Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 2018  (Luettu 158871 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?
Monitahoiset ohrat vaatii sen muuten on oravan kynsiä tiedossa. Ja tämä koskee savimaita, jossakin kukkaruukussa voi homma olla erilailla. Meillä esim. tänä vuonna bragen hlp oli 69-70 paikkeilla. Ikinä ei ole noin korkea ollut. Kyllä mä vaan tykkään tälläisestä kuivausta kasvukaudesta...
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1283
Vs: Puinnit 2018
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?

Jos sieltä meinaa satoa ottaa.🌾🌾🌾

UoleviUU

  • Vieras
Vs: Puinnit 2018
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?

Jos sieltä meinaa satoa ottaa.🌾🌾🌾

Mutta kun se tautiaine ei ole mitään lannoitetta. Esikasvina rapsi, niin maaperässä ei ole taudinaiheuttajia ollut, ja jos vielä peitattu kylvösiemen, niin sieltäkään ei tauteja tule, lisäksi kuiva kesä, niin ilmateitsekään ei voi homeita levitä, joten tuollaisessa tapauksessa teoreettisesti ei tarvittaisi tautiruiskutuksia, koska tautiaineet ei satoa lisää, ne vain ehkäisevät tautien aiheuttaman sadon aleneman. Eri juttu sitten, jos kylvää viljaa viljan perään.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Puinnit vasta alkumetreillä noin 35ha, mut ei voi puhua kadosta. Ei mitään viime vuoden 7t satoa. Mut hyvin tulee.
No juu bragea tuli ihan hyvin. Vielä paremmin olisi tullut kun ei olisi viime vuonna mennyt kyntämään osaa lohkoista. Paremmin tuli kun viime vuonna, en tiedä mistä sitten johtu. Paremmalla maallakin oli kyllä kasvamassa. "Luomut" nyt oli vähän niin ja näin. RGT Planettia tuli siltä pieneltä alalta mikä oli lisäyksessä ihan ok. Samoin mistraalia. Nyt ollaa aloittelemassa demostrandia ja sitä onkin sitten loput. Onhan tuonne paukkujakin laitettu, että voi olla että jos alkaa laskemaan niin ei hommaa saada jäämään plussalle, jos vertaa vaikka perus kylvöön, että rikat torjuu ja muuten unohtaa.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Tjussi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 178
Vs: Puinnit 2018
Tänä vuonna ohra- ja kaurasato oli 10-20% parempi kuin viime sateisena vuonna, selittävänä tekijänä tiiviit savimaani joilla veden paljous viime vuonna häiritsi kasvua, talven annoin peltojen olla sängellä ja vasta keväällä lautasmuokkasin  peltoni ja heti perään muokkasin ja kylvin ne, näin kevätkosteus säästyi kasvien käyttöön ja viljojen orastuminen onnistui hyvin, kesällä kärsivät toki kuivuudesta, mutta sekä ohra- että kaurasato olivat ihan hyviä tälle vuodelle, onko kellään muulla tämän vuoden sato ollut viime vuotta suurempi ??

Rockmaple

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 413
Vs: Puinnit 2018
Esikasvina rapsi, niin maaperässä ei ole taudinaiheuttajia ollut, ja jos vielä peitattu kylvösiemen, niin sieltäkään ei tauteja tule, lisäksi kuiva kesä, niin ilmateitsekään ei voi homeita levitä, joten tuollaisessa tapauksessa teoreettisesti ei tarvittaisi tautiruiskutuksia, koska tautiaineet ei satoa lisää, ne vain ehkäisevät tautien aiheuttaman sadon aleneman. Eri juttu sitten, jos kylvää viljaa viljan perään.

Niin minäkin uskoin viisaita, että kahden vuoden viherlannoitusnurmen jälkeen ei tarvi tautiaineita. Väärässä uskossa olin.

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3121
Vs: Puinnit 2018
Elmeri ainakin on puoli satoa vain jos erehtyy ilman tautiainetta viljellä, vaikka rypsiä esikasvina. Huomas hyvin missä oli ilman ja ne oli huomattavasti pienemät jyvät,

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Tänä vuonna ohra- ja kaurasato oli 10-20% parempi kuin viime sateisena vuonna, selittävänä tekijänä tiiviit savimaani joilla veden paljous viime vuonna häiritsi kasvua, talven annoin peltojen olla sängellä ja vasta keväällä lautasmuokkasin  peltoni ja heti perään muokkasin ja kylvin ne, näin kevätkosteus säästyi kasvien käyttöön ja viljojen orastuminen onnistui hyvin, kesällä kärsivät toki kuivuudesta, mutta sekä ohra- että kaurasato olivat ihan hyviä tälle vuodelle, onko kellään muulla tämän vuoden sato ollut viime vuotta suurempi ??
No meilläkin oli ohrat parempia. Toki paremmalla pellollakin sekä ehkä paukkuja vielä aavistuksen enemmän. Suurin virhe oli viime syksynä väkisin kyntää. Näissä olisi sitten harvaa kasvustoa joka tiputti keskisatoa alas. Meillä myös savia joissa kyllä yleisesti ottaen vettä riittää vaikkei taivaalta tulisikaan. Mulle soveltuu paljon paremmin nämä kuivat vuodet niinkuin jo aiemmin kirjoitin.

Kaura nyt oli viime vuonna suojaviljana ja ohjeiden mukaan kylvin harvempaan. No apila kyllä alla tykkäsi, mutta kaurasato päällä jäi johonkin 2 tonnin paikkeille ehkä. Ei paljon enää huvittanut laskeskella, kun vettä tuli vain kokoajan. Tänä vuonna sitten kauraa oli "luomussa" ja syksyinen kyntö alla. Tarviiko enempää kertoa? Sato jossain kolmen tonnin paikkeilla.

Edelleen yhteenvetona. Kuivavuosi on hyvä!
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

montöör

  • Vieras
Vs: Puinnit 2018
Kauppias näkee ämtee-lehden tavoin tautipaineen aina kovana.
Kun vesi loppuu, ei aineet auta. Noottaa, ruisku perään jne...

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4696
  • Savo savolaisille!
Vs: Puinnit 2018
Tänä vuonna ohra- ja kaurasato oli 10-20% parempi kuin viime sateisena vuonna, selittävänä tekijänä tiiviit savimaani joilla veden paljous viime vuonna häiritsi kasvua, talven annoin peltojen olla sängellä ja vasta keväällä lautasmuokkasin  peltoni ja heti perään muokkasin ja kylvin ne, näin kevätkosteus säästyi kasvien käyttöön ja viljojen orastuminen onnistui hyvin, kesällä kärsivät toki kuivuudesta, mutta sekä ohra- että kaurasato olivat ihan hyviä tälle vuodelle, onko kellään muulla tämän vuoden sato ollut viime vuotta suurempi ??

Noin tuplat viimevuotiseen nähden. Tosin viime vuonna jäi osa puimatta. Hehtopainot lähes +10kg viimevuoteen nähden. Oma perstuntuma on, että täällä Savon hikevillä mailla liika vesi on yleensä kuivuutta suurempi ongelma ainakin ohran viljelyssä. 
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?

Jos sieltä meinaa satoa ottaa.🌾🌾🌾

Mutta kun se tautiaine ei ole mitään lannoitetta. Esikasvina rapsi, niin maaperässä ei ole taudinaiheuttajia ollut, ja jos vielä peitattu kylvösiemen, niin sieltäkään ei tauteja tule, lisäksi kuiva kesä, niin ilmateitsekään ei voi homeita levitä, joten tuollaisessa tapauksessa teoreettisesti ei tarvittaisi tautiruiskutuksia, koska tautiaineet ei satoa lisää, ne vain ehkäisevät tautien aiheuttaman sadon aleneman. Eri juttu sitten, jos kylvää viljaa viljan perään.

Kyllä ne taudinaiheuttaja sieni-itiöt kulkeutuu kilometrien matkan ilmateitsekin.
Tänä vuonna kuitenkin jätin kaikki tautiaineet ja sääteet odottamaan sateisempaa vuotta.
Tälläisenä kuivana kesänä ei taudit päässeet jylläämään siinä määrin että olisi tautiainekustannuksia tienanneet.

Nii monitahosessa ohrassa nyt hlp oli 69-70 ja "ruiskutusikkunassa" 62 eli eihän tuosta vielä kummoista eroa tule.  ;D Ainakaan 200 lähentelevällä hinnalla.  ;D Muilla kasveilla voi sitten olla, että ei niinkään merkitystä. Kasvunsääteitä nyt ei tarvinut käyttää vaikka siinä juhannuksen jälkeen kyllä ajattelin että olisiko kuitenkin pitänyt laittaa.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Puinnit 2018
Mitä järkeä tai hyötyä on laittaa tautiaineita ohralle, jos esikasvina ollut rapsi?

Jos sieltä meinaa satoa ottaa.🌾🌾🌾

Mutta kun se tautiaine ei ole mitään lannoitetta. Esikasvina rapsi, niin maaperässä ei ole taudinaiheuttajia ollut, ja jos vielä peitattu kylvösiemen, niin sieltäkään ei tauteja tule, lisäksi kuiva kesä, niin ilmateitsekään ei voi homeita levitä, joten tuollaisessa tapauksessa teoreettisesti ei tarvittaisi tautiruiskutuksia, koska tautiaineet ei satoa lisää, ne vain ehkäisevät tautien aiheuttaman sadon aleneman. Eri juttu sitten, jos kylvää viljaa viljan perään.

Kyllä ne taudinaiheuttaja sieni-itiöt kulkeutuu kilometrien matkan ilmateitsekin.
Tänä vuonna kuitenkin jätin kaikki tautiaineet ja sääteet odottamaan sateisempaa vuotta.
Tälläisenä kuivana kesänä ei taudit päässeet jylläämään siinä määrin että olisi tautiainekustannuksia tienanneet.

Nii monitahosessa ohrassa nyt hlp oli 69-70 ja "ruiskutusikkunassa" 62 eli eihän tuosta vielä kummoista eroa tule.  ;D Ainakaan 200 lähentelevällä hinnalla.  ;D Muilla kasveilla voi sitten olla, että ei niinkään merkitystä. Kasvunsääteitä nyt ei tarvinut käyttää vaikka siinä juhannuksen jälkeen kyllä ajattelin että olisiko kuitenkin pitänyt laittaa.

Mulla oli nyt ruiskuttamattomat monitahoiset hlp 67kg +/- 1kg. Viimevuonna sadevuotena 70kg +/- 1kg.

Eroa sitten on. Täällä moni valitellut, että jäi 60 paikkeille, jos ei tauteja ajanut. En ole itse saanut koskaan monitahoisesta tuollaisia 70 paikkeilla olevia hlp. Aina jääneet tuonne 67-68 paikkeille. En sitten tiedä mistä johtui, mutta kyllä sillä tautitorjunnalla tänä vuonna ihan paikkansa oli (niinkuin mielestäni monitahoisilla aina) noiden omien kokemusten mukaan, vaikka toisin voisi luulla. Tämä nyt sitten vain tämä oma kokemus joka koskee tätä perseen alaa täällä kaakon kulmalla. Jatkossakin jos monitahoista viljelen tavanomaisesti niin taudit ajetaan vuodesta riippumatta, aineiden määriä vaan sitten katsotaan tarpeen mukaan.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Puinnit 2018
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan. Viime vuonna pukkasi ihan hyvin viljaa ja rehua tarvitsijoille, tänä vuonna molemmista niukkuutta. Ja viljan laadut yleisesti heikkoja.

Että näin ne maalajit vaihtelee, vettä ja lisää vettä, niistä nää karkeat maat tykkää. Viime vuoden satokin olisi ollut vielä parempi ilman alkukesän kuivuutta, kasvustot kärsi selvästi. Tänä vuonna ei epäilystäkään mikä oli minimitekijä.

Kaikki ohrat sai tautiaineen, hankala sanoa oliko hyötyä kun koeruutukaan ei pellossa erottunut. Näkee satokartasta myöhemmin, puidessa ei merkittävää eroa. 9/10 vuosista, näillä nurkin kannattaa tautiaineet, ja mitä rahtia puinut, kannatti tänäkin vuonna. Toki maalajilla oli tänä vuonna kaikista suurin vaikutus, niin suuri ettei minään vuonna edes tautiaineilla ym. päästä samanlaisiin vasteisiin.

Viimeksi muokattu: 29.08.18 - klo:11:34 kirjoittanut ijasja2

"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 2018
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan.

Syyttä ei viime kesä ollut Lounais-Suomessa ennätysvuosi, koska satoi edes vähän, mutta ei mitenkään valtavasti. Edelliset ja ehkä ainoat muut keskimääräiset tai hieman paremmat satovuodet olivat 2008, 2012 ja 2015, juuri ne vuodet, jolloin muualla Suomessa sadetappiot kasvoivat merkittäväksi. Eli joka kolmas-joka neljäs vuosi sataisi lähes riittävästi kohtuullisen lämpösummakertymän ohessa. Baltian maissa on myös esiintynyt jaksottaista kuivuutta, saattaa olla auringonpilkkuihin tai muihin ilmiöihin liittyvää tuo.

-SS-

UoleviUU

  • Vieras
Vs: Puinnit 2018
Uusimmassa Käytännön Maamiehessä on aika syvällinen juttu viljojen vedentarpeesta. Kannattaa lukea. 7-8 tonnin viljasato vaatii vettä vähintään 600-800 mm. Maalajilla toki on merkittävä osuus, tiettyyn rajaan asti toki. Teksasissa on tietokantaa asiasta 178 vuoden ajalta, ja pääviesti on selvä: jokainen vehnätonni vaatii noin 100 mm sadannan vastaavan vesimäärän. Kaikki tuo määrä ei tarvi tulla taivaalta, vaan maahan varastoitunut vesi, eli se kevätkosteus hoitaa tietysti sen alkutarpeen, mutta kun se on käytetty, pitää taivaalta tulla sitten vielä vähintään se 500 mm. Ja tietenkin mielellään ennen elokuuta, koska tuleentunut kasvusto ei vedestä enää hyödy.

Eli vesi, ja sen oikea määrä oikeaan aikaan, eli korrenkasvuvaiheessa sitä tarvitaan eniten, on ratkaisevin seikka viljanviljelyssä.  Tautiaineilla ja lisälannoituksilla ei alkukesän kuivuuden aiheuttamaa sadon alenemista voi enää paikata, toki jonkin verran niillä voidaan sadon laatuun vaikuttaa.

Viimeksi muokattu: 29.08.18 - klo:11:04 kirjoittanut UoleviUU