Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 2018  (Luettu 158781 kertaa)

JösseJänis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2681
Vs: Puinnit 2018
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan. Viime vuonna pukkasi ihan hyvin viljaa ja rehua tarvitsijoille, tänä vuonna molemmista niukkuutta. Ja viljan laadut yleisesti heikkoja.

Että näin ne maalajit vaihtelee, vettä ja lisää vettä, niistä nää karkeat maat tykkää. Viime vuoden satokin olisi ollut vielä parempi ilman alkukesän kuivuutta, kasvustot kärsi selvästi. Tänä vuonna ei epäilystäkään mikä oli minimitekijä.

Kaikki ohrat sai tautiaineen, hankala sanoa oliko hyötyä kun koeruutukaan ei pellossa erottunut. Näkee satokartasta myöhemmin, puidessa ei merkittävää eroa. 9/10 näillä nurkin kannattaa tautiaineet, ja mitä rahtia puinut, kannatti tänäkin vuonna. Toki maalajilla oli tänä vuonna kaikista suurin vaikutus, niin suuri ettei minään vuonna edes tautiaineilla ym. päästä samanlaisiin vasteisiin.

Ise ainakin mieluummin otan kadon kuivuuden kuin määrkyyden muodossa.  Kuivuus myös yleensä alentaa kustannuksia, märkyys lisää niitä. Kuivalta pellolta on mukavampaa, siistimpää ja nopeampaa kerätä pari tonnia hehtaarilta kuin märältä. Puintikelit alkavat jo aamupäivällä ja jatkuvat iltakymmeneen. (viime vuonna aamukaste haihtui iltapäivällä ja iltakaste tuli viiden - kuuden aikaan). Puimurin putsaamiseenkin riittää kuivana syksynä, kun avaa pari luukkua ja käyttää puimakonetta muutaman minuutin tuuli täysillä. Märkänä syksynä sitten painepeset seuloja ja viettopintoja ja puimuri on märkä vielä joulukuussakin. Tiukan paikan tullen kuiva pelto on myös jotenkin kivempi jättää puimatta kuin märkä. Siitä on helpompi lähteä seuraavaan kasvukauteen. Ja onhan sitä auringon paisteessa mukavampi grillata, uida ja uistella kuin sateessa ja kylmässä.

Vaikka mitäpä näistä väittelemään, ei se ensi kesän säähän vaikuta, vaikka tekisimme asiasta yksimielisen päätöksen.

Eikä meidän kulmilla tämä vuosi mikään hirveä katovuosi edes ollut, mikä tietysti nostaa fiiliksiä. Kaksitahoinen antoi neljä tonnia hehtaarilta, Reetta kolme ja kumina kaksi(!). Korkein puintikosteus oli toisella ruislohkolla ja se oli 18 %. Mutta jos kriisitukea pukkaa, niin eiköhän tilille vielä sen verran mahdu.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2018
Uusimmassa Käytännön Maamiehessä on aika syvällinen juttu viljojen vedentarpeesta. Kannattaa lukea. 7-8 tonnin viljasato vaatii vettä vähintään 600-800 mm. Maalajilla toki on merkittävä osuus, tiettyyn rajaan asti toki. Teksasissa on tietokantaa asiasta 178 vuoden ajalta, ja pääviesti on selvä: jokainen vehnätonni vaatii noin 100 mm sadannan vastaavan vesimäärän. Kaikki tuo määrä ei tarvi tulla taivaalta, vaan maahan varastoitunut vesi, eli se kevätkosteus hoitaa tietysti sen alkutarpeen, mutta kun se on käytetty, pitää taivaalta tulla sitten vielä vähintään se 500 mm. Ja tietenkin mielellään ennen elokuuta, joska tuleentunut kasvusto ei vedestä enää hyödy.
Monet maan rakenteen viljelijät kehuvat, että kyllä kunnolla ladattu maa pidättää vettä sen 300-500 mm. Mutta sitäkään määrää ei ehkä ollut käytettävissä, jos tammikuun alusta on satanut 240 mm niin kuin lounaisrannikolla, ja haihdunta epätavallisen suurta. Sellaiset kattilanpohjan lohkot, joissa on pohjaveden paine ylöspäin, kasvavat tällaisena vuotena huippusatoa. Mutta jokaista sellaista lohkoa kohti on toisia alueita, joilla pohjavesi painuu syvälle.

Vähäisen sadannan viljapreerioilla 2000-2500 kg vehnää on ihan "bumper crop", eli huippusato. Australiassa on aroja, joilla vehnäsato on 1500 kg, mutta eekkereitä tietenkin 30000.

Jos kuivuuskaudet lisääntyvät, hybridilajikkeet myös syysvehnillä voivat kestää kuivuutta paremmin. Maissista on jo kehitetty kuivuudenkestäviä hybridejä, mutta Suomen päivän pituudella eivät ehkä ole ihan toimivia.

Kastelu on pysyvä ratkaisu, siinä vaaditaan vesistöjen valjastamista, lupia ja järjestelyjä. Suomessa pintavesistöjä riittää, mutta mökkiläiset eivät välttämättä pidä siitä, jos kesällä lumpeenlehdet makaavat pienen järven uimapoukamassa kuivuvan mudan päällä. Tänä kesänä joeksi eli vesistöksi merkitty oli ruskeata muta-uomaa enää, että patoja kyllä tarvitaan, jotta vettä riittäisi pelloille. Valtaojan patoaminen keväällä on yksi mahdollisuus mahdollistaa ainakin se ensimmäinen kastelukerta.

Kasteluputkistot lasketaan nykyään Texasissa ja muualla kuivilla alueilla valmiiksi jankkuroinnin yhteydessä syvälle maahan.

-SS-

+200

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4637
  • Paalauksen iloa
Vs: Puinnit 2018
Puinnit olis tältävuodelta puitu.
Ikinä ei ole mun isännyys aikana elokuus kaikkia tappuroitu.Viimmevuonna lopetus 30.10.Vain noin kakskuukautta myöhemmin kuin nyt :o

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Puinnit 2018
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 2018
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.

Melius diggaa kakasta. 🤣
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1232
Vs: Puinnit 2018
Joo-o.

Ymmärrän nyt miksi apilan siemen on niin kallista...

Mietin vaan unohtaako tämän *****maisuuden sitten jos tuosta saa jossain välissä sitä rahaakin ja aika kuluu...

...ja tulee vahingossa tehtyä uusi sopimus, mutta nyt kyllä tuntuu vähäjärkisen hommilta.

(2ha tuli puitua tänään, puoliksi, ei voi maata myöden ajaa kun joka paikka menee tukkoon... jos se vähän kuivuisi ja saisi tuosta karhon alta toisen kierroksen...)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan. Viime vuonna pukkasi ihan hyvin viljaa ja rehua tarvitsijoille, tänä vuonna molemmista niukkuutta. Ja viljan laadut yleisesti heikkoja.
Ei pide ainakaan meillä paikkansa. Viljaa tulee hyvin ja laatu moninverroin parempi kuin viime vuonna. Viime vuoden alkukesä oli tietysti otollinen, mutta auringon puute ja samalla lämpösumman puute yhdistettynä syksyn jatkuvaan vesisateeseen niin seurauksena oli lähes täydellinen katastrofi...
Lainaus
Että näin ne maalajit vaihtelee, vettä ja lisää vettä, niistä nää karkeat maat tykkää. Viime vuoden satokin olisi ollut vielä parempi ilman alkukesän kuivuutta, kasvustot kärsi selvästi. Tänä vuonna ei epäilystäkään mikä oli minimitekijä.
No jos oikein muistan niin täällä ei viime vuonna ollut alkukesästä kuivuutta mikä on poikkeuksellista tälle suunnalle. Kaakossa on yleisesti kuiva alkukesä ja ekat sateet saadaan vasta juhannuksena niinkuin tänäkin vuonna. Sen kanssa on vain paras oppi elämään. Muokkauksia minimiin, ei mitään kevätkyntöjä jne. Tänä vuonna oli poikkeuksena se, että helteet tulivat jo toukokuussa joka teki sen, että pellot tahtoivat kuivua liikaa. Varsinkin jos niitä varmuuden vuoksi "höylättiin" useampaan kertaan. Ymmärrän kyllä, että jotkin maalajit tykkää vedestä. Nämä meidän savet on sellaisia, että liika vesi alkoi jo viime vuonna osittain näkyä. Onneksi sitä vettä ei tullut alkukesästä paljon, vaikka tulikin. Yhden kuuron muistan ja siitähän se ohra otti sitten nokkiinsa. Tuloksena vajaa 4 tonnia. Verrattuna tämän vuoden vajaaseen 5 tonniin niin eipä tarvi miettiä kumpi oli parempi. Itse on tähän yhtälöön yritetty vastata niin, että ohralle tulevat pellot muokataan kultivaattorilla syksyllä ja muut sängellä. Muille sitten suorakylvö.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Puinnit 2018
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.

Melius diggaa kakasta. 🤣
Joo en tiedä mistä tykkää, mutta emojen kompostilanta on aika mietoa tavaraa verrattuna teilläpäinTM käytettyyn kananpötköön verrattuna. Humusta tietty tulee peltoon olki-turve -lannasta. Luultavasti olisi tullut vielä jonkin verran lisää kiloja, jos olisi ollut vettä hiukan enemmän kasvustolla käytössä, mutta kuten todettua olen tyytyväinen tähänkin satoon.

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4696
  • Savo savolaisille!
Vs: Puinnit 2018
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.

Melius diggaa kakasta. 🤣
Joo en tiedä mistä tykkää, mutta emojen kompostilanta on aika mietoa tavaraa verrattuna teilläpäinTM käytettyyn kananpötköön verrattuna. Humusta tietty tulee peltoon olki-turve -lannasta. Luultavasti olisi tullut vielä jonkin verran lisää kiloja, jos olisi ollut vettä hiukan enemmän kasvustolla käytössä, mutta kuten todettua olen tyytyväinen tähänkin satoon.

Oliko nämä tuolla teidän kolhoosin etelälänurkalla? Oli kyllä tasainen hyvä kasvusto verrattuna muiden riemunkirjaviin ohraoeltoihin.
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Puinnit 2018
Meikäläisen yhdeksän hehtaarin puintiala antoi 4800 kg hehtaarilta Melius-ohraa, hlp 72-73. Rikka-ja tautiaine sekä kasvunsääde. Kelpotulos tällaiselle amatööriviljanviljelijälle. Viime vuonna kaikki meni kokoviljarehuksi, joten edellinen "viljavuosi" on parin vuoden takaa ja sato silloin neljän tonnin paikkeilla ja hehtopaino tän vuoden tasoa. Tänäkin vuonna suurin osa viljasta ajettiin rehuaumaan.

Melius diggaa kakasta. 🤣
Joo en tiedä mistä tykkää, mutta emojen kompostilanta on aika mietoa tavaraa verrattuna teilläpäinTM käytettyyn kananpötköön verrattuna. Humusta tietty tulee peltoon olki-turve -lannasta. Luultavasti olisi tullut vielä jonkin verran lisää kiloja, jos olisi ollut vettä hiukan enemmän kasvustolla käytössä, mutta kuten todettua olen tyytyväinen tähänkin satoon.

Oliko nämä tuolla teidän kolhoosin etelälänurkalla? Oli kyllä tasainen hyvä kasvusto verrattuna muiden riemunkirjaviin ohraoeltoihin.
Voi kai sijainnin niinkin ilmaista. Kasvuston alla oli kyllä jälki-idäntää jonkun verran, mutta ne ei tuolla mursketuubissa haittaa. Kypsimpiä kohtia puitiin yksi satsi kuivumaan. Satomäärä oli siis punnittu ja korjattu 14% kosteuteen ja hlp oli kuivurijyvistä mitattu.

V.viljelijä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 257
Vs: Puinnit 2018
Puinnit puitu. Tuskin enää on elokuussa rypsikin puituna mun uralla. Tai mistä sitä tietää. Kummallinen puintiaika ollu kun aina ollu keliä, ihan sama koska menee puimaan. Kyllä se vain niin on, että mitä kosteampi ja kylmempi kesä, sitä kovemmat sadot. Kyllä se on nyt nähty. 2 edellistä oli sellaisia ja kumpikin ennätyshyviä. Tämä oli huonoimpia mun muistaakseni. No, -87 vuodesta on kyllä muistikuvia, silloin oli paljon huonompi.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Puinnit 2018
Ohi ois, kaikki puinnit :o Eipä muistu mieleen vuotta, jolloin Elokuussa olisi kaikki puitu. Ehkä joskus aikoinaan kun puitava ala ollut jonkun kymmenen hehtaaria urakat mukaan lukien. Ja olin aikalailla viimeisten joukossa näillä nurkin, suuri osa puintinsa puinut jo aiemmin. Sadot kesään nähden ok., kylvöajan odotuksiin nähden pskoja. Joillakin sysipskoja. Laadut vaihtelevia mutta enimmäkseen pahasti alakanttiin, kahuvilja oli tänä vuonna päälajike...

Ja näillä nurkin ei ainakaan tukipakettien mukaan oo kasvitiloilla hätää, se hätä hyppää suoraan kasvitilojen ohi karjatiloille. Kastelutykki näkyi ruikkivan vettä nyt illallakin pellolle. Ehkä tavoitteena yrittää pelastaa mitä pelastettavana on, perunalla tai nurmella.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

aurajokilaivuri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2449
Vs: Puinnit 2018
Ohrat tuli puitua loppuviikosta. Sato kuivaamon vaa'alla punnittuna 1800 kg / ha. Hlp noin 63. Tautiaineet jätettiin odottamaan ensi vuotta, rikkatorjunta onneksi oli onnistunut sentään hyvin. Puintikosteus keskimäärin 13.4, mutta sen verran vihreää seassa että piti vähän pyörittää kuivauksella.

Ja silmämääräisesti tuo ei ollut edes huonoimmasta päästä kasvustoja tuolla suunnalla. Mahtitiloilla kai ollut isojen alojen täysmenetyksiä.

Vehnät on vielä odottamassa, niiden suhteen satotoiveet edelleen normivuoden tasolla.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2018
Ohrat tuli puitua loppuviikosta. Sato kuivaamon vaa'alla punnittuna 1800 kg / ha. Hlp noin 63. Tautiaineet jätettiin odottamaan ensi vuotta, rikkatorjunta onneksi oli onnistunut sentään hyvin. Puintikosteus keskimäärin 13.4, mutta sen verran vihreää seassa että piti vähän pyörittää kuivauksella.

Ja silmämääräisesti tuo ei ollut edes huonoimmasta päästä kasvustoja tuolla suunnalla. Mahtitiloilla kai ollut isojen alojen täysmenetyksiä.

Vehnät on vielä odottamassa, niiden suhteen satotoiveet edelleen normivuoden tasolla.

Arvaan, että on ollut etelään antava rinne, savea. Täällä on mulloksella edelleen, ei juurikaan puitavaa. Alkaisikohan nyt sitten otra itää kun syysviljaa laittaa tuohon.

Tuossa lähialueella on muutamalla täysin itämättä jääneellä pellolla syntynyt juhannuksen sadekuurojen ansiosta uusi tuuhea kaksitahoisen ohran kasvusto, joka on versoutunut tiheäksi ja pitkäksi. Oikea ihmetoipuminen. Ne ovat tuleentuneet tietenkin myöhäiseen, ja puinti voi olla haastavaa. Mutta kuivaajassa varmaan tulee ihan OK tavaraa. Satotaso lienee lähemmäs neljää tonnia, tai yli, verrattuna aikaisin itäneiden alle 3 tonniin ! 70 kasvuajan päivää (juhannuksesta)  on jo melko erikoista, normaalisti 100 päivän lajikkeilla ! Kuvastaa kesän kuumuutta.

Mielestäni tuoreessa järvenpohjassa heti tiheästi itänyt oma Kaarle tuotti lievän pettymyksen, ei edes kynnetty, vaan rapsin sänki sai huolellisen äestyksen. Silti pientä pikkuruista tähkää. Kuumuus surkastutti, kosteutta maaperässä oli lähes koko ajan juhannukseen asti.

-SS-

Viimeksi muokattu: 03.09.18 - klo:20:45 kirjoittanut -SS-

hummeri5

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 783
Vs: Puinnit 2018
Vehnää vetäsin kosteus 17 ja satoo tulee heikosti...Mutta kelit on hyvät.