Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.
demokratian ja esimerkiksi ay-likkeen vahvuus on juuri siinä, että työn tuottavuuden ja palkkauksen suhde voidaan irroittaa kokonaan toisistaan. Jos tämä ei muuten onnistu, niin tulonsiirroilla viimeistellään loput. Yksinkertainen esimerkki... rakennusmiehen palkka. Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla. Rakennuttaja raahaa työmaalle puolasta halpatyövoimaa lyhyisiin keikkatöihin ja vaatii paikallista kirvesmiestä laskemaan palkkaansa. Ay-liike vaatii palkan korottamista ja tarvittaessa lakkoilee palkankorotuksen. Rakennusfirmojen etujärjestö vaatii rakennuksen hinnan nostamista ja poliitikot junailevat asumistukea, jotta rakennuksista voidaan saada parempi hinta. Asumistukeen tarvitaan verotuloja, joten sen paikallisen timpurin verotusta nostetaan, jolloin palkka ei riitä enää toimeentuloon... annetaan verorahoista toimeentulotukea timpurin perheelle. Näitä tukia käsittelemään tarvitaan paljon virkamiehiä, joille on myös maksettava palkkaa, taas joudutaan laajentamaan veropohjaa.... näinhän tämä pääosin menee ja lopulta kukaan ei tiedä paljonko sen timpurin oikein kuuluisi saada palkkaa.