Moro.
Onnistuuko metsälannoituksen levitys lumen päälle, tai siis meneekö se ihan hukkaan? Olis tarkoitus metsittää ens keväänä pari kivistä peltopalstaa, kynnin viilut niille viime syksynä kun kantoivat hyvin ja aattelin että näin talvella olis viilujen päälle parempi levittää lannoite, niin ois "pehmeempi" ajella.
Liekö kuolemaantuomittu ajatus??

Terv Make

" Rauta-PK:n yhtenä raaka-aineena käytetään
rautasulfaattia, joka on vesienpuhdistuksesta tuttu fosforinpoistoaine. Rauta saostaa kasveilta käyttämättä jääneen liukoisen fosforin veteen liukenemattomaksi. Puut kuitenkin pystyvät myöhemmin ottamaan tätä fosforia käyttöönsä sienirihmaston avulla. Näin Rauta-PK suojelee vesistöjä rehevöitymiseltä ja tarjoaa entistä pitkävaikutteisemmin fosforiravinnetta puuston käyttöön. "

Pellonmetsityksen erikoislannoite on tarkoitettu peltojen metsitysalojen lannoituksiin. Lannoitteelle on ominaista korkeat hivenpitoisuudet (mm. boori 0,6 %), joka on syytä huomioida annostelussa. Käyttö ravinneanalyysin perusteella tai 500–600 kg/ha. Levitys lumettomaan maahan.

Käytäntö vaihtelee lannoiteen mukaan, metsäkeskuksen ohjeet on levitää lannoite sulaan maahan.

Kyllähän monet hommat hoituvat helpommin, kun on lunta maassa "asvalttina". Terveyslannoitus nyt siis kyseessä, kun taimetkin vielä paketissa?

Kyllähän sitä ennen harrastettiin paljonkin levitystä lumen aikana, kun valtiokin vielä tuki lannoitusta ja pinta-alat oli isoja vuosittain.
-Menihän siinä osa tehosta hukkaan sulamisvesien mukana, mutta minkäs teit. Tänä päivänä ei minkään Jaaran apupaskan levittämistä suositella kuin lumettomaan maahan. Tuskinpa tuosta kukaan sakkoja antaa, jos vaikka kevään viimeisillä keleillä käyt viskomassa rakeet "hangen" päälle.


Katoppa tuolta, kyä ne norjalaiset neuvoo:  http://www.farmit.net/farmit/fi/04_metsa/03_metsanhoito/03_metsanlannoitus/YARA_Metsaopas_2008.pdf

Eikö olisi parempi istutuksen yhteydessä laittaa hyppysellinen apupaskaa, jolloin heinittymistä olisi vähemmän kuin kokoalalle levitettynä ?

Ite kyllä lannottaisin sitten vasta, kun siellä jotain kasvaa, että olisi puita, jotka pystyvät lannoitteen hyödyksensä ottamaan. Eli vasta 5-10 vuoden päästä uudistamisesta.

Taitaa olla tuhkalannoite ainoa mitä nykyään hangen päälle levitellään.

Heino se levitteli apulantaa hanken päälle muovipulukalla joskus seittekytäluvulla, oli vissiin senaekasta metänparannusvarroella tehtävää touhuo. Semmosta ojitettuo suota se ja korpea, taesi olla melekolaella hukanpersijeen mennyttä touhua. Aenu hyötyjä oli vissiin kemira ja eiköhän se senaekanen mehtälautakuntaki rahaa siitä saanu.

Ei kannta tosijaankaa lannottaa, ennko joskus 10-20 vuotijasta mehtää. Jos nyt lannottaa, niin heinikko se vaen kasvaa.

Muistuipa nyt sitten Heinon muistelujen perään tällainenkin juttu, joten kerrotaanpa pois:


1970 -luvulla apulantabuumin aikaan yksi isäntä ulkoisti lantojensa levityksen kylän nuorille miehille. Säkit oli viety keväällä kelekalla mettään, johon ne piti sitten lumien jälkeen levittää. No, pojat otti homman vastaan ja lähtivät eräänä viikonloppuna jänkien taakse töihin.

Ilmeisesti homma otettiin myös viihteen kautta, koska jälki oli kyseenalaista... Säkit olivat tyhjiä, mutta kankaalta paistoi apulantakasoja sikinsokin. Säkki oli puhkaistu ja kumottu melkein sille sijalleen. Palsta oli kesälläkin "lumen vallassa", kun lantakasat paistoivat pitkälle.

Metsän omistava isäntä ei kuitenkaan noilla nurkillaan käynyt kuin vasta muutaman vuoden päästä. Kysyttäessä, joko lannat olivat sulaneet, isäntä vastasi, että "Johan ne nyt aikoja sitten, mitäs tuota kysyt!"  -Ilmeisesti ne puutkin sitten kasvoivat tukeiksi eikä isompia asiasta enää kuulunut...