Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Hybridiruis  (Luettu 14648 kertaa)

GUSI

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 73
Hybridiruis
Millaisia kokemuksia hybridirukiista, hyviä ja huonoja, ja populaatiorukiin verrattuna? Mikä on hehtaarikustannus hybrideillä siemenen suhteen?

Viimeksi muokattu: 12.06.18 - klo:08:38 kirjoittanut GUSI

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hybridiruis
Hybridiruis on viljelytekniikaltaan kuin syysrapsi. Pitää saada 70 kilolla tasainen mutta harva kasvusto. Tiheä kasvusto ei tuota satoa. Aikainen kylvö, elokuun puoliväli. Myöhäinen kylvö ei tuota satoa, no tuottaahan se, mutta sama sitten kylvää jotain Anna-ruista. Orastuminen on heikompaa kuin tavan rukiilla. En tiedä miksi, mutta selvästi on hintelämpi piikki, eli kokkareet pitää hienontaa pois, ja kylvösyvyyden oikeasti on oltava vain 2 cm, ei yhtään syvempään. Kuivuu herkästi kesken itämisen elokuun helteissä. Siemenen hinta on toisarvoinen asia, loppuviimeksi, tärkeintä on, ettei sitä laita liikaa, ja että versoilla on syksyllä aikaa kasvaa ja asettua kunnolla. Kyllä hybridillä pitää panostaa kunnolla lannoitukseen, vitamiineihin ja kasvinsuojeluun, kasitonnariviljan tapaan riski realisoituu, jos ei tulekaan kasitonnaria.

Sitten kun hybridi onnistuu tarkkuuskonekylvön laadulla yksi kasvi paikalleen versoamaan, ja selviää kevääseen, se kasvaa voimakkaamman juuristonsa ansiosta kuivemmassa ja kovemmassa maassa huomattavasti paremmin kuin tavanomainen ruis. Se juuriston kasvuvoima ja ravinteiden hyväksikäyttökyky tulee sisäsiitoksen ansiosta, sama ilmiö tuo kuitenkin myös semmoista yleistä herkkyyttä verrattuna vaatimattomaan ja kenttäkelpoiseen tavanomaiseen rukiiseen. Hybridirukiin korsi on lyhyempi, joten rikkakasveja pitää opetella torjumaan ruismaassakin, ei se ennen ollut oikeastaan kiinnostavaa, koska kaksimetrinen huiska siinä peitti kaiken allensa.

Hybridiruista ei kannata tuhlata peltoheitoille, joissa Voima ruis tuottaa kaksi tonnia ihan ilman mitään toimenpiteitä. Se vielä, että hybridissä on havaittu myös herkkyyttä rukiin peräkkäisviljelylle, 1. vuosi pitkän rapsi- tai kevätviljakierron jälkeen antaa huippusadon, syysviljakierrossa tulee aina jotakin ongelmaa.

Kyllästyin hybrideihin, Evoloon SU Allawiin ja SU Performerin, ja palasin Reettaan. Kunnes pari toivotonta pahnasyksyä taas palautti muistoihin, mikä siinä populaatiorukiissa kivestää: se turha järjetön olki. Nyt on sitten taas odottamassa suursäkillinen Brandie hybridiruista, hinta vajaat 700 euroa. Sillä kylvääkin noin kymmenen hehtaaria, jos aikaisin pääse, enemmänkin.

Muistinko sanoa, että hybridirukiin kasvinsuojeluun kuuluu AINA Sluxx-etanasyötti. Onnistunut oras on niin harvaa, ettei se siedä yhtään katkaistua versoa.


-SS-

Huono ihminen

  • Vieras
Vs: Hybridiruis
Livadosta hyvä kokemus viime vuodelta, toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla nyt tuota populaatiolajike Dankowskie Agatia. Reetta on jo niin nähty, pieni jyvä, ja muutenkin liikaa kehuttu lajike,  ihan peruskamaa se vaan on.

GUSI

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 73
Vs: Hybridiruis
Kiitos kattavasta vastauksesta! Jos kustannus siemenelle liikku siinä 7-kympin paikkeilla niin ei se niin paha ole, edellyttää että saa satoa...Taitaa kuitenkin hybridillä olla pienempi riski talvehtimisen kanssa kuin populaatiolla? Mites muokkaus? Onko kyntö ainoa oikea vai käykö lautasmuokattuun tai kulttivaattorilla syvempään muokattu? Kynnössä on se ongelma syksyllä, että kokkareita jää ja isojakin, niin se ei taida sopia yhtään hybridille...
Hybridiruis on viljelytekniikaltaan kuin syysrapsi. Pitää saada 70 kilolla tasainen mutta harva kasvusto. Tiheä kasvusto ei tuota satoa. Aikainen kylvö, elokuun puoliväli. Myöhäinen kylvö ei tuota satoa, no tuottaahan se, mutta sama sitten kylvää jotain Anna-ruista. Orastuminen on heikompaa kuin tavan rukiilla. En tiedä miksi, mutta selvästi on hintelämpi piikki, eli kokkareet pitää hienontaa pois, ja kylvösyvyyden oikeasti on oltava vain 2 cm, ei yhtään syvempään. Kuivuu herkästi kesken itämisen elokuun helteissä. Siemenen hinta on toisarvoinen asia, loppuviimeksi, tärkeintä on, ettei sitä laita liikaa, ja että versoilla on syksyllä aikaa kasvaa ja asettua kunnolla. Kyllä hybridillä pitää panostaa kunnolla lannoitukseen, vitamiineihin ja kasvinsuojeluun, kasitonnariviljan tapaan riski realisoituu, jos ei tulekaan kasitonnaria.

Sitten kun hybridi onnistuu tarkkuuskonekylvön laadulla yksi kasvi paikalleen versoamaan, ja selviää kevääseen, se kasvaa voimakkaamman juuristonsa ansiosta kuivemmassa ja kovemmassa maassa huomattavasti paremmin kuin tavanomainen ruis. Se juuriston kasvuvoima ja ravinteiden hyväksikäyttökyky tulee sisäsiitoksen ansiosta, sama ilmiö tuo kuitenkin myös semmoista yleistä herkkyyttä verrattuna vaatimattomaan ja kenttäkelpoiseen tavanomaiseen rukiiseen. Hybridirukiin korsi on lyhyempi, joten rikkakasveja pitää opetella torjumaan ruismaassakin, ei se ennen ollut oikeastaan kiinnostavaa, koska kaksimetrinen huiska siinä peitti kaiken allensa.

Hybridiruista ei kannata tuhlata peltoheitoille, joissa Voima ruis tuottaa kaksi tonnia ihan ilman mitään toimenpiteitä. Se vielä, että hybridissä on havaittu myös herkkyyttä rukiin peräkkäisviljelylle, 1. vuosi pitkän rapsi- tai kevätviljakierron jälkeen antaa huippusadon, syysviljakierrossa tulee aina jotakin ongelmaa.

Kyllästyin hybrideihin, Evoloon SU Allawiin ja SU Performerin, ja palasin Reettaan. Kunnes pari toivotonta pahnasyksyä taas palautti muistoihin, mikä siinä populaatiorukiissa kivestää: se turha järjetön olki. Nyt on sitten taas odottamassa suursäkillinen Brandie hybridiruista, hinta vajaat 700 euroa. Sillä kylvääkin noin kymmenen hehtaaria, jos aikaisin pääse, enemmänkin.

Muistinko sanoa, että hybridirukiin kasvinsuojeluun kuuluu AINA Sluxx-etanasyötti. Onnistunut oras on niin harvaa, ettei se siedä yhtään katkaistua versoa.


-SS-

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8301
Vs: Hybridiruis
Lahden MM 2001 tyyppinen kasvuohjelma, niin 8 tn on normi sato hyväkasvuisella maalla. Vaatii kyllä syksyllä kaikenlaista kyttäilyä, mutta ei vielä koskaan talvikelien suhteen ole ollut ongelmia.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hybridiruis
Kiitos kattavasta vastauksesta! Jos kustannus siemenelle liikku siinä 7-kympin paikkeilla niin ei se niin paha ole, edellyttää että saa satoa...Taitaa kuitenkin hybridillä olla pienempi riski talvehtimisen kanssa kuin populaatiolla? Mites muokkaus? Onko kyntö ainoa oikea vai käykö lautasmuokattuun tai kulttivaattorilla syvempään muokattu? Kynnössä on se ongelma syksyllä, että kokkareita jää ja isojakin, niin se ei taida sopia yhtään hybridille...

Minä kyntäisin. Hybridiruis tarvitsee mielestäni "vesitilaa" enemmän kuin syysvehnä. Nämä voimakkaasti muokkaavat TopDownit ovat kyllä myös hyviä. Pelkkä lautasmuokkaus ei välttämättä ole hyvä, pari kertaa olen koettanut, ei oikein kasvanut sateisen talven jälkeen.

Jos kiertoa ajattelee, niin aikainen kaura ennen ruista ennemmin kuin ohran perään. Kaura ei tee maata niin sitkeäksi kokkareeksi.

Multakokkareet tosiaan eivät sovi hybridirukiille, tuo äskettäinen hankinta, vaakatasojyrsin, toi uuden näkökulman itsellekin, saa paremmin sileää matalalta ajaen, toissasyksynä millään muulla ei olisi saanut sileää kylvöpohjaa. Muutama vuosi aikaisemmin naapuri kävi ajamassa Maskiolla vastineeksi lopuista siemenistä, silloin myös oltiin jo ajettu 7 kertaa äkeellä, ja vaakatasojyrsin teki saman yhdellä ajokerralla ! Lautasäes ja muokkari lähinnä pyörittelevät paakkuja ympäri. Joustoäes vaan kalisee rämisee ja pomppii kokkareiden yli, kunnes piikkejä alkaa katkeilla. No jos joku 6 tonnin superhypermagnum raskasäes, mutta ei tämmäset tavalliset.

-SS-

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3118
Vs: Hybridiruis
Hankmo on kova peli rikkoa kovia kokkateita ennen jyrsin. Ja on tullut vastaan kelejä kun jyrsin, vaikka ajaa ykkösellä kaasu pohjassa, ei vaan tuu kelvollista jälkee.

Hybridi on paljon vaativampaa kun esm. Elvi tai reettakynnä, kylvä ja unohda.

GUSI

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 73
Vs: Hybridiruis
Ajattelin jos naapurin Swiftillä saisi syvään muokattua ja s-äkeellä tasoitettua tai vaihtoehtoisesti kyntö ja lautasäkeellä tasaaminen! Voisi onnistua...aikaisen kauran tai herneen perään olisi tarkoitus laittaa!
Kiitos kattavasta vastauksesta! Jos kustannus siemenelle liikku siinä 7-kympin paikkeilla niin ei se niin paha ole, edellyttää että saa satoa...Taitaa kuitenkin hybridillä olla pienempi riski talvehtimisen kanssa kuin populaatiolla? Mites muokkaus? Onko kyntö ainoa oikea vai käykö lautasmuokattuun tai kulttivaattorilla syvempään muokattu? Kynnössä on se ongelma syksyllä, että kokkareita jää ja isojakin, niin se ei taida sopia yhtään hybridille...

Minä kyntäisin. Hybridiruis tarvitsee mielestäni "vesitilaa" enemmän kuin syysvehnä. Nämä voimakkaasti muokkaavat TopDownit ovat kyllä myös hyviä. Pelkkä lautasmuokkaus ei välttämättä ole hyvä, pari kertaa olen koettanut, ei oikein kasvanut sateisen talven jälkeen.

Jos kiertoa ajattelee, niin aikainen kaura ennen ruista ennemmin kuin ohran perään. Kaura ei tee maata niin sitkeäksi kokkareeksi.

Multakokkareet tosiaan eivät sovi hybridirukiille, tuo äskettäinen hankinta, vaakatasojyrsin, toi uuden näkökulman itsellekin, saa paremmin sileää matalalta ajaen, toissasyksynä millään muulla ei olisi saanut sileää kylvöpohjaa. Muutama vuosi aikaisemmin naapuri kävi ajamassa Maskiolla vastineeksi lopuista siemenistä, silloin myös oltiin jo ajettu 7 kertaa äkeellä, ja vaakatasojyrsin teki saman yhdellä ajokerralla ! Lautasäes ja muokkari lähinnä pyörittelevät paakkuja ympäri. Joustoäes vaan kalisee rämisee ja pomppii kokkareiden yli, kunnes piikkejä alkaa katkeilla. No jos joku 6 tonnin superhypermagnum raskasäes, mutta ei tämmäset tavalliset.

-SS-

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7328
Vs: Hybridiruis
Livadosta hyvä kokemus viime vuodelta, toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla nyt tuota populaatiolajike Dankowskie Agatia. Reetta on jo niin nähty, pieni jyvä, ja muutenkin liikaa kehuttu lajike,  ihan peruskamaa se vaan on.

 Rukiissa maku on jyvän pintaosassa, paljon pieniä jyviä olis laivän syöjälle hyvä juttu, ei tarviis laittaa niin paljoa perunalastua yms sekaan, mutta ko. ominaisuudesta maksavat leipurit taitaa olla samaa sarjaa älykkään painijan ja rehellisen politikon kanssa...
Ihan perus...nykyäänhän naiset osaa tehdä sisällään uusia ihmisiä...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hybridiruis
Ruotsiin ja Norjaan hybridirukiit tulivat aikaisemmin kuin Suomeen, ja valtasivat markkinat.  Satoero ja kesän olosuhteiden kestävyysero on sen verran suuri, eikä itänyttä Riihiruista kukaan täälläkään halunnut. Hybrideissä on itämisen vastustus ja laonkestävyys parempi, eipä ne kaikki mitään jättijyväisiä ole.

Taisi olla viimeisellään Suomessa älytön rukiin hintaero maailmanmarkkinoihin verrattuna, muualla ruis/vehnä - hintasuhde on lähempänä yhtä tai alle.

-SS-

Hankmo

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9
Vs: Hybridiruis
Kumpiko on taloudellisesti kannattavampi? Vai tyhjeneekö viljelijän kukkaro molemmilla rukiilla
 samanverran?

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1560
Vs: Hybridiruis
Livadosta hyvä kokemus viime vuodelta, toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla nyt tuota populaatiolajike Dankowskie Agatia. Reetta on jo niin nähty, pieni jyvä, ja muutenkin liikaa kehuttu lajike,  ihan peruskamaa se vaan on.

Ihan kohtalaiselta Agaatti näyttää.. eri asia sitte mitä lähtee puidessa.
 No ainakin  Tossia tuosta saa.

Taitaa vaan syksyllä tulla syysviljan kylvöbuumi..

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Hybridiruis
Livadosta hyvä kokemus viime vuodelta, toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla nyt tuota populaatiolajike Dankowskie Agatia. Reetta on jo niin nähty, pieni jyvä, ja muutenkin liikaa kehuttu lajike,  ihan peruskamaa se vaan on.

Ihan kohtalaiselta Agaatti näyttää.. eri asia sitte mitä lähtee puidessa.
 No ainakin  Tossia tuosta saa.

Taitaa vaan syksyllä tulla syysviljan kylvöbuumi..

Voi kuitenkin olla, että tulee semmoinen syksy, joita on ennenkin nähty: pitää ladata veeämmät täyteen lyijyä, että saa edes krapun maahan. Fälttien laukaisulaitteet eivät pidä. Kultivaattorinpiikit katkeilevat ennen saran päätä. Siinä alkaa kylvöinto hiipua.

-SS-

Ruisrypsimohralvehnä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 341
Vs: Hybridiruis
2016 kylvettyissä Evolo rukiissa oli mulla kaksi eri tapaa perustaa ne. Eli puolet noin 10 ha ohran jälkeen seuraavana päivänä lautasmuokkaus ja seuraavana kylvö. Toinen tapa oli 10 ha alueella oli roundup ruiskutus heinäkuun puolessa välissä ja kyntö elokuun puolessa välissä. Kylvö molemmissa tapauksissa 25.8 päivän paikkeilla. Mielestäni kokeilun jälkeen paras tapa on puinnin jälkeen lautasmuokkaus ja kylvö. Se on polttoainetaloudellisestikkin edullisin vaihtoehto. Evolossa ei ole ollut mulla torajyväongelmaa. Tänä vuonna puintiin tulee 10 ha Livadoa. Mielenkiintoisen seurata sen käytäytymistä torajyvien suhteen. Kasvustot näyttävät hyviltä. Ja tarkoitus kylvää tänä vuonna n. 30 ha ohran jälkeen lautasmuokattuun peltoon Livadoa.

Huono ihminen

  • Vieras
Vs: Hybridiruis
 On vaan niin tolkuttoman kalliita nuo hybridien siemenet että. Jos menee pieleen, niin harmittaa suunnattomasti rahan menetys.