https://yle.fi/uutiset/3-9301734 ; "Hallitus sopi tänään, että vanhainkotien ja muun ympärivuorokautisen hoivahenkilöstön mitoitus pysyy ennallaan. Tilanne siis säilyy nykyisen vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaisena eli 0,5 hoitajaa vanhusta kohden." Näin siis 18.11.2016.
Vaalit tulossa ja piäministerpuolue (kepu) hädissään pyörtää jälleen kerran tekemiään päätöksiä.
Toverituomioistuimessa päätetty "oikea" hoitajamitoitus 0,7 on muuten 40 % suurempi kuin 0,5. Eli lähes puolitoistakertaistaa vanhushoitajien määrän. Ihan kunnioitettavaa työllistämistä.
Surkeaa katsottavaa oli eilinen ohjelma tohmajärveläisestä vanhusten hoidosta. Liikemiestyyppiset miespuoliset kunnan päättäjät olivat valinneet Attendon hoitamaan suurta osaa kunnan terveys- ja vanhuspalveluista kun tarjous oli ollut niin hirvittävän halpa. Pientuottajaa jolla oli inhimillen työote ajettiin alas väkisin. Ja lupauksista hoitajien määrässä alettiin heti lipsua mutta omalta osalta vedottiin siihen että sitova sopimus velvoittaa kyllä kuntaa. Kyllä tästä toimintamallista on päästävä jollain tapaa eroon. Jossainhan olikin jo se oikeustapaus että päättäjien ei ole pakko valita halvinta tarjousta vaikka usein niin luullaan. Mutta tuossa ohjelmassa selvästi nuo nuorehkot miehet nimenomaan halusivat maksimisäästöä. Eivät ole itse tuota porukkaa jota nämä asiat koskettavat. Miehillä on lisäksi usein itseä hivenen nuorempi tai terveempi vaimo omaishoitajana. Näissä paikoissa potilaat taas lähinnä naisia. Toki tuo pohjoinen Itä-Suomen alue on kait varsin heikkoa kunnallisveron tuottoaluetta.Mutta kuitenkin.
Ja mitä siihen tulee että Orpo ainoana vastustaa mitoituksen ottamista lakiin / mitoituksen nostoa ? niin puheenjohtaja tietyissä asioissa ehkä on sidottu muun johtavan puolueväen mielipiteisiin eli en usko että on välttämättä itse tällä kannalla. Siteeraan entisiä puheenjohtajia Ilkka Suomista joka jossain sanoi että nykykokoomus on niin oikealla että häntä ihan hirvittää ja etenkin Pertti Salolaista joka oli huolissaan siitä että tietynlaisten lobbareiden ja tietyn taloudellisen eturyhmän asianajajien vahva ja näkyvä asema puolueessa vahingoittaa kokoomusta ja sen julkikuvaa. Sanotaan vaikka Laura Räty tai Lasse Männistö - eivätkö nämä ole lähes koko poliittisen uransa ajaneet nimenomaan terveysjättien taloudellista etua.
Mutta poliitikkomiestenkin huoli on kuitenkin herännyt- tämä Attendo on voittanut myös jonkin sotaveteraanien hoidon ulkoistuksen ja nyt taisivat porukat olla kiinnostuneita tarkastamaan hoidon todellista laatua. Jos tämä Attendon y.m. toimijoiden linja jatkuu myös veteraanien hoitolaitoksissa ei kohta saada juhlittavia itsenäisyyspäiväksi.
Poikkeuksellisen fiksu analyysi, kiitos siitä.
Lainaan tähän, juuri sähköpostiini tulleesta Arto Satosen Viikkokirjeestä kohdan, josta käy ilmi mitä alunperin suunniteltiin ja kuinka homma sitten lähti menemään siihen suuntaa jossa nyt ollaan.
KUNNAT AVAINROOLISSA VANHUSTENHOIDOSSA
Vanhustenhoidosta on tällä viikolla keskusteltu erittäin laajasti, Esperi Caren yksiköissä paljastuneiden laiminlyöntien johdosta. Sittemmin on käynyt ilmi, että huomattavia ongelmia on myös muilla yksityisillä toimijoilla ja myös kuntien omissa yksiköissä. On kuitenkin syytä muistaa, että monissa hoitolaitoksissa asiat ovat myös kohdallaan ja siellä hoitohenkilökunta tekee tärkeää ja arvokasta työtä.
On itsestään selvää, että bisnestä vanhusten hoitokodeissa ei voi tehdä hoidon laadusta tinkimällä. Näihin ongelmiin on puututtava tiukasti ja viime kädessä peruutettava yksikön toimilupa, jos tällaista ilmenee.
Nykylain mukaan vastuu vanhusten laitoshoidosta on kunnilla. Kunnat voivat tuottaa palveluita itse, myöntää palveluseteleitä hoitoa tarvitseville tai ostaa hoitopalveluita järjestöjen tai yksityisten yritysten ylläpitämistä hoitokodeista. Ulkoistaminen ei poista kunnan vastuuta. Valvira tekee viranomaisvalvontaa, mutta kunnat valvovat sitä saavatko vanhukset sellaista hoitoa, kun on kilpailutuksessa määritelty.
Kunta voi keskeyttää maksut hoitolaitokselle, jos hoidonlaatu ei vastaa sitä mitä on luvattu. Mielenkiintoista on, että erityisen paljon yritysten tarjoamaa laitoshoitoa käyttävät isot kunnat, kuten demarivetoiset Tampere ja Vantaa. Sastamalassa on linjattu siten, että vanhusten laitoshoidossa tulee olla monipuolista tarjontaa. Sastamalassa on kunnan omia yksiköitä, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ylläpitämiä (Sastamala-koti), pienten hoivayrittäjien ylläpitämiä laitoksia (esim. Tupahoiva) ja isojen yritysten omistamia yksiköitä. Ideaalitilanteessa vanhus ja hänen omaisensa voivat valita useammasta eri vaihtoehdosta itselleen soveltuvimman. Valinnanmahdollisuutta toki rajoittaa laitoshoitopaikkojen riittävyys.
PIENTEN HOIVAYRITYSTEN ALASAJO ON OLLUT SUURI VIRHE Olen seurannut läheltä joidenkin pienten hoivayritysten elinkaarta. Kun ensimmäiset yksityiset toimijat tulivat vanhustenhoitoon, niin ne olivat pieniä hoitajavetoisia yrityksiä, jossa omistaja itse osallistui hoitotyöhön. Monissa näissä pienissä yrityksissä hoito oli inhimillistä, yhteydenpito omaisiin tiivistä ja ilmapiiri lämmin. Tilat eivät usein olleet aivan uusimpia, mutta hoidon laatu oli kiitettävää.
Monet pienet yritykset ajautuivat vaikeuksiin, kun hoidon laatua ryhdyttiin arvioimaan vessojen määrällä ja neliöillä. Pienyrittäjien tilat eivät täyttäneet vaatimuksia ja heidän olisi pitänyt rakentaa kokonaan uudet tilat. Useimmille tämä oli mahdotonta, koska kunnat kilpailuttivat tiheästi ja palveluseteliä käytettiin poukkoilevasti. Investointi uuteen hoitotilaan olisi siis ollut pienyrittäjille liian iso riski ja käytännössä monille jäi ainoaksi vaihtoehdoksi myydä liiketoiminta Esperi Carelle tai muille isoille toimijoille.
Tein tästä asiasta jo vuosia sitten kirjallisen kysymyksen. Yritin puolustaa pienten yritysten toimintaedellytyksiä vanhustenhoidon alalla. Aika ei ollut kuitenkaan silloin kypsä tällaiselle keskustelulle.
Ainoa tulos oli, että tulin haukutuksi Demari-lehdessä, kun uskalsin mennä arvostelemaan tilavaatimuksia. Nyt tiedämme, että silloin kylvettiin nykyisten ongelmien siemen.
Jos yksityinen vanhustenhoito perustuisi edelleen pääosin pieniin hoitajavetoisiin paikkoihin, niin ongelmat olisivat varmasti pienempiä ja hoito inhimillisempää. Tätä asiaa kannattaa miettiä uudelleen nyt, kun ratkaisuja etsitään.
