Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Muinoin palkansaajat tekivät sen 7tuntia ja 40min päivässä ja nykyään kikyminuutit päälle. Ansiotaso nousee tasaisesti vuosittain tai jos ei nouse vietetään aikaa lakkoilemalla.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.01.19 - klo:18:46

Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Muinoin palkansaajat tekivät sen 7tuntia ja 40min päivässä ja nykyään kikyminuutit päälle. Ansiotaso nousee tasaisesti vuosittain tai jos ei nouse vietetään aikaa lakkoilemalla.

Ei tässä nyt olla palkansaajista puhuttu.

Palkkojen reaalinousu on tainnut olla nollassa. Keskipalkka taitaa olla jotain 3500 €, mikä tarkoittaa sitä että jokaista 6  tonnia tienaavaa kohti on joku joka tienaa 1500€ 😂😂

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 31.01.19 - klo:16:53

Lainaus käyttäjältä: timotej - 31.01.19 - klo:15:13

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 30.01.19 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 29.01.19 - klo:18:59

>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan

70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta

Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.

Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa 

Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta. 

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Useampi 10.000 miestä Virosta häärää pk-seudun raksatyömailla. Saavatko ne työmaat hinnalla vai laadulla ? Linkki vuodelta 2011 https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/51093-virolaisten-rakentajien-tyotavat-hammentavat

Lainaus käyttäjältä: Härö - 31.01.19 - klo:20:23

Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Useampi 10.000 miestä Virosta häärää pk-seudun raksatyömailla. Saavatko ne työmaat hinnalla vai laadulla ? Linkki vuodelta 2011 https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/51093-virolaisten-rakentajien-tyotavat-hammentavat

Eiköhän heille ole ay liikkeen puolesta palkka so*****na. Jos tuntuu, että tekevät halvemmalla, on omaa pyyntiä tarkistettava töitä saadakseen.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 31.01.19 - klo:16:53

Lainaus käyttäjältä: timotej - 31.01.19 - klo:15:13

Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta. 

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.

Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

tämä jumiutuminen toteutuu myös käänteisesti... saman määrän tuottamiseen kuluu nyt paljon vähemmän aikaa, panoksia ja työtä. Kun työ on tehostunut, niin myös sen tuottavuus on parantunut. Jonkun tilan viljely voi toteutua myös sivutoimisesti, kun se vielä viikate-aikakaudella oli täysin mahdotonta.

Sitten meillä on palveluja, joissa ei edes pyritä mihinkään tehokkuuteen, silti ne tuottavat "jumiutuneinakin" kohtuullisen elannon. Palvelun hinta siis seuraa näitä kehittyviä tulotasoja, vaikka palvelu itsessään ei kehity tai tehostu ollenkaan. Parturissa joutuu/saa istua saman ajan, eikä alalla varmaan edes suunnitelta leikkatavaksi minuutteja, vaan hiuksia. Taksikuski on myös jumiutunut laskevien nopeusrajoitusten takia, eikä siinäkään pyritä mihinkään asiakassuoritteen nopeuteen. Samoin voi olla jossain neuvontapalveluissa, niissäkin kampaviinerin mussuttamiseen riittää aikaa ja tulotaso kasvaa siitä huolimatta

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.01.19 - klo:18:46

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

hyvin tarkalla seurannalla pystyttäisiin keskikokoiselle tilalle takaamaan kohtuullinen tulotaso. Aina kun tilakoko/eläinmäärä kasvaa, niin tuotteiden hinta laskee samassa tahdissa. Isojen tilojen isännät pärjäisivät silti paremmin. Tämä takaisi ahkerille ja yritteliäille viljelijöille keskimääräistä paremman tulotason, joka olisi oikein, eikö? Teet enemmän töitä, otat isompia riskejä, laitat pääomia enemmän peliin... siitä pitääkin palkita, tästä ollaan kaikki (kapitalistit ainakin) yhtä mieltä.

Sitten tullaan vastaan progressiivisella verotuksella tai tilakohtaisilla tukikatoilla. Liiasta ahkeruudesta aletaan rangaista. Samaa kasvia viljelevälle naapurille jää siksi enemmän tuloa, koska hänen tulonsa ovat pienet ja hän ei ole ottanut riskiä kasvattaakseen viljelypinta-alaansa, onko se oikein?

Lainaus käyttäjältä: Härö - 31.01.19 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.01.19 - klo:18:46

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

hyvin tarkalla seurannalla pystyttäisiin keskikokoiselle tilalle takaamaan kohtuullinen tulotaso. Aina kun tilakoko/eläinmäärä kasvaa, niin tuotteiden hinta laskee samassa tahdissa. Isojen tilojen isännät pärjäisivät silti paremmin. Tämä takaisi ahkerille ja yritteliäille viljelijöille keskimääräistä paremman tulotason, joka olisi oikein, eikö? Teet enemmän töitä, otat isompia riskejä, laitat pääomia enemmän peliin... siitä pitääkin palkita, tästä ollaan kaikki (kapitalistit ainakin) yhtä mieltä.

Sitten tullaan vastaan progressiivisella verotuksella tai tilakohtaisilla tukikatoilla. Liiasta ahkeruudesta aletaan rangaista. Samaa kasvia viljelevälle naapurille jää siksi enemmän tuloa, koska hänen tulonsa ovat pienet ja hän ei ole ottanut riskiä kasvattaakseen viljelypinta-alaansa, onko se oikein?

Verotukseen on nyt tarjolla ratkaisu ja tila toimii pankkina mihin voi kerryttää varallisuutta.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 31.01.19 - klo:22:32

Lainaus käyttäjältä: Härö - 31.01.19 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.01.19 - klo:18:46

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

hyvin tarkalla seurannalla pystyttäisiin keskikokoiselle tilalle takaamaan kohtuullinen tulotaso. Aina kun tilakoko/eläinmäärä kasvaa, niin tuotteiden hinta laskee samassa tahdissa. Isojen tilojen isännät pärjäisivät silti paremmin. Tämä takaisi ahkerille ja yritteliäille viljelijöille keskimääräistä paremman tulotason, joka olisi oikein, eikö? Teet enemmän töitä, otat isompia riskejä, laitat pääomia enemmän peliin... siitä pitääkin palkita, tästä ollaan kaikki (kapitalistit ainakin) yhtä mieltä.

Sitten tullaan vastaan progressiivisella verotuksella tai tilakohtaisilla tukikatoilla. Liiasta ahkeruudesta aletaan rangaista. Samaa kasvia viljelevälle naapurille jää siksi enemmän tuloa, koska hänen tulonsa ovat pienet ja hän ei ole ottanut riskiä kasvattaakseen viljelypinta-alaansa, onko se oikein?

Verotukseen on nyt tarjolla ratkaisu ja tila toimii pankkina mihin voi kerryttää varallisuutta.

osakeyhtiöstä on verotuksessa etua ja taitaa olla nyt sellainen porkkana, että muutaman vuoden tästä eteenpäin kaikkien lopettavien tilojen pellot menee osakeyhtiöille? Yhtiöittäneet tilat ovat suurempia, melkein velattomia ja vahvasti voitollisia.

Juuri laskin tällä vero-optimointiohjelmalla oman vero prosentin ja sain tulokseksi 28,1%, siis kaikista tuloista, maa- ja metsätalouden, sekä ulkopuoliset tulot yhteensä... lapsille maksettuja käytännössä verottomasti maksettuja palkkoja en huomioinut. Yhtiöittäminen ei olisi siis näillä tuloilla kannattavaa. Nyt tällä verotuksella raha on omalla tilillä, eikä yhtiön. Eikös osingoista joudu yhtiössäkin maksamaan vielä lisää?

Jos pitäisi ajallisesti miettiä yhtiöittämistä, niin seuraavien vaalien tulos ratkaisee paljon. Samoin uusi tukikausi, nyt loppuvuodesta tietäisi jo paljon enemmän.

Vaalien jälkeen yhtiöveron taso noussee ja listaamattomien yhtiöiden osingot tulevat vähintään pääomaverotetuksi; jollei sitten ansiotuloverotuksen puolelle pakkosiirretä taas lisää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.01.19 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 31.01.19 - klo:16:53

Lainaus käyttäjältä: timotej - 31.01.19 - klo:15:13

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 30.01.19 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 29.01.19 - klo:18:59

>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan

70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta

Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.

Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa 

Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta. 

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Juurikin näin.Tätä menoa tuottaminen tulee liian kalliiksi eli mitä enemmän tuotat sitä enemmän maksat.Se on kyllä kumma ettei tätä ketjua alkutuottajalta kuluttajalle saada toimimaan oikein,halvemmaksihan se valtiolle tulisi kuin tukemalla pönkittäminen.

Vaalien jälkeen yhtiöveron taso noussee ja listaamattomien yhtiöiden osingot tulevat vähintään pääomaverotetuksi; jollei sitten ansiotuloverotuksen puolelle pakkosiirretä taas lisää.

-SS-

VATT:in selvityksistä voi tehdä johtopäätöksen, että osinkoverotus kiristynee. Näkevät, että se 8 prosentin verovapaa osuus nettovarallisuudesta on liikaa. Se nostetaan mieluiten itselle ja  investoidaan velkarahalla, tämä vääristää kohteiden valikoitumista varmaankin valtion kannalta ei niin mielekkäisiin raskaisiin koneinvestointeihin, noin ymmärsin. Yhteisöveroon tuskin puututaan, koska silloin taas yritykset alkaisivat siirtää toimintojaan edullisimpiin maihin. Mutta eihän näistä tiedä, nyt nostan itselle vuodessa sen 17600 ja loput jää tilan kehittämiseen.

Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Seon tua maatallous valtijolle hyvä lypsylehemä,vaekka kuinka kynivät nii sitä ee voe vietä ulukomaelle.

Aika paljon enemmän jäisi valtiolle rahaa jos ei Suomessa olisi yhtään nautaa ja muutenkin vähemmän maataloutta.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.02.19 - klo:06:34

Vaalien jälkeen yhtiöveron taso noussee ja listaamattomien yhtiöiden osingot tulevat vähintään pääomaverotetuksi; jollei sitten ansiotuloverotuksen puolelle pakkosiirretä taas lisää.

-SS-

VATT:in selvityksistä voi tehdä johtopäätöksen, että osinkoverotus kiristynee. Näkevät, että se 8 prosentin verovapaa osuus nettovarallisuudesta on liikaa. Se nostetaan mieluiten itselle ja  investoidaan velkarahalla, tämä vääristää kohteiden valikoitumista varmaankin valtion kannalta ei niin mielekkäisiin raskaisiin koneinvestointeihin, noin ymmärsin. Yhteisöveroon tuskin puututaan, koska silloin taas yritykset alkaisivat siirtää toimintojaan edullisimpiin maihin. Mutta eihän näistä tiedä, nyt nostan itselle vuodessa sen 17600 ja loput jää tilan kehittämiseen.

yhteisöveroa tuskin nostetaan, siitä kaikki, etenkin vasemmisto pitää huolen. Yritysten pääkonttorien pako ulkomaille tekisi pahan loven verotuloihin ja jakovara supistuisi... 20% säilynee.

Tulolähdejako voi muuttua eli maataloustuloa alettaisiin verottaa muiden elinkeinojen tapaan.... hölmöä, mutta mahdollista. Nykyisen oy-maatilan verotuksen katto on käytännössä 26%, sama katto ilman yhtiöittämistä on nyt 28,5% eli isoista eroista ei ole kysymys. Laajenevaa tilaa ilman yhtiötä rangaistaan kovimmin ja veroprosentti voi mennä yli tuon, onko tämä oikein? Joskus yhtiöittämisellä pelastetaan tila, kun muut keinot on käytetty.

Rikoksella hankitun ja yhtiön taseessa olevan rahan ongelma on sen käyttö... ei voi ostaa mitään mukavaa itselle tai matkustella, kun raha ei juridisesti ole kulutuskelpoista. Rikollista rahaa pestään ja yhtiön raha pitää kuljettaa verotuksen läpi, että se on käytettäväissä. Nuorena voi kerätä firmaan, keski-ikäisenäkin vielä... jossain vaiheessa mieli muuttuu. Kait yhtiö palkat sentään maksaa?