Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: GUSI - 12.06.18 - klo:08:31
-
Millaisia kokemuksia hybridirukiista, hyviä ja huonoja, ja populaatiorukiin verrattuna? Mikä on hehtaarikustannus hybrideillä siemenen suhteen?
-
Hybridiruis on viljelytekniikaltaan kuin syysrapsi. Pitää saada 70 kilolla tasainen mutta harva kasvusto. Tiheä kasvusto ei tuota satoa. Aikainen kylvö, elokuun puoliväli. Myöhäinen kylvö ei tuota satoa, no tuottaahan se, mutta sama sitten kylvää jotain Anna-ruista. Orastuminen on heikompaa kuin tavan rukiilla. En tiedä miksi, mutta selvästi on hintelämpi piikki, eli kokkareet pitää hienontaa pois, ja kylvösyvyyden oikeasti on oltava vain 2 cm, ei yhtään syvempään. Kuivuu herkästi kesken itämisen elokuun helteissä. Siemenen hinta on toisarvoinen asia, loppuviimeksi, tärkeintä on, ettei sitä laita liikaa, ja että versoilla on syksyllä aikaa kasvaa ja asettua kunnolla. Kyllä hybridillä pitää panostaa kunnolla lannoitukseen, vitamiineihin ja kasvinsuojeluun, kasitonnariviljan tapaan riski realisoituu, jos ei tulekaan kasitonnaria.
Sitten kun hybridi onnistuu tarkkuuskonekylvön laadulla yksi kasvi paikalleen versoamaan, ja selviää kevääseen, se kasvaa voimakkaamman juuristonsa ansiosta kuivemmassa ja kovemmassa maassa huomattavasti paremmin kuin tavanomainen ruis. Se juuriston kasvuvoima ja ravinteiden hyväksikäyttökyky tulee sisäsiitoksen ansiosta, sama ilmiö tuo kuitenkin myös semmoista yleistä herkkyyttä verrattuna vaatimattomaan ja kenttäkelpoiseen tavanomaiseen rukiiseen. Hybridirukiin korsi on lyhyempi, joten rikkakasveja pitää opetella torjumaan ruismaassakin, ei se ennen ollut oikeastaan kiinnostavaa, koska kaksimetrinen huiska siinä peitti kaiken allensa.
Hybridiruista ei kannata tuhlata peltoheitoille, joissa Voima ruis tuottaa kaksi tonnia ihan ilman mitään toimenpiteitä. Se vielä, että hybridissä on havaittu myös herkkyyttä rukiin peräkkäisviljelylle, 1. vuosi pitkän rapsi- tai kevätviljakierron jälkeen antaa huippusadon, syysviljakierrossa tulee aina jotakin ongelmaa.
Kyllästyin hybrideihin, Evoloon SU Allawiin ja SU Performerin, ja palasin Reettaan. Kunnes pari toivotonta pahnasyksyä taas palautti muistoihin, mikä siinä populaatiorukiissa kivestää: se turha järjetön olki. Nyt on sitten taas odottamassa suursäkillinen Brandie hybridiruista, hinta vajaat 700 euroa. Sillä kylvääkin noin kymmenen hehtaaria, jos aikaisin pääse, enemmänkin.
Muistinko sanoa, että hybridirukiin kasvinsuojeluun kuuluu AINA Sluxx-etanasyötti. Onnistunut oras on niin harvaa, ettei se siedä yhtään katkaistua versoa.
-SS-
-
Livadosta hyvä kokemus viime vuodelta, toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla nyt tuota populaatiolajike Dankowskie Agatia. Reetta on jo niin nähty, pieni jyvä, ja muutenkin liikaa kehuttu lajike, ihan peruskamaa se vaan on.
-
Kiitos kattavasta vastauksesta! Jos kustannus siemenelle liikku siinä 7-kympin paikkeilla niin ei se niin paha ole, edellyttää että saa satoa...Taitaa kuitenkin hybridillä olla pienempi riski talvehtimisen kanssa kuin populaatiolla? Mites muokkaus? Onko kyntö ainoa oikea vai käykö lautasmuokattuun tai kulttivaattorilla syvempään muokattu? Kynnössä on se ongelma syksyllä, että kokkareita jää ja isojakin, niin se ei taida sopia yhtään hybridille...
Hybridiruis on viljelytekniikaltaan kuin syysrapsi. Pitää saada 70 kilolla tasainen mutta harva kasvusto. Tiheä kasvusto ei tuota satoa. Aikainen kylvö, elokuun puoliväli. Myöhäinen kylvö ei tuota satoa, no tuottaahan se, mutta sama sitten kylvää jotain Anna-ruista. Orastuminen on heikompaa kuin tavan rukiilla. En tiedä miksi, mutta selvästi on hintelämpi piikki, eli kokkareet pitää hienontaa pois, ja kylvösyvyyden oikeasti on oltava vain 2 cm, ei yhtään syvempään. Kuivuu herkästi kesken itämisen elokuun helteissä. Siemenen hinta on toisarvoinen asia, loppuviimeksi, tärkeintä on, ettei sitä laita liikaa, ja että versoilla on syksyllä aikaa kasvaa ja asettua kunnolla. Kyllä hybridillä pitää panostaa kunnolla lannoitukseen, vitamiineihin ja kasvinsuojeluun, kasitonnariviljan tapaan riski realisoituu, jos ei tulekaan kasitonnaria.
Sitten kun hybridi onnistuu tarkkuuskonekylvön laadulla yksi kasvi paikalleen versoamaan, ja selviää kevääseen, se kasvaa voimakkaamman juuristonsa ansiosta kuivemmassa ja kovemmassa maassa huomattavasti paremmin kuin tavanomainen ruis. Se juuriston kasvuvoima ja ravinteiden hyväksikäyttökyky tulee sisäsiitoksen ansiosta, sama ilmiö tuo kuitenkin myös semmoista yleistä herkkyyttä verrattuna vaatimattomaan ja kenttäkelpoiseen tavanomaiseen rukiiseen. Hybridirukiin korsi on lyhyempi, joten rikkakasveja pitää opetella torjumaan ruismaassakin, ei se ennen ollut oikeastaan kiinnostavaa, koska kaksimetrinen huiska siinä peitti kaiken allensa.
Hybridiruista ei kannata tuhlata peltoheitoille, joissa Voima ruis tuottaa kaksi tonnia ihan ilman mitään toimenpiteitä. Se vielä, että hybridissä on havaittu myös herkkyyttä rukiin peräkkäisviljelylle, 1. vuosi pitkän rapsi- tai kevätviljakierron jälkeen antaa huippusadon, syysviljakierrossa tulee aina jotakin ongelmaa.
Kyllästyin hybrideihin, Evoloon SU Allawiin ja SU Performerin, ja palasin Reettaan. Kunnes pari toivotonta pahnasyksyä taas palautti muistoihin, mikä siinä populaatiorukiissa kivestää: se turha järjetön olki. Nyt on sitten taas odottamassa suursäkillinen Brandie hybridiruista, hinta vajaat 700 euroa. Sillä kylvääkin noin kymmenen hehtaaria, jos aikaisin pääse, enemmänkin.
Muistinko sanoa, että hybridirukiin kasvinsuojeluun kuuluu AINA Sluxx-etanasyötti. Onnistunut oras on niin harvaa, ettei se siedä yhtään katkaistua versoa.
-SS-
-
Lahden MM 2001 tyyppinen kasvuohjelma, niin 8 tn on normi sato hyväkasvuisella maalla. Vaatii kyllä syksyllä kaikenlaista kyttäilyä, mutta ei vielä koskaan talvikelien suhteen ole ollut ongelmia.
-
Kiitos kattavasta vastauksesta! Jos kustannus siemenelle liikku siinä 7-kympin paikkeilla niin ei se niin paha ole, edellyttää että saa satoa...Taitaa kuitenkin hybridillä olla pienempi riski talvehtimisen kanssa kuin populaatiolla? Mites muokkaus? Onko kyntö ainoa oikea vai käykö lautasmuokattuun tai kulttivaattorilla syvempään muokattu? Kynnössä on se ongelma syksyllä, että kokkareita jää ja isojakin, niin se ei taida sopia yhtään hybridille...
Minä kyntäisin. Hybridiruis tarvitsee mielestäni "vesitilaa" enemmän kuin syysvehnä. Nämä voimakkaasti muokkaavat TopDownit ovat kyllä myös hyviä. Pelkkä lautasmuokkaus ei välttämättä ole hyvä, pari kertaa olen koettanut, ei oikein kasvanut sateisen talven jälkeen.
Jos kiertoa ajattelee, niin aikainen kaura ennen ruista ennemmin kuin ohran perään. Kaura ei tee maata niin sitkeäksi kokkareeksi.
Multakokkareet tosiaan eivät sovi hybridirukiille, tuo äskettäinen hankinta, vaakatasojyrsin, toi uuden näkökulman itsellekin, saa paremmin sileää matalalta ajaen, toissasyksynä millään muulla ei olisi saanut sileää kylvöpohjaa. Muutama vuosi aikaisemmin naapuri kävi ajamassa Maskiolla vastineeksi lopuista siemenistä, silloin myös oltiin jo ajettu 7 kertaa äkeellä, ja vaakatasojyrsin teki saman yhdellä ajokerralla ! Lautasäes ja muokkari lähinnä pyörittelevät paakkuja ympäri. Joustoäes vaan kalisee rämisee ja pomppii kokkareiden yli, kunnes piikkejä alkaa katkeilla. No jos joku 6 tonnin superhypermagnum raskasäes, mutta ei tämmäset tavalliset.
-SS-
-
Hankmo on kova peli rikkoa kovia kokkateita ennen jyrsin. Ja on tullut vastaan kelejä kun jyrsin, vaikka ajaa ykkösellä kaasu pohjassa, ei vaan tuu kelvollista jälkee.
Hybridi on paljon vaativampaa kun esm. Elvi tai reettakynnä, kylvä ja unohda.
-
Ajattelin jos naapurin Swiftillä saisi syvään muokattua ja s-äkeellä tasoitettua tai vaihtoehtoisesti kyntö ja lautasäkeellä tasaaminen! Voisi onnistua...aikaisen kauran tai herneen perään olisi tarkoitus laittaa!
Kiitos kattavasta vastauksesta! Jos kustannus siemenelle liikku siinä 7-kympin paikkeilla niin ei se niin paha ole, edellyttää että saa satoa...Taitaa kuitenkin hybridillä olla pienempi riski talvehtimisen kanssa kuin populaatiolla? Mites muokkaus? Onko kyntö ainoa oikea vai käykö lautasmuokattuun tai kulttivaattorilla syvempään muokattu? Kynnössä on se ongelma syksyllä, että kokkareita jää ja isojakin, niin se ei taida sopia yhtään hybridille...
Minä kyntäisin. Hybridiruis tarvitsee mielestäni "vesitilaa" enemmän kuin syysvehnä. Nämä voimakkaasti muokkaavat TopDownit ovat kyllä myös hyviä. Pelkkä lautasmuokkaus ei välttämättä ole hyvä, pari kertaa olen koettanut, ei oikein kasvanut sateisen talven jälkeen.
Jos kiertoa ajattelee, niin aikainen kaura ennen ruista ennemmin kuin ohran perään. Kaura ei tee maata niin sitkeäksi kokkareeksi.
Multakokkareet tosiaan eivät sovi hybridirukiille, tuo äskettäinen hankinta, vaakatasojyrsin, toi uuden näkökulman itsellekin, saa paremmin sileää matalalta ajaen, toissasyksynä millään muulla ei olisi saanut sileää kylvöpohjaa. Muutama vuosi aikaisemmin naapuri kävi ajamassa Maskiolla vastineeksi lopuista siemenistä, silloin myös oltiin jo ajettu 7 kertaa äkeellä, ja vaakatasojyrsin teki saman yhdellä ajokerralla ! Lautasäes ja muokkari lähinnä pyörittelevät paakkuja ympäri. Joustoäes vaan kalisee rämisee ja pomppii kokkareiden yli, kunnes piikkejä alkaa katkeilla. No jos joku 6 tonnin superhypermagnum raskasäes, mutta ei tämmäset tavalliset.
-SS-
-
Livadosta hyvä kokemus viime vuodelta, toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla nyt tuota populaatiolajike Dankowskie Agatia. Reetta on jo niin nähty, pieni jyvä, ja muutenkin liikaa kehuttu lajike, ihan peruskamaa se vaan on.
Rukiissa maku on jyvän pintaosassa, paljon pieniä jyviä olis laivän syöjälle hyvä juttu, ei tarviis laittaa niin paljoa perunalastua yms sekaan, mutta ko. ominaisuudesta maksavat leipurit taitaa olla samaa sarjaa älykkään painijan ja rehellisen politikon kanssa...
-
Ruotsiin ja Norjaan hybridirukiit tulivat aikaisemmin kuin Suomeen, ja valtasivat markkinat. Satoero ja kesän olosuhteiden kestävyysero on sen verran suuri, eikä itänyttä Riihiruista kukaan täälläkään halunnut. Hybrideissä on itämisen vastustus ja laonkestävyys parempi, eipä ne kaikki mitään jättijyväisiä ole.
Taisi olla viimeisellään Suomessa älytön rukiin hintaero maailmanmarkkinoihin verrattuna, muualla ruis/vehnä - hintasuhde on lähempänä yhtä tai alle.
-SS-
-
Kumpiko on taloudellisesti kannattavampi? Vai tyhjeneekö viljelijän kukkaro molemmilla rukiilla
samanverran?
-
Livadosta hyvä kokemus viime vuodelta, toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla nyt tuota populaatiolajike Dankowskie Agatia. Reetta on jo niin nähty, pieni jyvä, ja muutenkin liikaa kehuttu lajike, ihan peruskamaa se vaan on.
Ihan kohtalaiselta Agaatti näyttää.. eri asia sitte mitä lähtee puidessa.
No ainakin Tossia tuosta saa.
Taitaa vaan syksyllä tulla syysviljan kylvöbuumi..
-
Livadosta hyvä kokemus viime vuodelta, toisaalta kiinnostaisi myös kokeilla nyt tuota populaatiolajike Dankowskie Agatia. Reetta on jo niin nähty, pieni jyvä, ja muutenkin liikaa kehuttu lajike, ihan peruskamaa se vaan on.
Ihan kohtalaiselta Agaatti näyttää.. eri asia sitte mitä lähtee puidessa.
No ainakin Tossia tuosta saa.
Taitaa vaan syksyllä tulla syysviljan kylvöbuumi..
Voi kuitenkin olla, että tulee semmoinen syksy, joita on ennenkin nähty: pitää ladata veeämmät täyteen lyijyä, että saa edes krapun maahan. Fälttien laukaisulaitteet eivät pidä. Kultivaattorinpiikit katkeilevat ennen saran päätä. Siinä alkaa kylvöinto hiipua.
-SS-
-
2016 kylvettyissä Evolo rukiissa oli mulla kaksi eri tapaa perustaa ne. Eli puolet noin 10 ha ohran jälkeen seuraavana päivänä lautasmuokkaus ja seuraavana kylvö. Toinen tapa oli 10 ha alueella oli roundup ruiskutus heinäkuun puolessa välissä ja kyntö elokuun puolessa välissä. Kylvö molemmissa tapauksissa 25.8 päivän paikkeilla. Mielestäni kokeilun jälkeen paras tapa on puinnin jälkeen lautasmuokkaus ja kylvö. Se on polttoainetaloudellisestikkin edullisin vaihtoehto. Evolossa ei ole ollut mulla torajyväongelmaa. Tänä vuonna puintiin tulee 10 ha Livadoa. Mielenkiintoisen seurata sen käytäytymistä torajyvien suhteen. Kasvustot näyttävät hyviltä. Ja tarkoitus kylvää tänä vuonna n. 30 ha ohran jälkeen lautasmuokattuun peltoon Livadoa.
-
On vaan niin tolkuttoman kalliita nuo hybridien siemenet että. Jos menee pieleen, niin harmittaa suunnattomasti rahan menetys.
-
On vaan niin tolkuttoman kalliita nuo hybridien siemenet että. Jos menee pieleen, niin harmittaa suunnattomasti rahan menetys.
Kaikki on niin suhteellista... Laske siemenkustannus hehtaaria kohti käyttäen kummallekin ostosiementä ja suositeltua kylvötiheyttä.
-
Mihinkäs te unohditte torajyväominaisuuden.
-
Mihinkäs te unohditte torajyväominaisuuden.
No se vähennys nyt oli jotain 20 euroa kilo, toisaalta jos kasitonnaria pukkaa, ei torajyviäkään ole. Siinä vaiheessa kun torajyvät kiusaavat hybridiä, on satokin sekulia ja melko pieni. Harvaan kasvustoon se torajyvä iskee.
Kuulemma yksi torajyvän estokeino on kylvää siivuittain populaatioruista sinne sekaan, ja päisteet.
-SS-
-
Parantaa pölytystä, joten luulisi kannattavan sadonkin kannalta eikä vain torajyvien.
-
Nyt Binntto paljastanut lumen alta oikein vihreänä. Lannoitus pitäisi saada nopeasti päälle..odottaa että maa varmasti kantaa kunnolla ja riski että lannoite ei sula riittävän nopeasti, vai äkkiä peltoon vaikka vähän jälkiä jää?
-
Ja sitten kasvinsuojelu....meillä ollut ruista ehkä parikymppisenä viimeksi🤔
Korrensäätäjää, mitä ja monta kertaa? Hyötyykö ruis hivenaineista miten paljon? Jos kyllä niin mitä hiventä tarvii?
Tautitorjunta...tehdäänkö sitä rukiilla ja kannattaako?
Kun lukee näitä kauppojen suosituksia niin kaikkea ja paljon pitää laittaa...enemmän jotain käytännön vinkkejä olisi hienoa.
Ehkä -SS- osaa nämä?😉
Ja sitten vielä Joutsenet...miten paljon niitä pitää vihata? Parikymmentä kyseessä, tekeekö tuhoa mitä paljon? Käyn häätämässä aina kuin ehdin mutta mutta...
-
Mihinkäs te unohditte torajyväominaisuuden.
No se vähennys nyt oli jotain 20 euroa kilo, toisaalta jos kasitonnaria pukkaa, ei torajyviäkään ole. Siinä vaiheessa kun torajyvät kiusaavat hybridiä, on satokin sekulia ja melko pieni. Harvaan kasvustoon se torajyvä iskee.
Kuulemma yksi torajyvän estokeino on kylvää siivuittain populaatioruista sinne sekaan, ja päisteet.
-SS-
Toissa vuodelta viimeisin kokemus hybridirukiista: Sato 7,1t/ha (kaupan puntarilla), tora 0,31. Oli ruiskutusuratkin jätettynä, mutta toraa tasaisesti koko kasvustossa. Johtuikohan kylmästä ja sateesta?
Muuten resepti ollut hyvin yksinkertainen: lannoitus toukokuun alussa, broadway ja litra CCC ja toukokuun lopussa vielä jotain korrensäätöä. Pystyssä ovat pysyneet.
-
Ja sitten kasvinsuojelu....meillä ollut ruista ehkä parikymppisenä viimeksi🤔
Korrensäätäjää, mitä ja monta kertaa? Hyötyykö ruis hivenaineista miten paljon? Jos kyllä niin mitä hiventä tarvii?
Tautitorjunta...tehdäänkö sitä rukiilla ja kannattaako?
Kun lukee näitä kauppojen suosituksia niin kaikkea ja paljon pitää laittaa...enemmän jotain käytännön vinkkejä olisi hienoa.
Ehkä -SS- osaa nämä?😉
Ja sitten vielä Joutsenet...miten paljon niitä pitää vihata? Parikymmentä kyseessä, tekeekö tuhoa mitä paljon? Käyn häätämässä aina kuin ehdin mutta mutta...
En minä osaa. En ole koskaan saanut kasitonnareita. 25 peräkkäisen vuoden keskisato kyllä jo antaa hyväksyviäkin nyökkäyksiä kollegoiden satokilpailijoiden keskuudessa, yleensä niiltä, jotka ovat nähneet ne vaikeatkin vuodet. Sisämaassa ja Pohjanmaalla ei tarvitse muutenkaan tehdä mitään, kosteutta riittää ja maasta mineralisoituu typpeä koko kasvukauden ajaksi.
Vaikkapa etelän savimaiden asukkina on ensin selvitettävä muutama tärkeä ehto, ennen kuin alkaa laontorjuntaa, tautitorjuntaa ja hivenseoksia ottamaan käyttöön.
1. Esikasvi. Tärkeää on korjaamaton apila tai mailanen. Tai sitten vahvakasvuinen herne. Aika turha muuten yritellä, edeltävät viljat (sekä myös heinät) jo sisältävät perustautien siemenaiheet.
2. Orgaaninen lannoitus syksyllä. On nimittäin olennaista, että sen 30 liukoisen kg:n lisäksi tulee 100 kg pitkävaikutteista typpeä pohjaksi.
3. satotavoite >6 tonnia, aikaisempien vuosien viljelyvalinnan pitää tukea tätä hommaa, Edellisvuoden rapsi tuo maksimit helpoimmin. Jos ei saa lannoittaa, on turha temuta purkkien kanssa.
4. satotavoitteen edellyttämä kevätlannoitus, 7 tonnin jyväsatoon tarvitaan 127 kg typpeä eli kasvustoon on annettava kokonaistyppeä noin 180 kg. Tilalla siis kannattaa olla sopivia niittonurmilohkoja, joihin voi dokumentoida ne lisäkilot.
Jos nämä 1..4 kohdat eivät toteudu, se neljä tonnia tulee lähinnä jopa kylkeä sängyssä kääntämällä, jos pellon perusviljavuus on edes joltisessakin kunnossa. Mitenpä luulet hyvinä ruisvuosina ylituotantoon asti kasvavan luomuruisvuoren tulevan ?
Niukalla lannoituksella, kuivana helteisenä toukokuuna annettu Moddus tai vastaava pudottaa ruissatoa semmoisen 500 kg/ha , tautiruiskutus vähentää parisataa kiloa. Näiden poisjättäminen on omilla lannoitusrajoituspelloilla ollut erittäin kannattava sijoitus.
-SS-
-
Siinä hyvä vastaus taas, kiitos! Hyvä hernepelto oli viime kesänä, joten mukana vielä sen suhteen!😉 130kg ajattelin laittaa typpeä nyt, kysymys kuuluu, nyt viikonloppuna ennen ensi viikon luvattua 30mm vettä ja kylmempi jakso, vai sateiden ja kylmän jälkeen?
-
Rukiille typpi heti kun pelto kantaa. Näin on ollut ohje. Voi jättää osan keväämmälle, rukiilla ei välttämättä ole samaa vastetta myöhäiselle levitykselle, muistetaanhan sekin, että ruis tähkii usein jo toukokuun lopulla.
-SS-
-
Osan joutuu jättää, mutta jos vaan vähän pakastuu yöllä niin käyn aamuyöstä levittämässä kantavat maat!
-
Ajetaanko hybrideille nykyään enää lumihome torjuntaa? Olen kuullut puhetta ettei tarvisi....
Ja mangaania syksyllä, onko suositeltavaa vai rahan ja ajanhukkaa? Jos kannattaa, milloin kannattaa ajaa?
Kolmas, onko Broadwaylla yhtään tehoa hukkikselle jos keväällä laittaa sitä rukiille, vai onko liian aikaista?
-
Ajetaanko hybrideille nykyään enää lumihome torjuntaa? Olen kuullut puhetta ettei tarvisi....
Ja mangaania syksyllä, onko suositeltavaa vai rahan ja ajanhukkaa? Jos kannattaa, milloin kannattaa ajaa?
Kolmas, onko Broadwaylla yhtään tehoa hukkikselle jos keväällä laittaa sitä rukiille, vai onko liian aikaista?
Jos kasvusto on tarkoitetun harvaa, ja talvet sellaisia kuin viimeisinä 7 vuotena, ei välttämättä. Mutta pistelaikkua ja muita lehtilaikkuja tulee jos syksyllä, jos ilmat jatkavat 10-15 asteen välillä sumuisena ja sateisena.
Mangaania, lehtilannoitusfosforia ja kasvitautipaketin ovat saaneet kaikki satokisavoittajat. Jos hybridin ostosiemeneen panostaa, niin miksei samalla pyrkisi kasitonnariin, 4,5 tonnarin kun saa Reetastakin kohtuullisella ravinnepanostuksella.
Aina voi tulla vuosi 2013 uudestaan.
-SS-
-
Ja mutulla se pohjoisuus... jos on tiheää ja sen verran pohjoisessa että luntakin tulee niin sitten...
...etelässä epäilen että turhaa, ainakin jos puhdas maa... (ts. ei 3+ ruis vuosi menossa lohkolla...)