Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: räckals - 14.09.18 - klo:20:37
-
Näin lauantai-illan konjakkipullon varjosta muutamia ajatuksia tästä maataloudesta,
luultavastihan kirjoitusoikeutta ei ole kun pyörittää maa- ja metsätaloutta täysin sivutoimisesti
Itse otsikkoon:
Koetko itsesi jyyräksi jonka postit jaettiin väärään laatikkoon 60-luvulla ja et ole sen jälkeen puhunut tälle naapurille?
Vai onko se vaihtoehto että tunnustelee muita vaihtoehtoja ja miettii miten toimintaa saa tehostettua niin että se
€€€-määräinen summa olisi isompi viivan alla ja pääsisi vaihtamaan vaikka perheen autoa vähän tuoreempaan tapaukseen?
Täällähän on yleisesti ollut keskustelua muunmuassa elukoiden ruokkimisesta ja siitä kuinka paljon turhaa työtä menee hukkaan
nelimahaisen perseestä. Samaa ajatusmaailmaahan voi vaikka peltopelleilyyn tai metsätalouteen soveltaa.
Kaikessa muussa yrittämisessä on pärjännyt sillä että homma joko laajenee tai tehostuu. Paikalleen jäänyt vain kuihtuu ja katoaa,
ei välttämättä päivässä eikä vuodessa mutta hommalle tulee seinä vastaan jossain vaiheessa.
Omalta palkkatyön alalta havaittuja ajatuksia asioista siirrettynä maataloustoimintaan:
-Ostettu työ: jos oma aika ei riitä, niin voidaanko joku homma jättää tekemättä/ tehdä nopeammin. Jos asia on välttämätöntä tehdä, niin
pystyisikö hyödyntämään esimerkiksi naapurin nuorta isäntää, eläkeläistä tai jotain kuka olisi jatkossakin käytettävissä kiirehuipuissa.
Hyvälle tekijälle voi maksaa 25% suurempaa tuntipalkkaa ja tämä silti tulee kokonaisedullisemmaksi.
-Koneineen ostettu työ: Onko pääomakulu liian suuri nähden käyttöön? Suurimpia ihmetyksen aiheita ovat kaikki metsään liittyvät koneet jotka yleensä kauhtuvat auringossa 11 kuukautta vuodessa. Vai voisiko työn ostaa ulkopuolelta, tiedossa olevilla kuluilla ja kalustomurheet olisivat laskuttajan puolella.
-Työmenetelmät: Jos joku työmenetelmä tuntuu arveluttavalta mutta kokeilunhalua löytyy, voiko jo tutkittua tietoa soveltaa omiin viljelysuunnitelmiin vai onko ainut vaihtoehto itse ostaa vuoden välein uusi muokkauskone tai kylvin?
Itse työmenetelmissä tapahtuvat virheet jotka tapahtuvat systemaattisesti, tähän ei auta kuin koulutus tai keskustelu kollegoiden kanssa asiasta.
Yleensä samoja ongelmia saattaa löytyä muiltakin vaikkei niistä oikein tohdita keskustella.
-Kustannusten ja tulojen laskeminen: Erityisesti nautapuolella tuntuu olevan nyt "pöhön" purkautumista kun myyntihinnat ovat laskusuunnassa.
Laskemien pitäisi tapahtua realistisella pohjalla, ei jokavuosi tule 8-9 tonnin satoja tai apulanta maksa samaa 100€/tn.
Keskimäärin kustannukset nousee vuodessa 1-2%, joka on tämä tehokkain muutoksen edistäjä. Samalla tyylillä polkien inflaatio polkee ohi siitä mitä myyntituotteesta saa. On omiin muroihinsa kusemista jos investointia tehdessä ei laske lukuja kuten ne ovat.
-Politiikan varaan 100% luotto: Tämä on tapetilla ollut täällä foorumilla varmaan eniten kuluvina vuosina. Myös tämän kortin varaan lasku pelkästään pidemmän päälle on itsensä kusettamista, vaan tukitaso tulee luultavasti laskemaan. Sen mukaan laskelmat ja pohdinta mihin asia ajaa oman taloudenpidon viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Summaru summarum: Tahdon kovasti uskoa että eturivin takaakin pystyy pärjäämään, toki tämä vaatii ennakkosuunnittelua asioiden suhteen. Yleisesti suomessa jollain porukasta viljelijöistä menee hyvin ja joillain huonosti, paljon on väliinjäävää sakkiakin. Yleinen kitinä joka asiayhteydessä on tyhmää, kuitenkin homman nimi on se että ollaan maatalousYRITTÄJIÄ vaikkei välillä siltä tunnukkaan. Vääryyksiäkin tapahtuu, mutta niitä oikeusmurhia tapahtuu jokaisella muullakin sektorilla valitettavasti.
-
Kiitos r:lle pohdinnoista.
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)
Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)
Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?
Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?
Vai pukkaako taas mutu-tietoa?
Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?
Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”
Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?
Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.
-
Näin lauantai-illan konjakkipullon varjosta muutamia ajatuksia tästä maataloudesta,
luultavastihan kirjoitusoikeutta ei ole kun pyörittää maa- ja metsätaloutta täysin sivutoimisesti
Tainut olla pitkä lauantai-ilta kun kirjoittelet perjantaina.. Nooh sattuuhan noita ;D
Minullehan tämä on kai laitettu, kun olen avoimesti kritisoinut sivutoimiviljelyä. Koitetaan sitten vastailla.
Itse otsikkoon:
Koetko itsesi jyyräksi jonka postit jaettiin väärään laatikkoon 60-luvulla ja et ole sen jälkeen puhunut tälle naapurille?
Vai onko se vaihtoehto että tunnustelee muita vaihtoehtoja ja miettii miten toimintaa saa tehostettua niin että se
€€€-määräinen summa olisi isompi viivan alla ja pääsisi vaihtamaan vaikka perheen autoa vähän tuoreempaan tapaukseen?
En koe. Kokoajan joutuu toiminnan tehostamista miettimään ja yrittää pysyä vauhdissa mukana.
Täällähän on yleisesti ollut keskustelua muunmuassa elukoiden ruokkimisesta ja siitä kuinka paljon turhaa työtä menee hukkaan
nelimahaisen perseestä. Samaa ajatusmaailmaahan voi vaikka peltopelleilyyn tai metsätalouteen soveltaa.
Kaikessa muussa yrittämisessä on pärjännyt sillä että homma joko laajenee tai tehostuu. Paikalleen jäänyt vain kuihtuu ja katoaa,
ei välttämättä päivässä eikä vuodessa mutta hommalle tulee seinä vastaan jossain vaiheessa.
Näinhän se menee. Ei kai tuossa mitään outoa ole. Maatalouteen on vain sotkettu tukielementtiä sekä politiikkaa ehkä enemmän kuin muuhun yritystoimintaan. Lisäksi maataloudessa on se ongelma, että se maa(pelto) on tuotantoväline jollaista ei muussa yritystoiminnassa ole. Korkeintaan jokin metallifirma esim. joutuu ostamaan sitä maata vain uuden hallin verran. Maataloutta on vaikea kehittää ja tehostaa jos jonkin tuotantovälineen saaminen on hankalaa. Tai saahan sitä rahalla, mutta kannattavuus ei sitten olekkaan enää niin hyvä. Patti tilanne. Tästä tuotantovälineestä(pelto) "kisaa" lisäksi muutkin, kuten asuntorakentaminen, ympäristönsuojelu jne. Lisäksi on se sukutila rasite. Maatilaa ei katsota samanlaisena yrityksenä kuin jotakin muuta vaan se on ollut sukupolvien koti.
Omalta palkkatyön alalta havaittuja ajatuksia asioista siirrettynä maataloustoimintaan:
-Ostettu työ: jos oma aika ei riitä, niin voidaanko joku homma jättää tekemättä/ tehdä nopeammin. Jos asia on välttämätöntä tehdä, niin
pystyisikö hyödyntämään esimerkiksi naapurin nuorta isäntää, eläkeläistä tai jotain kuka olisi jatkossakin käytettävissä kiirehuipuissa.
Hyvälle tekijälle voi maksaa 25% suurempaa tuntipalkkaa ja tämä silti tulee kokonaisedullisemmaksi.
Hyviä tekijöitä ei vain löydy. Jos löydät jostakin niin mäkin voin ottaa yhden. Itsellä kun aikaa on rajallisesti ja töitä paljon niin töissä on pakko oikoa ja turhat rönsyt karsia helvettiin. Peltopuolelle esim. suorakylvö on ihan hyvä konsti. Kokonaistaloudellisuutta jos oikeasti laskee niin eipä taida muilla olla jakoa.
-Koneineen ostettu työ: Onko pääomakulu liian suuri nähden käyttöön? Suurimpia ihmetyksen aiheita ovat kaikki metsään liittyvät koneet jotka yleensä kauhtuvat auringossa 11 kuukautta vuodessa. Vai voisiko työn ostaa ulkopuolelta, tiedossa olevilla kuluilla ja kalustomurheet olisivat laskuttajan puolella.
Normaali suuntaus tiloilla jotka ovat ehkä vähän taantumassa niin metsäkalusto on uutta ja kiiltävää. Kai se isäntä menee piiloon sinne metsään pahaa maailmaa joka on kohdellut väärin vuosien saatossa.
Yleisesti urakoitsijan käyttäminen on niin pirun kallista, että aika vähän tuota tulee käytettyä. Jotain pieniä hommia voi teetättää, mutta niinkuin täälläkin aiemmin oli juttua, että esim. lietteenajon ulkoistamisesta niin meillä se tarkottaisi vuodessa yli kymppitonnin verotonta laskua. Ja tässä ei ole vielä edes siirtoajo mukana. Harvasta hommasta saan niin hyvää palkkaa tunnilta. Tietysti jos aikaa ei ole tai sitä ei halua järjestää. Itse silti väittäisin, että monellakin tilalla paskanajolla ja rehunteolla hieman vaatimattomallakin kalustolla saisi ihan rahat jäämään kotiin. Se onkin sitten eriasia jos pitää verotukseen saada suoraa poistoa olevia kuitteja, että saa ne valtaisat tukieurot hukattua. Itsellä ei sellaista ongelmaa ole. Tottakai jos nyt joutuisi kalustoa lähteä uusimaan niin voisihan tuota miettiä ja laskea uudestaan. Mutta voi olla, että kävisi niin, että laskelma menisi niin pahasti pakkaselle, että täytyisi eläintenpito lopettaa.
-Työmenetelmät: Jos joku työmenetelmä tuntuu arveluttavalta mutta kokeilunhalua löytyy, voiko jo tutkittua tietoa soveltaa omiin viljelysuunnitelmiin vai onko ainut vaihtoehto itse ostaa vuoden välein uusi muokkauskone tai kylvin?
Itse työmenetelmissä tapahtuvat virheet jotka tapahtuvat systemaattisesti, tähän ei auta kuin koulutus tai keskustelu kollegoiden kanssa asiasta.
Yleensä samoja ongelmia saattaa löytyä muiltakin vaikkei niistä oikein tohdita keskustella.
Sitähän se on, kukaan ei itse koskaan tee virheitä. Kyllä mä ainakin voin myöntää, että paljonkin tulee tehtyä virheitä ja samalla tulee ihmeteltyä miten "naapurin" isäntä tuli taas tehneeksi saman virheen.
-Kustannusten ja tulojen laskeminen: Erityisesti nautapuolella tuntuu olevan nyt "pöhön" purkautumista kun myyntihinnat ovat laskusuunnassa.
Laskemien pitäisi tapahtua realistisella pohjalla, ei jokavuosi tule 8-9 tonnin satoja tai apulanta maksa samaa 100€/tn.
Keskimäärin kustannukset nousee vuodessa 1-2%, joka on tämä tehokkain muutoksen edistäjä. Samalla tyylillä polkien inflaatio polkee ohi siitä mitä myyntituotteesta saa. On omiin muroihinsa kusemista jos investointia tehdessä ei laske lukuja kuten ne ovat.
Tässähän se suurin ongelma on kautta linjan. Itsellä sellainen kuva, että investointeja ei ole pahemmin laskettu sen mukaan, että tukitaso alenaa ja mitä sitten jos myyntihintakin alenee entisestään. Jos nämä oikeasti laskettaisiin ja näihin otettaisiin riskivara niin tässä maassa ei nousisi yhtään uutta tuotantorakennusta.
-Politiikan varaan 100% luotto: Tämä on tapetilla ollut täällä foorumilla varmaan eniten kuluvina vuosina. Myös tämän kortin varaan lasku pelkästään pidemmän päälle on itsensä kusettamista, vaan tukitaso tulee luultavasti laskemaan. Sen mukaan laskelmat ja pohdinta mihin asia ajaa oman taloudenpidon viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Yllä jo aihetta sivuttiin. Eli monikaan ei laske mitä tapahtuu.
Summaru summarum: Tahdon kovasti uskoa että eturivin takaakin pystyy pärjäämään, toki tämä vaatii ennakkosuunnittelua asioiden suhteen. Yleisesti suomessa jollain porukasta viljelijöistä menee hyvin ja joillain huonosti, paljon on väliinjäävää sakkiakin. Yleinen kitinä joka asiayhteydessä on tyhmää, kuitenkin homman nimi on se että ollaan maatalousYRITTÄJIÄ vaikkei välillä siltä tunnukkaan. Vääryyksiäkin tapahtuu, mutta niitä oikeusmurhia tapahtuu jokaisella muullakin sektorilla valitettavasti.
Kuka sitä eturiviä on? Miten se katsotaa, katsotaanko km:n listalta 200 suurinta tilaa ja siitä sitten eturivi? Minusta tuo koko eturivi käsite on joku ihmeellinen agronetin keksintö.
Olet siinä oikeassa, että aina joka tilanteessa on viljelijöitä joilla menee huonosti ja toisilla menee hyvin. Ongelma vain on siinä, että politiikalla ja tukikuvioilla sotketaan asiaa joka hoituu omallakin painollaan. Siitä kuitenkiin lienee ollaan samaa mieltä, että kaikki tilat eivät voi olla 20ha kokoisia. Sellainen tila ei vain elätä. Pieniä tiloja voi olla joukossa, jos saavat brändättyä hommansa niin hyvin, että saavat lisäarvoa tekemiselleen. Kai tuohon kokoluokkaan tai hieman alle löytyy niitä jotka tekevät hommaa puhtaasti harrastuksena eikä tarkoitus olekkaan bisnes. Tälläiset harrastelijat eivät sitten varmasti tarvitse edes tukia eihän. Pointtini on se, että tekijöitä on vain liikaa. Jos tilasi ei ole riittävän suuri, että saat siitä kokopäivätyön niin lopuksi päivää on sitten keksittävä jotakin hommaa, josta joku maksaakin. Eläimiä ei sivutoimisena pidetä mun mielestä ja jos eläinpuoli, tarkoitan tässä nyt sika-alaa, muusta ei ole niin paljon käsitystä, että kokisin voivani kommentoida hirveästi, ajetaan sellaiseen tilanteeseen, että se eläintenpito ei pysty kilpailemaan muun tuotannon kanssa niin sehän loppuu silloin. Eli politiikalla ja tukisysteemeillä ajetaan tuotanto tuottamattomaan muotoon tundrarajan taakse. On kannattavampaa pistää pellot hömpälle kuin yrittää tuottaa niissä jotakin. En ymmärrä miten tämä palvelee ketään tai huomioi tulevaisuuden? Tällä tavalla saadaan kyllä sivutoimisia hömpänviljelijöitä..
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
mitä tämä kehittäminen sitten olisi? Voidaan kehittää tuotantoa, tehokkuutta tai kannattavuutta... tässä rakenteellisessa tilakoon kasvussa ei välttämättä tapahdu mitään kehitystä, jos esimerkiksi kaksi tilaa yhdistetään ja pahimmillaan se aiheuttaa vaan ongelmia tai ainakin aluksi kustannusten kasvua. Pidemmässä juoksussa maataloustuloa jakaa kohta niin pieni joukko, että sen joukon elinmahdollisuudet ovat hyvät.
Tuotannon lisääminen (100% -> 120%) tarkoittaisi samanlaista vaatimusta myös kulutukselle, ellei kulutus kasva niin hinnat laskee... tämä tie taitaa olla tuttua. Jos tehokkuutta kehitetään, niin yleensä se vaatisi lisää investointeja, investoinnit vaativat pääomia ja pääomat tulevat.... investointitukina. Investointi kannattaa vain silloin, kun se voidaan toteuttaa pienellä omavastuulla, ydinkysymys on muuttuuko se silloin kannattavaksi? Kannattavuuden kehittämisen oleellisen osan muodostaa tukipolitiikka. Suojavyöhyke tai luomusopimus kehittää kannattavuutta, mutta laskee tuottavutta ja tehokkuutta. Kannattavuuden kehittäminen on valtaosalla se päällimmäinen tavoite, siinä minimoidaan kaikki kulut ja työt ja maksimoidaan tuet.... koneet vanhenee ja kynällä tehdään tulosta :)
-
Näimpä. Tonkkapostissa kerrottiin jotta nestemaidoissa on ylikapasiteettia ja samaan aikaan kulutus laskee ruokatrendien muuttuessa, neljä viimeistä vuotta miinusta on tullut 100 milj.l vuositasolla. Juustojen kulutus on toki noussut. Toivottavasti niitä lopettajia riittää...
-
Kiitos kaikille asiallisista pohdinnoista.
Faktahan on se että alle 100ha kasvinviljelijä telee suurimman tilinsä excelissä ja tukilomakkeiden täytössä noin 8/10 vuodesta. Tämä vuosi esimerkiksi on monella pienimuotoinen lottovoitto.
Laajentamisesta ja ylituotannosta: jos viljaa ei pystytä tekemään laboratorio-olosuhteissa vielä pariin vuosikymmeneen niin vilja uppoaa maailmalle melkoisen varmasti jatkossakin.
Tehokkuus on noussut kaikilla sektoreilla siitä huomattavasti kun isoisä fordson majorin osti, mutta kuinka monella se on jäänyt sille tasolle jota vielä ennen eu-aikaa touhu oli?
Asia jota olen ihmetellyt taas laajentamisessa, ei saatu kannattavaksi 4000kg/ha satoa tuottavia multamaita 5 (viiden!) Kilometrin päässä tieajosta ja tästä tulevasta häsläämisestä johtuen. Joskus vähemmän on enemmän, sitä koitan sanoa tällä.
Hehtaarikiima on petollinen tauti kun se sattuu päällensä ja järkeä ei pidetä mukana touhussa.
Itsekkin olen laskenut maataloustoiminnasta tulevan ehkä max 2-3% korkoa pääomalle mutta jokavuosi on jotain asiaa on saatu eteenpäin ja peltojen kunto paranee vuosi vuodelta.
Näköjään Renault oli niin hyvää että ajantajukin hämärtyi ;D
Ja:lle. Mitä olen keskustellut täyspäiväisten kanssa niin ymmärrän potutuksen sivutoimisten puuhastelusta mutta ne hehtaarit eivät ole autuus onneen jos homma menee rääpimiseksi sillä nykyajan hehtaarikuninkaalla, ts. Hommat pitää olla hoidossa ja kuntoon saatuja peltoja ei tarvitsisi t-valtralla möyrytä akseleita myöten.
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)
Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?
Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?
Vai pukkaako taas mutu-tietoa?
Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?
Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”
Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?
Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.
Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)
Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?
Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?
Vai pukkaako taas mutu-tietoa?
Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?
Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”
Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?
Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.
Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂
No ei pahasti ole mennyt huti.
Yli 50 hehtaarin tiloja on noin 10000. Että vois sanoa 20 % nykyisestä tilamäärästä.
Ollaan mieluummin suurin piirtein oikeassa kuin tasan tarkkaan väärässä.
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)
Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?
Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?
Vai pukkaako taas mutu-tietoa?
Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?
Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”
Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?
Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.
Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂
No ei pahasti ole mennyt huti.
Yli 50 hehtaarin tiloja on noin 10000. Että vois sanoa 20 % nykyisestä tilamäärästä.
Ollaan mieluummin suurin piirtein oikeassa kuin tasan tarkkaan väärässä.
Selittää tosiaan sitä miksi ansiot eivät kehity sama vauhtia muiden kanssa.
-
Hehtaarikiima on petollinen tauti kun se sattuu päällensä ja järkeä ei pidetä mukana touhussa.
mutta ne hehtaarit eivät ole autuus onneen
Toki, mutta jos talon ja elon ylläpito vaatii esim 20000 euroa nettoa vuodessa (ja joka vuosi) pakollisiin menoihin niin aika jeesus saat olla jos meinaat sitä repiä alle 50 ha:n viljasadosta. Pärjäämiseen tarvitaan siinä jo akateeminen akka kaveriksi.
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)
Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?
Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?
Vai pukkaako taas mutu-tietoa?
Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?
Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”
Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?
Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.
Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂
No miten joku "hitsari Jussi" on kehittänyt itseään vuosien saatossa. Vetääkö se 17 vuotias jannu kaks samanlaista saumaa mitä Urpo joskus 90-luvulla samassa ajassa. Vai miten sen juoksu on parantunut ajan saatossa vrt. viljelijä.
-
Ei yksilötasolla, vaan yritysten keskuudessa.
Hommaa on vaan pakko saada tehokkaammaksi jos pelikenttänä on koko eurooppa ja maailma vs. sisämarkkinat.
Turhia rönsyjä karsitaan ja mietitään miten parhaan tuoton saa sille kasalle rahaa joka on kiinni hommassa.
Toki ilman itäeurooppalaista työvoimaa moni ala olisi helisemässä, faktahan on se että Pieksamäelle! asti tuodaan mm. virosta betonielementtien tekijöitä kun omaa porukkaa ei kiinnosta.
Tähän joku kommentoi jotain, niin vastaan heti. Noin keskimäärin tekijän ammattiylpeyttä ei määritä lähtö tai synnyinmaa.
-
Hehtaarikiima on petollinen tauti kun se sattuu päällensä ja järkeä ei pidetä mukana touhussa.
mutta ne hehtaarit eivät ole autuus onneen
Toki, mutta jos talon ja elon ylläpito vaatii esim 20000 euroa nettoa vuodessa (ja joka vuosi) pakollisiin menoihin niin aika jeesus saat olla jos meinaat sitä repiä alle 50 ha:n viljasadosta. Pärjäämiseen tarvitaan siinä jo akateeminen akka kaveriksi.
varmaan tähän asiaan aloittaja viittaa?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lis%C3%A4hehtaarit-voivat-sy%C3%B6d%C3%A4-viljatilan-tuloista-liki-puolet-1.139132
Ostajasta kaukana sijaitseva pelto pitäisi saada ostaa halvemmalla, koska ha-tulosta rasittaa tämä kulkeminen. Näin ei koskaan tapahdu, vaan pärjätäkseen kaupoissa pitää siitä maksaa sama hinta. Jollain tilalla voi olla mahdotonta koota järkevää peltoalaa sopivalta etäisyydeltä... siinä ei oma halu laajentamisesta paljon auta.
Mikä on sen pellon takaisinmaksuaika, jos nettotuloa tulee se 250€/ha ja pellon hinta 15 k€, siinä kuluu vähintään yhden sukupolven verran tai sitten rahoitusta pitää olla ennalta tai tulla jostain viljelyn ulkopuolelta.
-
viikolla aamuteeveessä Ulpu Iivari nosti esiin maatalouden isoimman ongelman, samaan aikaan kuin muilla ostovoima/käytettävissä oleva raha on lisääntynyt 50%, niin vastaava lisäys maatalousväestön kohdalla on ollut 17%... tämä lienee 2000-luvun aikana tapahtunut muutos. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämähän tarkoittaa elinkeinon taantumista, vaikka tilamäärä vähenee niin siitä huolimatta tulotaso laskee.... enemmän tekemällä saa vähemmän tuloa. Samalla kaiken ostaminen hankaloituu, ulkopuolelta ostetun työn, koneiden, rakentamisen kustannukset karkaa käsistä. Jos 1-2% nousee vuosittain kulut, tulot selvästi vähemmän niin ainoastaan investointeja tukemalla voidaan vähentää kallistumisen vaikutusta. Suomessa maatalouden osuus bkt:sta oli vielä sotien jälkeen noin 40%, josta se on pikkuhiljaa laskenut muiden länsimaiden tasolle. Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Jos analyyttisesti asiaa miettii, niin kannattaako maatalouteen panostaa... laittaa pääomia kiinni, kouluttautua alalle, sitoutua pitkiin lainoihin? Jollain asian ratkaisee ympäristön paine, meillä esimerkiksi ei. Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Näkymät ovat synkät, niitä piristäisi ainoastaan ruokakatastrofit, eläintaudit, rutto, sota tai ilmaston raju muuttuminen :)
Se että maataloudessa rahamäärä on noussut vain 17% johtuu siitä että ehkä vain 20% tiloista on kehittänyt itseään muun yhteiskunnan tahdissa 😂
Mihin perustat esittämäsi arvion 20 % ?
Miksei 10 tai vaikkapa 30 % ?
Vai pukkaako taas mutu-tietoa?
Oletko kiertänyt Suomen maatalousalueen läpi pystyäksesi esittämään noin valistuneen arvion?
Mikä on määre , jossa mainitset miten muu yhteiskunta on ” kehittänyt itseään?”
Mitä tarkoitat em.kehittämisellä? Infrastruktuuria, BKT:tä, reaalituloja versus omistuksen määrä? Velkaantumisastetta?
Ilman selkeämpää erittelyä kirjoituksesi on pelkkää mutua ja ilmaan huutelua.
Joo, lonkalta heitin luvun. Mut ei vissiin kaukana ole kun tulokehitys on tosiaan ollut mitä on 😂😂
No miten joku "hitsari Jussi" on kehittänyt itseään vuosien saatossa. Vetääkö se 17 vuotias jannu kaks samanlaista saumaa mitä Urpo joskus 90-luvulla samassa ajassa. Vai miten sen juoksu on parantunut ajan saatossa vrt. viljelijä.
Hitsaa 4 kertaa enemmän kuin ysärillä. Tää muu maailma on mennyt kovaksi..
-
Korot kun vähän nousevat, niin menee toinenkin sukupolvi peltoja maksaessa. Tämä tietysti niillä, joilla koko viljalogistiikka kylvöstä sadon myyntiin on kunnossa. Tyhjästä ei voi viljan viljelyä aloittaa. Se on mahdotonta.
-
Korot kun vähän nousevat, niin menee toinenkin sukupolvi peltoja maksaessa. Tämä tietysti niillä, joilla koko viljalogistiikka kylvöstä sadon myyntiin on kunnossa. Tyhjästä ei voi viljan viljelyä aloittaa. Se on mahdotonta.
Joo, täytyy olla siementä yms
-
Korot kun vähän nousevat, niin menee toinenkin sukupolvi peltoja maksaessa. Tämä tietysti niillä, joilla koko viljalogistiikka kylvöstä sadon myyntiin on kunnossa. Tyhjästä ei voi viljan viljelyä aloittaa. Se on mahdotonta.
Joo, täytyy olla siementä yms
Mutta hitsisaumaa pystyy vetään, jos joku tarjoaa hitsin. 4*enemmän kuin Urpo ysärillä samassa ajassa. Ai niin sitähän ne Igorit tekee.
-
Korot kun vähän nousevat, niin menee toinenkin sukupolvi peltoja maksaessa. Tämä tietysti niillä, joilla koko viljalogistiikka kylvöstä sadon myyntiin on kunnossa. Tyhjästä ei voi viljan viljelyä aloittaa. Se on mahdotonta.
Joo, täytyy olla siementä yms
Mutta hitsisaumaa pystyy vetään, jos joku tarjoaa hitsin. 4*enemmän kuin Urpo ysärillä samassa ajassa. Ai niin sitähän ne Igorit tekee.
Kyllä se niin vain on että noi paljon parjatut itäläiset vie suomalaista 100-0.
Niin työjäljessä kuin ahkeruudessakin.
-
Kiitos kaikille asiallisista pohdinnoista.
Faktahan on se että alle 100ha kasvinviljelijä telee suurimman tilinsä excelissä ja tukilomakkeiden täytössä noin 8/10 vuodesta. Tämä vuosi esimerkiksi on monella pienimuotoinen lottovoitto.
Tai ehkä paras lottovoitto tulee kun varastoi sen viiden vuoden sadon ja myy sitten kerralla. No verottajan kanssa voi joutua hieman taitailemaan. Ja eiköhän jokainen tila tee sen tuloksen parhaiten samalla tavalla eli kirjoituspyödän ääressä. Sen takiahan näitä pinta-ala kiimailijoita on kun parhaan tuloksen saa edelleen hallitsemalla vain tarpeeksi pinta-alaa.
Laajentamisesta ja ylituotannosta: jos viljaa ei pystytä tekemään laboratorio-olosuhteissa vielä pariin vuosikymmeneen niin vilja uppoaa maailmalle melkoisen varmasti jatkossakin.
Kyllä, mutta niinkuin on huomattu niin tarjontaa on tarpeeeksi jolloin hinta on alhainen. Voisi olla ihan hyvä saada vaikka neljännes peltoalasta pois tuotannosta, jos sillä päästään euroopan hintatasolle. Samalla kuitenkin, jos viljelijät edelleen tyhmänä kasvattavat omia kulujaa eli maksavat pellosta enemmän ostaessa tai vuokrattaessa. Tällöin ei tilanne korjaannu. Se vain on sitä, että halukkaita sinne viljelijän uralle on niin monia ja monella pinta-alaa vähän jota nyt sitten yritään "väkisin" kasvattaa. Tietysti sitten on näitä top200 porukkaan joka ostaa ja vuokraa kaiken oman maakunnan alueelta maksoi mitä maksoi.
Se että kannattaako meidän yrittää täältä suomesta edes viedä maailmalle mitään niin näkisin, että ei ainakaan bulkkia. Tuotanto pitäisi saada niin hyvin brändättyä, että se menisi guormet herkuksi johonkin vakaaseen länsivaltaan. Sanon tämän siksi, että niinkuin on huomattu niin venäläisii ei voi luottaa, kiinalaisiin en luottaisi sen enempää. Eli vakaa länsivalta niin sitten muuten kannattaa keskittyä kotimarkkinoihin ja suhteuttaa tuotanto sen mukaan.
Tehokkuus on noussut kaikilla sektoreilla siitä huomattavasti kun isoisä fordson majorin osti, mutta kuinka monella se on jäänyt sille tasolle jota vielä ennen eu-aikaa touhu oli?
Monella. Ja nyt sieltä osa yrittää väkisin kovalla rahalla päästä junaan mukaan.
Asia jota olen ihmetellyt taas laajentamisessa, ei saatu kannattavaksi 4000kg/ha satoa tuottavia multamaita 5 (viiden!) Kilometrin päässä tieajosta ja tästä tulevasta häsläämisestä johtuen. Joskus vähemmän on enemmän, sitä koitan sanoa tällä.
En nyt ymmärrä mitä yrität sanoa, mutta ei kai tuolla kannattavuudella ole enää mitään tekemistä pellon hintojen kanssa. Vuokratessa maksetaan tuet vuokrana ja viljelyllä yritetään sitten pärjätä ja saada palkka itselle. Ostaessa onkin sitten ihan oma laskukaava kun ostohinta on 5 numeroinen luku. Ei sillä ole enää mitään tekemistä kannattavuuden kanssa.
Hehtaarikiima on petollinen tauti kun se sattuu päällensä ja järkeä ei pidetä mukana touhussa.
Itsekkin olen laskenut maataloustoiminnasta tulevan ehkä max 2-3% korkoa pääomalle mutta jokavuosi on jotain asiaa on saatu eteenpäin ja peltojen kunto paranee vuosi vuodelta.
Näköjään Renault oli niin hyvää että ajantajukin hämärtyi ;D
Ja:lle. Mitä olen keskustellut täyspäiväisten kanssa niin ymmärrän potutuksen sivutoimisten puuhastelusta mutta ne hehtaarit eivät ole autuus onneen jos homma menee rääpimiseksi sillä nykyajan hehtaarikuninkaalla, ts. Hommat pitää olla hoidossa ja kuntoon saatuja peltoja ei tarvitsisi t-valtralla möyrytä akseleita myöten.
Joo ei hehtaarit ole autoos onneen, mutta helpottavat monessa asiassa. En silti itse lähde hölmöilemään noiden kanssa, vaikka voi olla, että pidemmän päälle näin pitäisikin tehdä. Nyt vielä saan omalla viljelijäuralla maksettua velat pois. Monella tuntuu olevan ettei tarkoituskaan ole maksaa velkoja pois vaan kylmän viileesti oletetaan, että hinnat jatkavat vain nousuaan ja näin arvo säilyy. Sukupolven vaihdos tulee vain tälläisissä tilanteissa hankalaksi jos luopuja meinaa saada jotain arvoa jäämään omalle elämäntyölleen. Jatkajalla täytyy olla lompakko kunnossa. Silloinhan ei tietenkään ole väliä jos myydään ulkopuoliselle ja hinta on edelleen hyvä. Ennemmin itse teen sitten vaikka pienemmillä hehtaareilla ja yritän maksimoida tuloja ja minimoida kuluja. Eipä tässä oikein muuta voi. Ei kiinnosta lähteä helvetinmoiseen velkakierteeseen ja työtaakan alle, nyttekin ihan tarpeeksi töitä.
Ei mua sivutoimisten touhut sinänsä haittaa tai kenenkään muunkaan, mutta se lievästi ärsyttää kun ehdoin tahdoin nostatellaan pellonhintoja ja kustaan samalla omiin kuin muidenkin muroihin. Niinkuin aiemmin sanoin niin sillä kun ei ole kannattavuuden kanssa enää mitään tekemistä. Raha tulee jostakin muualta tai sitten on joku hemmetin pitkä laina. Se on sitten enemmän järjestelmän vika, että esim. yläikäraja tuista poistettiin ja sadonkorjuuvelvoite. Lisäksi tarjolla on muitakin "helppoja" tukimuotoja jotka mahdollistavat mukavan rahan vain peltoja hallitsemalla. Sen vuoksi edelleen kannatan ennemmin tukimuotoja joka ei ole riippuvainen hehtaareista vaan tekemisestä. Tai paras tietysti olisi jos tuet poistettaisiin kokonaan ja markkinat määräisi mihin hintaan tavaraa tulee.
Se tietysti on joka koskee kaikkia maata sivutoimisena viljeleviä on, että se laskimen käytön opettelu olisi paikallaan. Monella tilalla raha tulee kyllä jostakin muualta siihen elämiseen ja jos oikein hyvin tulee niin on sieltä varaa irroittaa rahaa maatalouteenkin. Itse kun elän pelkästään tällä maataloudella niin hieman veetuttaa katsoa tiloja kun tulee uutta konetta pihalle vaikkei millään opilla itse ymmärrä että millä se on sillä maataloudella hankittu. On totta että viljatilalla on ainakin talvella aikaa tehdä muutakin enkä ole työntekoa keltäkään kieltämässä. Siitähän tää johtuu että tälläinen päätoiminen elukkatila ei ole enää kilpailukykyinen muiden kanssa...
-
ja101 voisiko kuitenkin se vika olla sinun laskimessa,
jos siltä näyttää että kaikilla muilla menee paremmin.
-
ja101lla on denial-vaihe päällä.Ei pysty hyväksymään,että sikahomma on niin paskaa,kun se oikeasti on.Syyllisiä haetaan joka suunnasta paitsi sieltä teurastamon suunnalta.
Sikaplösö Ylikännökin vähän samoissa tunnelmissa.Mieleen muistuu kommentti ettei teurastamoita eikä MTKta saa arvostella.No ei siinä mitään polkekaa kovempaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10399694?utm_source=facebook-share&utm_medium=social
Pigmanikin ollut aika hiljakseen viimeaikoina,vaikka oli kovat puheet,että kun meikäläisen kaltaiset luuserit lopettelee niin ammattilaiset pääsee tekemään tulosta😎
-
Melkein kaikissa vauraimmissa maissa maatalouden osuus on puristettu alle 3%:iin, eikä nousua taida olla näkyvissä, toisin kuin esim peliteollisuus joka meillä ylsi jo 1% osuuteen hyvin pienellä porukalla.
Mitä poliittisiin näkymiin tulee, niin tukitaso tästä tuskin nousee... voi olla edessä Ruotsin tie, siellä asia on ratkaistu toisin.
Ruotsissa on tosiaan valittu toinen tie. Maataloutta ei juurikaan tueta kansallisesti jos vertaa tukeen meillä, eikä aluepoliittiisesti väen vängällä yritetä pitää koko maata asuttuna. Tukia on mutta tasot ja määrät Suomeen verrattuna maltilliset. Maataloudesta valtaosa on edullisimmilla alueilla ja toimii EU-tuen varassa. Ero on valtava, jos katsoo vaikkapa maidontuotannon jakautumista etelä / pohjoinen Ruotsissa ja meillä. Sama kaikissa tuotantosuunnissa. Lisäksi sellaisesta kuin omavaraisuus ei juurikaan puhuta tai ainakaan sitä ei noteerata. Ruotsi lienee omavarainen vain viljoissa, mm perunassa ja naudanlihassa ja sianlihassa ei olla lähelläkään omavaraisuutta, toisin kuin meillä. Minä veikkaan, että on edessä meilläkin tuo Ruotsin tie, raha ratkaisee. Valitettavasti meillä on ehdoin tahdoin heikennetty tuotantoa suotuisimmilla alueillamme sihteessa ei-suotuisiin alueisiin, joka tuolla Ruotsin tiellä aiheuttaa omat ongelmansa. Pitäisi saada uudestaan varsinkin kotieläintuotantia näille suotuisille alueille joilta se on tukisysteemeillä pitkälti ajettu pois.
Katsoin noita puheenjohtajien vaaliväittelyitä SVT'ltä useammankin ja kyllä se oli yksi aihe muiden joukossa. Jokaisen puolueen puheenjohtaja oli sitä mieltä, että kotimaisen lihan tuotantoa pitää saada korkeammalle. Kristilliset ehdottivat jopa tuontimaksuja ulkomaiselle lihalle. Yhtenä syynä mainittiin usein mm. se, että ruotsalainen liha on eettisemmin tuotettua kuin muualla maailmassa.
-
ja101lla on denial-vaihe päällä.Ei pysty hyväksymään,että sikahomma on niin paskaa,kun se oikeasti on.Syyllisiä haetaan joka suunnasta paitsi sieltä teurastamon suunnalta.
Sikaplösö Ylikännökin vähän samoissa tunnelmissa.Mieleen muistuu kommentti ettei teurastamoita eikä MTKta saa arvostella.No ei siinä mitään polkekaa kovempaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10399694?utm_source=facebook-share&utm_medium=social
Pigmanikin ollut aika hiljakseen viimeaikoina,vaikka oli kovat puheet,että kun meikäläisen kaltaiset luuserit lopettelee niin ammattilaiset pääsee tekemään tulosta😎
https://m.facebook.com/martin.ylikanno/posts/2250091525226458
25000 sikaa vuodessa. 3.5 sikaa aina 70euroa?
7000yksikköä?
Kö?
Paljonko sitä pinta-alaa siellä Kännöllä on? Siittä aina 60e/ha.
Sama kriisi on ollut 2015, sateet ja Venäjä vei silloin rahat.
https://www.talouselama.fi/uutiset/venaja-ja-sateet-kurittavat-sikayrittajaa/4f3f2ef1-8f5b-3342-b1e8-f441fc35591f
-
ja101 voisiko kuitenkin se vika olla sinun laskimessa,
jos siltä näyttää että kaikilla muilla menee paremmin.
Tuskin. Mullahan menee ihan hyvin. En vain näe tällä hetkellä järkeä tehdä ylikalliita investointeja.
ja101lla on denial-vaihe päällä.Ei pysty hyväksymään,että sikahomma on niin paskaa,kun se oikeasti on.Syyllisiä haetaan joka suunnasta paitsi sieltä teurastamon suunnalta.
Sikaplösö Ylikännökin vähän samoissa tunnelmissa.Mieleen muistuu kommentti ettei teurastamoita eikä MTKta saa arvostella.No ei siinä mitään polkekaa kovempaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10399694?utm_source=facebook-share&utm_medium=social
Pigmanikin ollut aika hiljakseen viimeaikoina,vaikka oli kovat puheet,että kun meikäläisen kaltaiset luuserit lopettelee niin ammattilaiset pääsee tekemään tulosta😎
Joo paskaa on, onhan se jo todettu. Ja kyllä se on hyväksytty nyt sitten katsotaan mitä tehdään. Talkoilla en ala tekemään. Tähän asti hommasta on vielä juuri palkan saanut, mutta ei tällä hetkellä. Tulevaisuus näyttää miten menee. En sitten tiedä kuka syyllinen on. Eiköhän niitä syyllisiä löydy joka suunnasta. Eiköhän sitä kritiikkiäkin ole esitetty.
ja101lla on denial-vaihe päällä.Ei pysty hyväksymään,että sikahomma on niin paskaa,kun se oikeasti on.Syyllisiä haetaan joka suunnasta paitsi sieltä teurastamon suunnalta.
Sikaplösö Ylikännökin vähän samoissa tunnelmissa.Mieleen muistuu kommentti ettei teurastamoita eikä MTKta saa arvostella.No ei siinä mitään polkekaa kovempaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10399694?utm_source=facebook-share&utm_medium=social
Pigmanikin ollut aika hiljakseen viimeaikoina,vaikka oli kovat puheet,että kun meikäläisen kaltaiset luuserit lopettelee niin ammattilaiset pääsee tekemään tulosta😎
https://m.facebook.com/martin.ylikanno/posts/2250091525226458
25000 sikaa vuodessa. 3.5 sikaa aina 70euroa?
7000yksikköä?
Kö?
Paljonko sitä pinta-alaa siellä Kännöllä on? Siittä aina 60e/ha.
Sama kriisi on ollut 2015, sateet ja Venäjä vei silloin rahat.
https://www.talouselama.fi/uutiset/venaja-ja-sateet-kurittavat-sikayrittajaa/4f3f2ef1-8f5b-3342-b1e8-f441fc35591f
Ei mee noin. Porsaat saa jotain vajaata tukea. Ja onko ollut kymmenen vuotta sitten tuon verran elukoita kun sitä viitemäärä on määritetty. Lue ne tukipykälät niin ei tarvii täällä kysellä, en mä niitä ulkoa muista. Oliko se emakko 0,5ey eli jos tuol on se 1000 emakkoa niin 500ey eli 35ke vai. Porsaista sitten jotain. Ei pelasta tilannetta jos monta palkattua työntekijää ja itse porsaasta ei jää käteen mitään. Peltoa ei käsittääkseni ole..
-
Mites tällainen? Joku james aloittaa viljan viljelyn.
Ostaa hehtaarin peltoa 15 donalla.
2 % korkoa. 300 euroua alkuun.
20 vuotta maksuaikaa. Lyhennys vuosittain tasasysteemillä 750 euroo.
Siinä donan paikkeilla mennään alkuun, jos meinaa saada pellon joskus itselleen ja pankki ei hyväksy kokoaikaista lyhennysvapaata.
8 tonttua vehnää, tällä hetkellä siitä se n. 1600 euroa.
Laitetaan se 5 sataa tukea päälle, niin tulopuoli on se 2100 erpulia.
Otetaan se pankin tonttu pois, niin toinen tonttu jää ikkunan taakse pyörimään.
Sillä tontulla pitäisi saada se vehnä kasvamaan, korjattua ja johonkin roudattua.
-
Mites tällainen? Joku james aloittaa viljan viljelyn.
Ostaa hehtaarin peltoa 15 donalla.
2 % korkoa. 300 euroua alkuun.
20 vuotta maksuaikaa. Lyhennys vuosittain tasasysteemillä 750 euroo.
Siinä donan paikkeilla mennään alkuun, jos meinaa saada pellon joskus itselleen ja pankki ei hyväksy kokoaikaista lyhennysvapaata.
8 tonttua vehnää, tällä hetkellä siitä se n. 1600 euroa.
Laitetaan se 5 sataa tukea päälle, niin tulopuoli on se 2100 erpulia.
Otetaan se pankin tonttu pois, niin toinen tonttu jää ikkunan taakse pyörimään.
Sillä tontulla pitäisi saada se vehnä kasvamaan, korjattua ja johonkin roudattua.
Joo kerroin suuremmaksi ja toistat vuosittain niin siinähän se ikiliikkuja on...
-
No miten joku "hitsari Jussi" on kehittänyt itseään vuosien saatossa. Vetääkö se 17 vuotias jannu kaks samanlaista saumaa mitä Urpo joskus 90-luvulla samassa ajassa. Vai miten sen juoksu on parantunut ajan saatossa vrt. viljelijä.
Firma hommaa hitsausrobotin tai kiinnitetään vaikka pultilla, jos sillä saadaan homma tehtyä nopemmin ja pienemmillä kuluilla. Ei työn tehostamista kuulu ottaa työntekijän selkänahasta vaan paremmilla työmenetelmillä hommaa tehostetaan ja silloin pystytään työntekijälle maksamaan parempaa palkkaa ja omistajalle lisää voittoa. Palkkataso nousee pikkuhiljaa vääjäämättä ja jotta firma pysyy pystyssä on hommaa tehostettava. Sama koskee myös maataloutta. 1970-luvulta EU-ajan alkuun ei hommaa tarvinnut tehostaa, eikä hallinto oikein tehostamista edes sallinut. Tuosta syystä Suomen maatalous on vieläkin jonkinverran takamatkalla.
Tehostaminen ei välttämättä tarkoita laajentamista. Se voi olla myös menetelmien kehittämistä siten, että panosten käyttö vähenee. Esimerkiksi työmäärä vähenee ja mahdollistaa toisen puolison työskentelyn muualla. Menetelmiä kehittämällä voidaan myös saada esimerkiksi rehukustannuksia tai konekustannuksia alennettua.
-
Valitettavasti kiireen ja töiden nopeutumisen huomaa suomalaisissa uusissa maatalouskoneissa. Kalliissa koneissa, esim. kylvökoneissa on ilmennyt uskomattomia lapsuksia, joita sitten on tehtaan piikkiin jälkeenpäin käyty korjailemassa, yhtenä esimerkkinä niveltapeista unohtuneet rasvausurat, ja laakeriasetelmassa on löysälle jääneitä pultteja, ja mitoitukset olleet pielessä, niin että painatusjousia katkeilee heti ensimmäisenä käyttökautena. Aivan uskomattomia mokia kalliissa koneissa ilmennyt.
-
Mites tällainen? Joku james aloittaa viljan viljelyn.
Ostaa hehtaarin peltoa 15 donalla.
2 % korkoa. 300 euroua alkuun.
20 vuotta maksuaikaa. Lyhennys vuosittain tasasysteemillä 750 euroo.
Siinä donan paikkeilla mennään alkuun, jos meinaa saada pellon joskus itselleen ja pankki ei hyväksy kokoaikaista lyhennysvapaata.
8 tonttua vehnää, tällä hetkellä siitä se n. 1600 euroa.
Laitetaan se 5 sataa tukea päälle, niin tulopuoli on se 2100 erpulia.
Otetaan se pankin tonttu pois, niin toinen tonttu jää ikkunan taakse pyörimään.
Sillä tontulla pitäisi saada se vehnä kasvamaan, korjattua ja johonkin roudattua.
Varsinais-suomes ei tullu kyl ku 2 tonttuu/ha tänä vuonna.
Menee sun laskelmat uusiks.
-
No miten joku "hitsari Jussi" on kehittänyt itseään vuosien saatossa. Vetääkö se 17 vuotias jannu kaks samanlaista saumaa mitä Urpo joskus 90-luvulla samassa ajassa. Vai miten sen juoksu on parantunut ajan saatossa vrt. viljelijä.
Firma hommaa hitsausrobotin tai kiinnitetään vaikka pultilla, jos sillä saadaan homma tehtyä nopemmin ja pienemmillä kuluilla. Ei työn tehostamista kuulu ottaa työntekijän selkänahasta vaan paremmilla työmenetelmillä hommaa tehostetaan ja silloin pystytään työntekijälle maksamaan parempaa palkkaa ja omistajalle lisää voittoa. Palkkataso nousee pikkuhiljaa vääjäämättä ja jotta firma pysyy pystyssä on hommaa tehostettava. Sama koskee myös maataloutta. 1970-luvulta EU-ajan alkuun ei hommaa tarvinnut tehostaa, eikä hallinto oikein tehostamista edes sallinut. Tuosta syystä Suomen maatalous on vieläkin jonkinverran takamatkalla.
Tehostaminen ei välttämättä tarkoita laajentamista. Se voi olla myös menetelmien kehittämistä siten, että panosten käyttö vähenee. Esimerkiksi työmäärä vähenee ja mahdollistaa toisen puolison työskentelyn muualla. Menetelmiä kehittämällä voidaan myös saada esimerkiksi rehukustannuksia tai konekustannuksia alennettua.
Firmat ovat tehostaneet mm. hyötysuhteitaan. Hukan osuus on pudonnut, eli sutta ei tule kuten aiemmin.
Maataloudessahan on edelleen ihan normaalia että 30% tuotantopanoksista mene heti hukkaan (lannoite, pilaantuva rehu, ylimääräinen kasvinsuojelu yms.) ja 10-50% lopputuotteesta ei kelpaa myyntiin (solumaito, sairaat vasikat, kevyt vilja, homeinen vilja, lahot puut).
Mikään muu toimiala ei pysy pystyssä tällä hukan määrällä...
-
10 % nykyisestä pöhöttyneestä tilamäärästä riittaa varsin hyvin. Alkakaahan persloiset mennä!
No ei ehkä ihan noin vähän, mutta jos ajatellaan, että suomessa on 2,3 milj hehtaaria peltoa (wikipedia) niin jaettuna 10000 tilalle ei määrä ole kuin 230ha per tila. Tuollaisen määrän peltoa nyt hoitaa kuka tahansa.. En tarkoita että homma pitää tasata niin, että kaikilla on saman verran peltoa vaan sitä, että jos keskimääräinen peltoala on 40 ha paikkeilla niin on tuossa varaa tehostaa... Samalla vapautuu sen 40000 tilan työvoima paikkaamaan sitä valtiovallan selittämää työvoimapulaa..
Jos samaa katsotaan eläinpuolella niin ei vain oikein ole enää nykypäivää, että maitoauton tulee hakea 10 lehmän maitoa jostakin jumalan selän takaanta. Tai, että sikoja haetaan rekalla viittä kappaletta. Tai että yksittäisiä vasiokoita kuskataan yhdistelmällä ympäri suomea kasvamaan.. Kyllä sitä tehostamisvaraa on. Eikä tuo tehostaminen tarkoita edes aina sitä, että se nykästään viljelijän selkänahasta. Samalla vaivalla mä laitan aamu kolmelta sen 5 sikaa sinne autoon kuin 250... Kuitenkin herättävä ja yöunet meni jo pilalle..
-
No miten joku "hitsari Jussi" on kehittänyt itseään vuosien saatossa. Vetääkö se 17 vuotias jannu kaks samanlaista saumaa mitä Urpo joskus 90-luvulla samassa ajassa. Vai miten sen juoksu on parantunut ajan saatossa vrt. viljelijä.
Firma hommaa hitsausrobotin tai kiinnitetään vaikka pultilla, jos sillä saadaan homma tehtyä nopemmin ja pienemmillä kuluilla. Ei työn tehostamista kuulu ottaa työntekijän selkänahasta vaan paremmilla työmenetelmillä hommaa tehostetaan ja silloin pystytään työntekijälle maksamaan parempaa palkkaa ja omistajalle lisää voittoa. Palkkataso nousee pikkuhiljaa vääjäämättä ja jotta firma pysyy pystyssä on hommaa tehostettava. Sama koskee myös maataloutta. 1970-luvulta EU-ajan alkuun ei hommaa tarvinnut tehostaa, eikä hallinto oikein tehostamista edes sallinut. Tuosta syystä Suomen maatalous on vieläkin jonkinverran takamatkalla.
Tehostaminen ei välttämättä tarkoita laajentamista. Se voi olla myös menetelmien kehittämistä siten, että panosten käyttö vähenee. Esimerkiksi työmäärä vähenee ja mahdollistaa toisen puolison työskentelyn muualla. Menetelmiä kehittämällä voidaan myös saada esimerkiksi rehukustannuksia tai konekustannuksia alennettua.
Erittäin hyvin kirjoitettu, allekirjoitan kaikki kohdat.