Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: wolfheartscry - 21.12.18 - klo:09:18
-
Tässä syksyn aikaan oli muistaakseni pellervon eläinliitteessä, juttu eräästä pari ritilämullinavettaa tehneestä viljelijästä. Jutussa viljelijä antoi hyvin selkeästi ymmärtää, että ritilänavetta tehtiin sen takia, että lihasta ei makseta parempaa hintaa, vaikka eläimet olisi kylmäpihatossa (kiinteäpohjainen karsina) kasvatettu.
Kananmuna-sektorilla on jo kauan ollut erilaisia kasvatustapoja eroteltuna eri hintaisiksi tuotteiksi ja annettu kuluttajan tehdä valinta. Nyt myös kaupat ovat tehneet valintansa. Mistä johtuu, ettei isoja lihataloja kiinnosta tällainen "lajittelu", vaikka kaupassa kuitenkin myydään tilakohtaisia lihojakin eli jäljitettävyys antaisi mahdollisuuden siihen. Onko ritiläkasvattajat enemmistössä jossakin hallinossa, jolloin oma tuote jäisi imagoltaan siihen huonoimpaan koriin vai onko hintakilpailu jauhelihassa jotenkin sekoittanut pasmat ja pakko tehdä mahdollisimman suoraviivaisesti.
Jotenkin tuntuisi siltä, että kannattaisi jo hiukan miettiä investointia ritiläkasvattamoon riskinä, että kuluttaja herää nautasektorillakin vaatimaan erilaisia kasvatusoloja ja tällöin ritiläkasvatukselle voi käydä samoin kuin häkkimunille. Kallis navetta voi olla sitten hankala muuttaa kiinteälattiaiseksi ja eläinmäärääkin joutuu neliötä kohti pienentämään tai muutoin jää sinne huonoimpaan hintaluokkaan.
-
Mielikuvat ovat tärkeitä tänäpäivänä ja siihen olisi osaltaan auttanut, jos eläinsuojelulaki olisi hoidettu kerralla kuntoon aikoinaan. Nyt sitä ei ole ratkaistu vieläkään ja sitä *****ilua laillisesta elinkeinosta saa moni kuulla. Ritiläkasvattamo, jossa ei ole kiinteää makuualustaa on eläinrääkkäystä pahimmasta päästä.
-
Ehkä ritilänavetoissa elukat ovat niin paljon puhtaampia että hinta on lillinkilattianavettaa parempi?
Ritilänavetoista Honkajoki hakee tietty jalkavaivaiset ja kuivikepohjilta lantapanssaroidut, tuo hävikki pitäisi laskea ja sitten verrata sen pohjalta todellista kilohintaa hävikki huomioiden?
-
1000 sonnin loppukasvattamo on joka tapauksessa kohde jota ei kannata kauheasti brändityössä esitellä. Ne eläimet ovat koko (loppu)ikänsä sisällä karsinoissa, volyymin takia kyse on selkeästi tehotuotannosta, ja ne eläimet ovat kaikki siellä viimeisellä etapillaan ennen teurastamoa.
Ja koska kukaan ei ymmärrettävästi halua puhua kuluttajille loppukasvattamoista (vaan mieluummin esim pienistä sympaattisista emotiloista tai hyvin hoidetuista lypsypihatoista) niin loppukasvattojen olosuhteilla ei ole väliä kunhan niistä ei päädy kuvia lehtiin eläinsuojelurikkeiden takia.
Jos ritiläkasvattamojen huonot olosuhteet nousevat julkiseksi puheenaiheeksi niin sitten asia voi tietty muuttua.
-
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa
-
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa
Tullaan ympäristökysymykseen. Ympäristön kannalta on tehoikkainta ja järkevintä hyödyntää maidontuotannon sivuvirtoja. Muu naudanlihatuotanto nähdään eliittiä palvelevana ja ympäristöä kuormittavana toimintana.
-
1000 sonnin loppukasvattamo on joka tapauksessa kohde jota ei kannata kauheasti brändityössä esitellä. Ne eläimet ovat koko (loppu)ikänsä sisällä karsinoissa, volyymin takia kyse on selkeästi tehotuotannosta, ja ne eläimet ovat kaikki siellä viimeisellä etapillaan ennen teurastamoa.
Ja koska kukaan ei ymmärrettävästi halua puhua kuluttajille loppukasvattamoista (vaan mieluummin esim pienistä sympaattisista emotiloista tai hyvin hoidetuista lypsypihatoista) niin loppukasvattojen olosuhteilla ei ole väliä kunhan niistä ei päädy kuvia lehtiin eläinsuojelurikkeiden takia.
Jos ritiläkasvattamojen huonot olosuhteet nousevat julkiseksi puheenaiheeksi niin sitten asia voi tietty muuttua.
Tuskin kaikki ritiläkasvattamot on umpi surkeita. Mutta leivästän se on kysymys noillaki tuottajilla.Jos nyt ajatellaan 1000 sonnia jollaki kuivike pohjalla niin kyllä siinnä työ lissääntyy ja tullee jopa mahottomaksi. Pienillä markinaalleilla tuottavat ,markinaali vaan ohennee. Niin enkä oo mikkää ritiläpohja vani.
-
Mutta leivästän se on kysymys noillaki tuottajilla. Pienillä markinaalleilla tuottavat ,markinaali vaan ohennee.
Siis köyhyys lyö silmille. Apettakin pyöritettävä T202:lla, kun ei oo varaa traktoriin.
-
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa
World steak challenge kisan voitto suomalaiselle nurminaudanlihalle.
"Hiehojen ja lehmien liha on rasvaisempaa kuin sonnin ja kiinnostaa siksi tanskalaisia."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.266961
-
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa
World steak challenge kisan voitto suomalaiselle nurminaudanlihalle.
"Hiehojen ja lehmien liha on rasvaisempaa kuin sonnin ja kiinnostaa siksi tanskalaisia."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.266961
Ja hieho oli siis Ayshire, ekologisesti monin verron pihvikarjaa parempi valinta, ja ilmeisesti myös lihan laadullisesti :)
-
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa
World steak challenge kisan voitto suomalaiselle nurminaudanlihalle.
"Hiehojen ja lehmien liha on rasvaisempaa kuin sonnin ja kiinnostaa siksi tanskalaisia."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.266961
Aivan mahtavaa, maailmanmestarit 2018 ! ! Onnittelut kasvattajille erinomaisista jalostus valinnoista, ja kasvatuksesta ! Hyvä Suomi !
-
Ritilä navetoissakin voi olla ihan kohtuulliset olosuhteet eläimillä. Mutta on tämä suurempi ongelma kokonaan, Suomalainen naudanliha kulttuuri joka perustuu maitorotuisiin eläimiin. Niihin pohjautuva tuotanto on sitä luilleen kilpailtua ja halpuutettua jauhelihaa ja makkaraa. Naudan lihan tuotannossa pitäisi panostaa lihan laatuun, siis liharotuisiin eläimiin. Niinhän noissa oikeissa karjatalous muissakin tehdään. Mutta siellä syödään muutakin kuin jauhelihaa
World steak challenge kisan voitto suomalaiselle nurminaudanlihalle.
"Hiehojen ja lehmien liha on rasvaisempaa kuin sonnin ja kiinnostaa siksi tanskalaisia."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.266961
Aivan mahtavaa, maailmanmestarit 2018 ! ! Onnittelut kasvattajille erinomaisista jalostus valinnoista, ja kasvatuksesta ! Hyvä Suomi !
Se että saa aikaiseksi lihavan ayshire-hiehon jolla on huonot jalostusarvot maidontuotantoon, ei ole niin vaikeaa kuin luulisi :D
-
Mutta leivästän se on kysymys noillaki tuottajilla. Pienillä markinaalleilla tuottavat ,markinaali vaan ohennee.
Siis köyhyys lyö silmille. Apettakin pyöritettävä T202:lla, kun ei oo varaa traktoriin.
Kyllä se sitte lyö jos ee aikanaan eteensä kato.Seon väärrän merkkinen vaunnu jos ei se ei talon pienimmällä raktorilla pyöri. Jollaki se voi olla se pienin juurrikin tua t202.
-
Ympäristökysymyksenä, nauta on märehtijä ja kykenee muuttamaan proteiiniksi korsirehuja joita meidän ihmisten himpun vaikea syödä. Siis ympäristöystävällisistä lihantuotantoa naudoilla on lihan tuottaminen sellaisilla eläimillä jotka kasvavat korsirehuilla. Viljat, soivat, maissit sitten voidaan jakaa ihmisille,sioille ja broilerille.
Tanskahan onkin oikein mittava maa naudanlihantuotannossa, siellähän tuotetaan sikaa ja naudoilla maitoa.
Oikeasti kaikki naudanlihan tuottajat mahtuu tähän maahan kun kohta omavaraisuus lähentelee 70%, hyvä niin. Voidaan Antille ja muille syöttää niitä loppuun ajettuja lypsylehmiä ja niiden suolisäkki jälkeläisiä. Ja me jotka halutaan laadukkaampaa lihaa niin voidaan syödä brittiläisten liharotuisten eläinten lihaa. Enkä tarkoita haikkua😂😂
-
Ympäristökysymyksenä, nauta on märehtijä ja kykenee muuttamaan proteiiniksi korsirehuja joita meidän ihmisten himpun vaikea syödä. Siis ympäristöystävällisistä lihantuotantoa naudoilla on lihan tuottaminen sellaisilla eläimillä jotka kasvavat korsirehuilla. Viljat, soivat, maissit sitten voidaan jakaa ihmisille,sioille ja broilerille.
Tanskahan onkin oikein mittava maa naudanlihantuotannossa, siellähän tuotetaan sikaa ja naudoilla maitoa.
Oikeasti kaikki naudanlihan tuottajat mahtuu tähän maahan kun kohta omavaraisuus lähentelee 70%, hyvä niin. Voidaan Antille ja muille syöttää niitä loppuun ajettuja lypsylehmiä ja niiden suolisäkki jälkeläisiä. Ja me jotka halutaan laadukkaampaa lihaa niin voidaan syödä brittiläisten liharotuisten eläinten lihaa. Enkä tarkoita haikkua😂😂
Luultavimmin tarkoitat sitä ayrshireä josta maailman paras pihvi tänä vuonna tehtiin. :) Sano mitä sanot, vanha lypsyrotuinen lehmä maistuu paremmalta kuin valtaosa Suomessa teurastetuista rotukarjasonneista. Ja niissä on nätimmin marmoroituneet arvo-osatkin.
Mitä tulee ekologisuuteen niin pelkästään se polttoöljyn määrä mitä Suomen kaltaisessa pitkän sisäruokinnan maassa täytyy kuluttaa yhden rotukarjakilon tuottamiseen, on aika jäätävä.
Ei sillä että suomalainen lypsylehmäkään mikään huippuekologinen olisi.
Mitä tulee lihan saantoihin niin viimeisimmällä blondiristeytyshieholla se oli 80%, onko rotueläimilläsi paljon parempi? Toki se hieho ei ollut kovin kummoisen makuinen kun siinä oli sitä mautonta rotukarjaa seassa...
-
Yleisesti ongelmana on täkäläisessä naudanlihan tuotannossa tämä EUROP luokitus jasen rasvaluokat. Jotta ruho voi luokittua hyvin, sen pitää olla lihaksikas ja nopeakasvuisuus ei myöskään ole haitaksi ettei rasvoitu pinnasta. Lihasta voidaan verrata puun kasvuun. Nopeasti kasvanut lihas on löllöä joka sisältää vahvat jänteet, ei ole marmoroitunutta. Hitaammin kasvat rodut, myös lypsyrodut ovat rakenteeltaan hieno syisiä, eli suu tuntuma on tasaisempi. Vanhasta lypsylehmästäkin saadaan hyvää lihaa jos sen saa rasvoittumaan, riiputetaan pitkään että sitkeys häviää. Ja tällä nykyisellä rasvahinnoittelulla saadaan kaikesta lihasta helposti mautonta, kun rasvaa ei kanata tuottaa. Teollinen lihantuotanto suosii sonnia koska sitä ei tarvitse riipustaa niin pitkään ja leikkuu saanto on suurempi kuin hienossa. Lehmät jauhetaan että linjasto vetää nopeasti ja kun suurin osa naudasta syödään jauhettuna.
-
Yleisesti ongelmana on täkäläisessä naudanlihan tuotannossa tämä EUROP luokitus jasen rasvaluokat. Jotta ruho voi luokittua hyvin, sen pitää olla lihaksikas ja nopeakasvuisuus ei myöskään ole haitaksi ettei rasvoitu pinnasta. Lihasta voidaan verrata puun kasvuun. Nopeasti kasvanut lihas on löllöä joka sisältää vahvat jänteet, ei ole marmoroitunutta. Hitaammin kasvat rodut, myös lypsyrodut ovat rakenteeltaan hieno syisiä, eli suu tuntuma on tasaisempi. Vanhasta lypsylehmästäkin saadaan hyvää lihaa jos sen saa rasvoittumaan, riiputetaan pitkään että sitkeys häviää. Ja tällä nykyisellä rasvahinnoittelulla saadaan kaikesta lihasta helposti mautonta, kun rasvaa ei kanata tuottaa. Teollinen lihantuotanto suosii sonnia koska sitä ei tarvitse riipustaa niin pitkään ja leikkuu saanto on suurempi kuin hienossa. Lehmät jauhetaan että linjasto vetää nopeasti ja kun suurin osa naudasta syödään jauhettuna.
Tästä kaikesta voin kyllä olla samaa mieltä :) Ja tosiaan lypsylehmä on (ainakin arvo-osiltaan) hyvää vain jos se on riittävän tuhdissa kunnossa, eikä mikään riutuva hätäpoisto.
-
Kerta se on ensimmäinen kun ollaan tässäasiassa samaamieltä, tarpeeksi selkeästi kun kirjoittaa.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen, alan imagoon. 1000 taikka 2000 loppukasvattamot ei sovi samaan asia yhteyteen kun puhutaan positiivisesta imagosta. Olen tuonut monissa eri tilaisuuksissa esiin tämän huolen, mitä kävi häkkikanaloille, sama tulee tapahtumaan ritiläkasvattamoihin 10 vuoden kuluessa. Kielletään koko ritilät vastaa häkkikanalat, tilalle tulee osa ritilä ja kumimatot sekä vesikupit, kuivike karsinat vastaavat lattiakanaloita. Ja jossain vaiheessa varmasti tippuu ritilä naudan hinta.
-
Kerta se on ensimmäinen kun ollaan tässäasiassa samaamieltä, tarpeeksi selkeästi kun kirjoittaa.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen, alan imagoon. 1000 taikka 2000 loppukasvattamot ei sovi samaan asia yhteyteen kun puhutaan positiivisesta imagosta. Olen tuonut monissa eri tilaisuuksissa esiin tämän huolen, mitä kävi häkkikanaloille, sama tulee tapahtumaan ritiläkasvattamoihin 10 vuoden kuluessa. Kielletään koko ritilät vastaa häkkikanalat, tilalle tulee osa ritilä ja kumimatot sekä vesikupit, kuivike karsinat vastaavat lattiakanaloita. Ja jossain vaiheessa varmasti tippuu ritilä naudan hinta.
Näin piti käydä jo viisitoista vuotta sitten.
-
Kerta se on ensimmäinen kun ollaan tässäasiassa samaamieltä, tarpeeksi selkeästi kun kirjoittaa.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen, alan imagoon. 1000 taikka 2000 loppukasvattamot ei sovi samaan asia yhteyteen kun puhutaan positiivisesta imagosta. Olen tuonut monissa eri tilaisuuksissa esiin tämän huolen, mitä kävi häkkikanaloille, sama tulee tapahtumaan ritiläkasvattamoihin 10 vuoden kuluessa. Kielletään koko ritilät vastaa häkkikanalat, tilalle tulee osa ritilä ja kumimatot sekä vesikupit, kuivike karsinat vastaavat lattiakanaloita. Ja jossain vaiheessa varmasti tippuu ritilä naudan hinta.
Itte olisin sitä mieltä että ne ylitäytetyt pikkukasvattamot eivät sovi imagoon. Noissa isommissa olosuhteet/sonni ovat yleensä paremmat, ryhmittelyt ja ruokinnat voidaan hoitaa oikeasti paremmin ja ilmakin vaihtuu..
-
Ei kai kukaan ole sanonut etteikö iso voi olla hyvä ja pieni huono? Tietenkin pitää olla sopiva täyttöaste, molemmissa navettatyypeissä ja hoito muutenkin kohdallaan. Nämäkin asiat ovat eläinten hoitajan ratkaistavissa. Molemmista navetta tyypeistä saadaan eläimille oikein kamala paikka jos hoito laiminlyödään, molemmista saadaan hyvä ja vain toisesta erittäinhyvä. Kuivalanta navetasta hyvällä hoidolla ja sopivalla eläintiheydellä
-
Perinteisesti lihatalon edustaja on vertaillut huonoa kylmäkasvatusta ja hyvää ritiläkasvatusta ja todennut, että kyllä ritilälläkin voi voida hyvin. Näinhän se on, jos näin halutaan nähdä. Entä jos verrataan hyvää kylmäkasvatusta ja huonoa ritiläkasvatusta. Kuten tässä ketjussa on jo todettu, niin hyvä kiinteälattiainen ja kuivitettu karsina on eläimen kannalta paras. Riittävä tila ja ilmanvaihto lisäksi juominen altaasta eikä nipasta, sopiva rehustus. Kenties vielä ulkoilumahdollisuus.
Jos annettaisiin kuluttajan päättää, niin mitenkähän kävisi. Totta kai tuottajahinta pitäisi olla paremmille olosuhteille parempi eli vastaavasti kuluttaja maksaisi enempi. Joko suomalainen kuluttaja olisi lihatiskillä siihen valmis, kun kerran munahyllylläkin on. Onko tuotantoketju siihen valmis tai edes halukas? Onko kauppa halukas lisäämään "ylimääräisiä" tuotteita järjestelmiinsä? Tulisiko ritiläjauhelihasta se sisäänheittotuote (hinnalla) vai tulisiko sisäänheittotuotteeksi eläinten hyvinvointi. Jakautuuko kuluttajakenttä enempi kahtia, halpa hinta vs. hyvinvointi? Äänekäs joukko on vaatimassa kaikenlaista, mutta ovatko he halukkaita maksamaan.
-
Matot sinne ritilän päälle ja neliöitä riittävästi niin aivan hyvä se ritiläkasvattamo on eläimelle.
-
Kerta se on ensimmäinen kun ollaan tässäasiassa samaamieltä, tarpeeksi selkeästi kun kirjoittaa.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen, alan imagoon. 1000 taikka 2000 loppukasvattamot ei sovi samaan asia yhteyteen kun puhutaan positiivisesta imagosta. Olen tuonut monissa eri tilaisuuksissa esiin tämän huolen, mitä kävi häkkikanaloille, sama tulee tapahtumaan ritiläkasvattamoihin 10 vuoden kuluessa. Kielletään koko ritilät vastaa häkkikanalat, tilalle tulee osa ritilä ja kumimatot sekä vesikupit, kuivike karsinat vastaavat lattiakanaloita. Ja jossain vaiheessa varmasti tippuu ritilä naudan hinta.
Kohta ei enää muita loppukasvattamoita ole, pari sataa paikkaa taitaa olla jo pienin mitä rakennetaan. Kuivitus tulee varmasti hintoihinsa noissa 1000 paikkaisissa, joten ritiläkasvattamoiden poistumiseen en itse usko, johan noihin moni laittaa kumimatot. Kuluttaja ei ole valmis maksamaan sitä lisähintaa, kuten maastullissa joku totesi ruoan olevan liian kallista. Kuinkahan halpaa sitten pitäs olla, oma emotuotanto loppuu jo näillä hinnoilla, tyhjän saa pyytämättäkin. :(
-
Kyllä betonipalkki on paras ratkaisu lihakarjalle. Eläimet pysyvät puhtaana eikä ole valtavaa työtä. Eläinten hyvinvoinnin kannalta karsinoiden pitää olla pieniä, varsinkin sonneille. 3-4 sonnia karsinaa kohti on sopiva. Hiehoja voi pitää isommissakin karsinoissa, sillä naaraspuolinen nauta on laumaeläin. Uros vaatii aina oman reviirinsä.
-
Kyllä ritiläkasvattamo on karu paikka kasvaa, vaikka miten olisi kumimattoja viritelty. Pihatto pehkukuivituksella, niin että itse voi istua karsinassa on hyvä paikka, kesällä tietysti laidun. Tosin eläinmäärät eivät nouse päätähuimaaviksi.
-
Voisi heittää näkökulman. Sikapuolella suomessa kokoritilät kiellettiin 2003 ja vanhoistakin siirtymäajan jälkeen 2013. Vuosiluvut voi joku tarkistaa jos kokee tarpeelliseksi. Kyllä siitä kuitenkin jo tovi on vierähtänyt. Euroopassa eli samoilla markkinoilla on edelleen sallittua pitää sikoja kokoritilällä, samoin kuin häntien typistäminenkin on sallittu, mutta se on sitten eri keskustelun aihe ei mennä nyt siihen. Suomessa ei kuitenkaan saa yhtään sen parempaa hintaa elukoista, vaikka koko elämää ei tarvitse viettää ritilällä. Ainoa korvaus jos kuivituspohjalla ovat niin tulee hyvinvointikorvauksen kautta. En nyt muista tarkkaan mitä siitä sai, tämänkin voi joku halukas tarkistaa, mutta laskin silloin 15 vuonna, että raha menee kuivikkeisiin ja lisääntyneen työhön, jos verrataan siihen mitä nyt hyvinvointikorvauksesta saa. Eli ei kannattanut.
Päätelmä on se, että jos joskus ritiläkasvattamot kielletään niin tuskin sille kuivituspohjalla kasvavalle mitään lisähintaa saa, ritilät vaan kielletään ja se siinä. Oikeasti jos niitä eläimiä on paljon oli ne sitten sikoja tai nautoja niin ritilä on ainut oikea vaihtoehto. Kenenkään aika ei riitä sen paskan kanssa pelaamiseen. Kuluttaja ei vain ole valmis maksamaan siitä enempää ja suomessa päättäjät sotkevat hommaa niin, että tarkoituksella hankaloitetaan toimintaa.
-
Voisi heittää näkökulman. Sikapuolella suomessa kokoritilät kiellettiin 2003 ja vanhoistakin siirtymäajan jälkeen 2013. Vuosiluvut voi joku tarkistaa jos kokee tarpeelliseksi. Kyllä siitä kuitenkin jo tovi on vierähtänyt. Euroopassa eli samoilla markkinoilla on edelleen sallittua pitää sikoja kokoritilällä, samoin kuin häntien typistäminenkin on sallittu, mutta se on sitten eri keskustelun aihe ei mennä nyt siihen. Suomessa ei kuitenkaan saa yhtään sen parempaa hintaa elukoista, vaikka koko elämää ei tarvitse viettää ritilällä. Ainoa korvaus jos kuivituspohjalla ovat niin tulee hyvinvointikorvauksen kautta. En nyt muista tarkkaan mitä siitä sai, tämänkin voi joku halukas tarkistaa, mutta laskin silloin 15 vuonna, että raha menee kuivikkeisiin ja lisääntyneen työhön, jos verrataan siihen mitä nyt hyvinvointikorvauksesta saa. Eli ei kannattanut.
Päätelmä on se, että jos joskus ritiläkasvattamot kielletään niin tuskin sille kuivituspohjalla kasvavalle mitään lisähintaa saa, ritilät vaan kielletään ja se siinä. Oikeasti jos niitä eläimiä on paljon oli ne sitten sikoja tai nautoja niin ritilä on ainut oikea vaihtoehto. Kenenkään aika ei riitä sen paskan kanssa pelaamiseen. Kuluttaja ei vain ole valmis maksamaan siitä enempää ja suomessa päättäjät sotkevat hommaa niin, että tarkoituksella hankaloitetaan toimintaa.
Korvaus ymmärretään puhtailla kasvitiloilla ihan vaan korvaukseksi, joka kattaa vain "lisääntyneet" kustannukset.
Ei silloin mitään lisätuloa odotetakkaan, vaan toiminnasta aiheutuneiden kustannusten kattaminen. Mitä edullisemmin pystyy toimimaan sitä enemmän jää itelle.
Elukkatiloilla aatellaan siis toisin; kulut peittoon ja jonkinmoinen tulojen lisäys päälle.
-
Yleisesti ongelmana on täkäläisessä naudanlihan tuotannossa tämä EUROP luokitus jasen rasvaluokat. Jotta ruho voi luokittua hyvin, sen pitää olla lihaksikas ja nopeakasvuisuus ei myöskään ole haitaksi ettei rasvoitu pinnasta. Lihasta voidaan verrata puun kasvuun. Nopeasti kasvanut lihas on löllöä joka sisältää vahvat jänteet, ei ole marmoroitunutta. Hitaammin kasvat rodut, myös lypsyrodut ovat rakenteeltaan hieno syisiä, eli suu tuntuma on tasaisempi. Vanhasta lypsylehmästäkin saadaan hyvää lihaa jos sen saa rasvoittumaan, riiputetaan pitkään että sitkeys häviää. Ja tällä nykyisellä rasvahinnoittelulla saadaan kaikesta lihasta helposti mautonta, kun rasvaa ei kanata tuottaa. Teollinen lihantuotanto suosii sonnia koska sitä ei tarvitse riipustaa niin pitkään ja leikkuu saanto on suurempi kuin hienossa. Lehmät jauhetaan että linjasto vetää nopeasti ja kun suurin osa naudasta syödään jauhettuna.
Rasvasta toki vähennettään,mutta luokasta vielä enemmän eli enemmin rasvainen kuin luokaton.Pienistä ruhoista miinustetaan myös.
-
Mikäköhän on ritiläkasvattamon hiilijalanjälki suhteessa kuivikelattiaiseen? Pellolta pois kannettujen olkien ravinteet pitää kompensoida jotenkin ja polttoainetta kuluu paalaukseen, kuljetukseen ja silppuamiseen. Ritiläpihatosta liete kulkee painovoimalla säiliöön josta yhdellä pumppauksella levityskärryyn, mutta kuivikepohja vaatii konetyötä tyhjennykseen ja lastaukseen.
-
Mikäköhän on ritiläkasvattamon hiilijalanjälki suhteessa kuivikelattiaiseen? Pellolta pois kannettujen olkien ravinteet pitää kompensoida jotenkin ja polttoainetta kuluu paalaukseen, kuljetukseen ja silppuamiseen. Ritiläpihatosta liete kulkee painovoimalla säiliöön josta yhdellä pumppauksella levityskärryyn, mutta kuivikepohja vaatii konetyötä tyhjennykseen ja lastaukseen.
Aika harvalla kylmäpihattotilalla oljet riittää pelkästään kuivitukseen, vaikka niitä haalisi naapurikyliä myöden. Eli turvettahan noissa isommissa kasvattamoissa käytetään kuivikkeena mikä ei ainakaan paranna hiilijalanjälkeä.
-
Mikäköhän on ritiläkasvattamon hiilijalanjälki suhteessa kuivikelattiaiseen? Pellolta pois kannettujen olkien ravinteet pitää kompensoida jotenkin ja polttoainetta kuluu paalaukseen, kuljetukseen ja silppuamiseen. Ritiläpihatosta liete kulkee painovoimalla säiliöön josta yhdellä pumppauksella levityskärryyn, mutta kuivikepohja vaatii konetyötä tyhjennykseen ja lastaukseen.
Aika harvalla kylmäpihattotilalla oljet riittää pelkästään kuivitukseen, vaikka niitä haalisi naapurikyliä myöden. Eli turvettahan noissa isommissa kasvattamoissa käytetään kuivikkeena mikä ei ainakaan paranna hiilijalanjälkeä.
Polttoaineen kulutus sekä turpeen nostoa että olkien keruussa + levityksessä on kiistatonta. Mutta noin muuten ei voida laskea että se olkien tai turpeen kuivikekäyttö lisäisi jotenkin merkittävästi kasvihuonepäästöjä, nehän päätyvät sitten kuivikekäytön jälkeen peltoon ja lisäävät pellon orgaanista massaa sen sijaan että ne potettaisiin. Varsinkin oljella kyse on vain ylimääräisestä navettakäynnistä sen sijaan että se joka tapauksessa mätänisi peltoon.
-
Turha meidän on enää naudanlihan hiilijalanjäljestä kinata. Ihmiset on opetettu, että punainen liha on suurin ilmastomörkö, vaikka tän päivän savon sanomissa oli hiukan erilaiset jakaumat. NBA-tähti Lauri Markkanenkin on joulun iltalehden jutun mukaan lopettanut ilmasto(imago)syistä punaisen lihan syönnin, vaikka oikeampaa olisi ollut lopettaa pelaaminen siellä tai ainakin lopettaa pelimatkojen kulkeminen lentämällä. Onneksi sukulaisia lensi kotimaasta Chigacoon joulun viettoon. Että se siitä viherpesusta...
-
Turha meidän on enää naudanlihan hiilijalanjäljestä kinata. Ihmiset on opetettu, että punainen liha on suurin ilmastomörkö, vaikka tän päivän savon sanomissa oli hiukan erilaiset jakaumat. NBA-tähti Lauri Markkanenkin on joulun iltalehden jutun mukaan lopettanut ilmasto(imago)syistä punaisen lihan syönnin, vaikka oikeampaa olisi ollut lopettaa pelaaminen siellä tai ainakin lopettaa pelimatkojen kulkeminen lentämällä. Onneksi sukulaisia lensi kotimaasta Chigacoon joulun viettoon. Että se siitä viherpesusta...
Aivan totta, julkisuuden henkilöt käyttävät tuota punaisen lihan julkista boikotoimista imagosyistä kilpensä kiillottamiseen. Muutenkin koko ilmastoteko-shitistä on tehty mediaseksikästä chaissee.
Ne jotka oikeesti välittää ilmastosta niin niiden teot ovat pieniä, huomaamattomia ja arkipäiväisiä. Karjan pito voi olla yksi niistä, sillä karjan pidolla ja karjan pidolla on eroa.
-
Turha meidän on enää naudanlihan hiilijalanjäljestä kinata. Ihmiset on opetettu, että punainen liha on suurin ilmastomörkö, vaikka tän päivän savon sanomissa oli hiukan erilaiset jakaumat. NBA-tähti Lauri Markkanenkin on joulun iltalehden jutun mukaan lopettanut ilmasto(imago)syistä punaisen lihan syönnin, vaikka oikeampaa olisi ollut lopettaa pelaaminen siellä tai ainakin lopettaa pelimatkojen kulkeminen lentämällä. Onneksi sukulaisia lensi kotimaasta Chigacoon joulun viettoon. Että se siitä viherpesusta...
Aivan totta, julkisuuden henkilöt käyttävät tuota punaisen lihan julkista boikotoimista imagosyistä kilpensä kiillottamiseen. Muutenkin koko ilmastoteko-shitistä on tehty mediaseksikästä chaissee.
Ne jotka oikeesti välittää ilmastosta niin niiden teot ovat pieniä, huomaamattomia ja arkipäiväisiä. Karjan pito voi olla yksi niistä, sillä karjan pidolla ja karjan pidolla on eroa.
Laivojen ympäristö haittoja aletaan pienentämään , mikä onkin järkevää . Pienet ja huonot peltolohkot metsälle , siinä maatalouden "päästöt" olis hoidettu . Maatalouden päästöt ovat niin pienet ettei niillä ole merkitystä .
-
mutta laivathan on niiiiin pieniä jotta net voi unohtaa, - sopivasti. mut maatilat näkyy jopa tielle ja niitä niiiin saakelisti joka paikassa, - joten net sen saasteen tuottaa.. siis niitä raipattava!!