Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:09:07

Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

 Ootko laskennunotta  palijoko enenpi vae vähempi jäes ku kaekki vahinkot tuasta oes maksettu. Monella se ois viellä enempi "näläkä" ku nyt on. Työttömijä niitä tulis muitaki ku naotavilijelystä ja palijo.Luulen ma.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.02.19 - klo:09:54

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:09:07

Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

 Ootko laskennunotta  palijoko enenpi vae vähempi jäes ku kaekki vahinkot tuasta oes maksettu. Monella se ois viellä enempi "näläkä" ku nyt on. Työttömijä niitä tulis muitaki ku naotavilijelystä ja palijo.Luulen ma.

Mistäs niitä työttömiä tulisi, kun sinunkin juttujen mukaan me jussit ollaan sellaisia moniosaajia että oksat pois? 

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.02.19 - klo:09:54

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:09:07

Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

 Ootko laskennunotta  palijoko enenpi vae vähempi jäes ku kaekki vahinkot tuasta oes maksettu. Monella se ois viellä enempi "näläkä" ku nyt on. Työttömijä niitä tulis muitaki ku naotavilijelystä ja palijo.Luulen ma.

Mistäs niitä työttömiä tulisi, kun sinunkin juttujen mukaan me jussit ollaan sellaisia moniosaajia että oksat pois? 

Joskus on sanottu, että yksi maitotila vetää perässään 2 muuta työpaikkaa. Siitä kait sitten voisi työttömiä tulla.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 01.02.19 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.02.19 - klo:09:54

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:09:07

Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

 Ootko laskennunotta  palijoko enenpi vae vähempi jäes ku kaekki vahinkot tuasta oes maksettu. Monella se ois viellä enempi "näläkä" ku nyt on. Työttömijä niitä tulis muitaki ku naotavilijelystä ja palijo.Luulen ma.

Mistäs niitä työttömiä tulisi, kun sinunkin juttujen mukaan me jussit ollaan sellaisia moniosaajia että oksat pois? 

Joskus on sanottu, että yksi maitotila vetää perässään 2 muuta työpaikkaa. Siitä kait sitten voisi työttömiä tulla.

Jos hieman ilkeästi ajattelee, niin ainakin omalla kohdalla tarvitaan kahden muun veronmaksajan panos oman lisäksi että tukipotti tulee maksetuksi. 

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 01.02.19 - klo:08:31

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.02.19 - klo:06:34

Vaalien jälkeen yhtiöveron taso noussee ja listaamattomien yhtiöiden osingot tulevat vähintään pääomaverotetuksi; jollei sitten ansiotuloverotuksen puolelle pakkosiirretä taas lisää.

-SS-

VATT:in selvityksistä voi tehdä johtopäätöksen, että osinkoverotus kiristynee. Näkevät, että se 8 prosentin verovapaa osuus nettovarallisuudesta on liikaa. Se nostetaan mieluiten itselle ja  investoidaan velkarahalla, tämä vääristää kohteiden valikoitumista varmaankin valtion kannalta ei niin mielekkäisiin raskaisiin koneinvestointeihin, noin ymmärsin. Yhteisöveroon tuskin puututaan, koska silloin taas yritykset alkaisivat siirtää toimintojaan edullisimpiin maihin. Mutta eihän näistä tiedä, nyt nostan itselle vuodessa sen 17600 ja loput jää tilan kehittämiseen.

yhteisöveroa tuskin nostetaan, siitä kaikki, etenkin vasemmisto pitää huolen. Yritysten pääkonttorien pako ulkomaille tekisi pahan loven verotuloihin ja jakovara supistuisi... 20% säilynee.

Tulolähdejako voi muuttua eli maataloustuloa alettaisiin verottaa muiden elinkeinojen tapaan.... hölmöä, mutta mahdollista. Nykyisen oy-maatilan verotuksen katto on käytännössä 26%, sama katto ilman yhtiöittämistä on nyt 28,5% eli isoista eroista ei ole kysymys. Laajenevaa tilaa ilman yhtiötä rangaistaan kovimmin ja veroprosentti voi mennä yli tuon, onko tämä oikein? Joskus yhtiöittämisellä pelastetaan tila, kun muut keinot on käytetty.

Rikoksella hankitun ja yhtiön taseessa olevan rahan ongelma on sen käyttö... ei voi ostaa mitään mukavaa itselle tai matkustella, kun raha ei juridisesti ole kulutuskelpoista. Rikollista rahaa pestään ja yhtiön raha pitää kuljettaa verotuksen läpi, että se on käytettäväissä. Nuorena voi kerätä firmaan, keski-ikäisenäkin vielä... jossain vaiheessa mieli muuttuu. Kait yhtiö palkat sentään maksaa?

Maatila on osa elämäntapaa ainakin itsellä. Ihan sama onko varallisuus itsellä vai yrityksellä (tilalla) ei sitä ole tarkoituskaan kuluttaa pois. Siitä toivotaan saavan elanto.
Osakeyhtiö auttaa kun poistopohja on ohut ja vailla poistopohjaa olevaa peltoa on ostettu velaksi. Sitten tietenkin tilat jotka ovat syöneet poistonsa ennen aikaisesti hyötyvät - heille se voi olla joskus pelastus - raha mikä meni ennen veroihin voidaan käyttää velkoihin.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 01.02.19 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.02.19 - klo:09:54

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:09:07

Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

 Ootko laskennunotta  palijoko enenpi vae vähempi jäes ku kaekki vahinkot tuasta oes maksettu. Monella se ois viellä enempi "näläkä" ku nyt on. Työttömijä niitä tulis muitaki ku naotavilijelystä ja palijo.Luulen ma.

Mistäs niitä työttömiä tulisi, kun sinunkin juttujen mukaan me jussit ollaan sellaisia moniosaajia että oksat pois? 

Joskus on sanottu, että yksi maitotila vetää perässään 2 muuta työpaikkaa. Siitä kait sitten voisi työttömiä tulla.

Maitotilojen määrä 2017 koko maa 6704 -->  perässä laahavia työpaikkoja 13 408 kpl

Tossa suuruusluokka.

Ruotsin maitotilojen määrä on tosi paljon suomea pienempi ainakin suhteessa, ja työpaikkoja tuntuu riittävän täkäläistä selvästi paremmin. Vaikka on paljon pakolaisia työikäisistä niin silti siellä selvästi suurempi osa on töissä. Tehoton alkutuotanto on nihkeä tapa työllistää sivistysvaltiossa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.01.19 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 31.01.19 - klo:16:53

Lainaus käyttäjältä: timotej - 31.01.19 - klo:15:13

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 30.01.19 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 29.01.19 - klo:18:59

>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan

70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta

Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.

Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa 

Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta. 

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Tätä justiin mietin, ei tässä maajussi ole hyötynyt tehokkuuden kasvusta, varmaan tilakohtainen juttu. 

Lainaus käyttäjältä: Härö - 31.01.19 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.01.19 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 31.01.19 - klo:16:53

Lainaus käyttäjältä: timotej - 31.01.19 - klo:15:13

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 30.01.19 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 29.01.19 - klo:18:59

>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan

70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta

Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.

Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa 

Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta. 

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Tätä justiin mietin, ei tässä maajussi ole hyötynyt tehokkuuden kasvusta, varmaan tilakohtainen juttu. 

No tämähän johtuu siitä että Suomessa kymmenet vuodet pönkitettiin liian tehotonta maataloutta. Eli ongelma ei ole tämän hetken huono (?) kannattavuus vaan se että se aiemmin oli keinotekoisesti liian hyvä. Se menneisyys johon nykytilaa verrattiin oli iso valhe, maatalous oli yksi tapa työllistää ja pitää syrjäseutuja pakkoasuttuina.

Nykyään me ollaan siinä normaalitilanteessa jossa koko muu Eurooppa on ollut kymmenet vuodet. Se on nyt vaan totuttava ymmärtämään tämä asia ja heitettävä ne isoisän allakat ja muistiinpanot keskuslämmityskattilaan.

Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.

Palakkatöehin sitte vuoan. problem solved.

Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.

demokratian ja esimerkiksi ay-likkeen vahvuus on juuri siinä, että työn tuottavuuden ja palkkauksen suhde voidaan irroittaa kokonaan toisistaan. Jos tämä ei muuten onnistu, niin tulonsiirroilla viimeistellään loput. Yksinkertainen esimerkki... rakennusmiehen palkka. Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla. Rakennuttaja raahaa työmaalle puolasta halpatyövoimaa lyhyisiin keikkatöihin ja vaatii paikallista kirvesmiestä laskemaan palkkaansa. Ay-liike vaatii palkan korottamista ja tarvittaessa lakkoilee palkankorotuksen. Rakennusfirmojen etujärjestö vaatii rakennuksen hinnan nostamista ja poliitikot junailevat asumistukea, jotta rakennuksista voidaan saada parempi hinta. Asumistukeen tarvitaan verotuloja, joten sen paikallisen timpurin verotusta nostetaan, jolloin palkka ei riitä enää toimeentuloon... annetaan verorahoista toimeentulotukea timpurin perheelle. Näitä tukia käsittelemään tarvitaan paljon virkamiehiä, joille on myös maksettava palkkaa, taas joudutaan laajentamaan veropohjaa.... näinhän tämä pääosin menee ja lopulta kukaan ei tiedä paljonko sen timpurin oikein kuuluisi saada palkkaa.   

Lainaus käyttäjältä: Härö - 01.02.19 - klo:14:02

Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.

Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla.

Risteilijää hitsaavalle samoin ? Todellisuudessa tämä on nähty vain paperi- ja sellutehtaissa. Mitä tulee lypsikin heruttamiseen, Alpohan jo sanoi totuuden: Suurten, nykyaikaisten navetoiden kannattavuus on erinomainen.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 01.02.19 - klo:15:00

Lainaus käyttäjältä: Härö - 01.02.19 - klo:14:02

Onkohan nyt sitten niin, että palkkatyön kannattavuus on keinotekoisesti liian hyvä? Maataloudestahan kannattavuus on karsittu.

Rakennusmiehelle maksetaan palkka valmistuneen rakennuksen myyntihinnan mukaan eli korvataan se lisäarvo, jonka hän on työmaalle tuonut, näinhän sen pitäisi olla.

Risteilijää hitsaavalle samoin ? Todellisuudessa tämä on nähty vain paperi- ja sellutehtaissa. Mitä tulee lypsikin heruttamiseen, Alpohan jo sanoi totuuden: Suurten, nykyaikaisten navetoiden kannattavuus on erinomainen.

Näyttäs tosiaan että kannattavuudessa ei ole valittamista kun lähtötilanne on hyvä ja tuotanto hallinnassa, eikä rahaa vuoda ulos.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 01.02.19 - klo:09:54

Lainaus käyttäjältä: carhu - 01.02.19 - klo:09:07

Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

 Ootko laskennunotta  palijoko enenpi vae vähempi jäes ku kaekki vahinkot tuasta oes maksettu. Monella se ois viellä enempi "näläkä" ku nyt on. Työttömijä niitä tulis muitaki ku naotavilijelystä ja palijo.Luulen ma.

Mistäs niitä työttömiä tulisi, kun sinunkin juttujen mukaan me jussit ollaan sellaisia moniosaajia että oksat pois? 

Meinaakko notta muille ketjussa mukana oleville sitä riittäs entiseen malliin töetä. Miten tua yhtälö toemmii.