Lopetin vanhat apilavaltaiset nurmet glyfottamalla eilen. Vähän myöhäiseksi jäi ruiskutus; toivottavasti oli vielä lehtivihreää sen verran, että apila ja muut heinät + rikat kuolee pois.

 Mietin tässä, että olisikohan varminta kylvää ensi keväänä noille lopetetuille apilanurmille vehnää? Broadway lienee ainoa rikka-aine, joka poistaa turvallisesti -todennäköisesti- viljan joukosta esiin tunkevan juolan.

 Ohra- ja kaurakasvustoillehan vastaavaa tuotetta ei ole.

 Mitä mietteitä asiasta arvon virkaveljillä?

kyllä glyfo vielä tehoaa

kyllä glyfo vielä tehoaa

Totta varmaankin, syksy on ollut aika otollinen ainakin täälläpäin kasvukauden jatkumiselle...nyt kun sadettakin on saatu ja ilmat ovat olleet melko lämpimät.

 Mutta tuskinpa silti kaikkea saa tapettua; ruiskutusraidat, niitetyn heinän alle jääneet kasvustot jne. Keväällä vihertää , veikkaan.

Attribut superi on toinen ehkä vielä broadwaytäkin tehokkaampi.. ja myös hintavampi. Siitä olen samaa mieltä että vehnä ainoa oikea kasvi tuolle..

Yksi mahdollisuus on keväällä vielä varmistaa glyfolla niin voi säästyä kalliimman rikka-aineen ajolta..

paljon kevätroiskutukseen ainetta per hehtaari?   että myös toimii..

paljon kevätroiskutukseen ainetta per hehtaari?   että myös toimii..

Ite ajanut viljansänkiä joissa juolaa, saunakukkaa yms. Roundup acella 1,2l/ha. Pysyy sen kesän juola kurissa.

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 19.09.18 - klo:18:15

kyllä glyfo vielä tehoaa

Totta varmaankin, syksy on ollut aika otollinen ainakin täälläpäin kasvukauden jatkumiselle...nyt kun sadettakin on saatu ja ilmat ovat olleet melko lämpimät.

 Mutta tuskinpa silti kaikkea saa tapettua; ruiskutusraidat, niitetyn heinän alle jääneet kasvustot jne. Keväällä vihertää , veikkaan.

No ei kait apila nyt mikään ongelma rikka ole. Eikö se kyntämällä tokene? Vai eikö se kuulu viljelytoimenpiteisiin? Apila on jotenkin sitkeä henkinen glyfolle. Ainakin itte sen huomannut syksyisin (ihan kaikki ei ruskistu). Mutta en ole kyllä ajatellut, että se kynnöksestä seuraavana kesänä läpitte tulis.

Lainaus käyttäjältä: Mietin vaan, että... - 19.09.18 - klo:18:30

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 19.09.18 - klo:18:15

kyllä glyfo vielä tehoaa

Totta varmaankin, syksy on ollut aika otollinen ainakin täälläpäin kasvukauden jatkumiselle...nyt kun sadettakin on saatu ja ilmat ovat olleet melko lämpimät.

 Mutta tuskinpa silti kaikkea saa tapettua; ruiskutusraidat, niitetyn heinän alle jääneet kasvustot jne. Keväällä vihertää , veikkaan.

No ei kait apila nyt mikään ongelma rikka ole. Eikö se kyntämällä tokene? Vai eikö se kuulu viljelytoimenpiteisiin? Apila on jotenkin sitkeä henkinen glyfolle. Ainakin itte sen huomannut syksyisin (ihan kaikki ei ruskistu). Mutta en ole kyllä ajatellut, että se kynnöksestä seuraavana kesänä läpitte tulis.

Timotei taitaa olla kaikkein sitkein vastustamaan glyfoa, jos juola kuolee jollain 3-4 litralla perusglyfosaattia, niin timoteille pitää ajaa ainakin 5-6 litraa.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 19.09.18 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: Mietin vaan, että... - 19.09.18 - klo:18:30

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 19.09.18 - klo:18:15

kyllä glyfo vielä tehoaa

Totta varmaankin, syksy on ollut aika otollinen ainakin täälläpäin kasvukauden jatkumiselle...nyt kun sadettakin on saatu ja ilmat ovat olleet melko lämpimät.

 Mutta tuskinpa silti kaikkea saa tapettua; ruiskutusraidat, niitetyn heinän alle jääneet kasvustot jne. Keväällä vihertää , veikkaan.

No ei kait apila nyt mikään ongelma rikka ole. Eikö se kyntämällä tokene? Vai eikö se kuulu viljelytoimenpiteisiin? Apila on jotenkin sitkeä henkinen glyfolle. Ainakin itte sen huomannut syksyisin (ihan kaikki ei ruskistu). Mutta en ole kyllä ajatellut, että se kynnöksestä seuraavana kesänä läpitte tulis.

Timotei taitaa olla kaikkein sitkein vastustamaan glyfoa, jos juola kuolee jollain 3-4 litralla perusglyfosaattia, niin timoteille pitää ajaa ainakin 5-6 litraa.

Huomattu on. Meillä on 15 vuotta olleet pellot ja meidän aikana ei ole ollut timoteitä, mutta vieläkin sitä näyttää mättäitä tulevab..

Mulla on ongelmana saada apila kuolemaan pienillä glyfomäärillä. Siks ajoittain joitakin apilanurmia lopetetaan loppukesästä "starane+gratililla" ja sit heinämäiset glyfolla syksyllä. Tai sit heinämäiset niitetään sentin sänkeen 2 viikkoa ennen kyntöä, sekin riittää jarruttamaan tarpeeksi ainakin nurmesta nurmeen viljelyssä.

Apila on glyfon käyttöohjeessa mainittuja rikkayrttejä, eli käyttömäärä pitää tuplata. Sama nokkosen kanssa. Mutta bäkkärillä ihan kätevä kiertotie.

Apila on glyfon käyttöohjeessa mainittuja rikkayrttejä, eli käyttömäärä pitää tuplata. Sama nokkosen kanssa. Mutta bäkkärillä ihan kätevä kiertotie.

Joo... meillä ei siis välttämättä lopeteta nurmia glyfolla jos niissä ei ole mahdottomasti juolavehnää. Kyl se timotei ja nata tietty sit nousee viilujen välistä, mut siihähän se sitten kasvaa tuottaen uutta satoa ja on vähän suojana samalla.

Mut muinoin kotipuolessa ei ikinä lopetettu nurmia mitenkään, kyntö vaan. Keväällä piti äestää matalaan ettei nurmituppaat nousseet uuteen kasvuun. Eikä niistä sit ollut mitään harmia, eli eivät kasvaneet uudelleen. Toi varmaan perustui siihen, että se viljan itäminen Satakunnassa tapahtui 3-5 päivässä ja maa oli sitten peitossa ennenkuin nurmi lähti kasvamaan? En kokeilisi tätä kylmillä ja märillä mailla joissa viljansiemen jurottaa sen 2 viikkoa ennen orastumista.

Minkä takia ylipäätään apila pitäisi saada hengiltä nurmea lopettaessa varsinkin jos seuraavaksi kylvetään taas nurmea?  Tulevasta viljapellosta apila häviää tarpeeksi hyvin kyntämälläkin ja viimeistään rikkaruiskutuksessa. Kyllä se riittää ihan hyvin kun heinämäiset saa hävitettyä tavalla tai toisella. Heinien ja muiden nurmikasvien siemenviljely on tietysti eri juttu.

Vuosia nurmen päättämisen jälkeen tulevat timoteit yms. taitavat ennemmin olla aikoinaan varisseista siemenistä itäneitä kuin hengissä säilyneistä juurakoista kasvaneita.

Apila on glyfon käyttöohjeessa mainittuja rikkayrttejä, eli käyttömäärä pitää tuplata. Sama nokkosen kanssa. Mutta bäkkärillä ihan kätevä kiertotie.

Nokkonen on immuuni glyfolle,johtunee karvaisesta lehdestä,ei auta isompikaan määrä eikä näytä tehoavan Arianne S:kään.9.9 3l/ha glyfoa,lähes kaikki muu on kuollut paitsi nokkonen on vihreä.Normiglyfoa.Toinen pahis on luontainen ruokohelpi tai mikä helvetin järviruoko lie,ydinpommikin saattaisi jättää henkiin tuon,aina jostain lähtee kasvamaan uudelleen.

Lainaus käyttäjältä: -Joomies- - 20.09.18 - klo:09:06

Apila on glyfon käyttöohjeessa mainittuja rikkayrttejä, eli käyttömäärä pitää tuplata. Sama nokkosen kanssa. Mutta bäkkärillä ihan kätevä kiertotie.

Nokkonen on immuuni glyfolle,johtunee karvaisesta lehdestä,ei auta isompikaan määrä eikä näytä tehoavan Arianne S:kään.9.9 3l/ha glyfoa,lähes kaikki muu on kuollut paitsi nokkonen on vihreä.Normiglyfoa.Toinen pahis on luontainen ruokohelpi tai mikä helvetin järviruoko lie,ydinpommikin saattaisi jättää henkiin tuon,aina jostain lähtee kasvamaan uudelleen.

Tota järviruokoa tai mitä se nyt onkaan, jos ollaan samassa kasvissa, niin on onnistuneesti kyllä glyfolla torjuttu, mutta käsittely tehtävä kesällä..