Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Muutosherkkyys ja brändäys  (Luettu 9454 kertaa)

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Muutosherkkyys ja brändäys
Tässä syksyn aikaan oli muistaakseni pellervon eläinliitteessä, juttu eräästä pari ritilämullinavettaa tehneestä viljelijästä. Jutussa viljelijä antoi hyvin selkeästi ymmärtää, että ritilänavetta tehtiin sen takia, että lihasta ei makseta parempaa hintaa, vaikka eläimet olisi kylmäpihatossa (kiinteäpohjainen karsina) kasvatettu.

Kananmuna-sektorilla on jo kauan ollut erilaisia kasvatustapoja eroteltuna eri hintaisiksi tuotteiksi ja annettu kuluttajan tehdä valinta. Nyt myös kaupat ovat tehneet valintansa. Mistä johtuu, ettei isoja lihataloja kiinnosta tällainen "lajittelu", vaikka kaupassa kuitenkin myydään tilakohtaisia lihojakin eli jäljitettävyys antaisi mahdollisuuden siihen. Onko ritiläkasvattajat enemmistössä jossakin hallinossa, jolloin oma tuote jäisi imagoltaan siihen huonoimpaan koriin vai onko hintakilpailu jauhelihassa jotenkin sekoittanut pasmat ja pakko tehdä mahdollisimman suoraviivaisesti.

Jotenkin tuntuisi siltä, että kannattaisi jo hiukan miettiä investointia ritiläkasvattamoon riskinä, että kuluttaja herää nautasektorillakin vaatimaan erilaisia kasvatusoloja ja tällöin ritiläkasvatukselle voi käydä samoin kuin häkkimunille. Kallis navetta voi olla sitten hankala muuttaa kiinteälattiaiseksi ja eläinmäärääkin joutuu neliötä kohti pienentämään tai muutoin jää sinne huonoimpaan hintaluokkaan.

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Mielikuvat ovat tärkeitä tänäpäivänä ja siihen olisi osaltaan auttanut, jos eläinsuojelulaki olisi hoidettu kerralla kuntoon aikoinaan. Nyt sitä ei ole ratkaistu vieläkään ja sitä *****ilua laillisesta elinkeinosta saa moni kuulla. Ritiläkasvattamo, jossa ei ole kiinteää makuualustaa on eläinrääkkäystä pahimmasta päästä.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Ehkä ritilänavetoissa elukat ovat niin paljon puhtaampia että hinta on lillinkilattianavettaa parempi?

Ritilänavetoista Honkajoki hakee tietty jalkavaivaiset ja kuivikepohjilta lantapanssaroidut, tuo hävikki pitäisi laskea ja sitten verrata sen pohjalta todellista kilohintaa hävikki huomioiden?
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
1000 sonnin loppukasvattamo on joka tapauksessa kohde jota ei kannata kauheasti brändityössä esitellä. Ne eläimet ovat koko (loppu)ikänsä sisällä karsinoissa, volyymin takia kyse on selkeästi tehotuotannosta, ja ne eläimet ovat kaikki siellä viimeisellä etapillaan ennen teurastamoa.

Ja koska kukaan ei ymmärrettävästi halua puhua kuluttajille loppukasvattamoista (vaan mieluummin esim pienistä sympaattisista emotiloista tai hyvin hoidetuista lypsypihatoista) niin loppukasvattojen olosuhteilla ei ole väliä kunhan niistä ei päädy kuvia lehtiin eläinsuojelurikkeiden takia.

Jos ritiläkasvattamojen huonot olosuhteet nousevat julkiseksi puheenaiheeksi niin sitten asia voi tietty muuttua.

Viimeksi muokattu: 21.12.18 - klo:10:23 kirjoittanut antti-x

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa
Tullaan ympäristökysymykseen. Ympäristön kannalta on tehoikkainta ja järkevintä hyödyntää maidontuotannon sivuvirtoja. Muu naudanlihatuotanto nähdään eliittiä palvelevana ja ympäristöä kuormittavana toimintana.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

carhu

  • Vieras
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
1000 sonnin loppukasvattamo on joka tapauksessa kohde jota ei kannata kauheasti brändityössä esitellä. Ne eläimet ovat koko (loppu)ikänsä sisällä karsinoissa, volyymin takia kyse on selkeästi tehotuotannosta, ja ne eläimet ovat kaikki siellä viimeisellä etapillaan ennen teurastamoa.

Ja koska kukaan ei ymmärrettävästi halua puhua kuluttajille loppukasvattamoista (vaan mieluummin esim pienistä sympaattisista emotiloista tai hyvin hoidetuista lypsypihatoista) niin loppukasvattojen olosuhteilla ei ole väliä kunhan niistä ei päädy kuvia lehtiin eläinsuojelurikkeiden takia.

Jos ritiläkasvattamojen huonot olosuhteet nousevat julkiseksi puheenaiheeksi niin sitten asia voi tietty muuttua.

Tuskin kaikki ritiläkasvattamot on umpi surkeita. Mutta leivästän se on kysymys noillaki tuottajilla.Jos nyt ajatellaan 1000 sonnia jollaki kuivike pohjalla niin kyllä siinnä työ lissääntyy ja tullee jopa mahottomaksi. Pienillä markinaalleilla tuottavat ,markinaali vaan ohennee. Niin enkä oo mikkää ritiläpohja vani.

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12037
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Mutta leivästän se on kysymys noillaki tuottajilla. Pienillä markinaalleilla tuottavat ,markinaali vaan ohennee.
Siis köyhyys lyö silmille. Apettakin pyöritettävä T202:lla, kun ei oo varaa traktoriin.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa

World steak challenge kisan voitto suomalaiselle nurminaudanlihalle.
"Hiehojen ja lehmien liha on rasvaisempaa kuin sonnin ja kiinnostaa siksi tanskalaisia."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.266961
Don Essex

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa

World steak challenge kisan voitto suomalaiselle nurminaudanlihalle.
"Hiehojen ja lehmien liha on rasvaisempaa kuin sonnin ja kiinnostaa siksi tanskalaisia."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.266961

Ja hieho oli siis Ayshire, ekologisesti monin verron pihvikarjaa parempi valinta, ja ilmeisesti myös lihan laadullisesti :)

jeep

  • Vieras
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys

Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa

World steak challenge kisan voitto suomalaiselle nurminaudanlihalle.
"Hiehojen ja lehmien liha on rasvaisempaa kuin sonnin ja kiinnostaa siksi tanskalaisia."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.266961

Aivan mahtavaa, maailmanmestarit 2018 ! ! Onnittelut kasvattajille erinomaisista jalostus valinnoista, ja kasvatuksesta ! Hyvä Suomi !

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys

Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa

World steak challenge kisan voitto suomalaiselle nurminaudanlihalle.
"Hiehojen ja lehmien liha on rasvaisempaa kuin sonnin ja kiinnostaa siksi tanskalaisia."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.266961

Aivan mahtavaa, maailmanmestarit 2018 ! ! Onnittelut kasvattajille erinomaisista jalostus valinnoista, ja kasvatuksesta ! Hyvä Suomi !

Se että saa aikaiseksi lihavan ayshire-hiehon jolla on huonot jalostusarvot maidontuotantoon, ei ole niin vaikeaa kuin luulisi :D

carhu

  • Vieras
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Mutta leivästän se on kysymys noillaki tuottajilla. Pienillä markinaalleilla tuottavat ,markinaali vaan ohennee.
Siis köyhyys lyö silmille. Apettakin pyöritettävä T202:lla, kun ei oo varaa traktoriin.

 Kyllä se sitte lyö jos ee aikanaan eteensä kato.Seon väärrän merkkinen vaunnu jos ei se ei talon pienimmällä raktorilla pyöri. Jollaki se voi olla se pienin  juurrikin tua t202.

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 697
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Ympäristökysymyksenä, nauta on märehtijä ja kykenee muuttamaan proteiiniksi korsirehuja joita meidän ihmisten himpun vaikea syödä. Siis ympäristöystävällisistä lihantuotantoa naudoilla on lihan tuottaminen sellaisilla eläimillä jotka kasvavat korsirehuilla. Viljat, soivat, maissit sitten voidaan jakaa ihmisille,sioille ja broilerille.

Tanskahan onkin oikein mittava maa naudanlihantuotannossa, siellähän tuotetaan sikaa ja naudoilla maitoa.

Oikeasti kaikki naudanlihan  tuottajat mahtuu tähän maahan kun kohta omavaraisuus lähentelee 70%, hyvä niin. Voidaan Antille ja muille syöttää niitä loppuun ajettuja lypsylehmiä ja niiden suolisäkki jälkeläisiä. Ja me jotka halutaan laadukkaampaa lihaa niin voidaan syödä brittiläisten liharotuisten eläinten lihaa. Enkä tarkoita haikkua😂😂

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Muutosherkkyys ja brändäys
Ympäristökysymyksenä, nauta on märehtijä ja kykenee muuttamaan proteiiniksi korsirehuja joita meidän ihmisten himpun vaikea syödä. Siis ympäristöystävällisistä lihantuotantoa naudoilla on lihan tuottaminen sellaisilla eläimillä jotka kasvavat korsirehuilla. Viljat, soivat, maissit sitten voidaan jakaa ihmisille,sioille ja broilerille.

Tanskahan onkin oikein mittava maa naudanlihantuotannossa, siellähän tuotetaan sikaa ja naudoilla maitoa.

Oikeasti kaikki naudanlihan  tuottajat mahtuu tähän maahan kun kohta omavaraisuus lähentelee 70%, hyvä niin. Voidaan Antille ja muille syöttää niitä loppuun ajettuja lypsylehmiä ja niiden suolisäkki jälkeläisiä. Ja me jotka halutaan laadukkaampaa lihaa niin voidaan syödä brittiläisten liharotuisten eläinten lihaa. Enkä tarkoita haikkua😂😂

Luultavimmin tarkoitat sitä ayrshireä josta maailman paras pihvi tänä vuonna tehtiin. :)  Sano mitä sanot, vanha lypsyrotuinen lehmä maistuu paremmalta kuin valtaosa Suomessa teurastetuista rotukarjasonneista. Ja niissä on nätimmin marmoroituneet arvo-osatkin.

Mitä tulee ekologisuuteen niin pelkästään se polttoöljyn määrä mitä Suomen kaltaisessa pitkän sisäruokinnan maassa täytyy kuluttaa yhden rotukarjakilon tuottamiseen, on aika jäätävä.

Ei sillä että suomalainen lypsylehmäkään mikään huippuekologinen olisi.

Mitä tulee lihan saantoihin niin viimeisimmällä blondiristeytyshieholla se oli 80%, onko rotueläimilläsi paljon parempi? Toki se hieho ei ollut kovin kummoisen makuinen kun siinä oli sitä mautonta rotukarjaa seassa...

Viimeksi muokattu: 21.12.18 - klo:20:04 kirjoittanut antti-x