Mitä te oikein horajatte...?? Hyvä jos edes pystyy itselleen pientä palkkaa keräämään tällä alalla. Ei pysty laskemaan työntekijää siihen lisäksi. Työntekijällä voi olla isompi palkkavaatimus kuin yrittäjällä. Lisäksi mukaan tulee työnantajan vastuut ja palkanlaskentakulut. Helppo se on kirjoitella että työntekijä(t) tekisi hommat ja itse katselis päältä, mutta se ei vähentäisi työtä kun se vaatii ainakin toisen yrittäjän aikaa työnohjaukseen. Lisäksi koneille pitäisi hankkia kalliit rikkovakuutukset. En näe yhtään että työntekijä kannattaa, päinvastoin se voi syöstää koko tilan. Varsinkin heti ison investoinnin jälkeen tuskin jää työntekijälle mitään ylimääräistä. Nyt on nimenomaan puhuttu että vaikeuksissa ovat isommat tilat - eli ne joilla on työntekijöitä. Yrittäjän työpanos on yleensä 1.5 verrattuna työntekijään eli työntekijä tekee aina vähemmän. Lisäksi hyvän työntekijän saaminen on sellaista tuurinkauppaa että sen varaan ei voi laskea. Muutamia lomittajia olen haastatellut jotka ovat tehneet muutakin kun kunnanlomitusta, niin ovat vastanneet etteivät mene tiloille töihin koska ne ei pysty maksamaan sitä mitä lomittajana saa ja se on varmaan täysin totta.


 Jos ajatellaan että tehdään työpaikka esim. kahdelle aikuiselle niin työmäärä täytyy mitoittaa niin että siitä selviää. ( Mahdollisesti apuvoimia voi saada kahdesta teini-ikään tulevasta lapsesta, mutta sen varaan ei lasketa).

Ei siinä senkun teette. Itse kuitenkin katsoisin sitä kokoluokkaa sen verran suuremmaksi, että se kattaa sen työntekijän. Siinä on äkkiä loppu jos pitää 7 päivää viikossa lypsää lehmiä, vaikka näin varmasti monessa paikassa on tehty jo vuosikymmeniä.

Meillä on ihan sama täällä sikapuolella. Nykyinen kokoluokka on sellainen, että kyllähän sitä tällä pärjätään niinkuin pärjätään, mutta kiireajasta kärsivät sikalatyöt ja taas muulloin kärsivät muut työt ja vapaata ei ole. Tai siis sellaista vapaata, että voisit vaikka viikonlopuksi lähteä johonkin. Hölmön tuntuistahan se on mutta jos tuplaisi eläinmäärän niin tuolla saisi katettua sen työntekijän palkan samoin kuin saisi itselle sitä vapaata silloin tällöin ja kaikki työt tulisi paremmin tehtyä.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 24.05.18 - klo:13:44

Mitä te oikein horajatte...?? Hyvä jos edes pystyy itselleen pientä palkkaa keräämään tällä alalla. Ei pysty laskemaan työntekijää siihen lisäksi. Työntekijällä voi olla isompi palkkavaatimus kuin yrittäjällä. Lisäksi mukaan tulee työnantajan vastuut ja palkanlaskentakulut. Helppo se on kirjoitella että työntekijä(t) tekisi hommat ja itse katselis päältä, mutta se ei vähentäisi työtä kun se vaatii ainakin toisen yrittäjän aikaa työnohjaukseen. Lisäksi koneille pitäisi hankkia kalliit rikkovakuutukset. En näe yhtään että työntekijä kannattaa, päinvastoin se voi syöstää koko tilan. Varsinkin heti ison investoinnin jälkeen tuskin jää työntekijälle mitään ylimääräistä. Nyt on nimenomaan puhuttu että vaikeuksissa ovat isommat tilat - eli ne joilla on työntekijöitä. Yrittäjän työpanos on yleensä 1.5 verrattuna työntekijään eli työntekijä tekee aina vähemmän. Lisäksi hyvän työntekijän saaminen on sellaista tuurinkauppaa että sen varaan ei voi laskea. Muutamia lomittajia olen haastatellut jotka ovat tehneet muutakin kun kunnanlomitusta, niin ovat vastanneet etteivät mene tiloille töihin koska ne ei pysty maksamaan sitä mitä lomittajana saa ja se on varmaan täysin totta.


 Jos ajatellaan että tehdään työpaikka esim. kahdelle aikuiselle niin työmäärä täytyy mitoittaa niin että siitä selviää. ( Mahdollisesti apuvoimia voi saada kahdesta teini-ikään tulevasta lapsesta, mutta sen varaan ei lasketa).

Ei siinä senkun teette. Itse kuitenkin katsoisin sitä kokoluokkaa sen verran suuremmaksi, että se kattaa sen työntekijän. Siinä on äkkiä loppu jos pitää 7 päivää viikossa lypsää lehmiä, vaikka näin varmasti monessa paikassa on tehty jo vuosikymmeniä.

Meillä on ihan sama täällä sikapuolella. Nykyinen kokoluokka on sellainen, että kyllähän sitä tällä pärjätään niinkuin pärjätään, mutta kiireajasta kärsivät sikalatyöt ja taas muulloin kärsivät muut työt ja vapaata ei ole. Tai siis sellaista vapaata, että voisit vaikka viikonlopuksi lähteä johonkin. Hölmön tuntuistahan se on mutta jos tuplaisi eläinmäärän niin tuolla saisi katettua sen työntekijän palkan samoin kuin saisi itselle sitä vapaata silloin tällöin ja kaikki työt tulisi paremmin tehtyä.

Sellainenkin ikävä asia kannattaa aina ottaa huomioon, ettei tuo kunto lisäänny, vaan tasaisen tappavaan tahtiin huononee. Jos oikein tingalle laskee tuon oman jaksamisen niin siinä on äkkiä hätä muuallakin kuin kädessä.
Lomitusjärjestelmän varaan en enää laskisi mitään, siihen on tulossa lähivuosinakin muutoksia ja mitään niin epävarmaa ei ole, kuin lomittajilla tilan pyörittäminen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.05.18 - klo:07:09

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 24.05.18 - klo:13:44

Mitä te oikein horajatte...?? Hyvä jos edes pystyy itselleen pientä palkkaa keräämään tällä alalla. Ei pysty laskemaan työntekijää siihen lisäksi. Työntekijällä voi olla isompi palkkavaatimus kuin yrittäjällä. Lisäksi mukaan tulee työnantajan vastuut ja palkanlaskentakulut. Helppo se on kirjoitella että työntekijä(t) tekisi hommat ja itse katselis päältä, mutta se ei vähentäisi työtä kun se vaatii ainakin toisen yrittäjän aikaa työnohjaukseen. Lisäksi koneille pitäisi hankkia kalliit rikkovakuutukset. En näe yhtään että työntekijä kannattaa, päinvastoin se voi syöstää koko tilan. Varsinkin heti ison investoinnin jälkeen tuskin jää työntekijälle mitään ylimääräistä. Nyt on nimenomaan puhuttu että vaikeuksissa ovat isommat tilat - eli ne joilla on työntekijöitä. Yrittäjän työpanos on yleensä 1.5 verrattuna työntekijään eli työntekijä tekee aina vähemmän. Lisäksi hyvän työntekijän saaminen on sellaista tuurinkauppaa että sen varaan ei voi laskea. Muutamia lomittajia olen haastatellut jotka ovat tehneet muutakin kun kunnanlomitusta, niin ovat vastanneet etteivät mene tiloille töihin koska ne ei pysty maksamaan sitä mitä lomittajana saa ja se on varmaan täysin totta.


 Jos ajatellaan että tehdään työpaikka esim. kahdelle aikuiselle niin työmäärä täytyy mitoittaa niin että siitä selviää. ( Mahdollisesti apuvoimia voi saada kahdesta teini-ikään tulevasta lapsesta, mutta sen varaan ei lasketa).

Ei siinä senkun teette. Itse kuitenkin katsoisin sitä kokoluokkaa sen verran suuremmaksi, että se kattaa sen työntekijän. Siinä on äkkiä loppu jos pitää 7 päivää viikossa lypsää lehmiä, vaikka näin varmasti monessa paikassa on tehty jo vuosikymmeniä.

Meillä on ihan sama täällä sikapuolella. Nykyinen kokoluokka on sellainen, että kyllähän sitä tällä pärjätään niinkuin pärjätään, mutta kiireajasta kärsivät sikalatyöt ja taas muulloin kärsivät muut työt ja vapaata ei ole. Tai siis sellaista vapaata, että voisit vaikka viikonlopuksi lähteä johonkin. Hölmön tuntuistahan se on mutta jos tuplaisi eläinmäärän niin tuolla saisi katettua sen työntekijän palkan samoin kuin saisi itselle sitä vapaata silloin tällöin ja kaikki työt tulisi paremmin tehtyä.

Sellainenkin ikävä asia kannattaa aina ottaa huomioon, ettei tuo kunto lisäänny, vaan tasaisen tappavaan tahtiin huononee. Jos oikein tingalle laskee tuon oman jaksamisen niin siinä on äkkiä hätä muuallakin kuin kädessä.
Lomitusjärjestelmän varaan en enää laskisi mitään, siihen on tulossa lähivuosinakin muutoksia ja mitään niin epävarmaa ei ole, kuin lomittajilla tilan pyörittäminen.

Totta .

Meillä on työntekijä 8tuntia päiväs ja 5 päivää viikos.Ylitöitä ei 8vuoteen juurikaan ole teetetty.Ja viikonloppuja erittäin harvoin.
Renki tekee muutakin kuin navettatöitä.
Näin kesäaikaan muuten huomaa kuinka vähän 8 tuntia päivästä onkaan.

Toinen esimerkki. Perheestä on kaks kossia samassa paikassa maataloustyössä (lypsylehmiä, lihasonneja). Talvella tekevät suht normaalia työaikaa, viikonloput vapaat. Toinen kun asuu vielä meidän kodissa, niin oon huomannu, että nyt kun on jo jonkinlainen sesonki, niin on reissussa 10-12 tuntia. Puoli tuntia matkoihin ja luultavasti tunnin ruokkiksen pitävät päivällä, että ehtivät käydä baarissa syömässä. Rehuaikaan taitaa päivään tulla pari tuntia vielä lisää. Yli 40 tuntia viikossa siis koko ajan.

Muoks. Tuolla on aika paljon on rakennustyötä tehty parin viimeisen vuoden aikana, sekin selittää työmäärää.

Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.05.18 - klo:09:59

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.

Tuo Terminatorin mainitsema työaika tekisi vain noin 28 viikkotuntia. Ei tuo ole mikään lain vaatima maksimityöaika, vaan olisi k yllä tehtaan itse tekemä päätös ampua itseään nilkkaan. Lohjalla on useita firmoja, jotka tekevät 12,5-tuntista siten , että ma-ke toinen vuoro ja to-la toinen vuoro. Siinä tulee 37,5 viikkotuntia keskimäärin, ja sunnuntait väistetään.

Edit. Terminator muisti väärin. Se vuorojärjestelmä menee näin
Esim.
Päivä 1. 06-18
Päivä 2. 06-18
Päivä 3. 18-06
Päivä 4. 18-06
Päivä 5. Lepo
Päivä 6. Vapaa
Päivä 7. vapaa
Päivä 8  Vapaa
Päivä 9. Vapaa
Päivä 10. Vapaa

Tätä kiertoa tehdään jatkuvana ryhmät vuoroin aamu/ilta ja vuoroin ilta/aamu ja vuoroin vapaavuorolla , entisen 5-vuorojärjestelmän sijasta

Työtunnit 10 vuorokauden aikana  48. Kuukaudessa 144
5-vuorojärjestelmässä työtunnit ovat 144 kuukaudessa.

-SS-

Kyllä siinä on lepo 2 ja 3 välissä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.05.18 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.05.18 - klo:07:36

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.05.18 - klo:06:56

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.05.18 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.05.18 - klo:07:26

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 22.05.18 - klo:10:37

Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.

Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.

  Jaahas terminator2.............. Palkollisen työtunnit voivat olla myös n40tuntia/vk/ 161tuntia kk. ja ylityöt max 250tuntia vuodessa ja työntekijän suostumuksella sopimalla +80tuntia lisäksi eli max ylityöt ovat 330tuntia vuodessa. Itsellä tähän mennessä 190 tuntia ylitöitä, yleensä tehnyt kaikki tunnit, osan otan palkkana ja osan vapaana. IKINÄ ei pitäisi yleistää yhden firman mukaan kaikkia. Toki vaivanpalkkaakin pitää olla palkassa, jos paljon ylitöitä.

Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.

Lomaoikeis mihinkään katoa

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.05.18 - klo:09:59

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.05.18 - klo:07:45

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 24.05.18 - klo:07:36

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.05.18 - klo:06:56

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.05.18 - klo:08:13

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 23.05.18 - klo:07:26

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 22.05.18 - klo:10:37

Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.

Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.

  Jaahas terminator2.............. Palkollisen työtunnit voivat olla myös n40tuntia/vk/ 161tuntia kk. ja ylityöt max 250tuntia vuodessa ja työntekijän suostumuksella sopimalla +80tuntia lisäksi eli max ylityöt ovat 330tuntia vuodessa. Itsellä tähän mennessä 190 tuntia ylitöitä, yleensä tehnyt kaikki tunnit, osan otan palkkana ja osan vapaana. IKINÄ ei pitäisi yleistää yhden firman mukaan kaikkia. Toki vaivanpalkkaakin pitää olla palkassa, jos paljon ylitöitä.

Mitään yleistä. Toin vain esille että miten menee jos palkkaa työntekiän. Käytännössä yksi kokoaikainen on kaksi työntekiää kun vapaat ja muut huomioidaan.

Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.

No juu ei tietysti ensimmäisenä se työntekijä ole siinä listalla, mutta kannattaa ottaa mukaan niihin laskelmiin mitä palkkaaminen maksaa. Ja kyllä itse pitäisin sitä aika kynnyskysymyksenä. Vaikka nyt tuntuu, että kyllähän sitä omalla porukalla tehdään, mutta sitä kun tekee päivästä toiseen niin alkaa äkkiä tulemaan toisiin ajatuksiin. Aluksi voi tietysti tehdä omineen ja käyttää lomitusta jos vielä on lomitus voimissaan, mutta jatkossa lomitus varmaan ajetaan alas tai ainakin sen saamista rajataan tai vaikeutetaan. Mutta ehdottomasti tulevaisuudessa kannattaa työntekijää miettiä. Asiaa auttaa tietysti jos omistaja pariskunta voivat lomailla erikseen niin silloin joku apulainen kun vain on apuna niin varmaan onnistuu.

Kaikilla ei todellakaan ole työntekijöitä, mutta itse olen huomannut, että voi kumpa olisi. Kokoluokka ei vain riitä kokopäiväiseen työntekijään. Ja niinkuin aiemmin kirjoitin niin tuplata varmaan pitäisi niin sitten voisi sen työntekijän palkata. Tosin tuplauksesta saatava tulo menisi työntekijän palkkaan ja investointikin pitäisi vielä maksaa jollain. Eli pakkoraossa ollaan.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 25.05.18 - klo:17:25

Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.

No juu ei tietysti ensimmäisenä se työntekijä ole siinä listalla, mutta kannattaa ottaa mukaan niihin laskelmiin mitä palkkaaminen maksaa. Ja kyllä itse pitäisin sitä aika kynnyskysymyksenä. Vaikka nyt tuntuu, että kyllähän sitä omalla porukalla tehdään, mutta sitä kun tekee päivästä toiseen niin alkaa äkkiä tulemaan toisiin ajatuksiin. Aluksi voi tietysti tehdä omineen ja käyttää lomitusta jos vielä on lomitus voimissaan, mutta jatkossa lomitus varmaan ajetaan alas tai ainakin sen saamista rajataan tai vaikeutetaan. Mutta ehdottomasti tulevaisuudessa kannattaa työntekijää miettiä. Asiaa auttaa tietysti jos omistaja pariskunta voivat lomailla erikseen niin silloin joku apulainen kun vain on apuna niin varmaan onnistuu.

Kaikilla ei todellakaan ole työntekijöitä, mutta itse olen huomannut, että voi kumpa olisi. Kokoluokka ei vain riitä kokopäiväiseen työntekijään. Ja niinkuin aiemmin kirjoitin niin tuplata varmaan pitäisi niin sitten voisi sen työntekijän palkata. Tosin tuplauksesta saatava tulo menisi työntekijän palkkaan ja investointikin pitäisi vielä maksaa jollain. Eli pakkoraossa ollaan.

Työntekiälle pitää käytännössä huomioida se 50-60k€ vuodessa. Meillä laskettiin 2 robon yksikköä ja siihen sisällytettiin työntekiä isäntäväen lisäksi. Ilman luomua ja EHK:ta homma piti päällään ennen maidonhinnan tiputusta 8000 litran maitotuotoksella 140 lehmällä ja 37,5 sentin hinnalla. Tuotos olisi noussut 3 vuotena investoinista siihen 140 lehmään ja kahtena viimeisenä vuotena 5 vuodesta keskituotos olisi ollut 9500 litraa.

Kannattaa muistaa, kun laajennetaan 30 le 140 jne. Sitä lietettä ja rehua täytyy myös ajaa enemmän. Sitten kun huomioidaan tilusrskenne keskimäärin, niin hauskaahan siitä ei tule monestikaan. tehkää ne navetat oikeasti hyvien peltojen viereen, tai keskelle.

Tässä keskustelussa mielenkiintoisinta on se, että ihan samoja juttuja pohdittiin kun maidon hinta oli sen 43 snt/kilo+tuet.. Silläkään hinnalla pienen kopin rakentamisessa ei ollut mieltä. Miksi rahoittajat muuttaisivat mieltään kun hinta koko ajan vielä putoaa

Työntekiälle pitää käytännössä huomioida se 50-60k€ vuodessa. Meillä laskettiin 2 robon yksikköä ja siihen sisällytettiin työntekiä isäntäväen lisäksi. Ilman luomua ja EHK:ta homma piti päällään ennen maidonhinnan tiputusta 8000 litran maitotuotoksella 140 lehmällä ja 37,5 sentin hinnalla. Tuotos olisi noussut 3 vuotena investoinista siihen 140 lehmään ja kahtena viimeisenä vuotena 5 vuodesta keskituotos olisi ollut 9500 litraa.

Kerro toki lisää, että miten maataloustyöntekijään voi saada menemään noin paljon rahaa vuodessa? Siis niillä sun 40 viikkotunnilla.

Tässä keskustelussa mielenkiintoisinta on se, että ihan samoja juttuja pohdittiin kun maidon hinta oli sen 43 snt/kilo+tuet.. Silläkään hinnalla pienen kopin rakentamisessa ei ollut mieltä. Miksi rahoittajat muuttaisivat mieltään kun hinta koko ajan vielä putoaa

Paljonko putoaa . Kuuluu olevan nousussa parilla meijerillä .

Heitit kyllä ihan mielenkiintoisen pointin . Tila missä on peltoa reippaasti saa lainaa helpommin edellyttäen lyhennyksiä hoidetaan .