Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Jälkeenjääminen vs pärjääminen jatkossakin  (Luettu 9078 kertaa)

räckals

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
  • Paljon porua vähän villoja
Näin lauantai-illan konjakkipullon varjosta muutamia ajatuksia tästä maataloudesta,
luultavastihan kirjoitusoikeutta ei ole kun pyörittää maa- ja metsätaloutta täysin sivutoimisesti

Itse otsikkoon:
Koetko itsesi jyyräksi jonka postit jaettiin väärään laatikkoon 60-luvulla ja et ole sen jälkeen puhunut tälle naapurille?
Vai onko se vaihtoehto että tunnustelee muita vaihtoehtoja ja miettii miten toimintaa saa tehostettua niin että se
€€€-määräinen summa olisi isompi viivan alla ja pääsisi vaihtamaan vaikka perheen autoa vähän tuoreempaan tapaukseen?

Täällähän on yleisesti ollut keskustelua muunmuassa elukoiden ruokkimisesta ja siitä kuinka paljon turhaa työtä menee hukkaan
nelimahaisen perseestä. Samaa ajatusmaailmaahan voi vaikka peltopelleilyyn tai metsätalouteen soveltaa.
Kaikessa muussa yrittämisessä on pärjännyt sillä että homma joko laajenee tai tehostuu. Paikalleen jäänyt vain kuihtuu ja katoaa,
ei välttämättä päivässä eikä vuodessa mutta hommalle tulee seinä vastaan jossain vaiheessa.

Omalta palkkatyön alalta havaittuja ajatuksia asioista siirrettynä maataloustoimintaan:
-Ostettu työ: jos oma aika ei riitä, niin voidaanko joku homma jättää tekemättä/ tehdä nopeammin. Jos asia on välttämätöntä tehdä, niin
pystyisikö hyödyntämään esimerkiksi naapurin nuorta isäntää, eläkeläistä tai jotain kuka olisi jatkossakin käytettävissä kiirehuipuissa.
Hyvälle tekijälle voi maksaa 25% suurempaa tuntipalkkaa ja tämä silti tulee kokonaisedullisemmaksi.

-Koneineen ostettu työ: Onko pääomakulu liian suuri nähden käyttöön? Suurimpia ihmetyksen aiheita ovat kaikki metsään liittyvät koneet jotka yleensä kauhtuvat auringossa 11 kuukautta vuodessa. Vai voisiko työn ostaa ulkopuolelta, tiedossa olevilla kuluilla ja kalustomurheet olisivat laskuttajan puolella.

-Työmenetelmät: Jos joku työmenetelmä tuntuu arveluttavalta mutta kokeilunhalua löytyy, voiko jo tutkittua tietoa soveltaa omiin viljelysuunnitelmiin vai onko ainut vaihtoehto itse ostaa vuoden välein uusi muokkauskone tai kylvin?
Itse työmenetelmissä tapahtuvat virheet jotka tapahtuvat systemaattisesti, tähän ei auta kuin koulutus tai keskustelu kollegoiden kanssa asiasta.
Yleensä samoja ongelmia saattaa löytyä muiltakin vaikkei niistä oikein tohdita keskustella.

-Kustannusten ja tulojen laskeminen: Erityisesti nautapuolella tuntuu olevan nyt "pöhön" purkautumista kun myyntihinnat ovat laskusuunnassa.
Laskemien pitäisi tapahtua realistisella pohjalla, ei jokavuosi tule 8-9 tonnin satoja tai apulanta maksa samaa 100€/tn.
Keskimäärin kustannukset nousee vuodessa 1-2%, joka on tämä tehokkain muutoksen edistäjä. Samalla tyylillä polkien inflaatio polkee ohi siitä mitä myyntituotteesta saa. On omiin muroihinsa kusemista jos investointia tehdessä ei laske lukuja kuten ne ovat.

-Politiikan varaan 100% luotto: Tämä on tapetilla ollut täällä foorumilla varmaan eniten kuluvina vuosina. Myös tämän kortin varaan lasku pelkästään pidemmän päälle on itsensä kusettamista, vaan tukitaso tulee luultavasti laskemaan. Sen mukaan laskelmat ja pohdinta mihin asia ajaa oman taloudenpidon viiden tai kymmenen vuoden päästä.

Summaru summarum: Tahdon kovasti uskoa että eturivin takaakin pystyy pärjäämään, toki tämä vaatii ennakkosuunnittelua asioiden suhteen. Yleisesti suomessa jollain porukasta viljelijöistä menee hyvin ja joillain huonosti, paljon on väliinjäävää sakkiakin. Yleinen kitinä joka asiayhteydessä on tyhmää, kuitenkin homman nimi on se että ollaan maatalousYRITTÄJIÄ vaikkei välillä siltä tunnukkaan. Vääryyksiäkin tapahtuu, mutta niitä oikeusmurhia tapahtuu jokaisella muullakin sektorilla valitettavasti.


Rikkana rokassa.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Kiitos r:lle pohdinnoista.

alpo10

  • Vieras
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.

Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.

Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)

Viimeksi muokattu: 15.09.18 - klo:00:26 kirjoittanut alpo10

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.

Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.

Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)

Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂

On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.

Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.

Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)

Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂

Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?

 Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?

 Vai pukkaako taas mutu-tietoa?

 Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?

 Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”

 Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?

 Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Näin lauantai-illan konjakkipullon varjosta muutamia ajatuksia tästä maataloudesta,
luultavastihan kirjoitusoikeutta ei ole kun pyörittää maa- ja metsätaloutta täysin sivutoimisesti
Tainut olla pitkä lauantai-ilta kun kirjoittelet perjantaina.. Nooh sattuuhan noita  ;D
Minullehan tämä on kai laitettu, kun olen avoimesti kritisoinut sivutoimiviljelyä. Koitetaan sitten vastailla.

Lainaus
Itse otsikkoon:
Koetko itsesi jyyräksi jonka postit jaettiin väärään laatikkoon 60-luvulla ja et ole sen jälkeen puhunut tälle naapurille?
Vai onko se vaihtoehto että tunnustelee muita vaihtoehtoja ja miettii miten toimintaa saa tehostettua niin että se
€€€-määräinen summa olisi isompi viivan alla ja pääsisi vaihtamaan vaikka perheen autoa vähän tuoreempaan tapaukseen?

En koe. Kokoajan joutuu toiminnan tehostamista miettimään ja yrittää pysyä vauhdissa mukana.

Lainaus
Täällähän on yleisesti ollut keskustelua muunmuassa elukoiden ruokkimisesta ja siitä kuinka paljon turhaa työtä menee hukkaan
nelimahaisen perseestä. Samaa ajatusmaailmaahan voi vaikka peltopelleilyyn tai metsätalouteen soveltaa.
Kaikessa muussa yrittämisessä on pärjännyt sillä että homma joko laajenee tai tehostuu. Paikalleen jäänyt vain kuihtuu ja katoaa,
ei välttämättä päivässä eikä vuodessa mutta hommalle tulee seinä vastaan jossain vaiheessa.
Näinhän se menee. Ei kai tuossa mitään outoa ole. Maatalouteen on vain sotkettu tukielementtiä sekä politiikkaa ehkä enemmän kuin muuhun yritystoimintaan. Lisäksi maataloudessa on se ongelma, että se maa(pelto) on tuotantoväline jollaista ei muussa yritystoiminnassa ole. Korkeintaan jokin metallifirma esim. joutuu ostamaan sitä maata vain uuden hallin verran. Maataloutta on vaikea kehittää ja tehostaa jos jonkin tuotantovälineen saaminen on hankalaa. Tai saahan sitä rahalla, mutta kannattavuus ei sitten olekkaan enää niin hyvä. Patti tilanne. Tästä tuotantovälineestä(pelto) "kisaa" lisäksi muutkin, kuten asuntorakentaminen, ympäristönsuojelu jne. Lisäksi on se sukutila rasite. Maatilaa ei katsota samanlaisena yrityksenä kuin jotakin muuta vaan se on ollut sukupolvien koti.

Lainaus
Omalta palkkatyön alalta havaittuja ajatuksia asioista siirrettynä maataloustoimintaan:
-Ostettu työ: jos oma aika ei riitä, niin voidaanko joku homma jättää tekemättä/ tehdä nopeammin. Jos asia on välttämätöntä tehdä, niin
pystyisikö hyödyntämään esimerkiksi naapurin nuorta isäntää, eläkeläistä tai jotain kuka olisi jatkossakin käytettävissä kiirehuipuissa.
Hyvälle tekijälle voi maksaa 25% suurempaa tuntipalkkaa ja tämä silti tulee kokonaisedullisemmaksi.
Hyviä tekijöitä ei vain löydy. Jos löydät jostakin niin mäkin voin ottaa yhden. Itsellä kun aikaa on rajallisesti ja töitä paljon niin töissä on pakko oikoa ja turhat rönsyt karsia helvettiin. Peltopuolelle esim. suorakylvö on ihan hyvä konsti. Kokonaistaloudellisuutta jos oikeasti laskee niin eipä taida muilla olla jakoa.

Lainaus
-Koneineen ostettu työ: Onko pääomakulu liian suuri nähden käyttöön? Suurimpia ihmetyksen aiheita ovat kaikki metsään liittyvät koneet jotka yleensä kauhtuvat auringossa 11 kuukautta vuodessa. Vai voisiko työn ostaa ulkopuolelta, tiedossa olevilla kuluilla ja kalustomurheet olisivat laskuttajan puolella.
Normaali suuntaus tiloilla jotka ovat ehkä vähän taantumassa niin metsäkalusto on uutta ja kiiltävää. Kai se isäntä menee piiloon sinne metsään pahaa maailmaa joka on kohdellut väärin vuosien saatossa.
Yleisesti urakoitsijan käyttäminen on niin pirun kallista, että aika vähän tuota tulee käytettyä. Jotain pieniä hommia voi teetättää, mutta niinkuin täälläkin aiemmin oli juttua, että esim. lietteenajon ulkoistamisesta niin meillä se tarkottaisi vuodessa yli kymppitonnin verotonta laskua. Ja tässä ei ole vielä edes siirtoajo mukana. Harvasta hommasta saan niin hyvää palkkaa tunnilta. Tietysti jos aikaa ei ole tai sitä ei halua järjestää. Itse silti väittäisin, että monellakin tilalla paskanajolla ja rehunteolla hieman vaatimattomallakin kalustolla saisi ihan rahat jäämään kotiin. Se onkin sitten eriasia jos pitää verotukseen saada suoraa poistoa olevia kuitteja, että saa ne valtaisat tukieurot hukattua. Itsellä ei sellaista ongelmaa ole. Tottakai jos nyt joutuisi kalustoa lähteä uusimaan niin voisihan tuota miettiä ja laskea uudestaan. Mutta voi olla, että kävisi niin, että laskelma menisi niin pahasti pakkaselle, että täytyisi eläintenpito lopettaa.

Lainaus
-Työmenetelmät: Jos joku työmenetelmä tuntuu arveluttavalta mutta kokeilunhalua löytyy, voiko jo tutkittua tietoa soveltaa omiin viljelysuunnitelmiin vai onko ainut vaihtoehto itse ostaa vuoden välein uusi muokkauskone tai kylvin?
Itse työmenetelmissä tapahtuvat virheet jotka tapahtuvat systemaattisesti, tähän ei auta kuin koulutus tai keskustelu kollegoiden kanssa asiasta.
Yleensä samoja ongelmia saattaa löytyä muiltakin vaikkei niistä oikein tohdita keskustella.
Sitähän se on, kukaan ei itse koskaan tee virheitä. Kyllä mä ainakin voin myöntää, että paljonkin tulee tehtyä virheitä ja samalla tulee ihmeteltyä miten "naapurin" isäntä tuli taas tehneeksi saman virheen.

Lainaus
-Kustannusten ja tulojen laskeminen: Erityisesti nautapuolella tuntuu olevan nyt "pöhön" purkautumista kun myyntihinnat ovat laskusuunnassa.
Laskemien pitäisi tapahtua realistisella pohjalla, ei jokavuosi tule 8-9 tonnin satoja tai apulanta maksa samaa 100€/tn.
Keskimäärin kustannukset nousee vuodessa 1-2%, joka on tämä tehokkain muutoksen edistäjä. Samalla tyylillä polkien inflaatio polkee ohi siitä mitä myyntituotteesta saa. On omiin muroihinsa kusemista jos investointia tehdessä ei laske lukuja kuten ne ovat.
Tässähän se suurin ongelma on kautta linjan. Itsellä sellainen kuva, että investointeja ei ole pahemmin laskettu sen mukaan, että tukitaso alenaa ja mitä sitten jos myyntihintakin alenee entisestään. Jos nämä oikeasti laskettaisiin ja näihin otettaisiin riskivara niin tässä maassa ei nousisi yhtään uutta tuotantorakennusta.

Lainaus
-Politiikan varaan 100% luotto: Tämä on tapetilla ollut täällä foorumilla varmaan eniten kuluvina vuosina. Myös tämän kortin varaan lasku pelkästään pidemmän päälle on itsensä kusettamista, vaan tukitaso tulee luultavasti laskemaan. Sen mukaan laskelmat ja pohdinta mihin asia ajaa oman taloudenpidon viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Yllä jo aihetta sivuttiin. Eli monikaan ei laske mitä tapahtuu.

Lainaus
Summaru summarum: Tahdon kovasti uskoa että eturivin takaakin pystyy pärjäämään, toki tämä vaatii ennakkosuunnittelua asioiden suhteen. Yleisesti suomessa jollain porukasta viljelijöistä menee hyvin ja joillain huonosti, paljon on väliinjäävää sakkiakin. Yleinen kitinä joka asiayhteydessä on tyhmää, kuitenkin homman nimi on se että ollaan maatalousYRITTÄJIÄ vaikkei välillä siltä tunnukkaan. Vääryyksiäkin tapahtuu, mutta niitä oikeusmurhia tapahtuu jokaisella muullakin sektorilla valitettavasti.
Kuka sitä eturiviä on? Miten se katsotaa, katsotaanko km:n listalta 200 suurinta tilaa ja siitä sitten eturivi? Minusta tuo koko eturivi käsite on joku ihmeellinen agronetin keksintö.
Olet siinä oikeassa, että aina joka tilanteessa on viljelijöitä joilla menee huonosti ja toisilla menee hyvin. Ongelma vain on siinä, että politiikalla ja tukikuvioilla sotketaan asiaa joka hoituu omallakin painollaan. Siitä kuitenkiin lienee ollaan samaa mieltä, että kaikki tilat eivät voi olla 20ha kokoisia. Sellainen tila ei vain elätä. Pieniä tiloja voi olla joukossa, jos saavat brändättyä hommansa niin hyvin, että saavat lisäarvoa tekemiselleen. Kai tuohon kokoluokkaan tai hieman alle löytyy niitä jotka tekevät hommaa puhtaasti harrastuksena eikä tarkoitus olekkaan bisnes. Tälläiset harrastelijat eivät sitten varmasti tarvitse edes tukia eihän. Pointtini on se, että tekijöitä on vain liikaa. Jos tilasi ei ole riittävän suuri, että saat siitä kokopäivätyön niin lopuksi päivää on sitten keksittävä jotakin hommaa, josta joku maksaakin. Eläimiä ei sivutoimisena pidetä mun mielestä ja jos eläinpuoli, tarkoitan tässä nyt sika-alaa, muusta ei ole niin paljon käsitystä, että kokisin voivani kommentoida hirveästi, ajetaan sellaiseen tilanteeseen, että se eläintenpito ei pysty kilpailemaan muun tuotannon kanssa niin sehän loppuu silloin. Eli politiikalla ja tukisysteemeillä ajetaan tuotanto tuottamattomaan muotoon tundrarajan taakse. On kannattavampaa pistää pellot hömpälle kuin yrittää tuottaa niissä jotakin. En ymmärrä miten tämä palvelee ketään tai huomioi tulevaisuuden? Tällä tavalla saadaan kyllä sivutoimisia hömpänviljelijöitä..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

alpo10

  • Vieras
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
mitä tämä kehittäminen sitten olisi? Voidaan kehittää tuotantoa, tehokkuutta tai kannattavuutta... tässä rakenteellisessa tilakoon kasvussa ei välttämättä tapahdu mitään kehitystä, jos esimerkiksi kaksi tilaa yhdistetään ja pahimmillaan se aiheuttaa vaan ongelmia tai ainakin aluksi kustannusten kasvua. Pidemmässä juoksussa maataloustuloa jakaa kohta niin pieni joukko, että sen joukon elinmahdollisuudet ovat hyvät.

Tuotannon lisääminen (100% -> 120%) tarkoittaisi samanlaista vaatimusta myös kulutukselle, ellei kulutus kasva niin hinnat laskee... tämä tie taitaa olla tuttua. Jos tehokkuutta kehitetään, niin yleensä se vaatisi lisää investointeja, investoinnit vaativat pääomia ja pääomat tulevat.... investointitukina. Investointi kannattaa vain silloin, kun se voidaan toteuttaa pienellä omavastuulla, ydinkysymys on muuttuuko se silloin kannattavaksi? Kannattavuuden kehittämisen oleellisen osan muodostaa tukipolitiikka. Suojavyöhyke tai luomusopimus kehittää kannattavuutta, mutta laskee tuottavutta ja tehokkuutta. Kannattavuuden kehittäminen on valtaosalla se päällimmäinen tavoite, siinä minimoidaan kaikki kulut ja työt ja maksimoidaan tuet.... koneet vanhenee ja kynällä tehdään tulosta :)

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Näimpä. Tonkkapostissa kerrottiin jotta nestemaidoissa on ylikapasiteettia ja samaan aikaan kulutus laskee ruokatrendien muuttuessa, neljä viimeistä vuotta miinusta on tullut 100 milj.l vuositasolla. Juustojen kulutus on toki noussut. Toivottavasti niitä lopettajia riittää...

Viimeksi muokattu: 15.09.18 - klo:10:38 kirjoittanut maidontuottaja

Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

räckals

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
  • Paljon porua vähän villoja
Kiitos kaikille asiallisista pohdinnoista.

Faktahan on se että alle 100ha kasvinviljelijä telee suurimman tilinsä excelissä ja tukilomakkeiden täytössä noin 8/10 vuodesta. Tämä vuosi esimerkiksi on monella pienimuotoinen lottovoitto.

Laajentamisesta ja ylituotannosta: jos viljaa ei pystytä tekemään laboratorio-olosuhteissa vielä pariin vuosikymmeneen niin vilja uppoaa maailmalle melkoisen varmasti jatkossakin.

Tehokkuus on noussut kaikilla sektoreilla siitä huomattavasti kun isoisä fordson majorin osti, mutta kuinka monella se on jäänyt sille tasolle jota vielä ennen eu-aikaa touhu oli?

Asia jota olen ihmetellyt taas laajentamisessa, ei saatu kannattavaksi 4000kg/ha satoa tuottavia multamaita 5 (viiden!) Kilometrin päässä tieajosta ja tästä tulevasta häsläämisestä johtuen. Joskus vähemmän on enemmän, sitä koitan sanoa tällä.

Hehtaarikiima on petollinen tauti kun se sattuu päällensä ja järkeä ei pidetä mukana touhussa.

Itsekkin olen laskenut maataloustoiminnasta tulevan ehkä max 2-3% korkoa pääomalle mutta jokavuosi on jotain asiaa on saatu eteenpäin ja peltojen kunto paranee vuosi vuodelta.

Näköjään Renault oli niin hyvää että ajantajukin hämärtyi ;D

Ja:lle. Mitä olen keskustellut täyspäiväisten kanssa niin ymmärrän potutuksen sivutoimisten puuhastelusta mutta ne hehtaarit eivät ole autuus onneen jos homma menee rääpimiseksi sillä nykyajan hehtaarikuninkaalla, ts. Hommat pitää olla hoidossa ja kuntoon saatuja peltoja ei tarvitsisi t-valtralla möyrytä akseleita myöten.
Rikkana rokassa.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.

Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.

Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)

Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂

Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?

 Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?

 Vai pukkaako taas mutu-tietoa?

 Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?

 Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”

 Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?

 Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.

Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-Joomies-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1131
Vs: Jälkeenjääminen vs pärjääminen jatkossakin
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.

Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.

Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)

Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂

Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?

 Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?

 Vai pukkaako taas mutu-tietoa?

 Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?

 Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”

 Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?

 Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.

Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂

No ei pahasti ole mennyt huti.
Yli 50 hehtaarin tiloja on noin 10000. Että vois sanoa 20 % nykyisestä tilamäärästä.
Ollaan mieluummin suurin piirtein oikeassa kuin tasan tarkkaan väärässä.
Se mikä ei tapa, se vituttaa

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Jälkeenjääminen vs pärjääminen jatkossakin
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.

Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.

Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)

Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂

Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?

 Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?

 Vai pukkaako taas mutu-tietoa?

 Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?

 Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”

 Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?

 Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.

Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂

No ei pahasti ole mennyt huti.
Yli 50 hehtaarin tiloja on noin 10000. Että vois sanoa 20 % nykyisestä tilamäärästä.
Ollaan mieluummin suurin piirtein oikeassa kuin tasan tarkkaan väärässä.

Selittää tosiaan sitä miksi ansiot eivät kehity sama vauhtia muiden kanssa.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

Cynic

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1281
Vs: Jälkeenjääminen vs pärjääminen jatkossakin
Lainaus
Hehtaarikiima on petollinen tauti kun se sattuu päällensä ja järkeä ei pidetä mukana touhussa.
Lainaus
mutta ne hehtaarit eivät ole autuus onneen

Toki, mutta jos talon ja elon ylläpito vaatii esim 20000 euroa nettoa vuodessa (ja joka vuosi) pakollisiin menoihin niin aika jeesus saat olla jos meinaat sitä repiä alle 50 ha:n viljasadosta. Pärjäämiseen tarvitaan siinä jo akateeminen akka kaveriksi.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9599
Vs: Jälkeenjääminen vs pärjääminen jatkossakin
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.

Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.

Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)

Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂

Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?

 Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?

 Vai pukkaako taas mutu-tietoa?

 Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?

 Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”

 Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?

 Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.

Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂

No miten joku "hitsari Jussi" on kehittänyt itseään vuosien saatossa. Vetääkö se 17 vuotias jannu kaks samanlaista saumaa mitä Urpo joskus 90-luvulla samassa ajassa. Vai miten sen juoksu on parantunut ajan saatossa vrt. viljelijä.

räckals

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 141
  • Paljon porua vähän villoja
Vs: Jälkeenjääminen vs pärjääminen jatkossakin
Ei yksilötasolla, vaan yritysten keskuudessa.
Hommaa on vaan pakko saada tehokkaammaksi jos pelikenttänä on koko eurooppa ja maailma vs. sisämarkkinat.

Turhia rönsyjä karsitaan ja mietitään miten parhaan tuoton saa sille kasalle rahaa joka on kiinni hommassa.
Toki ilman itäeurooppalaista työvoimaa moni ala olisi helisemässä, faktahan on se että Pieksamäelle! asti tuodaan mm. virosta betonielementtien tekijöitä kun omaa porukkaa ei kiinnosta.

Tähän joku kommentoi jotain, niin vastaan heti. Noin keskimäärin tekijän ammattiylpeyttä ei määritä lähtö tai synnyinmaa.


Viimeksi muokattu: 15.09.18 - klo:20:47 kirjoittanut räckals

Rikkana rokassa.