• Tavallinen aihe

Aihe Aurojen kytkentä  (Luettu 8570 kertaa)

nakkisormi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 147
Aurojen kytkentä
Kertokaa mihin reikään tapaatte sekä traktorin että aurojen päässä työntövarren kiinnittää, että aurat ja vetovastussäädöt toimii kunnolla? Kyseessä n valtra ja kääntöaurat. Nyt tapaa tukipyörä ottaa maahan kun aurat pyöräyttää ympäri. Ja tämä tietenkään ei ole hyvä tukipyörän kestävyyden kannalta. Toki varsien säätö ylemmäs on vaihtoehto mutta silloin ne täytyy taas muihin hommiin laskea alemmas normaalikorkeuteen.
Ja missä asennossa vetovastussäätöä käytätte valtrassa kun kytkette auran sillä tavalla kun kytkette?

Eli mikä on oikea tapa kytkeä kääntöaura nykyaikaiseen traktoriin?

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1353
Vs: Aurojen kytkentä
Valtusta mitään tiiä, mutta..

kai sulla hydr. työntövarsi on niin saat kammettua aurojen takapäätä ylemmäs.

Omissa 3-siip. kverneissä aurat pyörähtää tukipyörä yläkautta niin ei ole pikku-Jonnellakaan ongelmaa käännössä.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51707
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Aurojen kytkentä
Valtusta mitään tiiä, mutta..

kai sulla hydr. työntövarsi on niin saat kammettua aurojen takapäätä ylemmäs.

Omissa 3-siip. kverneissä aurat pyörähtää tukipyörä yläkautta niin ei ole pikku-Jonnellakaan ongelmaa käännössä.

Kyl mulla on samaa ongelmaa kun aloittajalla, alakautta pyörähtää, kvernen museomalli.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

nakkisormi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 147
Vs: Aurojen kytkentä
Löytyy hydraulinen työntövarsi, mutta kun ei viitsisi joka päisteessä lyhentää ja taas pidentää ja samalla yrittää löytää oikea mitta. Varsinkaan kun ei ole mitään päisteautomatiikkaa käytettävissä.
Ja nelisiipinen lemken kyseessä.

erppo

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 191
Vs: Aurojen kytkentä
Valtusta mitään tiiä, mutta..

kai sulla hydr. työntövarsi on niin saat kammettua aurojen takapäätä ylemmäs.

Omissa 3-siip. kverneissä aurat pyörähtää tukipyörä yläkautta niin ei ole pikku-Jonnellakaan ongelmaa käännössä.

Kyl mulla on samaa ongelmaa kun aloittajalla, alakautta pyörähtää, kvernen museomalli.

Ainakin vanhoissa ES-kverneissä voi valita , kääntääkö ylä- vai alakautta.  Pyöräytetään vain kääntökeskiössä oleva sylinterinkorvake 180 astetta.  Omat kvernet kääntyy yläkautta eikä ongelmia, valtrassakaan.

traktorikuski

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 236
Vs: Aurojen kytkentä
Juu eihän siitä mitään tule jos pitää työntövartta säätää aina päisteessä. Työntövarren kiinnitysreiät (traktorissa ja auroissa) valitsemalla saa auran perän nousemaan päisteessä etupäätä enemmän mutta ei se minusta ole hyvä asia kyntöjälkeä ajatellen (riippuu olosuhteista ja pellon tasaisuudesta jne.).

Meillä auran puolelta yleensä siinä pitkässä hahlossa jolloin aurat helposti nousee "perä roikkuen", ei ainakaan osoita päisteessä taivasta kohti. Yläkautta kääntyvillä kverneillä ei mitään ongelmaa.

jylperö

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1255
Vs: Aurojen kytkentä
Säädöt vaan ne varret maksimi korkeuteen.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5361
Vs: Aurojen kytkentä
Kyl kai valtroissa pitäis nostolaitteiden nousta helposti riittävään korkeuteen. Mun mielestä niissä ainakin on aina ollut laaja liikerata.

Vähän pyöräyttää varsia lyhyemmäksi mikäli näin ei ole.

Aurojenhan pitäisi olla sillain että vääntö kohdistuu < tyylisesti keulaan asti, eli työntövarsi aika korkealla suhteessa nostovarsiin.

SamiT

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1788
Vs: Aurojen kytkentä
Omat 4-siipiset Agrolux MRT:t mahtuvat hyvin ympäri Valtran takana, työntövarsi on traktorin päässä keskimmäisessä reiässä ja auran päässä pitkässä reiässä siten että mahtuu liikkumaan vetovarsitunnustelun toiminnan mahdollistavalla tavalla.
On vain kahdenlaisia traktoreita: Uusia Valtroja ja vanhoja Valmetteja.

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: Aurojen kytkentä
Se työntövarren reikä siellä traktorin päässä vaikuttaa myös tunnustelun herkkyyteen. Minulla joskus oli 900:n Valtra ja Kvernen kääntöaurat, en nyt muista ulkoa, missä reiässä oli, mutta oli sellaisessa, jossa tunnustelu oli toiseksi herkin. Aurat kääntyivät ilman mitään ongelmia, ei ottanut tukipyörä maahan kiinni käännössä. Traktorissa sähkönostolaitteet ja hydraulinen työntövarsi. Loistavasti systeemi pelasi, kun saattoi vielä vauhdissa säätää nostolaitteen herkkyyttä.

mermiina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 254
Vs: Aurojen kytkentä
Löytyy hydraulinen työntövarsi, mutta kun ei viitsisi joka päisteessä lyhentää ja taas pidentää ja samalla yrittää löytää oikea mitta. Varsinkaan kun ei ole mitään päisteautomatiikkaa käytettävissä.
Ja nelisiipinen lemken kyseessä.

Poista siitä hydraulisesta työntövarresta lukkoventtiilit. Päisteessä aurojen noustessa ylös lyhennä sylinteri ääriasentoonsa. Laskettaessa aseta kaksitoiminen venttiili uivaan asentoon, niin aura hakeutuu automaattisesti oikeaan asentoon. Jos oikein märkiä kohtia tulee, niin voit lukita venttiilin, niin tukipyörä ei sukella kovin syvälle. Aura toimii silloin kuin puolihinattava aura eli loistavasti.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3163
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Aurojen kytkentä
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...

Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)

Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.

Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?

nakkisormi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 147
Vs: Aurojen kytkentä
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...

Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)

Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.

Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?

Tuota kyllä itsekin mietin että onko siitä mitään hyötyä oikeasti? Antaako olla vaan nollalla?

Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?

traktorikuski

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 236
Vs: Aurojen kytkentä
Itse asiaan en osaa oikein sanoa mitään kun yhdistelmä MF ja Agrolux kääntyy reilun korkealta...

Mutta sitä jäin tuossa miettimään, että onko tuolla vetovastustunnustelulla oikeasti kynnössä jotain käyttöä vielä?
Itse olen vuosikaudet ajanut puhtaalla asentosäädöllä (ja työntövarsi pitkässä reiässä). Joskus kokeilin erilaisia sekoitussäätöjä mutta ei niistä oikein ollut kuin haittaa.
Nykykalusto vie auroja selittelemättä siinä syvyydessä mihin käsketään, eikä tarvitse olla 70-luvun takapotkutyyliin kantapää lukolla ja käsi nostovivulla pilkkimässä että pääsisi eteenpäin :-)

Ainoa seuraus vetovastussäädöstä tuntui olevan se, että jokaisella siivulla kun siirryttiin savelta mullalle (tai toisinpäin) niin säätöä piti olla aina muuttamassa. Mitään hyötyä en siitä löytänyt.
Nl-auroissa on kunnon tukipyörä tai sitten kokonaan puolihinattavat.

Olenko jotenkin vääräuskoinen vai peräti harhaoppinen?

Minkälaisilla renkailla ja rengaspaineilla kynnät? Ei kai sitä vetovastustunnustelua nykyään tarvita etenemisen takia mutta kevyt siirto pelkästä asentosäädöstä on tarpeen jos kynnät pienillä rengaspaineilla ja vetovastus vaihtelee kovasti. Tiukassa paikassa vetotehon tarve kasvaa, paino renkaalle kasvaa ja traktori "tipahtaa" alaspäin. Tukipyörä pitää takapään oikeassa syvyydessä mutta etupää sukeltaa. Jos säätää tiukalle paikalle niin kevyessä kohtaa auran etupää kyntää matalaa. Sopiva vetovastussäätö kompensoi vaihtelut.

traktorikuski

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 236
Vs: Aurojen kytkentä

Miten muuten voi olla että auratessa toiseen suuntaan ensimmäisen viilun leveys on paljon leveämpi kuin toiseen suuntaan auratessa? Ei meinaa saada hyviin säätöihin millään. Mikä muu on vialla kuin kyntäjä itse?

Meillä tekee nykyiset kvernet samaa, edelliset meni tasan samalla vetokoneella. Selvästikään kyntäjässä itsessään ei voi olla mitään vikaa. :-)

Jotkut väittää että traktorin vetovarsien pituuksissa on eroja, vanteiden offset erilainen tms. Nämä meillä tarkkaan mitattu ja ovat samoja. Auran on pakko kulkea vähän vinossa kääntöakselin suhteen? Tuohonhan ei ole mitään säätöä. Vai pelkääkö aurat vaan vasempaan kääntämistä poliittisin perustein.