Mietinnässä herneen viljely, hernettä en ole vielä viljellyt...
Mitkä on herneen viljelyn kompastuskivenä, rikkakasvit, vaiko linnut
Siis ihan oikeata viljelyä, ei näennäisviljelyyn.....

Tähän liittyen ihan mielenkiintoista nähdä kuinka isoja satoja eturiviläiset saavat KM:n satokilpailussa tänä kesänä.

Mielenkiintoa itsellä ainakin lisää se että herne ei juurikaan hyödy mistään älyttömästä lisädouppaus/tautiaine/kirjanpidon ohimenevästä karjanlantapatterista... 

Kylvä oikeasti riittävän syvään herne; minimissään sinne 6cm tienoolle, itse laitoin viime keväänä 8cm ja tosi hienosti ja tasaisesti taimettui. Rikkojen kanssa pärjää, ei tosin itellä ainakaan pelkkä MCPA ole riittänyt, vaatii Fenixiä ja Basagrania. Ihanan kalliita mutta rikkakasvuston valtaaman herneen puinti, nam...

Loppu menee aikatavalla herran haltuun, lakoontumiseen kun ei oikein pysty vaikuttamaan (paitsi ehkä tukikasvia kylvämällä esim kaura)

Jos hyvä syksy niin puinti käy kuin tanssi ja puimurikin putsaantuu samalla kuin itsestään, kun taas vaikeana syksynä mäskiherne sotkee niin puimurin kuin tukkii kuivurin 

Fenix ihan kohtuuhintaista. Parikymppiä ha. Viimevuonna laitoin 0,3 MCPA kyytipojaksi.

Taitaa sitten mennä kylvökone uusiksi , sinultakin kiekkovantaalla
( se perinteinen) kun ei saa sinne 6-8  cm syvyyteen, ainakaan
Hiesusavella .  Onko tosiaan linnuista millainen riesa sadon valmistuessa.

Ei mulla ainakaan linnut ole kiusanneet. Hirvet on jonkinverran sotkeneet.

Fenix+mistral, jos vielä sallittu seos. Basagrania ehkä loraus sekaan, on edullinen ja tehokas seos.

Linnuista ei mitään ongelmaa ellei sitten kyyhkysiä todella valtavasti, mutta niistä pääsee eroon haulikolla, innokkaita pyytäjiä löytyy takuulla mikäli meinaa muodostua ongelmia.

Puinti keskimäärin vttumaista hommaa, ainakin keveämmillä mailla ja lako enemmän kuin varmaa riippumatta kylvötiheydestä. Ehkä kannattaa kokeilla laontorjuntaa kuten viljoilla.

Kate ylivoimainen viljaan nähden sopiville markkinoille, sato vaihtelee kesän mukaan keskimäärin 3-5 tonniin hehtaarilla. Viiden tonnin sato aina, kuivana pystyherneen puinti, kaikkihan sitä viljelisi Lakoinen, itänyt, vihreä mössö läpitunkevan vesiheinän ja juuriheinän seassa, sumuiset tyynet puintikelit myöhään syksyllä ja kevyt maalaji. Ai että ku hermo lepää jo ajatuksesta ettei tartte ensi vuonnakaan sellaista puida Puimuri todella kovilla, kuljettimet töhkääntyy ja pahimmillaan elevaattorit jumittaa. Sama kuivurilla.

Savimaista tai hiesuista ei kokemusta, niillä voisi olettaa viljelyn olevan aika varmaakin ja puinninkin keskimäärin helppoa vrt. kevyet maalajit, joista herne irtoaa helposti juurineen.

HeS maalajilla olen viljellyt... toistuvasti, enkä tunnu oppivan millään... Joo aiemmin viljelin viitisentoista vuotta putkeen ruokahernettä. Onnistuessaan todella kannattavaa. Omilla alueilla voisi todeta, että 1vuosi 5:stä onnistui erinomaisesti. 3 vuotta onnistui jotenkuten enemmän tai vähemmän taistellen. 1vuosi 5:stä oli totaalituho. Yleisimmin syynä on ollut lako. Aikainen lako ja itäminen palkoihin on yleisin totaalituhon syy ollut.

Nykyisin luomuna viljellessä on rikkojakin ollut ajoittain, mutta niitä en ole mitenkään mahdottomina ongelmina pitänyt.  Puinti oli toki hankalaa, mutta onnistui. Pari vuotta sitten 14 ha puintiin meni 4 pitkähköä päivää. Totaalilako ja mataraa kasvoi läpi. Sato oli silti yli 3 tonnin hehtaarilta. Ja varsin suurilla puintitappioilla. Arviollta tonni jäi maahan hehtaarille. Minua herne jaksaa aina kiinnostaa. Siksi kylvin reilun hehtaarin viimekin vuonna lisäysviljelyyn. Ensin tuli lako ja sitten kyyhkyset. Lakoherneen olisi kyllä saanut puitua, mutta kun kaikki oli syöty. Pyytäjiä oli, mutta vielä paljon enemmän kyyhkysiä...

Pystynä olisi tosi mukavaa viljellä. Lakopuinti ottaa tosiaan päähän, mutta tuotto on ainakin luomuna niin hyvää, että motivaatiota kyllä riittää. Josko ensi kesänä taas kokeilisi lisäysviljellä. Siemenen hinta varsinkin luomuna on sen verran kova, että haluaisin mieluummin käyttää omaa siementä riskin pienentämiseksi. Tuon kyllä allekirjoitan, etten kovin mielelläni ihan kevyelle maalle laittaisi.

Kuivurilla en ole ongelmia kokenut. Ainakaan härkäpavun tasoisia. Aion kuitenkin jatkossakin hernettä laittaa sopivassa viljelykierron vaiheessa. Kun nyt saisi lisättyä siementä taas jossain vaiheessa.

Kuulostaa pelottavalta, eikä se helppoudessa viljanviljelylle pärjää. Kuitenkin kohtuullinen tuotto on saatavissa vaivanpalkaksi useimmiten.

haasteellinen rahakasvi, menee persiilleen tai sitten tulee lottovoitto.Hernekääriäinenhän sen sadon pilaa totaalisesti jos ruokahernettä.rehuksihan sitten madonsyömäkin menee.Parantaa maan kuntoa.

Parantaa maan kuntoa.

Tuosta vois olla toistakin mieltä, ainakin hietamaan tiivistää ihmeesti, juuret ei syvälle mene. Typpeä kyllä tuo maahan sekä hyvä tautikatkaisussa, että hakkaa viljan esikasviarvoltaan. Rypsi/rapsi parempi esikasviarvoltaan käytännössä, tiedä sitten mistä johtuu, ainakin hietamultamailla.

Tosiasiallisena viherlannoituksena kerääjäkasvitoimenpiteen kera, herne + kerääjäapila + harva tukivilja. Jos onnistuu, niin korjaa herneet siemeneksi, jos ei, niin antaa olla seuraavaan kevääseen. Tuotantopalkkiot ja kerääjäkasvi RTK-toimenpiteineen, tukivaikutus on ylivoimainen viherlannoituspellon tukeen verrattuna.

Härkäpapu on toinen mahdollinen ehdokas.

-SS-

Taitaa sitten mennä kylvökone uusiksi , sinultakin kiekkovantaalla
( se perinteinen) kun ei saa sinne 6-8  cm syvyyteen, ainakaan
Hiesusavella .  Onko tosiaan linnuista millainen riesa sadon valmistuessa.

Mikset kylväisi apulantavantailla ? Voithan laittaa lannoitteet vaikka viskalla, ei sitä muutenkaan paljon tarvita herneelle ?

Sain omat herneet nättiin kasvuun Jukon lannoitevantailla, apilat ja aluskasvit kylvöpuolelta.

-SS-

Itse olen myös kylvänyt Simultalla noinm kiekkovantaat apulantapuolellakin, siemenlaatikossa sitten tukikasvivilja, joskushan sai sitäkin olla seassa että sai vielä valkuaiskasvituenkin, nyt en tiedä.. Virittelin lisäksi sellaisen hammasrattaan syöttöakselille että pyöri hitaammin, sai paremmin tasaisen syötön kun rihlat olivat enemmän esillä..

10% saa olla tukikasvia valkuaispalkkioherneessä. Vain EFA 100% typensitojassa, esim. herneessä ei saa olla tukikasvia, jollei sitten tee seoskasvia 50% + muut seokset.

Minusta lannoitevantaitten kautta tulee juuri hyvän oloinen rivi, alkaa tuuheutumaan kyllä nopeasti, ja rivit menevät "umpeen"

Sitten heinänsiemenlaatikosta sopiva aluskasvi, esim. timotei ?

-SS-

10% saa olla tukikasvia valkuaispalkkioherneessä. Vain EFA 100% typensitojassa, esim. herneessä ei saa olla tukikasvia, jollei sitten tee seoskasvia 50% + muut seokset.

Minusta lannoitevantaitten kautta tulee juuri hyvän oloinen rivi, alkaa tuuheutumaan kyllä nopeasti, ja rivit menevät "umpeen"

Sitten heinänsiemenlaatikosta sopiva aluskasvi, esim. timotei ?

-SS-

Eikös se tälle vuotta EFA alaksi kelpaa jos on yli puolet siemenestä esim hernettä?
Mutta kasvinsuojelu on kokonaan kielletty.