• Tavallinen aihe

Aihe Tuliko pelastus Karhiselta?  (Luettu 26779 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15441
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?

Lainaus
niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta

Kuitenkin juuri nämä tilat vuokraavat peltoa 5v sopimuksilla. Eikö olisi järkevämpää tehdä rehu- ja lantasopimus pellon omistajan/haltijan kanssa. Taitaa ostettu rehu olla monelle halvempi kuin oma totantokustannus ylimitoitetuilla vajaakäyttöisillä koneilla.


Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.

Ei tuo toimi sen takia, että esimerkiksi 200 ha peltoa eläintilalla antaa 12000 euroa käteistä rahaa vuodessa LHK lisänä. 200 ha:lta ohraa 4 t/ha tarvitsee olla sen kasvinviljelijän ostoviljan 15 €/tonni halvempaa heti kättelyssä verrattuna omaan viljaan, ennen kuin edes LHK ero tulee kuitatuksi.

Jos on eläinluomu, niin ei kannata pitää peltoa kasvinviljelyluomuna ja ostaa niitä rehuja vaan ottaa se eläinluomutilan lisien alle. Eläinlluomutilan 100 ha:lta eläinlisä on 13000 euroa enemmän kuin kasvinviljelyluomutilalla.

-SS-

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2234
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?

Lainaus
niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta

Kuitenkin juuri nämä tilat vuokraavat peltoa 5v sopimuksilla. Eikö olisi järkevämpää tehdä rehu- ja lantasopimus pellon omistajan/haltijan kanssa. Taitaa ostettu rehu olla monelle halvempi kuin oma totantokustannus ylimitoitetuilla vajaakäyttöisillä koneilla.


Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.

Ei tuo toimi sen takia, että esimerkiksi 200 ha peltoa eläintilalla antaa 12000 euroa käteistä rahaa vuodessa LHK lisänä. 200 ha:lta ohraa 4 t/ha tarvitsee olla sen kasvinviljelijän ostoviljan 15 €/tonni halvempaa heti kättelyssä verrattuna omaan viljaan, ennen kuin edes LHK ero tulee kuitatuksi.

Jos on eläinluomu, niin ei kannata pitää peltoa kasvinviljelyluomuna ja ostaa niitä rehuja vaan ottaa se eläinluomutilan lisien alle. Eläinlluomutilan 100 ha:lta eläinlisä on 13000 euroa enemmän kuin kasvinviljelyluomutilalla.

-SS-

Juuri juttelin yhdessä koulutuksessa yli 500 hehtaaria viljelevän kanssa. Häntä ei kiinnosta luomu, eikä häntä kiinnosta eläimet. Vaan peltoviljely mahdollisimman pätevästi . Mutta nyt hänellä on silti pellot luomussa ja emolehmiä sen verran että saa pellot kotieläinluomuun. Koska raha kiinnostaa kanssa.

Nyt hän siis tuottaa jonkin verran luomuviljaa yms. myyntiin, ja 100-200 vasikkaa jotka eivät loppukasvatuksen takia ole luomua... Aiemmin tuli keskisatona koko alalle 4-5 tonnia viljaa vuodessa. Ihan vaan tukien takia siis tämä muutos.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15441
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?

Lainaus
niin luulen ajatuksen tuon tilan kasvattamisessa olevan kotieläintiloilla. Eläintilat on ajettu siihen jamaan että eläimiä on oltava paljon että jotakin katetta syntyy. Tälläisten tilojen kehitys on yleensä riippuvainen pellosta

Kuitenkin juuri nämä tilat vuokraavat peltoa 5v sopimuksilla. Eikö olisi järkevämpää tehdä rehu- ja lantasopimus pellon omistajan/haltijan kanssa. Taitaa ostettu rehu olla monelle halvempi kuin oma totantokustannus ylimitoitetuilla vajaakäyttöisillä koneilla.


Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.

Ei tuo toimi sen takia, että esimerkiksi 200 ha peltoa eläintilalla antaa 12000 euroa käteistä rahaa vuodessa LHK lisänä. 200 ha:lta ohraa 4 t/ha tarvitsee olla sen kasvinviljelijän ostoviljan 15 €/tonni halvempaa heti kättelyssä verrattuna omaan viljaan, ennen kuin edes LHK ero tulee kuitatuksi.

Jos on eläinluomu, niin ei kannata pitää peltoa kasvinviljelyluomuna ja ostaa niitä rehuja vaan ottaa se eläinluomutilan lisien alle. Eläinlluomutilan 100 ha:lta eläinlisä on 13000 euroa enemmän kuin kasvinviljelyluomutilalla.

-SS-

Juuri juttelin yhdessä koulutuksessa yli 500 hehtaaria viljelevän kanssa. Häntä ei kiinnosta luomu, eikä häntä kiinnosta eläimet. Vaan peltoviljely mahdollisimman pätevästi . Mutta nyt hänellä on silti pellot luomussa ja emolehmiä sen verran että saa pellot kotieläinluomuun. Koska raha kiinnostaa kanssa.

Nyt hän siis tuottaa jonkin verran luomuviljaa yms. myyntiin, ja 100-200 vasikkaa jotka eivät loppukasvatuksen takia ole luomua... Aiemmin tuli keskisatona koko alalle 4-5 tonnia viljaa vuodessa. Ihan vaan tukien takia siis tämä muutos.

Jotakin asiasta kertoo, että nimenomaan keskimääräistä suuremmat tilat ovat luomussa tai siirtymässä siihen, pienet tilat eivät ole, koska kokonaissumma ei juurikaan nouse. Suuruuden ekonomia toimii nimenomaan tukien keräämisessä, koska tuotteiden viljely ja kerääminen alaa lisäämällä tuo varastointi, kuljetus-, järjestely-,  markkina- ja sääriskejä kiihtyvällä vauhdilla.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15441
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
>Tänä aikana raivattavat pellot olisi mahdollista saattaa tukien piiriin

Eipä niitä tukia tunnu saavan tukikelpoisillekaan pelloille joista kommarivuokalainen varastanut tukioikeudet.

Kyllä nyt etsivät todellakin vuoden 2006 tyyppistä puhallusta taas. Jokaisessa riskihakuisessa laajentajassa
piileskelee pieni - sopportunisti.  Tarkoittaa sosialisti - opportunistia.

-SS-

alpo10

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Toi yhteistyö on ihan kiva ajatus, mutta käytännön toteutus onkin sitten vaikeampi. Mitäs silloin tehdään kun sattuu samanlainen märkä syksy kuin 2017 oli. Paskaa pitäisi ajaa, mutta niin ne vain ajamiset loppu siinä kohtaa kun se olisi ollut sotkemista. No omalle pellolle oli pakko ajaa. Entäs sitten kun viljan hinta pomppasi viime vuonna taivaaseen? Ei sitä alta 150 saanut ostettua, vaikka kuinka oli nälkästä keskenkasvuista porukkaa odottamassa joka ei kuitenkaan pysty 200e hintoja maksaa. Eli yhteistyö ihan jees johonkin rajaan asti, mutta itse en kyllä alkaisi elukoita pitämään jos peltoa ei riittävästi olisi omasta takaa. Luo eräänlaista varmuutta. Ja mitä paskan hävittämiseen tulee niin varsinais-suomessa tai pohjanmaalla kannattaa vaikka laittaa lehteen ilmoitus että otetaan vastaan. Veikkaan että soittoja on riittävästi. Muualla missä paskasta on vieraannuttu niin asia ei olekkaan niin helppoa...

Eikös nitraattiasetuksesta tule vaatimus lantalan koosta, oliskos ollu 12kk tarpeen mukaan mitoitettu jos en nyt paljoa harakoille muista? Eli jos yhtenä syksynä saa levitettyä vähemmän kuin on ajatellut pitäisi tilanteen olla vielä hallinnassa seuraavaan kevääseen. Tuossa ajatuksena olikin se, että tekee toimitussopimuksen viljatilan kanssa siitä rehusta, hinta on se mikä on so***** vaikka markkinahinnat muuten laskisi tai nousisi. Eli jos sovitaan hinnaksi 150€/tn niin se hinta on se oli sitten markkinahinta 100€ tai 200€ ja sopimus velvoittaa ostamaan ja myymään tuolla hinnalla. Pitkässä juoksussa puntit tasoittuu kyllä, molemmilta osapuolilta jää vain ne suuret pikavoitot saamatta.
käytiin naapurin kanssa näitä rehuviljakaupan vaihtoehtoja läpi ja esillä oli juuri tämä markkinahintojen heilumisen tasoittaminen. Sovittaisiin hinta käyttäen pitkää liukuvaa keskiarvoa, joka ottaa vain vähän huomioon markkinhintojen muutokset tai toimituksille sovitaan eräpäivä kauemmas tulevaisuuteen, silti ennen tätä eräpäivää voi hinnan kiinnittää, esimerkiksi jos hinnat lähtee laskuun. Edut on molemminpuolisia ja kuten mainittu, niin jo kymmenen vuoden jaksolla tilit tasoittuisivat.

Ihmeellistä, ettei tätä käytetä kun aina kuuluu valituksia heti, kun rehuviljan hinta lähtee nousuun? Täällä vaan karjatiloilla on ostajan markkinat, kun jokaista karjatilaa kohti on parikymmentä viljatilaa.

alpo10

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Joskua tuota täällä väläytellyt aiemmin, ei ilmeisesti ole kiehtova vaihtoehto keskittyä kunnolla siihen eläinpuoleen ja tehdä niitä sopimuksia vaikkapa niitten osa-aikaisten viljatilojen kanssa. Toki se vaatii reilunpelin henkeä molemminpuolin että toimisu ja se taitaa olla liian vaikea asia. Täällä varsinais-suomessa pellon hinta kipuaa 12k€ yli edelleen kun huudatetaan hulluja vuorollaan, tuolla rahalla lainakorot huomioiden saisi 150€/tn viljaa ostaa samalta alalta 20 vuotta ja vielä kauemmin jos laskee jotain tuottoa sijoitetulle pääomalle joka olisi vapaa esimerksi siihen eläinpuolen kehittämiseen jos ei huudettaisi kilpaa jokaisesta postimerkin kokoisesta peltopalastakin pää punaisena. Ja se lannanlevitysala olisi aivan varmasti saatavilla jos joku vähääkään miettii nykyisiä apulannan hintoja, tosin bisnestä sillä lannalla ei saa tehtyä mutta sekin on ehkä voitto tuossakohtaa jos ei tarvisen sen häviämisestä maksaa pellon hintaa.

Ei tuo toimi sen takia, että esimerkiksi 200 ha peltoa eläintilalla antaa 12000 euroa käteistä rahaa vuodessa LHK lisänä. 200 ha:lta ohraa 4 t/ha tarvitsee olla sen kasvinviljelijän ostoviljan 15 €/tonni halvempaa heti kättelyssä verrattuna omaan viljaan, ennen kuin edes LHK ero tulee kuitatuksi.

Jos on eläinluomu, niin ei kannata pitää peltoa kasvinviljelyluomuna ja ostaa niitä rehuja vaan ottaa se eläinluomutilan lisien alle. Eläinlluomutilan 100 ha:lta eläinlisä on 13000 euroa enemmän kuin kasvinviljelyluomutilalla.

-SS-

Juuri juttelin yhdessä koulutuksessa yli 500 hehtaaria viljelevän kanssa. Häntä ei kiinnosta luomu, eikä häntä kiinnosta eläimet. Vaan peltoviljely mahdollisimman pätevästi . Mutta nyt hänellä on silti pellot luomussa ja emolehmiä sen verran että saa pellot kotieläinluomuun. Koska raha kiinnostaa kanssa.

Nyt hän siis tuottaa jonkin verran luomuviljaa yms. myyntiin, ja 100-200 vasikkaa jotka eivät loppukasvatuksen takia ole luomua... Aiemmin tuli keskisatona koko alalle 4-5 tonnia viljaa vuodessa. Ihan vaan tukien takia siis tämä muutos.
eipä ollut karhisen raportissa ollenkaan analyysia siitä, mistä johtui tämä koko raportin toimeksiannon syy... miksi haetaan 500 miljoonaa lisää tuloja? Jos mennään viljely edellä, niin tulotaso kokonaisuutena on isompi kuin nyt, kun tukijärjestelmä ohjaa tekemistä. Tämä esimerkin tila saa nyt melkein kaiken tulonsa tuista, ei ihme että tuki nähdään tulona pellon omistamisesta, ei tuotannosta.

Samana aamuna kun raportti julkistettiin, niin aamu-tv:ssä sikatilan emäntä, joka kertoi että pellot siirtyivät heillä luomuun ja rehuvilja ostetaan, kun sitä ei kannata itse tuottaa... eläimet jäivät luonnollisesti tavanomaiseen, koska se siirto ei kuulemma kannattanut. Miksi tämä on mahdollista?? Ensin luodaan ongelma, jota ei itse muka huomata, vaan selvittelemään tarvitaan vuoristoneuvosta... ;)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2206
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Mikä olisi mielestänne oikea hinta viljalle jos tollanen keskiarvo järjestelmä olisi hinnoittelu malli?
Otetaan vaikka rehuohra viljaksi ja 2015 vuodesta tähän päivään aikajaksoksi eli 4 vuotta..

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2169
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Tuilta pudottamiset, vuokrakatot ja varsinkin tämä on kyllä niin pähkähullu ehdotus että jossain tupaillassa pahiten maailmasta vieraantuneet voisivat tälläisiä ehdotella viimeistään kun on nautittu pullollinen hengenkohottajaa. Kukakohan oikeasti tuon raportin ajatukset on mahtanut pistää paperille. 

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2192
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Tuilta pudottamiset, vuokrakatot ja varsinkin tämä on kyllä niin pähkähullu ehdotus että jossain tupaillassa pahiten maailmasta vieraantuneet voisivat tälläisiä ehdotella viimeistään kun on nautittu pullollinen hengenkohottajaa. Kukakohan oikeasti tuon raportin ajatukset on mahtanut pistää paperille.


Maakunnalliset tilaisuudet, Karhisen kuulostelemat

Kiuruvesi, 41 hlöä
Kuhmo
Lappeenranta
Lieksa
Mustiala, 30 hlöä
Savonlinna, 13 hlöä
Seinäjoki, 45 hlöä

alpo10

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Tuilta pudottamiset, vuokrakatot ja varsinkin tämä on kyllä niin pähkähullu ehdotus että jossain tupaillassa pahiten maailmasta vieraantuneet voisivat tälläisiä ehdotella viimeistään kun on nautittu pullollinen hengenkohottajaa. Kukakohan oikeasti tuon raportin ajatukset on mahtanut pistää paperille.
nämä lauseet sisältävät tahatonta komiikkaa, ohjetta lopettaa ja myydä peltonsa? Raportin nimi on kuitenkin UUSI ALKU.
Joskus somessa levisi vitsi: Osta jesse kaikurannan levy - tämän tuotteen ostaneet olivat kiinnostuneista myös näistä: jakkara, köysi, partakoneenterät, rauhoittavat lääkkeet... :)

Vuokrakattoa olen jo käytännössä miettinyt. Jos laitan lehteen ilmoituksen, niin voiko pyytää tarjouksia, jos hinta olisi jossain mtk:n taulukossa sanottu. Jos näitä vuokralleottajia ilmaantuisi viisi, niin miten sitten ratkaisisin kuka tulee, kun hinta jää pois kuvioista? Olisko sitten tärkeämpää vuokrata sille, jolle pelto olisi tilan kasvun kannalta ihan välttämätöntä eli vaadinko jonkun liitteen pellon tarpeellisuudesta? Entäs jos jonkun tarjouksesta ilmenee, että olisi valmis maksamaan "ruskeassa kirjeessä" enemmän, kuin hallinto sallii? Voisiko tästä käräyttämisestä saada jonkun korvauksen? Pitäiskö näitä tasavertaisia tarjouksia käsittelemään perustaa puolueeton elin, joka näissä kiistatapauksissa auttaisi viljelijää valitsemaan sopivan vuokralaisen... se voisi olla järkevintä :)

alpo10

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Mikä olisi mielestänne oikea hinta viljalle jos tollanen keskiarvo järjestelmä olisi hinnoittelu malli?
Otetaan vaikka rehuohra viljaksi ja 2015 vuodesta tähän päivään aikajaksoksi eli 4 vuotta..
kysy naapurilta, hintahan voi olla ihan toinen, jos on lukenut sun mielipiteen pari päivää sitten "Niin jotka sitä peltoa tarvitsevat ja saavat homman kannattamaan sitä ei ole ja ne jotka eivät saa hommaa kannattamaan niin niillä sitä on noin karkeasti sanottuna"

ehkä sun naapurikin haluaisi saada homman kannattamaan... :)

alpo10

  • Vieras
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Tukea uudelleenallokoitaessa hyväksytään yhteisen edun nimissä, että ne tuottajat,
jotka lopettavat maatalouden myymällä peltonsa tai vuokraamalla ne kohtuullisin
ehdoin tilojaan edelleen kehittäville maatilayrittäjille, saavat erillisen, kertaluontoisen
taloudellisen korvauksen.


Paljonko on yhteisen edun nimissä maksettava korvaus?

Tuilta pudottamiset, vuokrakatot ja varsinkin tämä on kyllä niin pähkähullu ehdotus että jossain tupaillassa pahiten maailmasta vieraantuneet voisivat tälläisiä ehdotella viimeistään kun on nautittu pullollinen hengenkohottajaa. Kukakohan oikeasti tuon raportin ajatukset on mahtanut pistää paperille.


Maakunnalliset tilaisuudet, Karhisen kuulostelemat

Kiuruvesi, 41 hlöä
Kuhmo
Lappeenranta
Lieksa
Mustiala, 30 hlöä
Savonlinna, 13 hlöä
Seinäjoki, 45 hlöä
saisivat vuorineuvos, ministeri ja MTK hävetä. Tässä esityksessä on monta kohtaa, jossa pienviljelijä joutuu pyytämään tasa-arvoa, perustuslaillisia oikeuksia ja demokratiaa avuksi. Niiden on oletettu olevan 2000-luvun Suomessa sentään itsestäänselvyys. 

Markkinavoimien on yleiseti luultu sortavan pientä, nyt ne tulisivat monelle pienelle tilalle avuksi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15441
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Olen osasyyllinen. Ajattelin laittaa nin mahdottomia kuspäisiä suunnitelmia,
niin kuin karrikoiden, että voisi joku maanahne tällaiseenkin haluun haksahtaa:

Selvät kuviot.

Maatalousmaan pakkolunastus sopiville nuorille.
Kansallisten tukien merkittävä lisäys nuorille viljelijöille
Nuorten viljelijöiden tukeen ympätään toiminnalle 10 v 100% verovapaus.
Ikäihmisten maataloustuet pois, yli 55 v.
MYEL-eläkkeet tilitettävä nuorten viljelijöiden aloitustukeen, muutenkin MYEL on maataloustukea
Maataloudesta luopuneiden pakollinen ilmainen taksvärkki 1200 h/vuodessa
Valtion kustantama työntekijä jokaiselle riittävän suurelle maatilalle
Vuokranantaja ei saa  laillista oikeutta vuokrata peltoa nuorelle viljelijälle ennen salaojitusta ja pH:n nostoa 7.0:aan
Vuokrasäännöstely maatalousmaalle

Jotain tämmästä.

-SS-

Karhinen varmaan näki tämän ja rupesi siitä kehittämään.

Voi itku.

-SS-

SKI

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 366
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Toi yhteistyö on ihan kiva ajatus, mutta käytännön toteutus onkin sitten vaikeampi. Mitäs silloin tehdään kun sattuu samanlainen märkä syksy kuin 2017 oli. Paskaa pitäisi ajaa, mutta niin ne vain ajamiset loppu siinä kohtaa kun se olisi ollut sotkemista. No omalle pellolle oli pakko ajaa. Entäs sitten kun viljan hinta pomppasi viime vuonna taivaaseen? Ei sitä alta 150 saanut ostettua, vaikka kuinka oli nälkästä keskenkasvuista porukkaa odottamassa joka ei kuitenkaan pysty 200e hintoja maksaa. Eli yhteistyö ihan jees johonkin rajaan asti, mutta itse en kyllä alkaisi elukoita pitämään jos peltoa ei riittävästi olisi omasta takaa. Luo eräänlaista varmuutta. Ja mitä paskan hävittämiseen tulee niin varsinais-suomessa tai pohjanmaalla kannattaa vaikka laittaa lehteen ilmoitus että otetaan vastaan. Veikkaan että soittoja on riittävästi. Muualla missä paskasta on vieraannuttu niin asia ei olekkaan niin helppoa...

Eikös nitraattiasetuksesta tule vaatimus lantalan koosta, oliskos ollu 12kk tarpeen mukaan mitoitettu jos en nyt paljoa harakoille muista? Eli jos yhtenä syksynä saa levitettyä vähemmän kuin on ajatellut pitäisi tilanteen olla vielä hallinnassa seuraavaan kevääseen. Tuossa ajatuksena olikin se, että tekee toimitussopimuksen viljatilan kanssa siitä rehusta, hinta on se mikä on so***** vaikka markkinahinnat muuten laskisi tai nousisi. Eli jos sovitaan hinnaksi 150€/tn niin se hinta on se oli sitten markkinahinta 100€ tai 200€ ja sopimus velvoittaa ostamaan ja myymään tuolla hinnalla. Pitkässä juoksussa puntit tasoittuu kyllä, molemmilta osapuolilta jää vain ne suuret pikavoitot saamatta.
käytiin naapurin kanssa näitä rehuviljakaupan vaihtoehtoja läpi ja esillä oli juuri tämä markkinahintojen heilumisen tasoittaminen. Sovittaisiin hinta käyttäen pitkää liukuvaa keskiarvoa, joka ottaa vain vähän huomioon markkinhintojen muutokset tai toimituksille sovitaan eräpäivä kauemmas tulevaisuuteen, silti ennen tätä eräpäivää voi hinnan kiinnittää, esimerkiksi jos hinnat lähtee laskuun. Edut on molemminpuolisia ja kuten mainittu, niin jo kymmenen vuoden jaksolla tilit tasoittuisivat.

Ihmeellistä, ettei tätä käytetä kun aina kuuluu valituksia heti, kun rehuviljan hinta lähtee nousuun? Täällä vaan karjatiloilla on ostajan markkinat, kun jokaista karjatilaa kohti on parikymmentä viljatilaa.

Eiköhän tuo liene molemminpuoleista, jos hinnat lähteekin laskuun alkaa ostajan kitinät ja nousussa taas myyjän. Pitkällä keskiarvolla tuo voisi toimiakkin, viisi vuottakin olisi varmaan liian lyhyt aika koska siinä saattaa hintaheilahtelut vesittää tuon asian tarkoituksen. Toisaalta hintana voisi käyttää myös kustannusperusteista mallia, kyllä keväällä viimeistään kylvöjen aikaan tietää kustannuspuolen suunnilleen ja ostaja tietää mitä siitä viljasta voi maksaa jotta homma säilyy kannattavana - tuo tosin vaatii jo sitten avoimuutta ja luottamusta myyjän ja ostajan välillä sekä sitä että ei koiteta kusettaa vastapuolta niinpaljon kuin ehtii ja kehtaa. Toki tuossa tulee myös se vastaan että jompikumpi saattaa arvottaa oman tekemisensä eritavalla ja yhteisymmärrykseen ei päästä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2206
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Tuliko pelastus Karhiselta?
Mikä olisi mielestänne oikea hinta viljalle jos tollanen keskiarvo järjestelmä olisi hinnoittelu malli?
Otetaan vaikka rehuohra viljaksi ja 2015 vuodesta tähän päivään aikajaksoksi eli 4 vuotta..
kysy naapurilta, hintahan voi olla ihan toinen, jos on lukenut sun mielipiteen pari päivää sitten "Niin jotka sitä peltoa tarvitsevat ja saavat homman kannattamaan sitä ei ole ja ne jotka eivät saa hommaa kannattamaan niin niillä sitä on noin karkeasti sanottuna"

ehkä sun naapurikin haluaisi saada homman kannattamaan... :)
Eikun ajattelin kysyä teiltä, kun teillä on näitä niin hienoja ideoita yhteistyöstä ja viljanhinnan määrittämisestä. Me osataan kyllä naapurin kanssa määrittää hinta muutenkin.