• Tavallinen aihe

Aihe Ilmasto ja sen lämpeneminen  (Luettu 11568 kertaa)

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17091
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Hyvin alkaa verorahoitteisen puna-viher -koneen mielipidevaikuttaminen purra. Tuolta yliopistoruokalasta se leviää pikkuhiljaa kiihtyvällä tahdilla muuallekin. On teurastamot ja mtk aika takamatkalla infoamisen suhteen. Kuka sammuttaa viimeisen nautakasvattamon valot? Ja milloin?
Ei vähään aikaan .
Olis aika mielenkiitoista vaatia opiskelijoita pyöräilemään töihin tai opiskelupaikkaan .
Ilmastolakon aikana , joita kouluissa pidettiin teki mieli opettajilta kysyä vaihdatteko autonne ilmasto ystävällisiin pyöriin .  ;D
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Neke

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2696
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Hyvin alkaa verorahoitteisen puna-viher -koneen mielipidevaikuttaminen purra. Tuolta yliopistoruokalasta se leviää pikkuhiljaa kiihtyvällä tahdilla muuallekin. On teurastamot ja mtk aika takamatkalla infoamisen suhteen. Kuka sammuttaa viimeisen nautakasvattamon valot? Ja milloin?

Puna-viher kone on asiassa puolueeton taho, jos ei huomioids maksajaa vaikka ei käyttäisikään nauta peräisiä elintarvikkeita, ni.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2148
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Hyvin alkaa verorahoitteisen puna-viher -koneen mielipidevaikuttaminen purra. Tuolta yliopistoruokalasta se leviää pikkuhiljaa kiihtyvällä tahdilla muuallekin. On teurastamot ja mtk aika takamatkalla infoamisen suhteen. Kuka sammuttaa viimeisen nautakasvattamon valot? Ja milloin?
Ei vähään aikaan .
Olis aika mielenkiitoista vaatia opiskelijoita pyöräilemään töihin tai opiskelupaikkaan .
Ilmastolakon aikana , joita kouluissa pidettiin teki mieli opettajilta kysyä vaihdatteko autonne ilmasto ystävällisiin pyöriin .  ;D
Niin mikä on vähään aikaan. Virikehäkkimunilta sulaa markkina alta seuraavan viiden vuoden kuluessa, kun isot kauppaliikkeet Lidlin pelossa lopettavat häkkimunien oston olikos se 2025 lopussa tjsp.

Nyt jos rakennat nautapalatsin, niin kymmen vuoden päästä se on aikaisntaan maksettu takaisin. Onko silloin markkinaa ritilälihalle tai naudanlihalle ylipäänsä missä mittakaavassa. En minä tiedä. Maailma muuttuu vaan niin pirun nopeasti näinä päivinä, että kymmenen vuoden takaisinmaksuaika kuulostaa liian pitkältä. Voihan se olla, että maailma kellahtaa ihan toiselle kantille vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tai saadaan markkina viennistä. Mutta mikään ei tule ilmaiseksi ja jonkun olisi tehtävä työ sen eteen.

Voihan se olla, että tässä hiilikiimassa kevennetään rakennus- ja lantalavaatimuksia. Ei tartteisikaan sikakalliita hiilipäästöbetonibunkkereita mulleille ja paskalle rakentaa. Hiilisorkanjälki pienenisi.

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 583
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Itse en uskaltaisi rakentaa ritiläkasvattamoa, oma veikkaukseni on että parsi/ritilä eläinten lihan hinta on maksimissaan puolet kestokuivikkeella kasvaneen hinnasta. Lidli ensimmäisenä rajaa pois ritilänaudan pois.

Liharotuisten kasvattaminenkin tulee perustumaan pakolliseen laiduntamiseen emoilla, mikä onkin aivan ehdoton.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 50938
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
mut kui paljun liiteri suomikantturaa myy?   ei taija olla enää ollenkaa valikoimisa.

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1702
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Itse en uskaltaisi rakentaa ritiläkasvattamoa, oma veikkaukseni on että parsi/ritilä eläinten lihan hinta on maksimissaan puolet kestokuivikkeella kasvaneen hinnasta. Lidli ensimmäisenä rajaa pois ritilänaudan pois.

Liharotuisten kasvattaminenkin tulee perustumaan pakolliseen laiduntamiseen emoilla, mikä onkin aivan ehdoton.

Eiköhän suurin osa kasva ritilän päällä, joten en tuohon ennustukseen oikein usko. Emoilla taas riittävä laidun ala, hinnan lisäksi, rajoittaa karjakokoa, oliko noita nyt reilu 300 tullu lisää, kampanjoinnista huolimatta.  :-\

paalipoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 583
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Niitä emoja on tullut kamppanijoiden puolesta noin 5000 lisää, toki lopettajiakin on. Todellinen lisäys noin 3000

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1309
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Nyt tuntuu ilmasto keskustelu ottavan lihan ja maidon ympärillä kierroksia. Eurooppalainen Ihminen kulutti ruokaan 1300 -luvulla noin 8- 10GJ vuodessa , kokonaisenergian kulutuksen ollessa noin 50GJ.  Vuonna 2000 amerikkalainen ihminen kulutti ruokaan noin 12-13GJ , samalla hänen kokonaisenergian kulutus oli 300GJ/vuosi.
Nyt kiistellään 4% sisällä olevasta energian kulutuksesta, ts syödäänkö vihanneksia vai elänkunnatuotteita, kun leijonaosa kulutuksesta ovat palvelut, tuotanto, kuljetus ja kotitalouksien muu kulutus pl elintarpeet.

Kaupungistuminenkin perustuu viimekädessä halpaan energiaan. Helsinkiin tulee ilmastopakolaisia kahdesta suunnasta; etelän aavikoilta ja Kainuun salomailta. Kyse on kolikon molemmista puolista.

Viimeksi muokattu: 20.10.19 - klo:21:08 kirjoittanut optimisti

Kaikki

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 693
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Syötetäänko suomessa Kaikille miljoonille kissoille ja koirillekin salaattia ?

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7302
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Itse en uskaltaisi rakentaa ritiläkasvattamoa, oma veikkaukseni on että parsi/ritilä eläinten lihan hinta on maksimissaan puolet kestokuivikkeella kasvaneen hinnasta. Lidli ensimmäisenä rajaa pois ritilänaudan pois.

Liharotuisten kasvattaminenkin tulee perustumaan pakolliseen laiduntamiseen emoilla, mikä onkin aivan ehdoton.

Eiköhän suurin osa kasva ritilän päällä, joten en tuohon ennustukseen oikein usko. Emoilla taas riittävä laidun ala, hinnan lisäksi, rajoittaa karjakokoa, oliko noita nyt reilu 300 tullu lisää, kampanjoinnista huolimatta.  :-\
Iso osa munistakin tulee virikehäkeistä, joiden muni ei kohta huolita mihinkään.
Mystinen kesälaatumies

Magia

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1903
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Nyt tuntuu ilmasto keskustelu ottavan lihan ja maidon ympärillä kierroksia. Eurooppalainen Ihminen kulutti ruokaan 1300 -luvulla noin 8- 10GJ vuodessa , kokonaisenergian kulutuksen ollessa noin 50GJ.  Vuonna 2000 amerikkalainen ihminen kulutti ruokaan noin 12-13GJ , samalla hänen kokonaisenergian kulutus oli 300GJ/vuosi.
Nyt kiistellään 4% sisällä olevasta energian kulutuksesta, ts syödäänkö vihanneksia vai elänkunnatuotteita, kun leijonaosa kulutuksesta ovat palvelut, tuotanto, kuljetus ja kotitalouksien muu kulutus pl elintarpeet.

Kaupungistuminenkin perustuu viimekädessä halpaan energiaan. Helsinkiin tulee ilmastopakolaisia kahdesta suunnasta; etelän aavikoilta ja Kainuun salomailta. Kyse on kolikon molemmista puolista.
Moni toimittaja on sanonut Triplan olevan yksi mittaamattoman suuri ilmastontuhoaja.Syödä on pakko,mutta onko pakko kuluttaa nykyiseen malliin.

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2148
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Nyt tuntuu ilmasto keskustelu ottavan lihan ja maidon ympärillä kierroksia. Eurooppalainen Ihminen kulutti ruokaan 1300 -luvulla noin 8- 10GJ vuodessa , kokonaisenergian kulutuksen ollessa noin 50GJ.  Vuonna 2000 amerikkalainen ihminen kulutti ruokaan noin 12-13GJ , samalla hänen kokonaisenergian kulutus oli 300GJ/vuosi.
Nyt kiistellään 4% sisällä olevasta energian kulutuksesta, ts syödäänkö vihanneksia vai elänkunnatuotteita, kun leijonaosa kulutuksesta ovat palvelut, tuotanto, kuljetus ja kotitalouksien muu kulutus pl elintarpeet.

Kaupungistuminenkin perustuu viimekädessä halpaan energiaan. Helsinkiin tulee ilmastopakolaisia kahdesta suunnasta; etelän aavikoilta ja Kainuun salomailta. Kyse on kolikon molemmista puolista.
Moni toimittaja on sanonut Triplan olevan yksi mittaamattoman suuri ilmastontuhoaja.Syödä on pakko,mutta onko pakko kuluttaa nykyiseen malliin.
Eihän se sovi vapaavuorelaiseen cityajatteluun, että kulutusta tai triploja vähennettäisiin. Miten käy meidän eläkkeidenkin, jos kulutus (jatkuva talouskasvu) vähenesivät. Optimisti kiteytti hyvin tuossa tämän homman ytimen lukujen muodossa. Se on vaan tuo mielipidevaikuttaminen kohdistanut syyn naudan niskaan. Pelkkää ihmisten viheromatunnon puhdistamista tämä nautakohu, mutta nautasektorille hyvinkin vahingollista. Niin enkä sano sitä, etteikö syömisilläkin ole merkitystä, mutta jos aloitettaisiin ensin siitä ruokahävikistä ja yleisesti ruuan kokonaiskulutuksesta. Kesällä näkyi hyvin tämänkin kansakunnan kuntoluokka.

voortimies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 879
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Eihän se sovi vapaavuorelaiseen cityajatteluun, että kulutusta tai triploja vähennettäisiin.

Kesällä näkyi hyvin tämänkin kansakunnan kuntoluokka.


Valitettavasti täällä vapaavuorelaisessa cityssä on vähemmän noita kuntoluokaltaan huonohkoja kuin maanviljelijöissä?

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/painoindeksi-ja-sosiaalinen-asema-suomessa-ja-ruotsissa/

"Ikävakioimattomat esiintyvyysluvut taulukossa 1 osoittavat, että sosiaaliluokkien välillä vallitsee selviä painoindeksin eroja Suomessa (taulukko 1). Suomalaisten miesten painoindeksi on pienin ylemmillä (BMI = 25,3) ja alemmilla toimihenkilöillä (BMI = 25,2) ja naisilla se on pienin ylemmillä toimihenkilöillä (BMI = 23,7). Suomalaisten miesten suurimmat painoindeksit ovat maatalous- (BMI = 26,2) ja muilla yrittäjillä (BMI = 26,6). "

"Ylipainoisuuden ikävakioimaton esiintyvyys kasvaa kummassakin maassa selvästi siirryttäessä toimihenkilöluokista työntekijöihin ja edelleen maatalous- ja muihin yrittäjiin (taulukko 2). Suomalaisten miestoimihenkilöiden ylipainoisuuden esiintyvyys on 45-49 % ja maanviljelijöiden vieläkin suurempi (61 %). Naistoimihenkilöillä esiintyvyys on 41-45 ja maanviljelijöillä 63 %. Ruotsissa ylipainoisuuden esiintyvyys on selvästi vähäisempää. Miehillä pienin esiintyvyys on ylemmillä toimihenkilöillä (37 %) ja suurin yrittäjillä (49 %). Myös naisilla ylipainoisuuden pienin esiintyvyys on ylemmillä toimihenkilöillä (23 %), mutta suurin ammattitaidottomilla työntekijöillä (43 %).

Myös lihavuus vaihtelee sosiaaliluokan mukaan, joskaan ei yhtä voimakkaasti kuin ylipainoisuus (taulukko 2). Suomalaisilla maanviljelijänaisilla lihavuus on kuitenkin poikkeuksellisen yleistä (27 %), sillä vain 13 prosenttia ruotsalaisista maanviljelijänaisista luokitellaan lihaviksi. Ruotsalaisilla ylemmillä toimihenkilöillä (miehet 4 % ja naiset 2 %) lihavuutta esiintyi selvästi vähemmän kuin vastaavilla suomalaisilla miehillä (9 %) ja naisilla (10 %)."

"Myös ylipainoisuuden sosiaaliluokkaerot säilyvät, kun niitä tarkastellaan ikävakioituina logistisessa regressioanalyysissa (taulukko 3). Suomessa ammattitaitoiset työntekijämiehet, ammattitaidottomat työntekijät (miehet ja naiset), maatalous- ja muut yrittäjämiehet ja -naiset ovat useammin ylipainoisia kuin ylemmät toimihenkilöt (taulukko 3). Ruotsissa ylemmistä toimihenkilöistä poikkeavat työntekijäryhmien lisäksi miesyrittäjät ja naisilla myös alemmat toimihenkilöt.

Lihavuus ei ikävakioituna juurikaan vaihtele sosiaaliluokan mukaan suomalaisilla miehillä. Suomalaisista naisista ammattitaidottomat työntekijät ja maanviljelijät ovat kuitenkin useammin lihavia ylempiin toimihenkilöihin verrattuna (taulukko 4)."

"Vielä 1972 Itä-Suomessa painoindeksin keskiarvot olivat samantasoiset miesten eri koulutusryhmissä. Tämän jälkeen vähän koulutettujen miesten paino on noussut, kun taas korkeasti koulutetut ovat hoikistuneet. Naisilla koulutuserot olivat tosin selvät jo 1972: mitä parempi koulutus, sitä pienempi painoindeksi. Itä-Suomessa painoindeksin koulutusryhmittäiset erot ovat vuosina 1972-92 kasvaneet sekä miesten että naisten keskuudessa (34)."


Ja eniten korkeasti koulutettujahan on vapaavuorelassa. Tai itse asiassa Espoossa ja Kauniaisissa mutta pääkaupunkiseudulla kuitenkin. Täytyyhän sitä olla kunnossa, että jaksaa käydä Triplassa?




mustaviiksi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 265
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
Nyt tuntuu ilmasto keskustelu ottavan lihan ja maidon ympärillä kierroksia. Eurooppalainen Ihminen kulutti ruokaan 1300 -luvulla noin 8- 10GJ vuodessa , kokonaisenergian kulutuksen ollessa noin 50GJ.  Vuonna 2000 amerikkalainen ihminen kulutti ruokaan noin 12-13GJ , samalla hänen kokonaisenergian kulutus oli 300GJ/vuosi.
Nyt kiistellään 4% sisällä olevasta energian kulutuksesta, ts syödäänkö vihanneksia vai elänkunnatuotteita, kun leijonaosa kulutuksesta ovat palvelut, tuotanto, kuljetus ja kotitalouksien muu kulutus pl elintarpeet.

Kaupungistuminenkin perustuu viimekädessä halpaan energiaan. Helsinkiin tulee ilmastopakolaisia kahdesta suunnasta; etelän aavikoilta ja Kainuun salomailta. Kyse on kolikon molemmista puolista.

Se on paljon helpompi hallita 4% kapina, kuin 96% mellakka.

jeep

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15377
Vs: Ilmasto ja sen lämpeneminen
" Jos tosiasiat ja teoria eivät sovi yhteen, muuta tosiasioita."

- Albert Einstein