Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.06.18 - klo:00:07

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 24.06.18 - klo:22:20

onko sekoitus säiliössä riittävä ja vesi lämpöistä?
Suoraan hanasta niin saattaa olla sekoiluongelmia.

On, kierto ja ejektori erikseen.  Vesijohtovettä joka lämminnyt pari päivää kontissa. Eihän tuo gramitrel edes näytä olevan liukenevaa vaan sellaista mineraalijauhoa, jonka pitäisi pysyä jonkin näköisenä veden kannattelemana lietteenä.

-SS-

Pari vuotta vanhan Zoom purkin erehdyin keplottelemaan purkista ulos eilen illalla ku kuoriaisia kuritin.
Fillerissä vieläkin sitä savea, millä ihmeellä sen saisi pois vai pitääkö vain kulutella ajan saatossa, kuumalla vedelläkään halunnut sulata. Purkista tuli ulos purkkipesuriin tökättynä, piti olla tarkkana ku porkkana ettei purkki räjähdä kun se savimömmö pyrkii purkista ulos ja sinne työnnetään samaan aikaan vettä. Uskomatonta pskaa.
Toisesta zoomi purkista kaadoin reippaan ravistelun jälkeen hyvällä ulos tulevat sekä hieman huuhtelin. Jäi 1-2kg 5 litran purkkiin tuota pskaa.

Muuten hivenien kanssa elämä helpottunut kun unohti Yaralta Gramitrelin sekä Mantracin ja käyttää parempia/helpompia aineita. Sen kun kaataa filleriin ja lähtee ajamaan.

Kuivuus teki tehtävänsä rypsipellossa, kevytmuokattu pelto melkoista pskaa, pientä aukkoa pelto täynnä. Samoin ohrassa kuivimmalla lohkolla sekavaa kasvustoa, kai kuitenki kierrettävä jarrun kanssa sekin läpi ettei parhaat kohdat konttaa. Muuten näyttää ihan lupaavalta vaikka alkukesän unohtikin sataa, jarrua työnnettävä kasvustoihin reilusti lähipäivinä, viime viikon sateet riittää venyttämään kortta kovasti. Ja noihin hyviin kasvustoihin jämäkkä annos tautiainetta, kasvukausi vähintäänkin ajallaan, toistaiseksi ei tarvi pelätä kasvukauden loppumista kuten viime vuodet.

Wuxal Grano, siinä ainoa ja paras hivenlannoite, mitä kukaan missään tarvitsee, eikä taatusti tartu mihinkään.

Oon jo pari vuotta ajellut noilla "nettikaupan" hivenillä. Yaralaiset on niin hirveetä kittiä että jos ei muuta olis niin en laittais lehtilannotetta laisinkaan. Muista mömmöistäkin gramma aineet sekoittelen ensin ämpärissä ja sit vasta kaadan pönttöön. Toi medax max menee kanssa ihan klimpiksi jos ei ensin vatkaa ämpärissä kunnolla sulaksi.

Ajoin joskus pelkkää Mangtracia kauralle kun kuvittelin parin lohkon olevan senverran hapan, etten laittanut rikkaseokseen. Lohkojen välillä vedin Amazonen puomit kasaan ja seuraavalla ja ajoin 100 m tiellä. Seuraavalla lohkolla oli kaikkien putkien kuljetuksessa alapäät täynnä mömmöä. Otin puomien loppupäistä tippumisenestot pois ja annoin soittaa puomi kerrallaan vettä. 7 barin paikkeilla alki aina tulla putken täydeltä jankkia ulos.
Turha Yaraa käyttää, kun Bernerillä ja Kasvinsuojelukaupassa helppokäyttöisiä aineita.

Ei niissä Yaran litkuissa mitään toimimattomuusongelmia ole, on tehokkaita ja tosiaan vaikuttavat, oli täällä joskus mun postaamia kuvia douppi-kaura topiikissa, sokeekin näki sen eron ilman gramitrelliä ja gramitrellillä. Mutta kun se on ihan V1ttupaskaa ainetta kun tukkii kaikki ja niitä paskan jämiä saa raaputella niin säiliöstä ku sihdeitä ja putkistakin vielä vuosien päästä. Ei lähde ku kulumalla pois.

Onneksi on Turkulainen nettikauppa missä myydään lähes samanveroisia lisäravinteita, ne eivät sakkaa tai talmaa ja lähtevät pelkällä vedellä pois truutasta.

Että sinne Yaaralle vaan terkkuja että ne ferrexisiirapit, mangaani ja gramitrelli vaatii vielä jatkojalostusta...

Saatana.

Huonoimmat lohkot saa jäädä pruuttaamatta

Jos jatkuu lähiviikot niin poutaisena kuin on ennustettu, niin aika huonon vasteen saa tautitorjunnalle.  Pitää muistaa se tosiasia, että tautiaineet ei ole mitään lannoitetta, ne ei sinänsä lisää satoa, vaan estää tautien aiheuttaman sadon alennuksen. Ja kun on näin kuivaa, niin tauteja ei yksinkertaisesti ole, eikä niitä tule. Ja muutenkin pitäisi välttää turhaa kemikaalien levittämistä peltoon, mikään ei oo niin typerää,kuin rutiininomainen myrkkyjen levittäminen kasvustoon. Ja tämä sama koskee korrensääteitä, tuskin on niillekään oikeaa tarvetta missään päin Suomea.

Kannattaa siis säästää aineet ja rahat aikaan, jolloin niitä todella tarvitsee ja on hyötyä.

Jos jatkuu lähiviikot niin poutaisena kuin on ennustettu, niin aika huonon vasteen saa tautitorjunnalle.  Pitää muistaa se tosiasia, että tautiaineet ei ole mitään lannoitetta, ne ei sinänsä lisää satoa, vaan estää tautien aiheuttaman sadon alennuksen. Ja kun on näin kuivaa, niin tauteja ei yksinkertaisesti ole, eikä niitä tule. Ja muutenkin pitäisi välttää turhaa kemikaalien levittämistä peltoon, mikään ei oo niin typerää,kuin rutiininomainen myrkkyjen levittäminen kasvustoon. Ja tämä sama koskee korrensääteitä, tuskin on niillekään oikeaa tarvetta missään päin Suomea.

Kannattaa siis säästää aineet ja rahat aikaan, jolloin niitä todella tarvitsee ja on hyötyä.

Kyllä mulla laikkuja viljanlehdissä on. Sitä se suorakylvö ja viljelykierron puuttuminen teettää. Se, että saanko siitä 30e hehtaarikustannukselta plus se työ ja aika mikä siihen menee hyödyn niin on eri asia.

Tänä vuonna voi olla että ei välttämättä kata, mut ei siitä pienijyväsestä paskastakaan mitään saa. Joten ajoin tautiaineet, punahomeen torjunnan varmaan voi tänä vuonna jättää väliin. Jos ei monsuunia lupaa kukinnan aikaan, kasvustot sen verta harvempia viime vuoden seinää verrattuna

Ja muutenkin pitäisi välttää turhaa kemikaalien levittämistä peltoon, mikään ei oo niin typerää,kuin rutiininomainen myrkkyjen levittäminen kasvustoon. Ja tämä sama koskee korrensääteitä, tuskin on niillekään oikeaa tarvetta missään päin Suomea.

Suomi on pitkä maa... Ja multavia maalajeja jokapaikassa jossakin, mistä ei vesi ihan helpolla lopu.  Kolme kierrosta jarrua, viimeiseen kunnon annos tautiainetta. Nää parhaiden lohkojen ohran reseptinä ihan kokemusperäisesti. Sato-odotukset vielä ihan normaalilla hyvällä tasolla, löytyy sitten niitä heikompia joilla mietitään mitä tehdään. Viitti mitään kuvia laittaa ku niistä pelkkää veetuilua, "parhaalta nurkalta, ei oo tältä vuodelta jne. "

Ajoin joskus pelkkää Mangtracia kauralle kun kuvittelin parin lohkon olevan senverran hapan, etten laittanut rikkaseokseen. Lohkojen välillä vedin Amazonen puomit kasaan ja seuraavalla ja ajoin 100 m tiellä. Seuraavalla lohkolla oli kaikkien putkien kuljetuksessa alapäät täynnä mömmöä. Otin puomien loppupäistä tippumisenestot pois ja annoin soittaa puomi kerrallaan vettä. 7 barin paikkeilla alki aina tulla putken täydeltä jankkia ulos.
Turha Yaraa käyttää, kun Bernerillä ja Kasvinsuojelukaupassa helppokäyttöisiä aineita.

Luitko käyttöohjeen? Mikäli luit niin tiedät mitä sanotaan heti ensimmäiseksi.

Myönnettäköön, ovathan ne aika tönkköä tavaraa ja aina kun tavaraa on säiliössä niin sekoituksen pitää olla päällä. Mantrack on näistä pahin, Mancozink menee jo huomattavasti helpommin.

Naureskelin noille jarahiven jutuille.Mutta äsken kippasin mantrac pro purkin koneeseen.Kattotaan ny kuinka käy,tuleekohan suuttimista pihalle

Kuinkas näiden hivenien täyttö ruiskuun on suoritettu näissä ongelmatapauksissa? Itselläni on nyt toista vuotta tehty täytöt Aragin täyttölaitteen kautta eikä vielä ole tullut vastaan ongelmia hivenienkään kanssa.

Brassitrel tuli ruiskusta/suuttimista läpi normaalisti vaikka täyttövaiheessa jäi ensimmäisen purkin ravistukset tekemättä ja loppu tuli klöntteinä annostelijaan. Hyvin minimaaliset jäämät oli imu-, pää- ja lohkokohtaisten suodatimien tiivisteiden reunoilla pesun yhteydessä.

Gramitrel juoksi purkista ilman kökköjä kun jätin kannut hetkeksi "katolleen" ennen kaatoa. Ruiskun ajo tyhjäksi asti sekoitusta väillä pysäyttämättä.

Ruiskun edellinen omistaja (ilman täyttölaitetta) oli saanut putket tukkoon ihan Roundupin kuivaversiolla - pussin suu koko matkalta auki ja kerta humautuksella sisältö säiliöön. Voisi kuvitella että suoraan säiliöön täyttämällä nuo hivenetkin saattaisi tökkiä.

Lainaus käyttäjältä: Huono ihminen - 26.06.18 - klo:08:06

Ja muutenkin pitäisi välttää turhaa kemikaalien levittämistä peltoon, mikään ei oo niin typerää,kuin rutiininomainen myrkkyjen levittäminen kasvustoon. Ja tämä sama koskee korrensääteitä, tuskin on niillekään oikeaa tarvetta missään päin Suomea.

Suomi on pitkä maa... Ja multavia maalajeja jokapaikassa jossakin, mistä ei vesi ihan helpolla lopu.  Kolme kierrosta jarrua, viimeiseen kunnon annos tautiainetta. Nää parhaiden lohkojen ohran reseptinä ihan kokemusperäisesti. Sato-odotukset vielä ihan normaalilla hyvällä tasolla, löytyy sitten niitä heikompia joilla mietitään mitä tehdään. Viitti mitään kuvia laittaa ku niistä pelkkää veetuilua, "parhaalta nurkalta, ei oo tältä vuodelta jne. "

Paljonko Typpeä on ha lannoitus? onko Karja- vai apulantaa?

Äsken kiertelin peltoja, monitahoinen toria alkaa olemaan tähkällä, oliskohan sateet hieman vielä auttanut kun se ei kuitenkaan ihan niin huonoa ole miltä vielä hetki sitten näytti,  2-tahoinen eifel puskee vielä vihreenä ja näyttää ihan hyvältä, kevätvehnä harvaa, ei tule hääppöistä satoa, rapsi petrannut sateiden jälkeen, muutamia harvoja kohtia missä kuitenkin taimia jokunen neliöllä...ja elukoita taas ihan saakelisti..

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.06.18 - klo:13:40

Lainaus käyttäjältä: Huono ihminen - 26.06.18 - klo:08:06

Ja muutenkin pitäisi välttää turhaa kemikaalien levittämistä peltoon, mikään ei oo niin typerää,kuin rutiininomainen myrkkyjen levittäminen kasvustoon. Ja tämä sama koskee korrensääteitä, tuskin on niillekään oikeaa tarvetta missään päin Suomea.

Suomi on pitkä maa... Ja multavia maalajeja jokapaikassa jossakin, mistä ei vesi ihan helpolla lopu.  Kolme kierrosta jarrua, viimeiseen kunnon annos tautiainetta. Nää parhaiden lohkojen ohran reseptinä ihan kokemusperäisesti. Sato-odotukset vielä ihan normaalilla hyvällä tasolla, löytyy sitten niitä heikompia joilla mietitään mitä tehdään. Viitti mitään kuvia laittaa ku niistä pelkkää veetuilua, "parhaalta nurkalta, ei oo tältä vuodelta jne. "

Paljonko Typpeä on ha lannoitus? onko Karja- vai apulantaa?

Paljon. Syksyllä ajetusta karjanlannasta suurin osa, vajaa 60kg starttityppeä pussista. Turvemailla typpitaso 40-50kg:n välillä ja kaikki lannoitteesta tänä ja viime vuonna, yykutosta.