Toimin aikoinani toistakymmentä vuotta päätoimisena maanviljelijänä Heinävedellä ja minulla oli leipäviljan, potun ja mansikan ohella noin 300 lampaan katras. Naapurissa sijaitsi Tapani Leskisen maitotila, jonka kanssa oli sopimus ternimaidosta. Noin isossa lammaskatraassa jää aina "tuttipullokaritsoita" ja siitä syystä ternimaito pakastimessa oli ja on pätevä ennakkotoimenpide.
Helsinkiläinen perhe kävi kylässä ja olimme juuri syömässä, kun Tapanin emäntä soitti kertoakseen, että lehmä oli poikinut ja ternimaitoa olisi haettavissa. Olivat kuulemma lähdössä jonnekin ja siksi se piti hakea samantien. Vaimo lähti hakemaan. Hesalaisperheen äiti jäi mietteliäänä istumaan ja kysyi hetken kuluttua:
"Hei, kuulepas, minkä näköisiä elukoita nuo ternit oikein ovat?"
