Enpä usko, että tekniikalla voidaan korvata tiettyjä lainalaisuuksia kuten kylvöikkunaa. Optimikylvöaika on muutama päivä siinä vaiheessa, kun homma pikkuisenkin käy. Myöhästyminen näkyy ongelmina orastuvuudessa ja satotasossa. Tämä yksistään puoltaa tehokasta koneketjua.
Meidän olosuhteissa tekniikalta vaaditaan paljon sellaisia ominaisuuksia, mitä preerialla ei tule vastaan. Vaihtelevilla peltolohkoilla pitää osata kiertää niitä märempiä kohtia. On siinä kuvanlukutekniikalla hommia päätellä voiko tuosta ajaa, kun ei nytkään pysty varmaksi päättelemään onko joku paikka toukokunnossa ennenkuin kokeilee.
Uuden tekniikan hinta tulee tietysti olemaan sellainen, että Pohjanmaan ylijäämätuotteelta haettu vanha romu hakkaa sen kannattavuudessa mennen tullen. Uusi tekniikka ei tuota siihen sijoitettua rahaa takaisin kovin helposti.
Ei kylvöajasta voi hirveästi joustaa juu. Jonkinverran voi jos kylvötekniikkaa pystytään muuttamaan. Tällä hetkellähän kylvöajan määrittää usein muokkaus- ja kylvökoneen toimintakyky sekä kosteuden säilyttäminen. Siemen kyllä pärjäisi vaikka vähän aikaisemminkin kylvettynä jos sen sinne märkään maahan pinseteillä hellästi laittaisi ja varovasti hiukan peittäisi, eikä jyrää vielä 5 tonnin akselipanolla yli. Kylmään ei välttämättä kannata laittaa. Suorakylvöllä tai kasvipeitteen/-jätteen säilyttämisellä voi taas venyttää toiseen suuntaan jos kasvuaikavaatimus antaa periksi.
Perinteinen kyntö-äestys-kylvö on kaikkein vaativin tuolle ajoitukselle kevättöissä, varsinkin savimailla.
Kovin epäedulliset, huonosti kuivuvat ja ongelmalliset lohkot pitää varmaan joko laittaa kuntoon tai sitten jättää vaikeat kohdat suosiolla metsälle tai hömpälle.
Uutuudella on aina uutuuden hinta - kunnes siitä tuleekin sitä tavanomaista ja yleistä.