaista. Kasvustot epätasaisia ja tuholaiset syö sen vähän mitä sielä kasvaa. Kirppaa, kaalikoita, rapsikuoriaista...you name it, kaikkia löytyy ja tuntuu että myrkyille nauretaan. SumiAlphaa, Mavrikkia ja Biscayaa olen jos peltoon ruutannut, seuraavana päivänä tilanne yhtä paha.Tämän vuoden jälkeen täytyy vakavasti harkita rypsinviljelyn mielekkyyttä, ja kannattaako sen kanssa koko kesää hermoilla ja pelleillä.

Joskus sekoittanut galeraan kanssa jotain myrkkyä, mitään vauoriota siitä ei tullut, ainakaan silloin.

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6672
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Kollegalle kylvin rypsiä samoihin aikoihin, edellä kuvatun näköistä. Tutkailin että mitähän tuolle yhdelle uivelolle kuuluu, niin siltä puuttui paalujuuri ihan kokonaan, semmoinen ohut lanka piti maassa kiinni. Saattaa olla puintiaikaan hieman vinossa...
No, onkos tullut kesä, nyt talven keskelle? On, Hakkapeliitta 9...

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 381
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
sama juttu viime kevään kuivuudesta jotain oppineena (luulin) kylvin rypsin toukokuun 23. Ensimmäinen kerta kun kasvuun lähtö on ollut näin tuskaista. Kasvustot epätasaisia ja tuholaiset syö sen vähän mitä sielä kasvaa. Kirppaa, kaalikoita, rapsikuoriaista...you name it, kaikkia löytyy ja tuntuu että myrkyille nauretaan. SumiAlphaa, Mavrikkia ja Biscayaa olen jos peltoon ruutannut, seuraavana päivänä tilanne yhtä paha.Tämän vuoden jälkeen täytyy vakavasti harkita rypsinviljelyn mielekkyyttä, ja kannattaako sen kanssa koko kesää hermoilla ja pelleillä.

Joskus sekoittanut galeraan kanssa jotain myrkkyä, mitään vauoriota siitä ei tullut, ainakaan silloin.

Ihmettelen myös, mistä on tullut tuo kielto sekoittaa galeraan mitään muuta, kyllä sen sekaan voi ainakin kirppamyrkyn huoleti laittaa, mitään vaurioita ei tuu.  Galera ei peltoemäkkiin tehoa lainkaan, omissa rapsikasvustoissa sitä pellot täynnä.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11506
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Syysrypsi kukki komeasti mutta kuivuudestako johtuu ettei lituja ole ilmestynyt, tyhjiä varsia vain..

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1302
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Paljon on kaikenlaista ötökkää syyrypsissä.. mut on sitten  kohtalaisen kokoinen pikkulintuparvi pellolla "pörräämässä", tuskin ne itse rypsistä vielä syötävää saavat  ::)

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Syysrypsi kukki komeasti mutta kuivuudestako johtuu ettei lituja ole ilmestynyt, tyhjiä varsia vain..

Tänään kävin  ihmettelemässä. Ihan hyvältä näytti. Ei niin hyvältä kuin pari vuotta sitten, mutta ihan ok. Voisiko olla, että pölyttäjiä olisi ollut liian vähän juuri kriittiseen  aikaan. Aika viileää oli osan kukinta-ajasta. Aika kuivaakin kyllä on mutta kai syysypsin voisi olettaa kasvattavan juurensa riittävän syvälle. Kun kevätviljatkin kuitenkin vielä kasvavat. Kuivuus alkaa kyllä kohta hirvittää. Heinämaalla on tumma väri lähes kokonaan kadonnut kuoppatestissä. Viljalla vielä erottuu.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15538
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Onks kirppoja näkynyt?
Syysrypsi kukki komeasti mutta kuivuudestako johtuu ettei lituja ole ilmestynyt, tyhjiä varsia vain..

Tänään kävin  ihmettelemässä. Ihan hyvältä näytti. Ei niin hyvältä kuin pari vuotta sitten, mutta ihan ok. Voisiko olla, että pölyttäjiä olisi ollut liian vähän juuri kriittiseen  aikaan. Aika viileää oli osan kukinta-ajasta. Aika kuivaakin kyllä on mutta kai syysypsin voisi olettaa kasvattavan juurensa riittävän syvälle. Kun kevätviljatkin kuitenkin vielä kasvavat. Kuivuus alkaa kyllä kohta hirvittää. Heinämaalla on tumma väri lähes kokonaan kadonnut kuoppatestissä. Viljalla vielä erottuu.

Vaikka voisi muuta luulla, kuivuus verottaa sellaisia kasvustoja eniten, joilla on muustakin hiukan pulaa, tai sillä rajoilla. 50 tonnin karjanlanta-annoksella ei kuivuus vie satoa, sadekesänä olisi liimalaossa, kuivuuden vallitessa huippusato. Olisi luullut, että huhtikuun kolmannella viikolla kylvetty keskimyöhäinen kaksitahoinen ohra olisi selvinnyt kuivuudesta, ei, kasvustosta näkyy kuivimman hiesutöyrään osalta kääpiöitynyt korsi, vain ainainen alava ongelmarutakkokulma kasvaa leveää lehteä, oikeaa ohraraparperia.

Systemaattisesti kuivan alueen sadossa sateinen muka-katovuosi näkyy huippusatona, kuten 2017, siihen on jo tottunut, että normivuonna 10-15 millillä on pärjättävä kylvöstä pitkälle heinäkuuhun. Ruis on heilimöinyt ja jäänyt hinteläksi kuivuudessa, syysvehnä pitkästi tähkällä ja kukkineena, lähes kaikki keskimyöhäiset ohralajikkeet - jos on saatu sentään toukokuun aikana maahan, ovat vihneet näkyvissä ilta-aurinkoa vasten. Jopa muutamalla kevätvehnäpellolla näin tähkien kurkistelevan, samoin aikaisten kaurojen röyhyt alkavat tulla esiin.

Eikä olla vielä edes kesäpäivänseisauksessa.

-SS-