• Tavallinen aihe

Aihe Paljonko satoi vettä  (Luettu 320757 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18156
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Seuraavat pari viikkoa eletään käristyskupolissa, päivälämpötilat joka päivä 30 kahta puolen, vaikka tähän asti säät on olleet suosiollisia, niin jos ei vettä  tule taivaalta seuraavan 2-3 viikon aikana, niin ainakin huippusadot on menetetty.

Seiskatonnarista tulee todella vaivattomasti mukiinmenevä 3,5 -tonnari. Ja Luken keväällä valmiiksi kirjoitettu 4,5 miljoonan tonnin satoarvio laskee taas heinäkuun päivityksessä 2,6 miljoonaan tonniin.

Basista onnistuttu painamaan väkisinkään miinukselle, ilman noloa brändihaittaa, joten liikkeet lakkasivat kokonaan noteeraamasta sitä. Tällä hetkellä näyttäisi itämerivähennys olevan noin -40 euroa, päivän hinnoissa verrattuna  joulukuuhun saakka noteerattuihin EU alueen hintoihin. 

-SS-

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3078
Vs: Paljonko satoi vettä
 
Ihan sama vaikka seuraavan kerran sataa vasta lunta. Nämä sadekesät on niin perseestä.
:P92,5mm on kesäkuun sademäärä,vielä pahimmat rapakot kuplii ja hyttysiä on aivan helvetisti.Viljoissa on keltaista.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8226
Vs: Paljonko satoi vettä
Ihan sama vaikka seuraavan kerran sataa vasta lunta. Nämä sadekesät on niin perseestä.
:P92,5mm on kesäkuun sademäärä,vielä pahimmat rapakot kuplii ja hyttysiä on aivan helvetisti.Viljoissa on keltaista.

Aivan. Pari viimme vuotta on itketty tv:n uutislähetyksissä että kato tulee ja puimurin saa myydä. Ihan paskaa, huippu vuosia molemmat viljan osalta. Nurmi koki kadon viime kesänä mutta tämä sade kesä korjasi tilanteen siltä osin. Mutta sato tai sadon määrä on vain osa kokonaisuutta, viddu sade kesänä ei onnistu mikään kuten ajattelis. Osa tekee yhä kylvöjä, osa rehua ja kaikki  ruuttaa jotain pelastusta jo lähes menetetyille viljoilleen. Sade tuo kadon, ei kuivuus, tai muussa tapauksessa viljellään viljelyyn sopimatonta aluetta. Ehkäpä tai onneksi ns. ilmaston muutos palauttaa järkeä viljelyyn kelpaamattomien alueiden käyttöön. Savikot kuuselle !

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3078
Vs: Paljonko satoi vettä
Ihan sama vaikka seuraavan kerran sataa vasta lunta. Nämä sadekesät on niin perseestä.
:P92,5mm on kesäkuun sademäärä,vielä pahimmat rapakot kuplii ja hyttysiä on aivan helvetisti.Viljoissa on keltaista.

Aivan. Pari viimme vuotta on itketty tv:n uutislähetyksissä että kato tulee ja puimurin saa myydä. Ihan paskaa, huippu vuosia molemmat viljan osalta. Nurmi koki kadon viime kesänä mutta tämä sade kesä korjasi tilanteen siltä osin. Mutta sato tai sadon määrä on vain osa kokonaisuutta, viddu sade kesänä ei onnistu mikään kuten ajattelis. Osa tekee yhä kylvöjä, osa rehua ja kaikki  ruuttaa jotain pelastusta jo lähes menetetyille viljoilleen. Sade tuo kadon, ei kuivuus, tai muussa tapauksessa viljellään viljelyyn sopimatonta aluetta. Ehkäpä tai onneksi ns. ilmaston muutos palauttaa järkeä viljelyyn kelpaamattomien alueiden käyttöön. Savikot kuuselle !
Eetu saa vattahaavan...

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3667
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Paljonko satoi vettä
Ihan sama vaikka seuraavan kerran sataa vasta lunta. Nämä sadekesät on niin perseestä.
:P92,5mm on kesäkuun sademäärä,vielä pahimmat rapakot kuplii ja hyttysiä on aivan helvetisti.Viljoissa on keltaista.

Aivan. Pari viimme vuotta on itketty tv:n uutislähetyksissä että kato tulee ja puimurin saa myydä. Ihan paskaa, huippu vuosia molemmat viljan osalta. Nurmi koki kadon viime kesänä mutta tämä sade kesä korjasi tilanteen siltä osin. Mutta sato tai sadon määrä on vain osa kokonaisuutta, viddu sade kesänä ei onnistu mikään kuten ajattelis. Osa tekee yhä kylvöjä, osa rehua ja kaikki  ruuttaa jotain pelastusta jo lähes menetetyille viljoilleen. Sade tuo kadon, ei kuivuus, tai muussa tapauksessa viljellään viljelyyn sopimatonta aluetta. Ehkäpä tai onneksi ns. ilmaston muutos palauttaa järkeä viljelyyn kelpaamattomien alueiden käyttöön. Savikot kuuselle !
Missäspäin Suomea nämä tälläiset alueet on missä vettä on riittänyt?

Olen myös kuivien vuosien kannalla. On totta ettei silloin oteta mitään huippusatoja mut eipähän tarvii kytätä keliä, ei tule sotkua kun yrittää kuitenkin liian märässä tehdä peltotöitä ja ennenkaikkea kulut pysyvät maltillisina. Viime kevät oli ihan perseestä, vettä tuli juuri silloin kun piti pellolle mennä. Nooh sitten kesäkuun alussa hieman märkänä tehdyt kärsivät koko vuoden siitä sitten. Tänä vuonna ei samanlaisia sateita tullut mut ihan riittävästi sovittamista ja kyllähän niitä tappioita taas tuli jo heti kättelyssä..
Ei sillä kylvöjen jälkeen tulleet sateet kyllä ovat korjanneet asiaa ja hyvä startti moneen vuoteen.

Mutta jos nyt siis pitää valita sadekesän ja kuivankesän väliltä niin kallistun kuivaan. Optimaalisesti kun ei voi valita eikä sellaista ole vielä omalle viljelyhistorialle osunut. Muistaakseni 2016 oli aika lähellä..

Mitä saven viljelyyn tulee niin ovat toki haastava maalaji mut kyllä Suomessakin on mielestäni pikkuhiljaa alettu oppimaan savien viljely. Yleisesti mielestäni savien viljely onnistuu parhaiten mitä vähemmän siellä pellolla tehdään mitään  ;D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18156
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Laajalla alueella Etelä- ja Länsi-Suomessa Ilmatieteen mittausasemilla sademäärä on kesäkuussa jäänyt 25-35 mm:iin.  Sisä-Suomessa ja idän ja kaakon suunnalla sademäärät ovat vaihdelleet 50 - 70 mm välillä.

Tuo "sadan millimetrin" kesäkuun sademäärä asettunee useimmissa tapauksissa Pohjois.Karjalaan, kun selasin mittausasemien tietoja. Mikään "laajalti sateinen" ei Suomi muuten ole kesäkuussa ollut. Toukokuun sateisuuskin oli näennäistä: harvinaisen kylmät säät heikensivät varsinkin routaisten ja heikosti ojitettujen peltojen kypsymistä kylvökuntoon. Ohessa toukokuun sateisuus ns. normaaliin verrattuna, yllättävää onkin, miten kuivaa oikeastaan oli. Vihreän eli kostean alan osuus ei tukokuussa  ollut puoltakaan Suomen pinta-alasta.


Kuva: kosteusolot toukokuussa 2022 ns. normaaliin verrattuna

Näyttää siltä, että ne, jotka saivat viljat maahan vapuksi ennen alkutoukokuun nihkeitä ja kylmiä päiviä, saivat aikaiseksi kohtuu hyvät oraat kuivuutta vastaan taistelemaan. Riskinä tietenkin on lajikekohtainen herkkyys aikaisin tulleelle kuumuudelle. Esimerkiksi jo ikääntyneenä lajikkeena pidetty Amaretto voi hyvin kuumassa ja kuivassakin. Monet kotimaiset aikaisemmat lajikkeet saattavat äkkituleentua kesken.

Sadan millin sademäärän ei luulisi kovin pilaavan viljakasvustoja. Vuonna 2010 toukokuussa tuli oraille tänne "kuivalle savikolle" 250 mm neljän päivän aikana. Vesi nousi järveksi alavammille pelloille, mutta painui aika hyvin pois jo seuraavaksi päiväksi. Rypsinkylvöt ja osa sokerijuurikkaan taimista huuhtoutuivat pois, se teki alueella suuria tappioita.  Viljat toipuivat, jopa mahtaviksi oraiksi, mutta sitten ei satanutkaan loppukesänä enää, monilla mittausasemilla jäätiin koko kesänä alle 100 mm:n . Vuosi 2010 muistetaan ennätyshelteisenä, useilla asemilla oli 40 hellepäivää, ja Suomessa mitattiin jakson aikana 57 hellepäivää ainakin yhdellä asemalla.

Hyvästä kosteasta alusta huolimatta juhannuksesta alkanut kuuma helle valmistutti viljat kuustonnarista kolmitonnariin. Maan viljasato jäi kolmeen miljardiin kiloon. Siksi en ole oikein pitänyt hintamanipulointiviraston satoennusteista, heinäkuun alkupuolella on vielä liian paljon mahdollisuuksia tapahtua merkittäviä satoon vaikuttavia asioita.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18156
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Yleisesti mielestäni savien viljely onnistuu parhaiten mitä vähemmän siellä pellolla tehdään mitään  ;D

Tänä keväänä, kun toukokuussa oli heikko haihdunta, ryhtyivät monet suorakylväjät avaamaan sänkiä ennen suorakylvökoneen ulkoiluttamista. Hiukan kosteassa maassa se ei todellakaan tee hyvää. Nykyään harvemmat syyskyntöpellot tulivat hyvät, eikä kesäkuun alun sadekausi kellastuttanut oraita, niin kuin saatettiin havaita hyvin vaakasuorissa suorakylvöpelloissa tapahtuvan. Oletan, että pitkäaikainen suorakylvökulttuuri voi tuoda vettä läpäisemättömän pienen kiekkoanturan siihen kylvösyvyyden alapuolelle. Siksi jankkurointia on nykyään alettu harrastaa, tai sitten satunnaista syvempää muokkausta.

Mielestäni akselipainojen lisääntyminen näkyy varsinkin päisteissä ja myöhäisemmissä kohdissa peltoa. Siitä on neuvontakin puhunut jo muutamien vuosien ajan huolestuneena. Toki hehtaariralli ei onnistu ilman täyspainotettua suurtraktoria ja kymmenien tonnien kylvöyhdistelmiä. Mutta silloin pitäisi olla todella kovapohjaiset ja kuivat maat, niin kuin vaikkapa USA:n Vilja-alueilla Montanassa tai Kanadan Saskatchewanissa, jossa vuotuinen sademäärä on 300-450 mm

Säätilat vaihtelevat ajanjaksoittain. Monet vanhan liiton viljelijät muistavat lounaisrannikon kuivat alkukesät 1960-luvun alusta aina 1970-luvulle asti. Syysvehnät olivat silloin yleisiä, ja ne menestyivät hyvin. Kevätviljojen - varsinkin kauran - viljely oli vaikeaa, kun kaurat muuttuivat valkoiseksi jo kesällä ja otrat jäivät vaaksan mittaisiksi. Laitumet ruskettuivat heti alkuunsa, ja heinänodelmat jäivät tulematta. Oheisessa kuvassa näkyy, että kyseinen sanonta: "Salossa kun ei koskaan sara" voi taas olla todellisuutta seuraavat viisi -kymmenen vuotta.


Kuva: kesäkuu 2022 tulee jäämään tuohon 50% viivalle.

-SS-

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6964
Vs: Paljonko satoi vettä
Laajalla alueella Etelä- ja Länsi-Suomessa Ilmatieteen mittausasemilla sademäärä on kesäkuussa jäänyt 25-35 mm:iin.  Sisä-Suomessa ja idän ja kaakon suunnalla sademäärät ovat vaihdelleet 50 - 70 mm välillä.

Tuo "sadan millimetrin" kesäkuun sademäärä asettunee useimmissa tapauksissa Pohjois.Karjalaan, kun selasin mittausasemien tietoja. Mikään "laajalti sateinen" ei Suomi muuten ole kesäkuussa ollut. Toukokuun sateisuuskin oli näennäistä: harvinaisen kylmät säät heikensivät varsinkin routaisten ja heikosti ojitettujen peltojen kypsymistä kylvökuntoon. Ohessa toukokuun sateisuus ns. normaaliin verrattuna, yllättävää onkin, miten kuivaa oikeastaan oli. Vihreän eli kostean alan osuus ei tukokuussa  ollut puoltakaan Suomen pinta-alasta.
-SS-

Tasan kuukauden sademäärä tässä 92mm, josta Toukokuun puolella laskettuja 8mm eli kesäkuun sade 84mm. Viimeisin 8mm sade tuli torstaina, jo ennestään märkiin maihin. Ennen näitä helteitä maassa oli kosteutta tasan niin paljon, kuin pellot pystyy pitämään sisässään. Rapakoilla ongelmia ruiskutuksissa pinnalla pysymisessä, hietikot tykkää. Multamailla kosteus riittää pitkään, hietikoilla nämä helteet nitistää em. vedestä huolimatta reilussa viikossa osan sadosta. Juuret pinnassa kun olosuhteet olleet osin liiankin optimaaliset, osalle liian märkää. Kellastuneita viljoja on ihan jokaikisellä, määrä riippuu sitten peltojen kunnosta tai pahimpien kuurojen kohdalle osumisesta. Naapurikylällä muutaman kilometrin päässä tullut ravakoita kuuroja. Sisämaassa lähin mittauspiste Ylivieskassa, + sademäärät Kesäkuulta normiin verrattuna, sama Kauhavalla. Eepee-kp linjalla ollut osittain hyvinkin märkää, em. Ylivieska saanut tasaisemmin sateita.

Sitten on näitä mittauspaikkoja, joista ilmatieteen laitos tekee karttoja ja tilastoja, kuten omalla kylälläkin. 400 metrin päässä mittauspaikka, ja sademäärät ilmoitetaan "manuaalisesti". Jälleen kerran sieltä puuttuu isojakin sateita, mitä virkaa virallisella mittauspaikalla, jollei tiedot ole luotettavia. Naapurikylällä samanlainen asema, ja sieltä tulee tiedot ku nakutettuna ja mittausdata luotettavaa. Yhtäkaikki, märkää on ollut kesäkuussa ja se on näillä main plussaa kokonaisuudessaan :) Kasvustot keskimäärin parempia kuin ollut pitkiin aikoihin, nyt vain odotellaan hallaa, rakeita tai puintiajan jatkuvaa sadetta... Hellekään ei nipistä satoa kuten teki aiempina vuosina, koska nyt on lähtökosteutta maassakin. Aiempina vuosina on ollut rutikuivaa jo aiemmin, säätökaivot tyhjänä. Nyt lirisee pienelläkin sateella kaivosta ylimenosta vesi, tai lirisi.

"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

kärmeskytö

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 871
Vs: Paljonko satoi vettä
^
Kesäkuun alkupuolella kun ajeli Lapuan-Kauhavan Alajoella niin oli  juurikin niin että maasta riippumatta ohrat kellerti enemmän tai vähemmän muutamasta isommasta sateesta johtuen. Nyttemmin pääväri on hyvän vihreä,vaihteeksi vois kääntää sunttia vähän pienemmälle ja ripsauttaa vettä. Omaan mittariin kertyi toukokuussa 64 milliä ja kesäkuu toistaiseksi 63.

Tietyssä vaiheessa oli pitkään viileää,viljat teki kunnon juuret ja vesoikin vaan vielä on pitkä syksyyn.

lypsyukon mestoille ei ole kuin muutama kymmenen kilometriä mutta erilaiset kokemukset parilta viime kesältä,ei kuivassa ja kuumassa mikään kasva,vettä se vaatii  :D, sopivasti vaan.

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1207
Vs: Paljonko satoi vettä
Kesäkuussa tähän mennessä 40mm
Toinen 40mm voisi tulla vaikka heti.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11628
  • Virolaista kiitos!
Vs: Paljonko satoi vettä
Toivottavasti tämä käristyskupoli jää tähän viikkoon. Vettä tosiaan voisi tulla, mutta ei poskettomia määriä, maassa on toistaiseksi kosteutta ja yöt tuntuvat nostattavan rajusti kastetta. Luulisi virkistävän viljoja. Loppujen lopuksi on ollut tähän asti yllättävän, epänormaalin tasapainoinen kesä tähän asti. Kaikki ovat olleet ympäristössä tyytyväisiä. Nyt saatiin vielä kuivaheinääkin ihan huippulaatuisena talteen.

Paalimies

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 632
Vs: Paljonko satoi vettä
Aamulla kun käveli nurmikolla niin vesi roiskui kengän kärjistä, äsken menin ulos niin tossut oli muutaman metrin kävelyllä lyhyeksi leikatulla nurmikolla taas märät. Aivan mätäkuun sää. Ei kuivu matot eikä heinät😟

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8226
Vs: Paljonko satoi vettä
^


lypsyukon mestoille ei ole kuin muutama kymmenen kilometriä mutta erilaiset kokemukset parilta viime kesältä,ei kuivassa ja kuumassa mikään kasva,vettä se vaatii  :D, sopivasti vaan.

Toissakesän kahden tuleentumisvaiheen viljat oli kyllä ihmeellinen kokemus. Viime kesänä voisin sanoa että viljasato oli meikeläisen mittapuulla ihan normi tai jopa hyvä. Ja parasta kuivassa kesässä on kun kaikki voi tehdä silloin kun huvittaa eikä silloin kun on sateetoonta. MUTTA viime kesän toinen rehusato oli mitätön tai sitä ei ollut ollenkaan. Mutta nyt sadekesänä rehua tuli ihan pirusti, toki meni hiukan jo vanhaksi, kun ei ollut kelejä ja pellot ei kestäneet. Mutta viljoista tai ainakaan omasta ohrastani ei tiedä mitä niistä tulee. Samalla lohkolla lippulehdellä ja viis senttisellä oraalla olevaa ja vieläpä ihan sekaisin koko lohkon alalla. Onneksi ei joka lohkolla.

Filosofi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 116
Vs: Paljonko satoi vettä
Kylvön jälkeen tullut yhteensä 60mm niin, että sateet painottuivat touko-/kesäkuun vaihteeseen, viimeksi satoi puolitoista viikkoa sitten 12mm. Ennen kylvöjä toukokuussa 15mm. Huhtikuussakaan ei paljoa sadellut vettä, 5.päivän kieppeillä tuli 20cm lumimyräkkä. Sanoisin, että kevät ja alkukesä on ollut tavallista kuivempi. Ja nyt on kyllä niin, että maa on jo syvemmältäkin melko kuivaa. Paikoin sen näkee jo viljakasvustoistakin.

Niinä vuosina kun puimuri on saanut syksyllä tehdä töitä ja kuivuri pyöriä, on sadesumma kylvöstä lippulehtiasteelle ollut yleensä vähintään kaksinkertainen tämän kasvukauden sadesummaan verrattuna. En vielä kuitenkaan heitä kirvestä kaivoon, mutta yhdyn toisen kirjoittajan mielipiteeseen: ei mikään kuivassa ja kuumassa kasva.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3667
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Paljonko satoi vettä

Tänä keväänä, kun toukokuussa oli heikko haihdunta, ryhtyivät monet suorakylväjät avaamaan sänkiä ennen suorakylvökoneen ulkoiluttamista. Hiukan kosteassa maassa se ei todellakaan tee hyvää. Nykyään harvemmat syyskyntöpellot tulivat hyvät, eikä kesäkuun alun sadekausi kellastuttanut oraita, niin kuin saatettiin havaita hyvin vaakasuorissa suorakylvöpelloissa tapahtuvan. Oletan, että pitkäaikainen suorakylvökulttuuri voi tuoda vettä läpäisemättömän pienen kiekkoanturan siihen kylvösyvyyden alapuolelle. Siksi jankkurointia on nykyään alettu harrastaa, tai sitten satunnaista syvempää muokkausta.

Mielestäni akselipainojen lisääntyminen näkyy varsinkin päisteissä ja myöhäisemmissä kohdissa peltoa. Siitä on neuvontakin puhunut jo muutamien vuosien ajan huolestuneena. Toki hehtaariralli ei onnistu ilman täyspainotettua suurtraktoria ja kymmenien tonnien kylvöyhdistelmiä. Mutta silloin pitäisi olla todella kovapohjaiset ja kuivat maat, niin kuin vaikkapa USA:n Vilja-alueilla Montanassa tai Kanadan Saskatchewanissa, jossa vuotuinen sademäärä on 300-450 mm


-SS-

Tuo on totta, mutta myös osittain pakon sanelemaa. Jos siis aikoo tästä viljelystä hankkia kaiken toimeentulon niin siinä ei oikein 5000 fordi enää riitä. Mutta on myös totta että pitääkö se peltotraktori isollakaan tilalla olla 936 punavanne tms. yli kymppitonnin kone.

Karjatiloilla lannan/lietteen ajo on peltoja tiivistävä tapahtuma. Lietteessä vetoletkulevitys on onneksi yleistynyt niin siitä on kyllä apua tiivistymisongelmaan. Valitettavasti ei sovellu kaikille tiloille, pelloille jne. Kärryralli jatkuu varmaan vielä pitkään.

Pelkkä suorakylvö toimii silloin kun oikeasti on kuivia vuosia ja vesimäärät jäävät alas. Syyskylvöisille se ei oikein pelaa, ainakaan tasaisilla pelloilla, kun suomessa kyllä talvisin vielä monesti sataa vettä, jos ei lunta ja sen sulamisvesiä sitten tule. Mutta pelkkään kevät kylvökiertoon kuivina vuosina pelaa kyllä, ainakin savilla. Syy miksi niitä muokkaimia varmaan alettiin keväällä ulkoiluttaa oli kalenteri ja paine ulkopuolelta. Kumpi sitten parempi. Ei sillä muokkaimellakaan kannattaisi märkää savimaata mennä hämmentämään.. Jos on myöhänen kevät niin se on sitten.