Agronet

Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Rusina - 18.05.18 - klo:11:57

Otsikko: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 18.05.18 - klo:11:57
Onko kukaan lähiaikoina suunnittelemassa investointia ja miten rahoituspäätöksiä tänä vuonna voi saada? Toki aina tilakohtasia asioita , mutta miten on nuo rahottajat tietosia meiningistä? Mikä rahoittaa nyt parhaiten maataloutta?

Jotta rahoittajien luottamusta alaan saataisi nostettua niin nyt viimeistään pitää laittaa harmaat aivosolut liikkeelle että mitenkä saadaan toteutettua edullisempia investointeja esim. lypsykarjapihatoissa.  Suomessa on pitkään rakennettu kalliilla, tänne pitäisi rohkeasti tuoda eurooppalaista  edullista rakentamistapaa. Navetta pitäisi olla vain navetta, kun se tulee tiensä päähän käytössään niin sen käyttötarkoitus tuskin on varastoa kummempaa joten kovin komeita pytinkejä ei tarvi tehdä.

Taannoin oli keskustelua edullisesta rungosta ja katosta. Monet päätyi siihen että kattotuolit olisi edullisin. Entä seinien runko-osat ja kantavat osat: puuta, terästä vai betonia?
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: sorkkis - 18.05.18 - klo:12:38
Halvalla et tee millään . Vinokuivikepohjaiset pihatot menee n. 40 lehmälle kohtuullisesti . Onko ratkaisu halpa ?
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: navettapiika - 18.05.18 - klo:16:46
Halvalla et tee millään . Vinokuivikepohjaiset pihatot menee n. 40 lehmälle kohtuullisesti . Onko ratkaisu halpa ?
Ei kannata tehdä ainakaan lypsylehmille. Kylmäpihatto on Valiolle kauhistus ja siinä voi hukka periä.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: antti-x - 18.05.18 - klo:16:54
Halpa lehmäpaikka on Euroopassa mahdollista kun tehdään niitä lehmäpaikkoja vähintään 600 kerralla. Parin robon navetat mitä olen nähnyt, ovat maksaneet about saman mitä suomessakin. Eristeissä ja lumikuormassa siellä voidaan toki tinkiä, ja routasuojauksessa. Mutta suomessa niistä asioista ei voi tinkiä.

Sen halvemma kuin mitä navetat ovat nykyään maksaneet, ei pientä navettaa tulla tekemään jatkossakaan. Ainakaan sellaista navettaa jollainen kannattaisi tehdä. Tosin alle 100 lehmän navettaa ei tosiaan kannata tehdä ollenkaan.

Ottaen huomioon yleisen rakennuskustannusten nousun, ja sen että navetat alkavat olla jo aika pitkälle suunniteltuja ja kilpailutettuja, niiden hinta ei tosiaan tule laskemaan. Valmiin vähän käytetyn navetan voi välillä tosin löytää halvalla.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Heino Leino - 18.05.18 - klo:17:10
Tuhanneksi vujeksihan nuita nykysie näytetään tekevän ja käytössä lienevät parikymmnet'vuotta, enimmillään
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 18.05.18 - klo:20:29
Tuhanneksi vujeksihan nuita nykysie näytetään tekevän ja käytössä lienevät parikymmnet'vuotta, enimmillään

Juur näin. Ihmettelen sitä että miksi sen navetan pitäisi kestää isältä pojalle kun tällä alalla ei huomisesta tiedä ja navettatekniikka menee koko ajan eteenpäin.. Toisaalta ei tässä voi jäädä ihmettelemään vaan täytyy miettiä miten tästä eteenpäin.

Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: sorkkis - 18.05.18 - klo:21:11
Halvalla et tee millään . Vinokuivikepohjaiset pihatot menee n. 40 lehmälle kohtuullisesti . Onko ratkaisu halpa ?
Ei kannata tehdä ainakaan lypsylehmille. Kylmäpihatto on Valiolle kauhistus ja siinä voi hukka periä.
Niitä tehdään lämpimänäkin .
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: JD6630 - 18.05.18 - klo:23:40
Jos halpaa haluaa niin silloin pitää käyttää kierrätysosia. Tosin se on työlästä eikä siihen saa investointitukea jolloin hyöty on käytännössä nolla.

Mun mielestä (edelleenkin) on tyhmää miettiä vaan sitä navetan rakentamisen kustannusta. Pitäisi ajatella vähän sitäkin, että mikä sen navetan elinkaarikustannus ja työmäärä (ja laatu) on.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 20.05.18 - klo:11:39
Jos halpaa haluaa niin silloin pitää käyttää kierrätysosia. Tosin se on työlästä eikä siihen saa investointitukea jolloin hyöty on käytännössä nolla.

Mun mielestä (edelleenkin) on tyhmää miettiä vaan sitä navetan rakentamisen kustannusta. Pitäisi ajatella vähän sitäkin, että mikä sen navetan elinkaarikustannus ja työmäärä (ja laatu) on.

Edullinen rakentaminen voi tarkoittaa myös hyvää kilpailitusta, suunnittelua, rakentamisesta kattavat sopimukset ym ym. Ja kyllä rakentamisen ajan kustannuksella on iso merkitys; velkamäärä ensinnäkin, maksukyky investoinnin jälkeen ym.

Jos olis jollakin rakentavalla jotain tietoa niin se olisi parempi kun nämä niinkutsutut "pätevät" huomautukset.

Ja voihan sitä laatua saada silti edullisemmin ja kohtuu toimivankin. Ei siihen välttämättä tarvi megavelkaa. Navetassa ei tarvi asua.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: antti-x - 20.05.18 - klo:12:22
Jos halpaa haluaa niin silloin pitää käyttää kierrätysosia. Tosin se on työlästä eikä siihen saa investointitukea jolloin hyöty on käytännössä nolla.

Mun mielestä (edelleenkin) on tyhmää miettiä vaan sitä navetan rakentamisen kustannusta. Pitäisi ajatella vähän sitäkin, että mikä sen navetan elinkaarikustannus ja työmäärä (ja laatu) on.

Edullinen rakentaminen voi tarkoittaa myös hyvää kilpailitusta, suunnittelua, rakentamisesta kattavat sopimukset ym ym. Ja kyllä rakentamisen ajan kustannuksella on iso merkitys; velkamäärä ensinnäkin, maksukyky investoinnin jälkeen ym.

Jos olis jollakin rakentavalla jotain tietoa niin se olisi parempi kun nämä niinkutsutut "pätevät" huomautukset.

Ja voihan sitä laatua saada silti edullisemmin ja kohtuu toimivankin. Ei siihen välttämättä tarvi megavelkaa. Navetassa ei tarvi asua.

Niin halvalla ei saa tehtyä uutta navettaa, että saisi parannettua tulosta jos se tulos jo 2017 hinnoilla oli heikko.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 20.05.18 - klo:12:57
Jos halpaa haluaa niin silloin pitää käyttää kierrätysosia. Tosin se on työlästä eikä siihen saa investointitukea jolloin hyöty on käytännössä nolla.

Mun mielestä (edelleenkin) on tyhmää miettiä vaan sitä navetan rakentamisen kustannusta. Pitäisi ajatella vähän sitäkin, että mikä sen navetan elinkaarikustannus ja työmäärä (ja laatu) on.

Edullinen rakentaminen voi tarkoittaa myös hyvää kilpailitusta, suunnittelua, rakentamisesta kattavat sopimukset ym ym. Ja kyllä rakentamisen ajan kustannuksella on iso merkitys; velkamäärä ensinnäkin, maksukyky investoinnin jälkeen ym.

Jos olis jollakin rakentavalla jotain tietoa niin se olisi parempi kun nämä niinkutsutut "pätevät" huomautukset.

Ja voihan sitä laatua saada silti edullisemmin ja kohtuu toimivankin. Ei siihen välttämättä tarvi megavelkaa. Navetassa ei tarvi asua.

Niin halvalla ei saa tehtyä uutta navettaa, että saisi parannettua tulosta jos se tulos jo 2017 hinnoilla oli heikko.

Kyllä voi. Jos tulos on tehty vanhassa navetassa mikä rajoittaa lehmien tuotosta ja kestävyyttä sekä sitä kautta tulosta. Uskon että teemme siksi nyt tappiota koska navetassa on jo liian monta korjauskohdetta, lisäksi on muita syitä mitkä saisi todennäköisesti pihatossa korjattua kuten ruokintaa ja eläinten vapaa liikkuminen ym.

Mutta eiköhän tämä aihe ollu sitten tässä, käyty ja keskusteltu. Seuraavaksi kysyn näitä suoraan asiantuntijoilta.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 20.05.18 - klo:13:03
Tuhanneksi vujeksihan nuita nykysie näytetään tekevän ja käytössä lienevät parikymmnet'vuotta, enimmillään

Juur näin. Ihmettelen sitä että miksi sen navetan pitäisi kestää isältä pojalle kun tällä alalla ei huomisesta tiedä ja navettatekniikka menee koko ajan eteenpäin.. Toisaalta ei tässä voi jäädä ihmettelemään vaan täytyy miettiä miten tästä eteenpäin.

Mää ihmettelen kuka noi betoninavetat sitten joskus purkaa kun niiden käyttöikä loppuu. Ja mihin jätelaitokseen se romu joudutaan kuljettamaan.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: sorkkis - 20.05.18 - klo:13:46
Jos halpaa haluaa niin silloin pitää käyttää kierrätysosia. Tosin se on työlästä eikä siihen saa investointitukea jolloin hyöty on käytännössä nolla.

Mun mielestä (edelleenkin) on tyhmää miettiä vaan sitä navetan rakentamisen kustannusta. Pitäisi ajatella vähän sitäkin, että mikä sen navetan elinkaarikustannus ja työmäärä (ja laatu) on.

Edullinen rakentaminen voi tarkoittaa myös hyvää kilpailitusta, suunnittelua, rakentamisesta kattavat sopimukset ym ym. Ja kyllä rakentamisen ajan kustannuksella on iso merkitys; velkamäärä ensinnäkin, maksukyky investoinnin jälkeen ym.

Jos olis jollakin rakentavalla jotain tietoa niin se olisi parempi kun nämä niinkutsutut "pätevät" huomautukset.

Ja voihan sitä laatua saada silti edullisemmin ja kohtuu toimivankin. Ei siihen välttämättä tarvi megavelkaa. Navetassa ei tarvi asua.

Niin halvalla ei saa tehtyä uutta navettaa, että saisi parannettua tulosta jos se tulos jo 2017 hinnoilla oli heikko.

Kyllä voi. Jos tulos on tehty vanhassa navetassa mikä rajoittaa lehmien tuotosta ja kestävyyttä sekä sitä kautta tulosta. Uskon että teemme siksi nyt tappiota koska navetassa on jo liian monta korjauskohdetta, lisäksi on muita syitä mitkä saisi todennäköisesti pihatossa korjattua kuten ruokintaa ja eläinten vapaa liikkuminen ym.

Mutta eiköhän tämä aihe ollu sitten tässä, käyty ja keskusteltu. Seuraavaksi kysyn näitä suoraan asiantuntijoilta.

Onko vanha navetta parsinavetta ?
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: sorkkis - 20.05.18 - klo:13:47
Tuhanneksi vujeksihan nuita nykysie näytetään tekevän ja käytössä lienevät parikymmnet'vuotta, enimmillään

Juur näin. Ihmettelen sitä että miksi sen navetan pitäisi kestää isältä pojalle kun tällä alalla ei huomisesta tiedä ja navettatekniikka menee koko ajan eteenpäin.. Toisaalta ei tässä voi jäädä ihmettelemään vaan täytyy miettiä miten tästä eteenpäin.

Mää ihmettelen kuka noi betoninavetat sitten joskus purkaa kun niiden käyttöikä loppuu. Ja mihin jätelaitokseen se romu joudutaan kuljettamaan.
Miks ne pitää purkaa ?
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 20.05.18 - klo:15:08
Tuhanneksi vujeksihan nuita nykysie näytetään tekevän ja käytössä lienevät parikymmnet'vuotta, enimmillään

Juur näin. Ihmettelen sitä että miksi sen navetan pitäisi kestää isältä pojalle kun tällä alalla ei huomisesta tiedä ja navettatekniikka menee koko ajan eteenpäin.. Toisaalta ei tässä voi jäädä ihmettelemään vaan täytyy miettiä miten tästä eteenpäin.

Mää ihmettelen kuka noi betoninavetat sitten joskus purkaa kun niiden käyttöikä loppuu. Ja mihin jätelaitokseen se romu joudutaan kuljettamaan.
Miks ne pitää purkaa ?

Jossain vaiheessa kaikki puretaan. Tai joskus.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: sorkkis - 20.05.18 - klo:15:35
Tuhanneksi vujeksihan nuita nykysie näytetään tekevän ja käytössä lienevät parikymmnet'vuotta, enimmillään

Juur näin. Ihmettelen sitä että miksi sen navetan pitäisi kestää isältä pojalle kun tällä alalla ei huomisesta tiedä ja navettatekniikka menee koko ajan eteenpäin.. Toisaalta ei tässä voi jäädä ihmettelemään vaan täytyy miettiä miten tästä eteenpäin.

Mää ihmettelen kuka noi betoninavetat sitten joskus purkaa kun niiden käyttöikä loppuu. Ja mihin jätelaitokseen se romu joudutaan kuljettamaan.
Miks ne pitää purkaa ?

Jossain vaiheessa kaikki puretaan. Tai joskus.
Se on totta . Betoniasemilla on betonimurskat jolla homma hoituu .
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: JD6630 - 21.05.18 - klo:00:35
Kyllä voi. Jos tulos on tehty vanhassa navetassa mikä rajoittaa lehmien tuotosta ja kestävyyttä sekä sitä kautta tulosta. Uskon että teemme siksi nyt tappiota koska navetassa on jo liian monta korjauskohdetta, lisäksi on muita syitä mitkä saisi todennäköisesti pihatossa korjattua kuten ruokintaa ja eläinten vapaa liikkuminen ym.

Mutta eiköhän tämä aihe ollu sitten tässä, käyty ja keskusteltu. Seuraavaksi kysyn näitä suoraan asiantuntijoilta.
Saat vielä yhden pätevän huomautuksen:

Ei kannata laskea investointia sen varaan, että keskituotos ja meijeriin toimitettu maito per lehmä nousisi merkittävästi investoinnin jälkeen.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 21.05.18 - klo:09:01
Kyllä voi. Jos tulos on tehty vanhassa navetassa mikä rajoittaa lehmien tuotosta ja kestävyyttä sekä sitä kautta tulosta. Uskon että teemme siksi nyt tappiota koska navetassa on jo liian monta korjauskohdetta, lisäksi on muita syitä mitkä saisi todennäköisesti pihatossa korjattua kuten ruokintaa ja eläinten vapaa liikkuminen ym.

Mutta eiköhän tämä aihe ollu sitten tässä, käyty ja keskusteltu. Seuraavaksi kysyn näitä suoraan asiantuntijoilta.
Saat vielä yhden pätevän huomautuksen:

Ei kannata laskea investointia sen varaan, että keskituotos ja meijeriin toimitettu maito per lehmä nousisi merkittävästi investoinnin jälkeen.

Jossain tapauksessa voit olla oikeassa, mutta näin 15 vuoden kokemuksella osaan arvioida että kun lehmän lähiympäristössä on usea tuotosta ja kestävyyttä rajoittava tekijä ja jos ne saadaan poistettua niin tulos on todennäköisesti ylöspäin.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: antti-x - 21.05.18 - klo:12:36
Kyllä voi. Jos tulos on tehty vanhassa navetassa mikä rajoittaa lehmien tuotosta ja kestävyyttä sekä sitä kautta tulosta. Uskon että teemme siksi nyt tappiota koska navetassa on jo liian monta korjauskohdetta, lisäksi on muita syitä mitkä saisi todennäköisesti pihatossa korjattua kuten ruokintaa ja eläinten vapaa liikkuminen ym.

Mutta eiköhän tämä aihe ollu sitten tässä, käyty ja keskusteltu. Seuraavaksi kysyn näitä suoraan asiantuntijoilta.
Saat vielä yhden pätevän huomautuksen:

Ei kannata laskea investointia sen varaan, että keskituotos ja meijeriin toimitettu maito per lehmä nousisi merkittävästi investoinnin jälkeen.

Jossain tapauksessa voit olla oikeassa, mutta näin 15 vuoden kokemuksella osaan arvioida että kun lehmän lähiympäristössä on usea tuotosta ja kestävyyttä rajoittava tekijä ja jos ne saadaan poistettua niin tulos on todennäköisesti ylöspäin.

Jos parsinavetasta siirtyy pihattoon niin luultavimmin tuotos jollain aikavälillä nousee, mutta luultavimmin vasta niillä jotka poikivat siihen uuteen navettaan. Parsinavetan peruja olevat yksilöt eivät oman kokemuksen perusteella sopeudu (varsinkaan jos robottilypsy)  ja seuraavan 2 vuoden aikana poistuu 80%.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Pulu - 21.05.18 - klo:13:27
Kyllä voi. Jos tulos on tehty vanhassa navetassa mikä rajoittaa lehmien tuotosta ja kestävyyttä sekä sitä kautta tulosta. Uskon että teemme siksi nyt tappiota koska navetassa on jo liian monta korjauskohdetta, lisäksi on muita syitä mitkä saisi todennäköisesti pihatossa korjattua kuten ruokintaa ja eläinten vapaa liikkuminen ym.

Mutta eiköhän tämä aihe ollu sitten tässä, käyty ja keskusteltu. Seuraavaksi kysyn näitä suoraan asiantuntijoilta.
Saat vielä yhden pätevän huomautuksen:

Ei kannata laskea investointia sen varaan, että keskituotos ja meijeriin toimitettu maito per lehmä nousisi merkittävästi investoinnin jälkeen.

Jossain tapauksessa voit olla oikeassa, mutta näin 15 vuoden kokemuksella osaan arvioida että kun lehmän lähiympäristössä on usea tuotosta ja kestävyyttä rajoittava tekijä ja jos ne saadaan poistettua niin tulos on todennäköisesti ylöspäin.

Jos parsinavetasta siirtyy pihattoon niin luultavimmin tuotos jollain aikavälillä nousee, mutta luultavimmin vasta niillä jotka poikivat siihen uuteen navettaan. Parsinavetan peruja olevat yksilöt eivät oman kokemuksen perusteella sopeudu (varsinkaan jos robottilypsy)  ja seuraavan 2 vuoden aikana poistuu 80%.

Nää on taas niitä neuvoja millä saadaan laajentajat ostamaan elukoita ja laittaan omat teuraaksi, kun eivät tule muka sopeutumaan. Paskapuhetta sanon minä
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: antti-x - 21.05.18 - klo:13:29
Kyllä voi. Jos tulos on tehty vanhassa navetassa mikä rajoittaa lehmien tuotosta ja kestävyyttä sekä sitä kautta tulosta. Uskon että teemme siksi nyt tappiota koska navetassa on jo liian monta korjauskohdetta, lisäksi on muita syitä mitkä saisi todennäköisesti pihatossa korjattua kuten ruokintaa ja eläinten vapaa liikkuminen ym.

Mutta eiköhän tämä aihe ollu sitten tässä, käyty ja keskusteltu. Seuraavaksi kysyn näitä suoraan asiantuntijoilta.
Saat vielä yhden pätevän huomautuksen:

Ei kannata laskea investointia sen varaan, että keskituotos ja meijeriin toimitettu maito per lehmä nousisi merkittävästi investoinnin jälkeen.

Jossain tapauksessa voit olla oikeassa, mutta näin 15 vuoden kokemuksella osaan arvioida että kun lehmän lähiympäristössä on usea tuotosta ja kestävyyttä rajoittava tekijä ja jos ne saadaan poistettua niin tulos on todennäköisesti ylöspäin.

Jos parsinavetasta siirtyy pihattoon niin luultavimmin tuotos jollain aikavälillä nousee, mutta luultavimmin vasta niillä jotka poikivat siihen uuteen navettaan. Parsinavetan peruja olevat yksilöt eivät oman kokemuksen perusteella sopeudu (varsinkaan jos robottilypsy)  ja seuraavan 2 vuoden aikana poistuu 80%.

Nää on taas niitä neuvoja millä saadaan laajentajat ostamaan elukoita ja laittaan omat teuraaksi, kun eivät tule muka sopeutumaan. Paskapuhetta sanon minä

Olet itse siirtynyt robottilypsyyn parsinavetasta? Meillä meinaan on siirrytty, tuo perustuu vain omaan kokemukseen.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 21.05.18 - klo:13:32
Eihän pihatossa ole pakko robottilypsyä olla.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: antti-x - 21.05.18 - klo:13:33
Eihän pihatossa ole pakko robottilypsyä olla.

Ei, asemalypsyyn parsinavettalehmät on todennäköisesti helpompi ja pienemmin menetyksin totuttaa.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: JD6630 - 21.05.18 - klo:15:31
Parsinavetan lehmillä tuppaa käymään juuri noin kuin antti-x sanoikin pihattoon siirryttäessä.
Sit kun laajentaa ja ostaa lehmiä niin oikein hyvällä tuurilla saa jonkun oikein kivan taudin sinne navettaan heti alkuun.

Eihän pihatossa ole pakko robottilypsyä olla.
Ei varmaan ole, mutta kenellä on varaa asemalypsyyn? Onko jollain olemassa realistisia laskelmia robo vs. asema? Lypsyasemalle kun ei tahdo edes löytyä työntekijää.
Tietenkin jos lypsää itse siihen sairaslomaputkeen asti.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: John Ferguson - 21.05.18 - klo:16:14
Sitten jos eläimet on vielä parsinavettaan jalostettuja (=tuotos tappiin, rakenne mitä sattuu), niin aika nopeaa saa elöimet "ajettua loppuun" pihatossa.

Kun miettii sitäkin pinta-alaa jonka asema vie vs. Robon viemä tila, niin ei voi kuin ihmetellä, kellä on varaa lypsää asemalla. Siihen vielä omat työtunnit päälle ja joku osaava hoitamaan lomituksia, niin jo alkaa ahdistaa.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 21.05.18 - klo:22:28
Parsinavetan lehmillä tuppaa käymään juuri noin kuin antti-x sanoikin pihattoon siirryttäessä.
Sit kun laajentaa ja ostaa lehmiä niin oikein hyvällä tuurilla saa jonkun oikein kivan taudin sinne navettaan heti alkuun.

Eihän pihatossa ole pakko robottilypsyä olla.
Ei varmaan ole, mutta kenellä on varaa asemalypsyyn? Onko jollain olemassa realistisia laskelmia robo vs. asema? Lypsyasemalle kun ei tahdo edes löytyä työntekijää.
Tietenkin jos lypsää itse siihen sairaslomaputkeen asti.
kuultu viljelijältä itseltä, 110 lehmää lypsyasema:"moni ei arvaa miten raskasta lypsy on, olkapäät on kuluneet"
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 22.05.18 - klo:10:37
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 22.05.18 - klo:16:16
Eihän pihatossa ole pakko robottilypsyä olla.

Ei, asemalypsyyn parsinavettalehmät on todennäköisesti helpompi ja pienemmin menetyksin totuttaa.

Parsilehmät pihattoon ja appeelle

-> 9000 kilon tuotos nousee vuodessa välille 10000-10500 ja robohommissa lähelle 11 tonnia.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: ja101 - 23.05.18 - klo:07:26
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 23.05.18 - klo:08:13
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: ja101 - 24.05.18 - klo:06:56
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 24.05.18 - klo:07:36
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: ja101 - 24.05.18 - klo:07:45
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 24.05.18 - klo:09:59
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 24.05.18 - klo:13:44
Mitä te oikein horajatte...?? Hyvä jos edes pystyy itselleen pientä palkkaa keräämään tällä alalla. Ei pysty laskemaan työntekijää siihen lisäksi. Työntekijällä voi olla isompi palkkavaatimus kuin yrittäjällä. Lisäksi mukaan tulee työnantajan vastuut ja palkanlaskentakulut. Helppo se on kirjoitella että työntekijä(t) tekisi hommat ja itse katselis päältä, mutta se ei vähentäisi työtä kun se vaatii ainakin toisen yrittäjän aikaa työnohjaukseen. Lisäksi koneille pitäisi hankkia kalliit rikkovakuutukset. En näe yhtään että työntekijä kannattaa, päinvastoin se voi syöstää koko tilan. Varsinkin heti ison investoinnin jälkeen tuskin jää työntekijälle mitään ylimääräistä. Nyt on nimenomaan puhuttu että vaikeuksissa ovat isommat tilat - eli ne joilla on työntekijöitä. Yrittäjän työpanos on yleensä 1.5 verrattuna työntekijään eli työntekijä tekee aina vähemmän. Lisäksi hyvän työntekijän saaminen on sellaista tuurinkauppaa että sen varaan ei voi laskea. Muutamia lomittajia olen haastatellut jotka ovat tehneet muutakin kun kunnanlomitusta, niin ovat vastanneet etteivät mene tiloille töihin koska ne ei pysty maksamaan sitä mitä lomittajana saa ja se on varmaan täysin totta.


 Jos ajatellaan että tehdään työpaikka esim. kahdelle aikuiselle niin työmäärä täytyy mitoittaa niin että siitä selviää. ( Mahdollisesti apuvoimia voi saada kahdesta teini-ikään tulevasta lapsesta, mutta sen varaan ei lasketa).
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: JD6630 - 24.05.18 - klo:17:50
Jos yrittäjän tienaa vähemmän kuin maatalousalan työntekijä, niin eiköhän silloin ole aika laittaa lehmät autoon ja ovi säppiin.

Eikai millään muotoa voi saada järkeväksi tehdä niin pientä uutta navettaa, että siellä ei tarvittaisi yhtään työntekijää?
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: antti-x - 24.05.18 - klo:18:04
Jos yrittäjän tienaa vähemmän kuin maatalousalan työntekijä, niin eiköhän silloin ole aika laittaa lehmät autoon ja ovi säppiin.

Eikai millään muotoa voi saada järkeväksi tehdä niin pientä uutta navettaa, että siellä ei tarvittaisi yhtään työntekijää?

Rusinalla on vahva usko siihen ,että se mikä toimi 15 vuotta sitten, toimii edelleen ihan yhtä hyvin...

(toki jo 15 vuotta sitten olisi mieluummin kannattanut rakentaa yli 100 lehmän navetta, niillä jotka tekivät menee keskimäärin aika hyvin)
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 24.05.18 - klo:18:34
Jos yrittäjän tienaa vähemmän kuin maatalousalan työntekijä, niin eiköhän silloin ole aika laittaa lehmät autoon ja ovi säppiin.

Eikai millään muotoa voi saada järkeväksi tehdä niin pientä uutta navettaa, että siellä ei tarvittaisi yhtään työntekijää?

Rusinalla on vahva usko siihen ,että se mikä toimi 15 vuotta sitten, toimii edelleen ihan yhtä hyvin...

(toki jo 15 vuotta sitten olisi mieluummin kannattanut rakentaa yli 100 lehmän navetta, niillä jotka tekivät menee keskimäärin aika hyvin)

Älä huoli kaikki lasketetaan ulkopuolisella ja varmaan pankillakin on joku mielipide että mitä tehdään ja minkä kokoista jos edes tehdään. Tuskin nyt niin pientä tarvii tehdä ettei selvitä, että kiitos vaan huolenpidosta. Eikä varmaan ole mitään ainutlaatuista pärjätä ilman työntekijää. En tiedä nyt yhtään paikkaa missä tarvitaan työntekijää alle 70 lehmän pihattoon.  Tietenkin jos on varaa maksaa se lysti; 1 työntekijä vie noin 30- 35 lehmän tuoton, että laskekaa siitä mitenkä se kannattaa.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: +200 - 24.05.18 - klo:19:58
Jos yrittäjän tienaa vähemmän kuin maatalousalan työntekijä, niin eiköhän silloin ole aika laittaa lehmät autoon ja ovi säppiin.

Eikai millään muotoa voi saada järkeväksi tehdä niin pientä uutta navettaa, että siellä ei tarvittaisi yhtään työntekijää?

Rusinalla on vahva usko siihen ,että se mikä toimi 15 vuotta sitten, toimii edelleen ihan yhtä hyvin...

(toki jo 15 vuotta sitten olisi mieluummin kannattanut rakentaa yli 100 lehmän navetta, niillä jotka tekivät menee keskimäärin aika hyvin)

Älä huoli kaikki lasketetaan ulkopuolisella ja varmaan pankillakin on joku mielipide että mitä tehdään ja minkä kokoista jos edes tehdään. Tuskin nyt niin pientä tarvii tehdä ettei selvitä, että kiitos vaan huolenpidosta. Eikä varmaan ole mitään ainutlaatuista pärjätä ilman työntekijää. En tiedä nyt yhtään paikkaa missä tarvitaan työntekijää alle 70 lehmän pihattoon.  Tietenkin jos on varaa maksaa se lysti; 1 työntekijä vie noin 30- 35 lehmän tuoton, että laskekaa siitä mitenkä se kannattaa.
Kyllä me tarvitaan 8) Vaikka on ropokin. Ja kannattaa pelottavan hyvin.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: JD6630 - 24.05.18 - klo:20:13
Jos yrittäjän tienaa vähemmän kuin maatalousalan työntekijä, niin eiköhän silloin ole aika laittaa lehmät autoon ja ovi säppiin.

Eikai millään muotoa voi saada järkeväksi tehdä niin pientä uutta navettaa, että siellä ei tarvittaisi yhtään työntekijää?

Rusinalla on vahva usko siihen ,että se mikä toimi 15 vuotta sitten, toimii edelleen ihan yhtä hyvin...

(toki jo 15 vuotta sitten olisi mieluummin kannattanut rakentaa yli 100 lehmän navetta, niillä jotka tekivät menee keskimäärin aika hyvin)

Älä huoli kaikki lasketetaan ulkopuolisella ja varmaan pankillakin on joku mielipide että mitä tehdään ja minkä kokoista jos edes tehdään. Tuskin nyt niin pientä tarvii tehdä ettei selvitä, että kiitos vaan huolenpidosta. Eikä varmaan ole mitään ainutlaatuista pärjätä ilman työntekijää. En tiedä nyt yhtään paikkaa missä tarvitaan työntekijää alle 70 lehmän pihattoon.  Tietenkin jos on varaa maksaa se lysti; 1 työntekijä vie noin 30- 35 lehmän tuoton, että laskekaa siitä mitenkä se kannattaa.
Onneksi tuo 30 lehmän tuotto ei ole paljon nykypäivänä ;D

Koko asenteesi on sellainen, että miksi edes kyselet yhtään mitään täällä? Huomaa heti, että olet päättänyt hakata päätä seinään siihen asti, että pääset(te) siitä läpi (eli siis keksiä keino saada se uusi navetta, hinnalla millä hyvänsä). Antti-x tuossa ylempänä totesikin jo hyvin.

E: Kyllä se aika alkaa vaan olla sellainen, että ei jokaisella maajussilla automaattisesti ole mahdollisuutta rakentaa sitä navettaa, jos haluaa niin tehdä.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: John Ferguson - 24.05.18 - klo:21:55
Ylpeys ja "minä itse" - henki on vienyt monta viljelijää ennenaikaiseen hautaan, se kannattaa pitää mielessä kun huutelee työvoiman tarpeettomuudesta.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Maakalle - 24.05.18 - klo:22:43
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.

55 tuntia saa maataloustyöntekijällä töitä viikossa viikon ajan teettää, jos näin on paikallisesti so*****.

Oleellisempaa on kyllä päivittäinen vaadittava työaika työpaikalla. 6 tuntia päivässä 7 päivää viikossa on vasta 42 tuntia. En ymmärrä miksi rakentaisi eläinyksikköä jota aikoo osin itse yksin pyörittää, jos rutiineihin menee yli kuusi tuntia.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: -SS- - 24.05.18 - klo:23:13
oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.

Tuo Terminatorin mainitsema työaika tekisi vain noin 28 viikkotuntia. Ei tuo ole mikään lain vaatima maksimityöaika, vaan olisi k yllä tehtaan itse tekemä päätös ampua itseään nilkkaan. Lohjalla on useita firmoja, jotka tekevät 12,5-tuntista siten , että ma-ke toinen vuoro ja to-la toinen vuoro. Siinä tulee 37,5 viikkotuntia keskimäärin, ja sunnuntait väistetään.

Edit. Terminator muisti väärin. Se vuorojärjestelmä menee näin
Esim.
Päivä 1. 06-18
Päivä 2. 06-18
Päivä 3. 18-06
Päivä 4. 18-06
Päivä 5. Lepo
Päivä 6. Vapaa
Päivä 7. vapaa
Päivä 8  Vapaa
Päivä 9. Vapaa
Päivä 10. Vapaa

Tätä kiertoa tehdään jatkuvana ryhmät vuoroin aamu/ilta ja vuoroin ilta/aamu ja vuoroin vapaavuorolla , entisen 5-vuorojärjestelmän sijasta

Työtunnit 10 vuorokauden aikana  48. Kuukaudessa 144
5-vuorojärjestelmässä työtunnit ovat 144 kuukaudessa.

-SS-
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Tapani - 25.05.18 - klo:06:23
Tuhanneksi vujeksihan nuita nykysie näytetään tekevän ja käytössä lienevät parikymmnet'vuotta, enimmillään

Juur näin. Ihmettelen sitä että miksi sen navetan pitäisi kestää isältä pojalle kun tällä alalla ei huomisesta tiedä ja navettatekniikka menee koko ajan eteenpäin.. Toisaalta ei tässä voi jäädä ihmettelemään vaan täytyy miettiä miten tästä eteenpäin.

Mää ihmettelen kuka noi betoninavetat sitten joskus purkaa kun niiden käyttöikä loppuu. Ja mihin jätelaitokseen se romu joudutaan kuljettamaan.
Pohjolan Purkutyö Oy  ilomantsista :)
Viime kesä purkivat täällä isohkon ruokala- ja asuntolarakennuksen. Hinta 150 000 euroa. Betonin murskasivat kahmarilla pieniksi ja ajoivat penkkaan täytemaaksi raudoituksen poiston jälkeen. Raudat meni Stenalle.

Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: +200 - 25.05.18 - klo:07:06
oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.

Tuo Terminatorin mainitsema työaika tekisi vain noin 28 viikkotuntia. Ei tuo ole mikään lain vaatima maksimityöaika, vaan olisi k yllä tehtaan itse tekemä päätös ampua itseään nilkkaan. Lohjalla on useita firmoja, jotka tekevät 12,5-tuntista siten , että ma-ke toinen vuoro ja to-la toinen vuoro. Siinä tulee 37,5 viikkotuntia keskimäärin, ja sunnuntait väistetään.

Edit. Terminator muisti väärin. Se vuorojärjestelmä menee näin
Esim.
Päivä 1. 06-18
Päivä 2. 06-18
Päivä 3. 18-06
Päivä 4. 18-06
Päivä 5. Lepo
Päivä 6. Vapaa
Päivä 7. vapaa
Päivä 8  Vapaa
Päivä 9. Vapaa
Päivä 10. Vapaa

Tätä kiertoa tehdään jatkuvana ryhmät vuoroin aamu/ilta ja vuoroin ilta/aamu ja vuoroin vapaavuorolla , entisen 5-vuorojärjestelmän sijasta

Työtunnit 10 vuorokauden aikana  48. Kuukaudessa 144
5-vuorojärjestelmässä työtunnit ovat 144 kuukaudessa.

-SS-
Meillä on työntekijä 8tuntia päiväs ja 5 päivää viikos.Ylitöitä ei 8vuoteen juurikaan ole teetetty.Ja viikonloppuja erittäin harvoin.
Renki tekee muutakin kuin navettatöitä.
Näin kesäaikaan muuten huomaa kuinka vähän 8 tuntia päivästä onkaan.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: ja101 - 25.05.18 - klo:07:09
Mitä te oikein horajatte...?? Hyvä jos edes pystyy itselleen pientä palkkaa keräämään tällä alalla. Ei pysty laskemaan työntekijää siihen lisäksi. Työntekijällä voi olla isompi palkkavaatimus kuin yrittäjällä. Lisäksi mukaan tulee työnantajan vastuut ja palkanlaskentakulut. Helppo se on kirjoitella että työntekijä(t) tekisi hommat ja itse katselis päältä, mutta se ei vähentäisi työtä kun se vaatii ainakin toisen yrittäjän aikaa työnohjaukseen. Lisäksi koneille pitäisi hankkia kalliit rikkovakuutukset. En näe yhtään että työntekijä kannattaa, päinvastoin se voi syöstää koko tilan. Varsinkin heti ison investoinnin jälkeen tuskin jää työntekijälle mitään ylimääräistä. Nyt on nimenomaan puhuttu että vaikeuksissa ovat isommat tilat - eli ne joilla on työntekijöitä. Yrittäjän työpanos on yleensä 1.5 verrattuna työntekijään eli työntekijä tekee aina vähemmän. Lisäksi hyvän työntekijän saaminen on sellaista tuurinkauppaa että sen varaan ei voi laskea. Muutamia lomittajia olen haastatellut jotka ovat tehneet muutakin kun kunnanlomitusta, niin ovat vastanneet etteivät mene tiloille töihin koska ne ei pysty maksamaan sitä mitä lomittajana saa ja se on varmaan täysin totta.


 Jos ajatellaan että tehdään työpaikka esim. kahdelle aikuiselle niin työmäärä täytyy mitoittaa niin että siitä selviää. ( Mahdollisesti apuvoimia voi saada kahdesta teini-ikään tulevasta lapsesta, mutta sen varaan ei lasketa).

Ei siinä senkun teette. Itse kuitenkin katsoisin sitä kokoluokkaa sen verran suuremmaksi, että se kattaa sen työntekijän. Siinä on äkkiä loppu jos pitää 7 päivää viikossa lypsää lehmiä, vaikka näin varmasti monessa paikassa on tehty jo vuosikymmeniä.

Meillä on ihan sama täällä sikapuolella. Nykyinen kokoluokka on sellainen, että kyllähän sitä tällä pärjätään niinkuin pärjätään, mutta kiireajasta kärsivät sikalatyöt ja taas muulloin kärsivät muut työt ja vapaata ei ole. Tai siis sellaista vapaata, että voisit vaikka viikonlopuksi lähteä johonkin. Hölmön tuntuistahan se on mutta jos tuplaisi eläinmäärän niin tuolla saisi katettua sen työntekijän palkan samoin kuin saisi itselle sitä vapaata silloin tällöin ja kaikki työt tulisi paremmin tehtyä.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: navettapiika - 25.05.18 - klo:07:14
Mitä te oikein horajatte...?? Hyvä jos edes pystyy itselleen pientä palkkaa keräämään tällä alalla. Ei pysty laskemaan työntekijää siihen lisäksi. Työntekijällä voi olla isompi palkkavaatimus kuin yrittäjällä. Lisäksi mukaan tulee työnantajan vastuut ja palkanlaskentakulut. Helppo se on kirjoitella että työntekijä(t) tekisi hommat ja itse katselis päältä, mutta se ei vähentäisi työtä kun se vaatii ainakin toisen yrittäjän aikaa työnohjaukseen. Lisäksi koneille pitäisi hankkia kalliit rikkovakuutukset. En näe yhtään että työntekijä kannattaa, päinvastoin se voi syöstää koko tilan. Varsinkin heti ison investoinnin jälkeen tuskin jää työntekijälle mitään ylimääräistä. Nyt on nimenomaan puhuttu että vaikeuksissa ovat isommat tilat - eli ne joilla on työntekijöitä. Yrittäjän työpanos on yleensä 1.5 verrattuna työntekijään eli työntekijä tekee aina vähemmän. Lisäksi hyvän työntekijän saaminen on sellaista tuurinkauppaa että sen varaan ei voi laskea. Muutamia lomittajia olen haastatellut jotka ovat tehneet muutakin kun kunnanlomitusta, niin ovat vastanneet etteivät mene tiloille töihin koska ne ei pysty maksamaan sitä mitä lomittajana saa ja se on varmaan täysin totta.


 Jos ajatellaan että tehdään työpaikka esim. kahdelle aikuiselle niin työmäärä täytyy mitoittaa niin että siitä selviää. ( Mahdollisesti apuvoimia voi saada kahdesta teini-ikään tulevasta lapsesta, mutta sen varaan ei lasketa).

Ei siinä senkun teette. Itse kuitenkin katsoisin sitä kokoluokkaa sen verran suuremmaksi, että se kattaa sen työntekijän. Siinä on äkkiä loppu jos pitää 7 päivää viikossa lypsää lehmiä, vaikka näin varmasti monessa paikassa on tehty jo vuosikymmeniä.

Meillä on ihan sama täällä sikapuolella. Nykyinen kokoluokka on sellainen, että kyllähän sitä tällä pärjätään niinkuin pärjätään, mutta kiireajasta kärsivät sikalatyöt ja taas muulloin kärsivät muut työt ja vapaata ei ole. Tai siis sellaista vapaata, että voisit vaikka viikonlopuksi lähteä johonkin. Hölmön tuntuistahan se on mutta jos tuplaisi eläinmäärän niin tuolla saisi katettua sen työntekijän palkan samoin kuin saisi itselle sitä vapaata silloin tällöin ja kaikki työt tulisi paremmin tehtyä.
Sellainenkin ikävä asia kannattaa aina ottaa huomioon, ettei tuo kunto lisäänny, vaan tasaisen tappavaan tahtiin huononee. Jos oikein tingalle laskee tuon oman jaksamisen niin siinä on äkkiä hätä muuallakin kuin kädessä.
Lomitusjärjestelmän varaan en enää laskisi mitään, siihen on tulossa lähivuosinakin muutoksia ja mitään niin epävarmaa ei ole, kuin lomittajilla tilan pyörittäminen.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: sorkkis - 25.05.18 - klo:07:42
Mitä te oikein horajatte...?? Hyvä jos edes pystyy itselleen pientä palkkaa keräämään tällä alalla. Ei pysty laskemaan työntekijää siihen lisäksi. Työntekijällä voi olla isompi palkkavaatimus kuin yrittäjällä. Lisäksi mukaan tulee työnantajan vastuut ja palkanlaskentakulut. Helppo se on kirjoitella että työntekijä(t) tekisi hommat ja itse katselis päältä, mutta se ei vähentäisi työtä kun se vaatii ainakin toisen yrittäjän aikaa työnohjaukseen. Lisäksi koneille pitäisi hankkia kalliit rikkovakuutukset. En näe yhtään että työntekijä kannattaa, päinvastoin se voi syöstää koko tilan. Varsinkin heti ison investoinnin jälkeen tuskin jää työntekijälle mitään ylimääräistä. Nyt on nimenomaan puhuttu että vaikeuksissa ovat isommat tilat - eli ne joilla on työntekijöitä. Yrittäjän työpanos on yleensä 1.5 verrattuna työntekijään eli työntekijä tekee aina vähemmän. Lisäksi hyvän työntekijän saaminen on sellaista tuurinkauppaa että sen varaan ei voi laskea. Muutamia lomittajia olen haastatellut jotka ovat tehneet muutakin kun kunnanlomitusta, niin ovat vastanneet etteivät mene tiloille töihin koska ne ei pysty maksamaan sitä mitä lomittajana saa ja se on varmaan täysin totta.


 Jos ajatellaan että tehdään työpaikka esim. kahdelle aikuiselle niin työmäärä täytyy mitoittaa niin että siitä selviää. ( Mahdollisesti apuvoimia voi saada kahdesta teini-ikään tulevasta lapsesta, mutta sen varaan ei lasketa).

Ei siinä senkun teette. Itse kuitenkin katsoisin sitä kokoluokkaa sen verran suuremmaksi, että se kattaa sen työntekijän. Siinä on äkkiä loppu jos pitää 7 päivää viikossa lypsää lehmiä, vaikka näin varmasti monessa paikassa on tehty jo vuosikymmeniä.

Meillä on ihan sama täällä sikapuolella. Nykyinen kokoluokka on sellainen, että kyllähän sitä tällä pärjätään niinkuin pärjätään, mutta kiireajasta kärsivät sikalatyöt ja taas muulloin kärsivät muut työt ja vapaata ei ole. Tai siis sellaista vapaata, että voisit vaikka viikonlopuksi lähteä johonkin. Hölmön tuntuistahan se on mutta jos tuplaisi eläinmäärän niin tuolla saisi katettua sen työntekijän palkan samoin kuin saisi itselle sitä vapaata silloin tällöin ja kaikki työt tulisi paremmin tehtyä.
Sellainenkin ikävä asia kannattaa aina ottaa huomioon, ettei tuo kunto lisäänny, vaan tasaisen tappavaan tahtiin huononee. Jos oikein tingalle laskee tuon oman jaksamisen niin siinä on äkkiä hätä muuallakin kuin kädessä.
Lomitusjärjestelmän varaan en enää laskisi mitään, siihen on tulossa lähivuosinakin muutoksia ja mitään niin epävarmaa ei ole, kuin lomittajilla tilan pyörittäminen.
Totta .
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maraani - 25.05.18 - klo:08:05
Meillä on työntekijä 8tuntia päiväs ja 5 päivää viikos.Ylitöitä ei 8vuoteen juurikaan ole teetetty.Ja viikonloppuja erittäin harvoin.
Renki tekee muutakin kuin navettatöitä.
Näin kesäaikaan muuten huomaa kuinka vähän 8 tuntia päivästä onkaan.
Toinen esimerkki. Perheestä on kaks kossia samassa paikassa maataloustyössä (lypsylehmiä, lihasonneja). Talvella tekevät suht normaalia työaikaa, viikonloput vapaat. Toinen kun asuu vielä meidän kodissa, niin oon huomannu, että nyt kun on jo jonkinlainen sesonki, niin on reissussa 10-12 tuntia. Puoli tuntia matkoihin ja luultavasti tunnin ruokkiksen pitävät päivällä, että ehtivät käydä baarissa syömässä. Rehuaikaan taitaa päivään tulla pari tuntia vielä lisää. Yli 40 tuntia viikossa siis koko ajan.

Muoks. Tuolla on aika paljon on rakennustyötä tehty parin viimeisen vuoden aikana, sekin selittää työmäärää.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 25.05.18 - klo:17:25
Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 25.05.18 - klo:20:56
oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.

Tuo Terminatorin mainitsema työaika tekisi vain noin 28 viikkotuntia. Ei tuo ole mikään lain vaatima maksimityöaika, vaan olisi k yllä tehtaan itse tekemä päätös ampua itseään nilkkaan. Lohjalla on useita firmoja, jotka tekevät 12,5-tuntista siten , että ma-ke toinen vuoro ja to-la toinen vuoro. Siinä tulee 37,5 viikkotuntia keskimäärin, ja sunnuntait väistetään.

Edit. Terminator muisti väärin. Se vuorojärjestelmä menee näin
Esim.
Päivä 1. 06-18
Päivä 2. 06-18
Päivä 3. 18-06
Päivä 4. 18-06
Päivä 5. Lepo
Päivä 6. Vapaa
Päivä 7. vapaa
Päivä 8  Vapaa
Päivä 9. Vapaa
Päivä 10. Vapaa

Tätä kiertoa tehdään jatkuvana ryhmät vuoroin aamu/ilta ja vuoroin ilta/aamu ja vuoroin vapaavuorolla , entisen 5-vuorojärjestelmän sijasta

Työtunnit 10 vuorokauden aikana  48. Kuukaudessa 144
5-vuorojärjestelmässä työtunnit ovat 144 kuukaudessa.

-SS-

Kyllä siinä on lepo 2 ja 3 välissä.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: nihtimäki - 25.05.18 - klo:22:04
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.
  Jaahas terminator2.............. Palkollisen työtunnit voivat olla myös n40tuntia/vk/ 161tuntia kk. ja ylityöt max 250tuntia vuodessa ja työntekijän suostumuksella sopimalla +80tuntia lisäksi eli max ylityöt ovat 330tuntia vuodessa. Itsellä tähän mennessä 190 tuntia ylitöitä, yleensä tehnyt kaikki tunnit, osan otan palkkana ja osan vapaana. IKINÄ ei pitäisi yleistää yhden firman mukaan kaikkia. Toki vaivanpalkkaakin pitää olla palkassa, jos paljon ylitöitä.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: +200 - 26.05.18 - klo:07:53
Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.
Lomaoikeis mihinkään katoa :o
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 26.05.18 - klo:08:15
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.
  Jaahas terminator2.............. Palkollisen työtunnit voivat olla myös n40tuntia/vk/ 161tuntia kk. ja ylityöt max 250tuntia vuodessa ja työntekijän suostumuksella sopimalla +80tuntia lisäksi eli max ylityöt ovat 330tuntia vuodessa. Itsellä tähän mennessä 190 tuntia ylitöitä, yleensä tehnyt kaikki tunnit, osan otan palkkana ja osan vapaana. IKINÄ ei pitäisi yleistää yhden firman mukaan kaikkia. Toki vaivanpalkkaakin pitää olla palkassa, jos paljon ylitöitä.

Mitään yleistä. Toin vain esille että miten menee jos palkkaa työntekiän. Käytännössä yksi kokoaikainen on kaksi työntekiää kun vapaat ja muut huomioidaan.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: ja101 - 26.05.18 - klo:09:00
Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.

No juu ei tietysti ensimmäisenä se työntekijä ole siinä listalla, mutta kannattaa ottaa mukaan niihin laskelmiin mitä palkkaaminen maksaa. Ja kyllä itse pitäisin sitä aika kynnyskysymyksenä. Vaikka nyt tuntuu, että kyllähän sitä omalla porukalla tehdään, mutta sitä kun tekee päivästä toiseen niin alkaa äkkiä tulemaan toisiin ajatuksiin. Aluksi voi tietysti tehdä omineen ja käyttää lomitusta jos vielä on lomitus voimissaan, mutta jatkossa lomitus varmaan ajetaan alas tai ainakin sen saamista rajataan tai vaikeutetaan. Mutta ehdottomasti tulevaisuudessa kannattaa työntekijää miettiä. Asiaa auttaa tietysti jos omistaja pariskunta voivat lomailla erikseen niin silloin joku apulainen kun vain on apuna niin varmaan onnistuu.

Kaikilla ei todellakaan ole työntekijöitä, mutta itse olen huomannut, että voi kumpa olisi. Kokoluokka ei vain riitä kokopäiväiseen työntekijään. Ja niinkuin aiemmin kirjoitin niin tuplata varmaan pitäisi niin sitten voisi sen työntekijän palkata. Tosin tuplauksesta saatava tulo menisi työntekijän palkkaan ja investointikin pitäisi vielä maksaa jollain. Eli pakkoraossa ollaan.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 26.05.18 - klo:09:17
Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.

No juu ei tietysti ensimmäisenä se työntekijä ole siinä listalla, mutta kannattaa ottaa mukaan niihin laskelmiin mitä palkkaaminen maksaa. Ja kyllä itse pitäisin sitä aika kynnyskysymyksenä. Vaikka nyt tuntuu, että kyllähän sitä omalla porukalla tehdään, mutta sitä kun tekee päivästä toiseen niin alkaa äkkiä tulemaan toisiin ajatuksiin. Aluksi voi tietysti tehdä omineen ja käyttää lomitusta jos vielä on lomitus voimissaan, mutta jatkossa lomitus varmaan ajetaan alas tai ainakin sen saamista rajataan tai vaikeutetaan. Mutta ehdottomasti tulevaisuudessa kannattaa työntekijää miettiä. Asiaa auttaa tietysti jos omistaja pariskunta voivat lomailla erikseen niin silloin joku apulainen kun vain on apuna niin varmaan onnistuu.

Kaikilla ei todellakaan ole työntekijöitä, mutta itse olen huomannut, että voi kumpa olisi. Kokoluokka ei vain riitä kokopäiväiseen työntekijään. Ja niinkuin aiemmin kirjoitin niin tuplata varmaan pitäisi niin sitten voisi sen työntekijän palkata. Tosin tuplauksesta saatava tulo menisi työntekijän palkkaan ja investointikin pitäisi vielä maksaa jollain. Eli pakkoraossa ollaan.

Työntekiälle pitää käytännössä huomioida se 50-60k€ vuodessa. Meillä laskettiin 2 robon yksikköä ja siihen sisällytettiin työntekiä isäntäväen lisäksi. Ilman luomua ja EHK:ta homma piti päällään ennen maidonhinnan tiputusta 8000 litran maitotuotoksella 140 lehmällä ja 37,5 sentin hinnalla. Tuotos olisi noussut 3 vuotena investoinista siihen 140 lehmään ja kahtena viimeisenä vuotena 5 vuodesta keskituotos olisi ollut 9500 litraa.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 26.05.18 - klo:09:43
Kannattaa muistaa, kun laajennetaan 30 le 140 jne. Sitä lietettä ja rehua täytyy myös ajaa enemmän. Sitten kun huomioidaan tilusrskenne keskimäärin, niin hauskaahan siitä ei tule monestikaan. tehkää ne navetat oikeasti hyvien peltojen viereen, tai keskelle.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 26.05.18 - klo:10:21
Tässä keskustelussa mielenkiintoisinta on se, että ihan samoja juttuja pohdittiin kun maidon hinta oli sen 43 snt/kilo+tuet.. Silläkään hinnalla pienen kopin rakentamisessa ei ollut mieltä. Miksi rahoittajat muuttaisivat mieltään kun hinta koko ajan vielä putoaa
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: JD6630 - 26.05.18 - klo:10:24
Työntekiälle pitää käytännössä huomioida se 50-60k€ vuodessa. Meillä laskettiin 2 robon yksikköä ja siihen sisällytettiin työntekiä isäntäväen lisäksi. Ilman luomua ja EHK:ta homma piti päällään ennen maidonhinnan tiputusta 8000 litran maitotuotoksella 140 lehmällä ja 37,5 sentin hinnalla. Tuotos olisi noussut 3 vuotena investoinista siihen 140 lehmään ja kahtena viimeisenä vuotena 5 vuodesta keskituotos olisi ollut 9500 litraa.
Kerro toki lisää, että miten maataloustyöntekijään voi saada menemään noin paljon rahaa vuodessa? Siis niillä sun 40 viikkotunnilla.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: sorkkis - 26.05.18 - klo:11:45
Tässä keskustelussa mielenkiintoisinta on se, että ihan samoja juttuja pohdittiin kun maidon hinta oli sen 43 snt/kilo+tuet.. Silläkään hinnalla pienen kopin rakentamisessa ei ollut mieltä. Miksi rahoittajat muuttaisivat mieltään kun hinta koko ajan vielä putoaa

Paljonko putoaa . Kuuluu olevan nousussa parilla meijerillä .

Heitit kyllä ihan mielenkiintoisen pointin . Tila missä on peltoa reippaasti saa lainaa helpommin edellyttäen lyhennyksiä hoidetaan .
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 26.05.18 - klo:11:52
Ne tekee navetan jotka pystyy, muu on turhaa mussutusta. Muutama reunaehto täytyy olla kunnossa:
1. Vakavaraisuus
2.Omaa peltoa riittävästi
3.Osoitus omasta ammattitaidosta
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 26.05.18 - klo:11:57
Työntekiälle pitää käytännössä huomioida se 50-60k€ vuodessa. Meillä laskettiin 2 robon yksikköä ja siihen sisällytettiin työntekiä isäntäväen lisäksi. Ilman luomua ja EHK:ta homma piti päällään ennen maidonhinnan tiputusta 8000 litran maitotuotoksella 140 lehmällä ja 37,5 sentin hinnalla. Tuotos olisi noussut 3 vuotena investoinista siihen 140 lehmään ja kahtena viimeisenä vuotena 5 vuodesta keskituotos olisi ollut 9500 litraa.
Kerro toki lisää, että miten maataloustyöntekijään voi saada menemään noin paljon rahaa vuodessa? Siis niillä sun 40 viikkotunnilla.

No jos on ajateltu että virallisena palkataan että se sisältää sivukulut ja sen että on koko ajan työntekijä 5 päivänä viikossa+ ne viikonloput kun isäntäväki on lomalla.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 26.05.18 - klo:12:02
Nämä nykyiset pihatot ovat niin helpon näköisiä hoitaa että 2-robon pihaton hoitaa pariskunta+lomittajat. Muu resurssien tuhlausta.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 26.05.18 - klo:12:08
Nämä nykyiset pihatot ovat niin helpon näköisiä hoitaa että 2-robon pihaton hoitaa pariskunta+lomittajat. Muu resurssien tuhlausta.

Lomitus kyllä loppuu jossain vaiheessa. Sen varaan on turha laskea mitään.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Maakalle - 26.05.18 - klo:12:19
Nämä nykyiset pihatot ovat niin helpon näköisiä hoitaa että 2-robon pihaton hoitaa pariskunta+lomittajat. Muu resurssien tuhlausta.

Toki, jos peltotyöt pääosin ulkoistaa ja lomia pariskunta pitää pääosin eri aikoihin.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 26.05.18 - klo:14:00
Ennemmin pellolle urakoitsija, kuin navettaan työntekijä. Sitten jos pitää lypsää niin tilanne muuttuu, katkeamaton - päivästä toiseen lypsytyö on se mikä rasittaa, sitä ei pariskunta jaksa kauaa.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: JD6630 - 26.05.18 - klo:17:03
Joka paikassa ei välttämättä ole urakoitsijoita saatavilla, työvoimaa taas voi ollakkin.

Maidontuottaja on oikeassa. Investoivilla on monesti jokin harhaluulo siitä, että se lypsy on jotenkin kevyttä hommaa sillä hyvin varustellulla asemalla.
Totuus: ei ole.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: antti-x - 26.05.18 - klo:17:38
Joka paikassa ei välttämättä ole urakoitsijoita saatavilla, työvoimaa taas voi ollakkin.

Maidontuottaja on oikeassa. Investoivilla on monesti jokin harhaluulo siitä, että se lypsy on jotenkin kevyttä hommaa sillä hyvin varustellulla asemalla.
Totuus: ei ole.

Ja kysyntää ja tarjontaa ei vain haluta miettiä yhtään. Ei siis yhtään. Maidolla ei ole sellaista kysyntää että siitä saisi hyvän hinnan. Eikä tule olemaan, luultavasti enää koskaan. Mutta tätä ei haluta miettiä yhtään. Ei yhtään. Sama kuin joku olisi mallasohran viljelijä ja vuokraisi siihen mallasohran viljelyyn lisää alaa hinnalla millä hyvänsä. Kasvattaisi sitä omaa mallasohran viljelyä ihan vaan siksi kun kokee olevansa mallasohran viljeliä jonka pitää viljellä sitä mallasohraa. Vaikka hinta olisi mikä.

Samaan aikaan rakennusmestareille maksetaan jo yhtä paljon kuin lääkäreille, vaikka kyseessä on aika helppo AMK tutkinto eikä 6 vuoden tutkinto sen jälkeen kun on mennyt lukion jälkeen pari vuotta lääkiksen pääsykokeisiin lukemisessa.

Siis ihan oikeasti, sitä maitoa ei tarvita. MAITOA EI TARVITA LISÄÄ. Jos on paljon jo alaan investoitu (löytyy ajanmukaisia rakennuksia jne)  ja laajennus ei paljoa vaadi lisää, niin sitten voi toki kokeilla. Mutta silloinkin on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole investointi tulevaisuuteen, vaan enemmänkin menneisyyden tekohengitykseen.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 26.05.18 - klo:22:49
Suomessa on vielä kysyntää maidolle ja maitotuotteille. Se mitä me täällä touhutaan ei ole paskankaan väliä tilityshintoihin. Keski-Euroopan massiivinen ylituotanto ja samalla kuluttajien ostomuutokset vaikuttivat. Keski-eurooppalaiset eivätmaitoa litki. Tätä tarjonnan ja kysynnän lakia kannattaisi tarjota europpalaisille kollegoille. Niiden ylituotantotavara (lähinnä juusto) tuodaan Suomeen ja täällä syntyy illuusio että tuotamme liikaa ja maidolle ei olisi kysyntää.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 26.05.18 - klo:23:01
Suomessa on vielä kysyntää maidolle ja maitotuotteille. Se mitä me täällä touhutaan ei ole paskankaan väliä tilityshintoihin. Keski-Euroopan massiivinen ylituotanto ja samalla kuluttajien ostomuutokset vaikuttivat. Keski-eurooppalaiset eivätmaitoa litki. Tätä tarjonnan ja kysynnän lakia kannattaisi tarjota europpalaisille kollegoille. Niiden ylituotantotavara (lähinnä juusto) tuodaan Suomeen ja täällä syntyy illuusio että tuotamme liikaa ja maidolle ei olisi kysyntää.
Onhan eturivin jo vedonneet kuluttajiin, mutta ei se vaikuta. Se on ihan sama mitä siellä on, kunhan on halpaa.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Utopiaa - 26.05.18 - klo:23:43
Joka paikassa ei välttämättä ole urakoitsijoita saatavilla, työvoimaa taas voi ollakkin.

Maidontuottaja on oikeassa. Investoivilla on monesti jokin harhaluulo siitä, että se lypsy on jotenkin kevyttä hommaa sillä hyvin varustellulla asemalla.
Totuus: ei ole.

Ja kysyntää ja tarjontaa ei vain haluta miettiä yhtään. Ei siis yhtään. Maidolla ei ole sellaista kysyntää että siitä saisi hyvän hinnan. Eikä tule olemaan, luultavasti enää koskaan. Mutta tätä ei haluta miettiä yhtään. Ei yhtään. Sama kuin joku olisi mallasohran viljelijä ja vuokraisi siihen mallasohran viljelyyn lisää alaa hinnalla millä hyvänsä. Kasvattaisi sitä omaa mallasohran viljelyä ihan vaan siksi kun kokee olevansa mallasohran viljeliä jonka pitää viljellä sitä mallasohraa. Vaikka hinta olisi mikä.

Samaan aikaan rakennusmestareille maksetaan jo yhtä paljon kuin lääkäreille, vaikka kyseessä on aika helppo AMK tutkinto eikä 6 vuoden tutkinto sen jälkeen kun on mennyt lukion jälkeen pari vuotta lääkiksen pääsykokeisiin lukemisessa.

Siis ihan oikeasti, sitä maitoa ei tarvita. MAITOA EI TARVITA LISÄÄ. Jos on paljon jo alaan investoitu (löytyy ajanmukaisia rakennuksia jne)  ja laajennus ei paljoa vaadi lisää, niin sitten voi toki kokeilla. Mutta silloinkin on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole investointi tulevaisuuteen, vaan enemmänkin menneisyyden tekohengitykseen.

Tällä välin Anttix:n työmaalla varmaan puretaan muottilaudoituksia navettalaajennuksen anturamuoteista.   ;D Onhan maidontuotanto aika varma tuotantomuoto ja ainakin omasta mielestä helpoin tapa saada nimi veropörssiin. Itsestä ei ainakaan rakennusmestariksi olisi saatikka lääkäriksi.  :o
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: ja101 - 27.05.18 - klo:08:22
Nämä nykyiset pihatot ovat niin helpon näköisiä hoitaa että 2-robon pihaton hoitaa pariskunta+lomittajat. Muu resurssien tuhlausta.

Toki, jos peltotyöt pääosin ulkoistaa ja lomia pariskunta pitää pääosin eri aikoihin.

Tämä ihmetyttää, että tuota ei oikeasti pohdita vaihtoehtona. Puhutaan vaan, että pitää palkata työntekijä. Ja että ruuhkahuippuina on töitä että ei ehdi tehdä. Ja sitten kuitenkaan sitä yksinkertaisinta konstia ei haluta käyttää? Tässä on lietteen ja kuivalannan levitys ollut ostona 70-luvulta ja 80-luvun lopun jälkeen ei ole ollut omaa kalustoa. Kaikki aina sanovat, että "Ei voi toimia, tulee ongelmia". Tässä sitä odotellessa. Odotteluaikana on kasvinsuojeluruiskutukset ulkostettu ja kylvöt myös. Pahus kun tuota Claysonia hajota mikään, puinteja ei ole ulkoistettu. Vielä.

Mutta jos tulee pääsääntöisesti se 6-8 tunnin päivä joka päivä elukoitten kanssa täyteen. Niin ylivoimaisesti yksinkertaisin keino on ulkoistaa peltotyöt. Teettää urakkamiehillä. Tällöin myös välttää ne eläinpuolen notkahdukset, jotka aiheutuvat siitä, että ei ehditä tai jakseta tehdä töitä eläinpuolella kunnolla. Sieltä eläimistä se raha kuitenkin tulee ja siellä notkahdus voi olla kallis tikki.

Ihmetyttää että kun toi ja101 on ilmeisesti sikamiehiä niin ei ole tätä ajatellut? Niitähän on hyvin porskuttavia isojakin sikayksiköitä, joilla on se 3 hehtaaria peltoa. Ostavat kaiken viljan ja lanta levitetään sopimuspelloille. Kummasti sellainenkin liiketoimintamalli tuntuu toimivan? Johtuneeko siitä, että viljaa saa ostettua halvemmalla kuin on todelliset tuotantokustannukset?

Juu sehän on helppoa kuten viime syksy näytti. Ei saanut puintimiestä mistään, kun puinnit oli jonossa. Muutenkin kaikki mikä on sellaista joka täytyy saada tehtyä ajallaan niin itse en ainakaan oikein luota urakoitsijaan sellaisissa hommissa. Tai ainakin niitä urakoitsijoita täytyisi olla jonossa, että jos yksi ei ehdi niin seuraava sitten ehkä.

Nämä isot sikatilat jolla ei omaa peltoa ole niin olivat ainakin viime syksynä ongelmissa kun kukaan ei halunnut lietettä pelloille kun levityksestä olisi tullut etupäässä sotkemista. Se olikin sitten halpaa hommaa kun paskaa ajettiin yli sataakin kilometriä.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 27.05.18 - klo:08:26
Käytännössä se on sama puhutaanko urakoitsiasta vai työntekijästä. Summa muuttaa vain paikkaa likwissä. Enkä nyt ihan lomittajan varaan sitä Floridan matkaa hirviäis ottaa. Yksi koiranäyttely ja sairaslomaa haetaan.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 27.05.18 - klo:08:39
Edelleen nämä jotka puhuu peltotöiden ulkoistamisesta luottaa lomitusjärjestelmän pysyvyyteen. Mä väitän että seuraava hallitus taas muuttaa nimitystä epäedulisemmaksi tilallisen kannalta.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maraani - 27.05.18 - klo:09:41
Edelleen nämä jotka puhuu peltotöiden ulkoistamisesta luottaa lomitusjärjestelmän pysyvyyteen. Mä väitän että seuraava hallitus taas muuttaa nimitystä epäedulisemmaksi tilallisen kannalta.
Lomitushallintoa on kaavailtu uusien maakuntien tehtäväksi. Maakuntauudistuksen voimaantulo venyy sen verran, että sitä odotellessa ehditään tehdä päätös maatalouslomitustoimen lopettamisesta. Poliittinen paine alasajoon on voimakas.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 27.05.18 - klo:09:47
Edelleen nämä jotka puhuu peltotöiden ulkoistamisesta luottaa lomitusjärjestelmän pysyvyyteen. Mä väitän että seuraava hallitus taas muuttaa nimitystä epäedulisemmaksi tilallisen kannalta.
Lomitushallintoa on kaavailtu uusien maakuntien tehtäväksi. Maakuntauudistuksen voimaantulo venyy sen verran, että sitä odotellessa ehditään tehdä päätös maatalouslomitustoimen lopettamisesta. Poliittinen paine alasajoon on voimakas.

Siksi minä käytinkin laskelmissa työntekijän 50-60k€. Ois kiva päästä joskus vapaalle. Jatkajiakin kiinnostaa enemmän jos voi pitää välillä vapaata.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 27.05.18 - klo:12:09
Joka paikassa ei välttämättä ole urakoitsijoita saatavilla, työvoimaa taas voi ollakkin.

Maidontuottaja on oikeassa. Investoivilla on monesti jokin harhaluulo siitä, että se lypsy on jotenkin kevyttä hommaa sillä hyvin varustellulla asemalla.
Totuus: ei ole.

Ja kysyntää ja tarjontaa ei vain haluta miettiä yhtään. Ei siis yhtään. Maidolla ei ole sellaista kysyntää että siitä saisi hyvän hinnan. Eikä tule olemaan, luultavasti enää koskaan. Mutta tätä ei haluta miettiä yhtään. Ei yhtään. Sama kuin joku olisi mallasohran viljelijä ja vuokraisi siihen mallasohran viljelyyn lisää alaa hinnalla millä hyvänsä. Kasvattaisi sitä omaa mallasohran viljelyä ihan vaan siksi kun kokee olevansa mallasohran viljeliä jonka pitää viljellä sitä mallasohraa. Vaikka hinta olisi mikä.

Samaan aikaan rakennusmestareille maksetaan jo yhtä paljon kuin lääkäreille, vaikka kyseessä on aika helppo AMK tutkinto eikä 6 vuoden tutkinto sen jälkeen kun on mennyt lukion jälkeen pari vuotta lääkiksen pääsykokeisiin lukemisessa.

Siis ihan oikeasti, sitä maitoa ei tarvita. MAITOA EI TARVITA LISÄÄ. Jos on paljon jo alaan investoitu (löytyy ajanmukaisia rakennuksia jne)  ja laajennus ei paljoa vaadi lisää, niin sitten voi toki kokeilla. Mutta silloinkin on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole investointi tulevaisuuteen, vaan enemmänkin menneisyyden tekohengitykseen.

Tällä välin Anttix:n työmaalla varmaan puretaan muottilaudoituksia navettalaajennuksen anturamuoteista.   ;D Onhan maidontuotanto aika varma tuotantomuoto ja ainakin omasta mielestä helpoin tapa saada nimi veropörssiin. Itsestä ei ainakaan rakennusmestariksi olisi saatikka lääkäriksi.  :o

Ei ole minustakaan rakennusalalle. Itseasiassa meillä molemmilla on viimesimmät tutkinnot maatalousalalta ja olisihan se krouvia jättää tilahommat ja pyrkiä palkkahommiin maatalousalalle jossa alkaa työpaikat olee vähissä muutenkin. Tarkemmin ajatellen kuka uskaltaa heittäytyä epävarmoille työmarkkinoille nyt kun työnhaku nykytyöttömillekään ei helppoa ole? Jos pystyy omalla työllä raapimaan elannon omalle perheelle näissä hommissa niin eikö ole perusteltua jatkaa? Tuotantomuotoa voi toki kehittää niin että ottaa mukaan jotain muuta rinnalle. Aika monet saa lisätuloja urakoinnista jos vaan navettatyöt antaa myöden. Joku tia oli hankkinut pastörointilaitteen ja tehnyt juustoja ja myynyt raaka-maitoa. Toki vaatii investointeja sekin.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: navettapiika - 28.05.18 - klo:07:07
Joka paikassa ei välttämättä ole urakoitsijoita saatavilla, työvoimaa taas voi ollakkin.

Maidontuottaja on oikeassa. Investoivilla on monesti jokin harhaluulo siitä, että se lypsy on jotenkin kevyttä hommaa sillä hyvin varustellulla asemalla.
Totuus: ei ole.

Ja kysyntää ja tarjontaa ei vain haluta miettiä yhtään. Ei siis yhtään. Maidolla ei ole sellaista kysyntää että siitä saisi hyvän hinnan. Eikä tule olemaan, luultavasti enää koskaan. Mutta tätä ei haluta miettiä yhtään. Ei yhtään. Sama kuin joku olisi mallasohran viljelijä ja vuokraisi siihen mallasohran viljelyyn lisää alaa hinnalla millä hyvänsä. Kasvattaisi sitä omaa mallasohran viljelyä ihan vaan siksi kun kokee olevansa mallasohran viljeliä jonka pitää viljellä sitä mallasohraa. Vaikka hinta olisi mikä.

Samaan aikaan rakennusmestareille maksetaan jo yhtä paljon kuin lääkäreille, vaikka kyseessä on aika helppo AMK tutkinto eikä 6 vuoden tutkinto sen jälkeen kun on mennyt lukion jälkeen pari vuotta lääkiksen pääsykokeisiin lukemisessa.

Siis ihan oikeasti, sitä maitoa ei tarvita. MAITOA EI TARVITA LISÄÄ. Jos on paljon jo alaan investoitu (löytyy ajanmukaisia rakennuksia jne)  ja laajennus ei paljoa vaadi lisää, niin sitten voi toki kokeilla. Mutta silloinkin on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole investointi tulevaisuuteen, vaan enemmänkin menneisyyden tekohengitykseen.

Tällä välin Anttix:n työmaalla varmaan puretaan muottilaudoituksia navettalaajennuksen anturamuoteista.   ;D Onhan maidontuotanto aika varma tuotantomuoto ja ainakin omasta mielestä helpoin tapa saada nimi veropörssiin. Itsestä ei ainakaan rakennusmestariksi olisi saatikka lääkäriksi.  :o

Ei ole minustakaan rakennusalalle. Itseasiassa meillä molemmilla on viimesimmät tutkinnot maatalousalalta ja olisihan se krouvia jättää tilahommat ja pyrkiä palkkahommiin maatalousalalle jossa alkaa työpaikat olee vähissä muutenkin. Tarkemmin ajatellen kuka uskaltaa heittäytyä epävarmoille työmarkkinoille nyt kun työnhaku nykytyöttömillekään ei helppoa ole? Jos pystyy omalla työllä raapimaan elannon omalle perheelle näissä hommissa niin eikö ole perusteltua jatkaa? Tuotantomuotoa voi toki kehittää niin että ottaa mukaan jotain muuta rinnalle. Aika monet saa lisätuloja urakoinnista jos vaan navettatyöt antaa myöden. Joku tia oli hankkinut pastörointilaitteen ja tehnyt juustoja ja myynyt raaka-maitoa. Toki vaatii investointeja sekin.
Ei muuta kuin pytinkiä suunnittelemaan ja toteuttamaan, jos huonosti käy voi aina siirtyä paremmin kannattaviin sivuelinkeinoihin, kuten tässä on isännnällä ja on vielä vara palkata viisipäiväinen työntekijä navettaan. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.239363
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 28.05.18 - klo:10:00
Valitettavasti kellään ei ole rallikuskin taitoja että joudutaan tyytymään ihan perusarkeen. 😁
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 28.05.18 - klo:11:23
Valitettavasti kellään ei ole rallikuskin taitoja että joudutaan tyytymään ihan perusarkeen. 😁

No jos olisi rallikuskin taidot, niin elukat heti autoon ja pellot kuuselle.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 28.05.18 - klo:11:32
Valitettavasti kellään ei ole rallikuskin taitoja että joudutaan tyytymään ihan perusarkeen. 😁

No jos olisi rallikuskin taidot, niin elukat heti autoon ja pellot kuuselle.
Jospa se onkin niin, että lehmät on niin hyvä bisnes, että voi ajaa rallia?
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: navettapiika - 28.05.18 - klo:11:49
Valitettavasti kellään ei ole rallikuskin taitoja että joudutaan tyytymään ihan perusarkeen. 😁

No jos olisi rallikuskin taidot, niin elukat heti autoon ja pellot kuuselle.
Jospa se onkin niin, että lehmät on niin hyvä bisnes, että voi ajaa rallia?
Tuskin. Ensin tuli ralli, sitten lehmät ja toimittaja-vaimo..eli kyllä rallillakin lehmät hengissä pysyy ja työntekijän pystyy palkkaamaan.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 28.05.18 - klo:11:55
Valitettavasti kellään ei ole rallikuskin taitoja että joudutaan tyytymään ihan perusarkeen. 😁

No jos olisi rallikuskin taidot, niin elukat heti autoon ja pellot kuuselle.
Jospa se onkin niin, että lehmät on niin hyvä bisnes, että voi ajaa rallia?
Tuskin. Ensin tuli ralli, sitten lehmät ja toimittaja-vaimo..eli kyllä rallillakin lehmät hengissä pysyy ja työntekijän pystyy palkkaamaan.
Ei liity tähän, mutta kuvassa näytti parsinavetalta, mutta lehmät oli kuitenkin irti? Nimim. Alkaa hikoiluttaA ajatus laiduntamisen aloituksesta 😅
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 28.05.18 - klo:12:02
Muutama vuosi sitten tämä oli ihan bisnes. Saatiin nostettua elintasoa ja pärjättiin hyvin vaikka velkamäärä oli kaksinkertainen nykytilanteeseen nähden!  Verotettavaa tuloa oli lähes kaksinkertainen määrä.

Mutta jotain muuta on keksittävä, niinkuin edellä mainittiin tuottajahinnat eivät palaa entisiin lukemiin. Kuluttajilla on mennyt luotto homogenoituihin lirumaitoihin. Kuluttajat toivoisi enemmän käsittelemätöntä maitoa, täysrasvaisena. Pastörointi tarvitaan, sillä ilman sitä laajempi myynti ei ole edes sallittua. Yksittäisellä tilalla aloituskustannukset ja lupabyrokratia voi tyssätä homman heti alkuun. Mutta tulevaisuus on sitä että ihmiset haluaa ruokaa mitä on vähän tai ei ollenkaan käsitelty. Hyvä raaka-aine toimii vaikka siitä ei poisteta mitään eikä siihen lisätä mitään. Pikkumeijerit voisi ehkä purkittaa tällaista maitoa, mutta valiolaiset osuuskunnat eivät voi.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: navettapiika - 28.05.18 - klo:13:03
Valitettavasti kellään ei ole rallikuskin taitoja että joudutaan tyytymään ihan perusarkeen. 😁

No jos olisi rallikuskin taidot, niin elukat heti autoon ja pellot kuuselle.
Jospa se onkin niin, että lehmät on niin hyvä bisnes, että voi ajaa rallia?
Tuskin. Ensin tuli ralli, sitten lehmät ja toimittaja-vaimo..eli kyllä rallillakin lehmät hengissä pysyy ja työntekijän pystyy palkkaamaan.
Ei liity tähän, mutta kuvassa näytti parsinavetalta, mutta lehmät oli kuitenkin irti? Nimim. Alkaa hikoiluttaA ajatus laiduntamisen aloituksesta 😅
Kombi-navetta, lehmät viettävät aikansa parsissa ja perseen takana ketju, lypsetään lypsyasemalla. Järisyttävän työläs ja aikaa ottava malli.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: ja101 - 29.05.18 - klo:07:28
Järjestelykysymys? Lietekin on aika lailla ajallaan saatava peltoon, mutta silti edelleen odotellaan sitä että ei toimi, neljäskö vuosikymmen alkaa. Tietysti on tehty järjestelyjä. Sen sijasta, että siinä samassa kylvöruuhkassa, kun kaikki muutkin levittää, niin on siirrytty kasvustolevitykseen oraille. Toimii muuten tosi hyvin. Pellot kantaa, ei ole hirmu kiirus. Ja pääsääntöisesti syksyllä ei enää näe mistä, lietekärry on kulkenut. Paitsi jos on jäänyt levittämättä jäänyt haukipaikka. Mutta  järjestelykysymys tämäkin?
Juu tälläisenä vuotena kasvustolevitys onnistuu, mutta normiksi sitä ei uskalla ottaa. Yksi sopiva ukkoskuuro väärään aikaan niin pellolle ei ole asiaa sotkemaan ja sitten kun on asiaa niin vilja jo liian pitkällä. Ja kasvustolevitystä on meilläkin kokeiltu ja ei se nyt niin hyvin toimi. Liete tahtoo olla liian myöhässä kasvustoon nähden ja näin ravinteet ei ehdi vapautua. Lietteen levityksen tehostaminen vetoletkusysteemillä ja siinä sitten urakoitsijan käyttäminen, mutta urakoitsijoiden taksat ovat sitä luokkaa, että jos motin levitys maksaa 2,5-3 euroa niin se on meillä reilusti yli kympin lasku. Mahdollinen siirtäminen vielä päälle mitä meilläkin on. Miksihän muuten urakoitsijan motti maksaa saman vaunulla kuin vetoletkulla? Letkulla menee kuitenkin parikin sataa mottia tunnissa ja vaunulla täytyy olla jo aika kuski ja pelto vieressä, että pääsee samaan tehoon.

Lainaus
Kylvöt on näillä savilla ehkä se herkin, mutta kun jättää kyntämättä tai tasausäestää riittävän ajoissa niin sen verran monen päivän ikkuna on, että homma toimii. Jopa tällaisena kuivana vuotena. Ruiskutuksille taas on yleensä niin monen päivän ikkuna, että homma onnistuu helposti. SKNän savikkapuoli on herkin ötököiden kanssa. Muuten ei juuri ongelmaa. Jos olet järjestänyt toimivan vesihuollon urakkamiehelle niin äkkiäkös tuolla leveällä ruiskulla homman hoitaa. Mutta vaatii itseltäkin tietty. Järjestelykysymyksiä taas.
Paljon lasketaan näille hintaa? Jos laskee ei edes millään korkeilla hinnoilla niin yli pari kymppiä tulee noille hintaa. Nyt sitten kaikkiaan mennyt se yli kolmekymppiä pitkän matkaa.
 

Ja aina voi sattua poikkeuksellisia oloja. Se että paljonko on valmis sijoittamaan rahaa, että kaikissa mahdollisissa oloissa homma hoituu? Tiedän tiloja, jotka ovat mitoittaneet puintikaluston niin, että joka kymmenes vuosi kaikki voisi jäädä peltoon ja silti homma on taloudellisesti kannattavampaa, kuin ylimitoittaa kalusto niin, että varmasti selvitään. Mutta tämä puintipuoli on tosiaan kokeilematta. Urakointina siis.

Lietteestä taas niin säiliömitoituksen minimihän on se yksi vuosi? Jos siis keväällä tai kesällä kasvustoon on ajettu säiliöt tyhjiksi niin ei ole mitään tarvetta levittää syksyllä. Eihän? Jos on mitoituksessa virhe, niin poikkeusvuodet varmaan opettavat oikeaan mitoitukseen? Ja jälleen tämä, että paljonko kannattaa maksaa siitä, että homma hoituu kaikissa oloissa? Tai maksaa sitten tavalla tai toisella hiukan enemmän siitä, että nyt sattui se poikkeusolo? Kokonaiskustannus ratkaisee, ei yhden vuoden kustannus.
[/quote]

Ja vaikka käyttäisin tuon yli kolmekymppiä siihen lietteenlevitykseen, kylvöön ja ruiskutuksiin, niin vielä on äestys, lietteensiirto, lietteen sekoitus jne. tekemättä, että tekemistä kyllä löytyy. Ja edelleen saat olla niitten eläinten kanssa 24/7. Eli itse ainakin panostaisin enemmän siihen työntekijän hankkimiseen sinne navetalle niin pääset sitten vaikka tammikuussa käymään siellä lomalla. Vai otatko urakoitsijan silloinkin navetalle?  ;D

Ja jos ajattelee sitä, että okei ei se mitään, että viljat jäi pellolle niin silloin se tarkoittaa, että se rehuviljaa on kuitenkin ostettava. Eli ainoa menetys ei tule puimatta jääneestä sadosta ja siihen menneistä panoksista vaan ostamiseenkin menee rahaa. Joillakin tiloilla kun se vilja on oikeasti saatava sieltä pellolta pois. En kiellä sitä, että urakoitsijan käyttäminen ei olisi mahdollista, mutta ei se vain ihan yksinkertaista ole.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Terminator II - 30.05.18 - klo:07:22
Kyllähän alan vetovoiman takia pitäisi pystyä välillä pitämään vapaata. Ei jatkajia löydy jos iso ja äiti tekee jälkikasvunsakkin navetalla.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Rusina - 27.06.18 - klo:15:52
Tässä keskustelussa mielenkiintoisinta on se, että ihan samoja juttuja pohdittiin kun maidon hinta oli sen 43 snt/kilo+tuet.. Silläkään hinnalla pienen kopin rakentamisessa ei ollut mieltä. Miksi rahoittajat muuttaisivat mieltään kun hinta koko ajan vielä putoaa

Aikasemmin se olikin niin että niin isoa kun lannalle saa levitysalaa.
Nykyään haetaan jokaiselle tilalle sopivaa ratkaisua että omisi mahdollisimman hyvä maksukyky. Osuuskunnan neuvojakin väläytellyt ettei se uusi ja iso robottinavetta sovi kaikille.
Siinä välissä on muitakin vaihtoehtoja.

Tuolla joku mainitsikin että rehu ja paskaralli tulee moninkertaistumaan ja siihen kaikkeen ajoon ja siirtelyyn tarvisi varmaan työntekijä. Eli konehommiin ympärivuoden ottaisin työntekijän kuin että isännän aika menisi siihen kokonaan. Rehunteossa olisi aika kova juttu kun olisi joku tekemässä mukana.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: maidontuottaja - 27.06.18 - klo:16:31
Tässä keskustelussa mielenkiintoisinta on se, että ihan samoja juttuja pohdittiin kun maidon hinta oli sen 43 snt/kilo+tuet.. Silläkään hinnalla pienen kopin rakentamisessa ei ollut mieltä. Miksi rahoittajat muuttaisivat mieltään kun hinta koko ajan vielä putoaa

Aikasemmin se olikin niin että niin isoa kun lannalle saa levitysalaa.
Nykyään haetaan jokaiselle tilalle sopivaa ratkaisua että omisi mahdollisimman hyvä maksukyky. Osuuskunnan neuvojakin väläytellyt ettei se uusi ja iso robottinavetta sovi kaikille.
Siinä välissä on muitakin vaihtoehtoja.

Tuolla joku mainitsikin että rehu ja paskaralli tulee moninkertaistumaan ja siihen kaikkeen ajoon ja siirtelyyn tarvisi varmaan työntekijä. Eli konehommiin ympärivuoden ottaisin työntekijän kuin että isännän aika menisi siihen kokonaan. Rehunteossa olisi aika kova juttu kun olisi joku tekemässä mukana.
Tietenkin mitä isompi, sen parempi. Mutta onko niin että niitä, jotka pystyy ison tekemään, niitä ei löydykkään?
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 27.06.18 - klo:22:09
Jos sitä apukättä ei tarvita kuin sesonkeina, niin urakoitsija / naapuriyhteistyö on parempi vaihtoehto.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: sorkkis - 28.06.18 - klo:09:32
Jos sitä apukättä ei tarvita kuin sesonkeina, niin urakoitsija / naapuriyhteistyö on parempi vaihtoehto.

Jos sellaisen saa onnistumaan .
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: BACKSPACE - 28.06.18 - klo:09:58
Jos sitä apukättä ei tarvita kuin sesonkeina, niin urakoitsija / naapuriyhteistyö on parempi vaihtoehto.

Jos sellaisen saa onnistumaan .

Hei sorkkis... tossa kirjoitettiin "sesonki" ei "seisokki"  ;D ;D
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Heino Leino - 28.06.18 - klo:19:13
Heinolle tulloo joka päevä jonkusortin rahotuspäätöksie sähköpostiin, viiskytä tonne iliman takkaajie...
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: navettapiika - 28.06.18 - klo:19:14
Heinolle tulloo joka päevä jonkusortin rahotuspäätöksie sähköpostiin, viiskytä tonne iliman takkaajie...
Yksi päivä laskeskelin, että 175 tuhatta euroa olisi voinut nappasta viikossa, ja aattelin, että jos kuittaisi kaikki ja menolipun Brasiliaan. Kai sillä eläkepäivät jo koittais..
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: wolfheartscry - 29.06.18 - klo:18:55
Voihan se työntekijäkin olla useamman tilan yhteinen, jolloin kustannus jakautuu, mutta kuitenkin on se vakituuraaja esim. lomien ajaksi.
Otsikko: Vs: Rahoituspäätösten saaminen
Kirjoitti: Neke - 29.06.18 - klo:21:24
Puolalaiset investoivat kovasti myös maidontuotantoon, eivätkä ole tottuneet rystämään kasallisesti kustannettuun voisulaan, ni.