tere.. olisko kellä ideoita mikä ongelmana patterilinjassa  kun talo kolme kerrosta  ja kattila (jämä halko 60) kelllarissa ja avopaisunta vintillä   ja ongelmana ettei yläkerran pattterit ilmaannu eisitte millään. testattu alipaineela patteri täyteen ja ei vaan kierrä (pesin jo patterit sisältä ja paljon mustaa pois)  25-40 danfoss imupuolella kierrossa  yht 14 patteria järjestelmässä  ja järjestelmä  pitkään (5v) käyttämättä  ja nyt täytetty varaaja 3m3  ja kattila toimii hyvin uusin termarinki vanhan scanian mallinen  ja pari patteriventtiiliäki kokeeksi ja nyttemmin ymmärrys loppunut jotta mikä vikana  vai onko danfoss tehoton ?

Kait siellä järjestelmässä on tarpeeksi vettä, onko siellä avopaisunnassa lientä.

liekkö vejen vähhyyttä

patteritermostaatit jumissa ja kokonaan kiinni asennossa? Vesi kiertää vain niiden patterien kautta, joissa termari auki, saako niitä alakerran pattereita kokonaan kiinni? Ilmeisesti ei ollut vettä sisällä, kun oli käyttämättä? Jos putkissa on paskaa, niin se laskee pitkän pystyputken alapään mutkaan, sieltä kannattaa alkaa rassailla. Kyllä se käytössä alkaa toimia. Meidän systeemi -70 luvulta ja termostaatit ovat teettäneet työtä eniten, niitä pikkuhiljaa vaihdettu uusiin.

Avonainen paisunta-astia kannattaa jättää pois ja kalvopaisuntasäiliö tilalle. Ei maksa paljon, kierrosta tulee suljettu ja painetta voi olla enemmän.

termostaatit vois olla, muutamaa 80-lukusta on jo joutunu herkisteleen

Ei käy ilmi onko varaaja ja patterit samassa linjassa. Meilläkin on avopaisunta-varaaja, ei missään nimessä meillä voi laittaa kalvopaisuntaa, koska pönttö on itse tehty, ei kestä painetta.
 Tuossa kertomuksessa ei käy ilmi onko tehdastekoinen varaaja. Silloin kalvopaisunta ok.

Patterilinjan voi eriyttää lämmönvaihtimen avulla suljetuksi kierroksi, meillä tehty noin.

Veden vähyys aiheutti tuota kylmyyttä meillä, haihtuu yllättävän nopeasti sitä.

Lisää painetta. Sit kun eka patteri poksahtaa niin sit vähän alemmas..

Ootko siis katsonut että nouseeko se vesi sinne vintille asti. Onhan siellä sit tietty imu alaspäin sen jälkeen kun saat kierron liikkeelle.

Ylimmän kerroksen pattereihin se ilma nousee, lieneekö sitten patteritermostaatin venttiilit jumissa, termostaattin hattu irtin ja painaa tapista, niin jumi aukeaa. Minä olen asentanut ylimpään patteriin automaatti-ilmauksen, ei tarvitse avaimen kanssa pelata. Jos vettä lisättäessä avopaisunnan  ylivuotoputkesta tulee vettä, niin pitäsi kyllä ylimmissäkin pattereissa vettä olla. Hyvä merkki, että pattereita pestessä tuli mustaa vettä, sellaista sen pitääkin olla,

Vesikierto ilman termostaateja pattereissa ykstaso talo ja suljettu paisunta. Paljonko painetta saa karata, vaikkapa nyt puolen vuoden aikana. Melkein joka lattia ollut jossain vaiheessa auki eikä hometta, eikä tunkkaista ollut. Kun 70 astetta se on jotain 1,5 ja kymänä se menee nollaan, kiertää se silloinkin. Kovin pitkään hanoja järjestelmään tarvi pitää auki niin on jo painetta. ei se silloin montaa litraa meneekään, ja se jaettuna vaikkapa 180 vuorokauteen, sehän kai haihtuu jonnekin kun ei ole muovia missään ja oikeeta tervapaperia on vähä jokapaikassa.

Vesikierto ilman termostaateja pattereissa ykstaso talo ja suljettu paisunta. Paljonko painetta saa karata, vaikkapa nyt puolen vuoden aikana. Melkein joka lattia ollut jossain vaiheessa auki eikä hometta, eikä tunkkaista ollut. Kun 70 astetta se on jotain 1,5 ja kymänä se menee nollaan, kiertää se silloinkin. Kovin pitkään hanoja järjestelmään tarvi pitää auki niin on jo painetta. ei se silloin montaa litraa meneekään, ja se jaettuna vaikkapa 180 vuorokauteen, sehän kai haihtuu jonnekin kun ei ole muovia missään ja oikeeta tervapaperia on vähä jokapaikassa.

 Paineen vaihtelun ei ihan noin suurta pitäisi olla, paisuntasäiliön esitäyttöpainekin pitäisi joskus mitata...jos kalvopaine on liian matala niin koko pönttö on lopulta täynnä vettä.

Vesikierto ilman termostaateja pattereissa ykstaso talo ja suljettu paisunta. Paljonko painetta saa karata, vaikkapa nyt puolen vuoden aikana. Melkein joka lattia ollut jossain vaiheessa auki eikä hometta, eikä tunkkaista ollut. Kun 70 astetta se on jotain 1,5 ja kymänä se menee nollaan, kiertää se silloinkin. Kovin pitkään hanoja järjestelmään tarvi pitää auki niin on jo painetta. ei se silloin montaa litraa meneekään, ja se jaettuna vaikkapa 180 vuorokauteen, sehän kai haihtuu jonnekin kun ei ole muovia missään ja oikeeta tervapaperia on vähä jokapaikassa.

Haiskahtaa siltä, että paisunta-astiassa liian vähän ilmanpainetta. Eli kun ko. ilmatila on vähäinen, niin pienikin lämpötilanmuutos nesteessä muuttaa tilavuutta niin paljon, että paine muuttuu liikaa.

Voi olla noi ja kun hyvällä koivulla menne vähän liikaa lämpöä, ei tarvii montaa kertaa se ylipaine ventiilii päästää edes vähän pois, siinä se paine häviää. Siinä pallossa on rengas ventiili, paljonko siinä pitää olla painetta?

Yhtenä vuonna teetin koeponnistuksen lämpöputkiin, kun paine karkasi ja vähän väliä piti lisäillä pienen määrän vettä, että paine ei tippuisi nollaan. Mitään muuta syytä ei löytynyt, kuin valskaavat jakotukin hanat. Eihän noiden vuotoa huomannut, kun se kerkis kuivamaan. No hetken kait selvisi vähemmällä lisäyksellä. Kuulemma lisäys harvakseltaan ihan normia, sillä lämmetessään vedestä palaa happea pois - näin mulle vakuuteltiin. No nyt mielestäni lisäys tarve suurempi kuin silloin, mutta ainakin syksyllä jakotukin hanat vuoti selvästi joten kait ne tekee sitä nytkin, mutta lämpimämpi vesi kuivaa nopeampaan, joten kosteutta ei huomaa.

Voi olla noi ja kun hyvällä koivulla menne vähän liikaa lämpöä, ei tarvii montaa kertaa se ylipaine ventiilii päästää edes vähän pois, siinä se paine häviää. Siinä pallossa on rengas ventiili, paljonko siinä pitää olla painetta?

Pitää erottaa verkostosta, että pystyt paineen mittaamaan luotettavasti. Jos varaava lämmitys, kalvo elää aika paljon, rikki melko varmasti. Tai no voihan paisunta olla alimitoitettu.

Yhdessä tasossa olevan talon kalvopaisunnan esipaine on 0,5 baaria. Mutta pytyssä oleva kalvon takana oleva vesi  on jollain tavoin saatava pois, jotta mittaustulos on oikea.