Syyskesäinen kierros maakunnassa paljasti kyntämättä viljelyn ongelmat. Juolavehnä rehottaa, valvatit ja ohdakkeet kukoistavat laajoina lauttoina.

Matara on noussut ylimmäksi monessa kasvustossa. Emäkkiä on näkynyt paljon, onkohan muotiaineet heikkoja sitä vastaan? Cantor ainakin hellii sitä samoin kuin hyvin yleistä peippiä.


http://kasvinsuojelu.berner.fi/kampanja/cantor/tehotaulukko.html

No, minähän olen luomuviljelijä.

Syyskesäinen kierros maakunnassa paljasti kyntämättä viljelyn ongelmat. Juolavehnä rehottaa, valvatit ja ohdakkeet kukoistavat laajoina lauttoina. Puintien jälkeinen aika on agrobusineksen kulta-aikaa kun glyfosaatti käy kauppansa.  Näin laajan ongelman pulpahdettua esiin, luulisi kyntöäkin taas mietittävän. Glyfosaatin teho kun vaikuttaa vain lehdessä oleviin kasveihin, lepotilaiset odottavat uutta kesää. Monsanton kätyrit hykertelevät, ja kassakoneet kilisevät.

Jaa, mulla se kyl on vaikuttanu juolavehnän juuristoonkin. Hyvin on pysyny aisoissa. Pitää vaan muistaa annoskoko ja ajankohta. Jos heti puinnin jälkeen ruiskii niin hukkaan menee. Tietysti jos pystyy puimaan korkeaan sänkeen niin sitten odotusaika lyhenee. Toinen on muokkauksen ajoitus, jos muokkaa, niin pitää malttaa antaa olla minimissä pari viikkoa.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 11.08.09 - klo:12:34

Syyskesäinen kierros maakunnassa paljasti kyntämättä viljelyn ongelmat. Juolavehnä rehottaa, valvatit ja ohdakkeet kukoistavat laajoina lauttoina. Puintien jälkeinen aika on agrobusineksen kulta-aikaa kun glyfosaatti käy kauppansa.  Näin laajan ongelman pulpahdettua esiin, luulisi kyntöäkin taas mietittävän. Glyfosaatin teho kun vaikuttaa vain lehdessä oleviin kasveihin, lepotilaiset odottavat uutta kesää. Monsanton kätyrit hykertelevät, ja kassakoneet kilisevät.

Jaa, mulla se kyl on vaikuttanu juolavehnän juuristoonkin. Hyvin on pysyny aisoissa. Pitää vaan muistaa annoskoko ja ajankohta. Jos heti puinnin jälkeen ruiskii niin hukkaan menee. Tietysti jos pystyy puimaan korkeaan sänkeen niin sitten odotusaika lyhenee. Toinen on muokkauksen ajoitus, jos muokkaa, niin pitää malttaa antaa olla minimissä pari viikkoa.

            Niin, sinähän kynnät kaiken mahdollisen. Ei siinä pitäis ihan kauheasti glyfoa tarvita. Kyntö se on, joka juolan pitää kurissa. Ei glyfo-myrkky.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.08.09 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: landehande - 11.08.09 - klo:12:34

Syyskesäinen kierros maakunnassa paljasti kyntämättä viljelyn ongelmat. Juolavehnä rehottaa, valvatit ja ohdakkeet kukoistavat laajoina lauttoina. Puintien jälkeinen aika on agrobusineksen kulta-aikaa kun glyfosaatti käy kauppansa.  Näin laajan ongelman pulpahdettua esiin, luulisi kyntöäkin taas mietittävän. Glyfosaatin teho kun vaikuttaa vain lehdessä oleviin kasveihin, lepotilaiset odottavat uutta kesää. Monsanton kätyrit hykertelevät, ja kassakoneet kilisevät.

Jaa, mulla se kyl on vaikuttanu juolavehnän juuristoonkin. Hyvin on pysyny aisoissa. Pitää vaan muistaa annoskoko ja ajankohta. Jos heti puinnin jälkeen ruiskii niin hukkaan menee. Tietysti jos pystyy puimaan korkeaan sänkeen niin sitten odotusaika lyhenee. Toinen on muokkauksen ajoitus, jos muokkaa, niin pitää malttaa antaa olla minimissä pari viikkoa.

            Niin, sinähän kynnät kaiken mahdollisen. Ei siinä pitäis ihan kauheasti glyfoa tarvita. Kyntö se on, joka juolan pitää kurissa. Ei glyfo-myrkky.

Höpö höpö.. Kuinka on mahdollista että kymmenen suorakylvövuoden jälkeen on juolasta vapaat pellot?

Onko puimuriin integroidut glyfosaattiruiskut jo pois muodista? Eikö siinä olisi juuri oikea ja otollinen kohta ruutata juolaa?
Oikein sormet syyhyää, että jos johonkin Verkun peltien sisään jemmais säiliön sekä pumpun, ja sitten...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.08.09 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: landehande - 11.08.09 - klo:12:34

Syyskesäinen kierros maakunnassa paljasti kyntämättä viljelyn ongelmat. Juolavehnä rehottaa, valvatit ja ohdakkeet kukoistavat laajoina lauttoina. Puintien jälkeinen aika on agrobusineksen kulta-aikaa kun glyfosaatti käy kauppansa.  Näin laajan ongelman pulpahdettua esiin, luulisi kyntöäkin taas mietittävän. Glyfosaatin teho kun vaikuttaa vain lehdessä oleviin kasveihin, lepotilaiset odottavat uutta kesää. Monsanton kätyrit hykertelevät, ja kassakoneet kilisevät.

Jaa, mulla se kyl on vaikuttanu juolavehnän juuristoonkin. Hyvin on pysyny aisoissa. Pitää vaan muistaa annoskoko ja ajankohta. Jos heti puinnin jälkeen ruiskii niin hukkaan menee. Tietysti jos pystyy puimaan korkeaan sänkeen niin sitten odotusaika lyhenee. Toinen on muokkauksen ajoitus, jos muokkaa, niin pitää malttaa antaa olla minimissä pari viikkoa.

            Niin, sinähän kynnät kaiken mahdollisen. Ei siinä pitäis ihan kauheasti glyfoa tarvita. Kyntö se on, joka juolan pitää kurissa. Ei glyfo-myrkky.

Joopa jo.....

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.08.09 - klo:21:35

Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.08.09 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: landehande - 11.08.09 - klo:12:34

Syyskesäinen kierros maakunnassa paljasti kyntämättä viljelyn ongelmat. Juolavehnä rehottaa, valvatit ja ohdakkeet kukoistavat laajoina lauttoina. Puintien jälkeinen aika on agrobusineksen kulta-aikaa kun glyfosaatti käy kauppansa.  Näin laajan ongelman pulpahdettua esiin, luulisi kyntöäkin taas mietittävän. Glyfosaatin teho kun vaikuttaa vain lehdessä oleviin kasveihin, lepotilaiset odottavat uutta kesää. Monsanton kätyrit hykertelevät, ja kassakoneet kilisevät.

Jaa, mulla se kyl on vaikuttanu juolavehnän juuristoonkin. Hyvin on pysyny aisoissa. Pitää vaan muistaa annoskoko ja ajankohta. Jos heti puinnin jälkeen ruiskii niin hukkaan menee. Tietysti jos pystyy puimaan korkeaan sänkeen niin sitten odotusaika lyhenee. Toinen on muokkauksen ajoitus, jos muokkaa, niin pitää malttaa antaa olla minimissä pari viikkoa.

            Niin, sinähän kynnät kaiken mahdollisen. Ei siinä pitäis ihan kauheasti glyfoa tarvita. Kyntö se on, joka juolan pitää kurissa. Ei glyfo-myrkky.

Höpö höpö.. Kuinka on mahdollista että kymmenen suorakylvövuoden jälkeen on juolasta vapaat pellot?

   Taitaa peltos olla tallaantuneet jo betoniksi.

Ei o, ei kato oo tarvinnu turhaa kurvailla ylimäärästä siellä raskailla koneilla.

Taitaa vituttaa kun joku saa suorakylvämällä aikaan samanlaisen maan ku sun pöllytyskultivaattori-kyntö-äestys-kultivointi-äestys-haraus tekniikalla 

Ei o, ei kato oo tarvinnu turhaa kurvailla ylimäärästä siellä raskailla koneilla.

Taitaa vituttaa kun joku saa suorakylvämällä aikaan samanlaisen maan ku sun pöllytyskultivaattori-kyntö-äestys-kultivointi-äestys-haraus tekniikalla 

           Ei noita monia hyviä  konsteja käytetä yhtäperää yhteen lohkoon kerralla. Luomuviljelyssä ajellaan keskimäärin saman verran kuin tavanomaisessa viljelyssä.

             Minusta aitosuorakylvö on parasta, mitä tavanomaisessa viljelyssä on pitkään aikaan tapahtunut.
Olen sanonut, että se ei vaan ole täpinäreiskojen ja kuumakallejen laji, niillä tulee rumaa jälkeä. Huonoa suorakylvössä on lisääntyvä myrkkyjen käyttö.
          Aitosuorakylvö vaatii yhtä perusteellisen pääkopan muutoksen kuin luomuviljelykin. Kyntämättä viljelyssä menetetään aitosuorakylvön edut ja kustannussäästöt sekä kyntöviljelyn hyödyt.

just näin. Hands on asian ytimessä muuten, paitsi että parasta pitkiin aikoihin oli hemilän poistuminen päivänpolitiikasta...

         Glyfosaatti kielletään!

         Glyfosaatti kielletään!

Samoin tuon myötä loppuu suorakylvö....

Voi teitä vähäuskoisia..

Nuukasti tehty syysmuokkaus on juolavehnän vitamiini.

Lautasmuokkarilla käännetään kertaalleen osa juurakoista kyljelleen ja jätetään osa juurista vielä kiinni maahan. Perässä tuleva pakkerijyrä kruunaa kaiken tiivistämällä jo irralliset juurakon takaisin maayhteyteen, lähtökuoppiin kevääksi. Päälle vesisadetta ja lämpöä. Ja se on siinä. Vaikka keli olisikin juolan kannalta epäsuotuisa, jäävät juuret elinvoimaisina odottamaan kevättä.