Seuraavaan 10 vrk ei näyttäis tulevan tipan  tippaa, se on kyllä lopullinen kuolinisku noille muutenkin surkeille oraille, rypsit ja monimuodot ei tietysti idä lainkaan. Tää oli tässä nyt.

Tämä jatkuva satelu ja viileys alkaa muistuttamaan 2017 vuotta.. 

Kumma, ei 50km päässä kouvolasta, Lahden alapuolella oo juuri kummempia ripauksia tullut. Millin kuulemma satoi eilen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.06.24 - klo:08:13

Tämä jatkuva satelu ja viileys alkaa muistuttamaan 2017 vuotta.. 

Kumma, ei 50km päässä kouvolasta, Lahden alapuolella oo juuri kummempia ripauksia tullut. Millin kuulemma satoi eilen.

Viettäköhän ja101 aikaansa kylmän vesisuihkun alla?

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 20.06.24 - klo:16:45

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.06.24 - klo:08:13

Tämä jatkuva satelu ja viileys alkaa muistuttamaan 2017 vuotta.. 

Kumma, ei 50km päässä kouvolasta, Lahden alapuolella oo juuri kummempia ripauksia tullut. Millin kuulemma satoi eilen.

Viettäköhän ja101 aikaansa kylmän vesisuihkun alla?

Enpä tiiä, tutulla iitissä satoi 2 viikkoa sitten niin, että maat huuhtoutui ojiin, alueellisia.. Omat syysvehnämaat edelleen ruutukaavoille haljenneita osittain.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 20.06.24 - klo:17:24

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 20.06.24 - klo:16:45

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.06.24 - klo:08:13

Tämä jatkuva satelu ja viileys alkaa muistuttamaan 2017 vuotta.. 

Kumma, ei 50km päässä kouvolasta, Lahden alapuolella oo juuri kummempia ripauksia tullut. Millin kuulemma satoi eilen.

Viettäköhän ja101 aikaansa kylmän vesisuihkun alla?

Enpä tiiä, tutulla iitissä satoi 2 viikkoa sitten niin, että maat huuhtoutui ojiin, alueellisia.. Omat syysvehnämaat edelleen ruutukaavoille haljenneita osittain.

No ei ole ainakaan hellettä näkynyt. Nyt ennusteissa näkyy en lämpenisi. Saa sit nähdä.
Vettä tullut tähän mennessä omalle kohdalle enempi kuin monena vuonna. Väärään aikaan sinänsä kun olisi saanut tulla siihen kylvöjen päälle ja nekin helteet olisi saaneet jäädä johonkin myöhäisempään ajankohtaan...

Mitä 2017 vuodesta muistan niin viileähköä oli ei shortsikelejä paljon ollut kuten ei nytkään kesäkuussa. Toukokuu oli tietysti kuuma nyt ja se ero selvä..

Viimeisiä valkuaislannoituksia tähkälle, näin juhannusaattona. Nyt sitten vaihtuu typpiliuos seuraaviin ajokertoihin.

Terävärajainen kilometrin levyinen sadekuuro, ehkä kymmenen senttiä vettä kerralla, oli tehnyt pahaa jälkeä aukean keskellä: suuruusluokkaa kymmenen hehtaaria oli muuttunut kirkkaankeltaiseksi lätäköksi. Ei osunut omalle kohdalle kuitenkaan.

Muutaman kilometrin päässä vain yksittäisiä aareja oli oransseina läiskinä tumman oraspellon keskellä. Läiskä pienenee sitä mukaa kun sää kuivuu.

Sanoisin, että ihanteellinen alkukesän sademäärä on juuri sellainen, että päisteet ja alareunat kellastuvat lievästi, muu kasvu voittaa nämä pienet vauriot.

En sano mitään, mutta outoa on...yli 20 mm jo ennen juhannusta !!

-SS-

Hyvää juhannusta -SS-:lle, ja muillekin! Olen pikku hiljaa kallistunut samaan: ongelmakohtien märkyysvauriot on vain siedettävä, jos ylipäätään meinaa mihinkään kohtaan saada kunnollisen kasvuston.

Olispa heinäkuu oikein vidun sateinen, sataispa ihan joka päivä.

Olispa heinäkuu oikein vidun sateinen, sataispa ihan joka päivä.

Hyä että ees on kostea juhannus 

Olispa heinäkuu oikein vidun sateinen, sataispa ihan joka päivä.

Ei tule tapahtumaan, suursäätila ennustaa pikemminkin kuivaa ja lämmintä seuraaviksi neljäksi viikoksi.

Elokuussa voidaan sitten saadakin niitä toivottuja 250 mm sateita.  Kyllähän sitä vettä tarvitaan pohjaveden uudistamiseksi.

Eipä sateet uudenaikaisia kumitelapuimureita haittaa.

-SS-

Oikeastaan näillä main sama sataako vaiko on pouta. Vanhat vahvajuuriset nurmet kestävät näillä hikevillä hiedoilla poudat ja maa on sen verran karkeaa että melko suuretkaan sateet ei haittaa lehmien laidunnusta. Toki muita sadonkorjuu töitä kyllä. Taisi nyt tulla heinäpoudat, huomenna alkaisi niitot, 70 hehtaaria olisi tarkoitus koittaa räpeltää….

29.5. jälkeen sadelotossa on tullut vettä joka viikko. Kuun vaihteessa tosiaan mittariin 42,5mm muutamassa osassa. Osalle lohkoista tuon 42,5mm sijaan 70-90mm. Sen jälkeen 9,5mm, 10,75mm, 13,25mm ja 6,5mm. Mittariin yhteensä 82,5mm, ja osalla lohkoista se 100-120mm. Hyvin pitkälle vedet tullut tarkkarajaisista kuurorintamista, jotka lähteneet liikkelle melkein suoraan omien peltojen päältä. Ja isoimmat sademäärät ukkosen kera. Joku isompikin rintama tuosta pyyhkäisi yli. On kyllä todella harvinaista herkkua meilläpäin, jos alkukesästä vettä tulee tällaisia määriä.

Parilla lohkolla hyvä n. 12,5ha ohran oras meni kuun vaihteen sateiden jälkeen aivan keltaiseksi. Jos niille olisi vielä joku kuuro osunut, homma olisi viimeistelty kyllä. Keltaista/valkoista/harmaata oli jo ennen sateita, kun kirpat vaivasivat kuivuuden kera. Nyt näyttää kaikkien koettelemuksien jälkeen nekin yllätävänkin hyviltä.

Etana syysvehnät eivät vettä keväällä saaneet ja ne näytti kyllä todella hailakoilta, mutta muuten tiheiltä. Sateiden jälkeen täytyy sanoa, nyt kun on tähkät näkyvissä, että on tähkän pituus ja tiheys kuitenkin ihan hyvä. Puidessa niiden osalta näkee sitten, miten kävi, mutta ei näillä näkymin ainakaan katastrofi.

Sinnikäs kasvi tuo syysvehnä kyllä, kun ensin kesti syksyllä kovat sateet (kellastui), syksyn hanhet, sen jälkeen talvi, pari takatalvea, napakat yöpakkaset, kevään hanhet ja lopulta vielä tuo kuivuuden myötä ilman lisätyppeä toukokuun loppuun. Silti ne näyttää ihan hyviltä. Ohra meinasi luovuttaa ensimmäisiin sateisiin...

Etana syysvehnät eivät vettä keväällä saaneet ja ne näytti kyllä todella hailakoilta, mutta muuten tiheiltä. Sateiden jälkeen täytyy sanoa, nyt kun on tähkät näkyvissä, että on tähkän pituus ja tiheys kuitenkin ihan hyvä. Puidessa niiden osalta näkee sitten, miten kävi, mutta ei näillä näkymin ainakaan katastrofi.

Mullakin on tuota suomen kielessä vähän hassun nimistä sysvehnää.
Sama havainto että kasvusto ei massana vaikuta erityisen rehevältä ja hyvältä mutta tähkät kyllä.

Maaseudun Menneisyyttä selatessa tuli vastaan rapsin ja rypsin ongelma...  ja tiedän kyllä sen viljelyn haasteet täällä kotimaassa.
Vaan mistä johtuu että niiden viljely onnistuu muualla mutta ei täällä? Luulisi että ötökkäongelma olisi etelämpänä vielä pahempi kuin täällä ja samat torjuntaaineet ovat käytössä? Maailmalla tietysti viljellään enemmän syyslajikkeita.

Sataminen on yliarvostettua. Nautitaan nyt yhdessä lämpimästä ja mukavasta kesästä, kun kelit suosii. Aurinkoisia poutapäiviä kaikille kavereille!

Maaseudun Menneisyyttä selatessa tuli vastaan rapsin ja rypsin ongelma...  ja tiedän kyllä sen viljelyn haasteet täällä kotimaassa.
Vaan mistä johtuu että niiden viljely onnistuu muualla mutta ei täällä? Luulisi että ötökkäongelma olisi etelämpänä vielä pahempi kuin täällä ja samat torjuntaaineet ovat käytössä? Maailmalla tietysti viljellään enemmän syyslajikkeita.

Siis kevätrypsi ja kevätrapsi ovat lähinnä Kanadassa ja Suomessa viljeltyjä. Ruotsissa luovutettiin ötökkäpaineelle jo kymmenen vuotta sitten. Keski-Euroopassa ja Brittein Saarilla syyskylvöinen rapsi on pääosin käytössä, ja siihenkin on iskenyt vakavia tuholaisia, jotka nävertävät talvehtivan kasvin ontoksi. Kanadassa lisäksi on ammattilaisten (Canola Council)  tekemät torjuntaohjeet esim. täällä etelässä erittäin hankalia kirppoja vastaan. Seitsemäntoista  ( 17 !) eri vaikutustavan ainetta on käytettävissä, ja kyllä, organofosfaatit ovat siellä myös.

Kuinka hyviä olivatkaan malationi ja dimetoaatti, ei liikahda öhtiäisen jalka.

Kanadassa toki ovat huolissaan, öljykasvit ovat siellä miljardibisnes, ja jotkut maat ovat alkaneet valittaa mm. malationijäämistä.

-SS-