Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kiilahihnoista  (Luettu 10643 kertaa)

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4419
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Kiilahihnoista
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Kiilahihnoista
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.

Jep.
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Cutana

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 474
Vs: Kiilahihnoista
Hammastettuhihna ei murru selkäpuolelta niin nopeesti . Semmosta olen kuullut kehuttavan . Ei ole tosiaankaan mikään uusi keksintö .

Mutta ainahan sitä on ihmetelty, miksi ei hihnaa voisi kiristää sisäpuolelta jos tilaa on?.
Voi toki . Se hammastus toimii toisinkin päin .
Selästä kiristämällä saadaan kiertämään pidemmästi momenttia vaativalla/välittävällä pyörällä. Ei tarvi olla niin tiukalla. Muuttasin johonkin omistamaani härrykkään jos oisin nuorempi :D

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26231
  • vastustan
Vs: Kiilahihnoista
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.

Jep.
sorkkis ei ole ikinä nähnyt hihnaa joka välittää voimaa työntämällä, ei siis vetämällä 8) 8) 8) 8)
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Vs: Kiilahihnoista
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.

Jep.
sorkkis ei ole ikinä nähnyt hihnaa

Minä en ole taasen nähnyt ikinä puimista.


😄 ja 👊🏻 ja 💪 ja vielä kerran 💪 !!!
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Kiilahihnoista
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.

Jep.
sorkkis ei ole ikinä nähnyt hihnaa joka välittää voimaa työntämällä, ei siis vetämällä 8) 8) 8) 8)

Itte et ole nähnyt hihnaa ollenkaan . Juoppo mikä juoppo .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Kiilahihnoista
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.

Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
Jahas sulla on siis paikallispuimakones, onko Teijon tehtaiden vai ihan Sampo.Niissähän niitä lattahihnoja on.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9882
Vs: Kiilahihnoista
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.

Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
Jahas sulla on siis paikallispuimakones, onko Teijon tehtaiden vai ihan Sampo.Niissähän niitä lattahihnoja on.

Kyllä se omin voimin liikkuu niin tiellä kuin pellollakin.

Jaakoppi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: Kiilahihnoista
Luin tossa äsken mainosta hammastetusta kiilahihnasta (ei hammashihna). Mainoksessa kehuttiin, että pienempi vastus kuin perinteisellä kiilahihnalla, ja parempi tehonsiirtokyky pienikokoisilla hihnapyörillä. Lisäksi kestää selkäpuolen kiristyspyörää paremmin. Tulipa mieleen, että miksi näitä mullistavan hyviä hammastettuja ei käytetä esim puimureissa. Sampossakin tuuletinsysteemin hihna menee aiana tuon selkäpyörän takia. Voisko noita perinteisiä alkaa korvata hammashihnoilla.

Sampoon on parannus tehty hydrauliikka putkella kiristi en jousen päälle. Luikkaappa comiasta malli

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26231
  • vastustan
Vs: Kiilahihnoista
Hammastuksen perimmäinen idea on helpottaa hihnan taipumista 'liian' pienien pyörien yli. Profiilitaan korkea hihna joutuu muuten kohtuuttoman rasituksen alle kun sisäkehä pitäisi lyhetä paljon selkään verrattuna. Tai selän venyä, miten vaan. Eli hampaat vähentävät jyrkän taivuttelun aiheuttamaa kuormaa ja lämmön tuottoa jne.

Jep.
sorkkis ei ole ikinä nähnyt hihnaa joka välittää voimaa työntämällä, ei siis vetämällä 8) 8) 8) 8)

Itte et ole nähnyt hihnaa ollenkaan . Juoppo mikä juoppo .
sorkkis kun menee ohi niin pitää oikein miettiä luistaako siellä remmi sutsuissa vaiko kuskilla 8) 8) 8) 8)
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

Dr.Who

  • Vieras
Vs: Kiilahihnoista
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.

Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
Jahas sulla on siis paikallispuimakones, onko Teijon tehtaiden vai ihan Sampo.Niissähän niitä lattahihnoja on.

Kyllä se omin voimin liikkuu niin tiellä kuin pellollakin.
ihmettelen vaan kun lattahihnoja noinkin monta, joissain museokoneissa tais olla moottorilta puimakoneistolle lattaremmi.
Yleensä kaksoiskiilahihnaa tai useempaakin

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9882
Vs: Kiilahihnoista
Kiilahihnassa hammastuksen hyöty on vähäinen. Pykiminen alkaa
juuri tuosta kolouksen pohjasta. Puimurin käyttö kerran kuukaudessa
pitää hihnat notkeina, jos ei sitten löysää hihnoja talveksi. Harvoin
puimurin hihnat kulumalla kuluu loppuun.

Mistähän johtuu latta hihnan "kutistuminen" talven aikana. Joutunut 3 viime syksynä löyhdyttämään puintikoneistoa pyörittävää lattahihnaa ennen puinteja. No toissa talvena se oli käännetty päälle asentoon ,mutta väänsi samalla sen kiristäjän, joten melkoinen kutistumis voimakin siinä on.
Jahas sulla on siis paikallispuimakones, onko Teijon tehtaiden vai ihan Sampo.Niissähän niitä lattahihnoja on.

Kyllä se omin voimin liikkuu niin tiellä kuin pellollakin.
ihmettelen vaan kun lattahihnoja noinkin monta, joissain museokoneissa tais olla moottorilta puimakoneistolle lattaremmi.
Yleensä kaksoiskiilahihnaa tai useempaakin


Ahaa se johtui mun huonosta ulosannista. Siis sitä ainutta lattaremmiä olen joutunut löyhdyttämään kolmena viimeisenä syksynä. Joka syksy saman verran. Puintikoneiston päälle laitto perustuu lattahihnan kiristämiseen. Se siis kutistuu talven aikana siten , että veto on päällä vaikka pitäis olla pois. Museo kones vuodelta 1983 :)

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Kiilahihnoista
Vanhoissa jontsuissa oli lattahihna , Köntyksen faarissa ja sitä vanhemmissa lattahihnat . On niitä ollu .

Puintihommissa oltu 1971- 2014 .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20046
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kiilahihnoista
Se siis kutistuu talven aikana siten , että veto on päällä vaikka pitäis olla pois. Museo kones vuodelta 1983 :)

Sampon ohjeessa käsketään pitämään lattahihna kytkettynä talven ajan.

-SS-

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Vs: Kiilahihnoista
Ahaa se johtui mun huonosta ulosannista. Siis sitä ainutta lattaremmiä olen joutunut löyhdyttämään kolmena viimeisenä syksynä. Joka syksy saman verran. Puintikoneiston päälle laitto perustuu lattahihnan kiristämiseen. Se siis kutistuu talven aikana siten , että veto on päällä vaikka pitäis olla pois. Museo kones vuodelta 1983 :)
No tämä selittää paljon!

Kuten palstaa pidempään seuranneet ehkä muistavat, mun aikaisempi puimakone on Sampo 360 vm. 1979. Ja sen moninaisia vaiheita olen kanssanne jakanut useampana syksynä. Nyt olen pari vuotta - sen vähän mitä on puitavaa ollut - puinut massikalla, mutta samppa on puintikuntoinen. En oo tuohon puintikoneistoa käyttävän lattahihnan kireyteen kiinnittänyt huomiota sen enempää ja talvisin olen pitänyt sitä käyttöohjeen mukaisesti "kytkettynä" -asennossa. Jokunen vuosi sitten havaitsin, että koneisto ei mene pois päältä, vaikka kahvan kääntää alas. Mutta ei oo haitannu, moottori on jaksanut käynnistyä vaikka koneisto on päällä.

Viime syksynä piti sampoa siirtää vielä joulukuun alkupäivinä ja täytyi oikein tuohon hihna-asiaan perehtyä, kun ei moottori pyöriny muutenkaan kovin ripeästi (ai puimurissa ei oo moottorin lämmitintä - voishan siinä olla vaikka letkulämmitin! :) ). Pelkkä lattahihnan kiristyksen löysääminen ei riittänyt, sillä akseli, jonka varassa kiristysrullan vipu kääntyy oli jumiutunut. Jotenkin sain taljalla vedettyä sitä vipua niin, että rulla siirtyi, hihna löystyi ja sain moottorin käyntiin.

Se täytyis taas siirtää, mutta on vähän hankalaa, kun toisessa etupyörässä ei pysy ilma. Täytyy vähän katsoa mihin sen puimurin jättää, että saa renkaan täytettyä tarvittaessa. Toistaiseksi härveli on talvehtinut katon alla, saas nähdä kuin nyt käy.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...