Kysyisin miten Ruotsalaisnavetoilla soluluku määritellään . Maito-alan ammattilaisen varmaan tiedät miten Suomessa se tapahtuu .

Kysyisin miten Ruotsalaisnavetoilla soluluku määritellään . Maito-alan ammattilaisen varmaan tiedät miten Suomessa se tapahtuu .

Ruotsalaisnavetoilla ei määritellä solulukua lainkaan.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 14.02.09 - klo:10:47

Kysyisin miten Ruotsalaisnavetoilla soluluku määritellään . Maito-alan ammattilaisen varmaan tiedät miten Suomessa se tapahtuu .

Ruotsalaisnavetoilla ei määritellä solulukua lainkaan.

Eli maitojen laadussa on eroja .

Lypsäävät sonnitki samaan tankkiin.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 14.02.09 - klo:10:50

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 14.02.09 - klo:10:47

Kysyisin miten Ruotsalaisnavetoilla soluluku määritellään . Maito-alan ammattilaisen varmaan tiedät miten Suomessa se tapahtuu .

Ruotsalaisnavetoilla ei määritellä solulukua lainkaan.

Eli maitojen laadussa on eroja .

Mistä tuollaisen johtopäätöksen teit? Eiköhän nuo määritetä laboratoriossa eikä tiloilla?

Suomessa määritetään soluluku jo tilalla kokeen avulla joka on Suomalainen keksintö . Tämän keksinnön avulla voidaan määritellä soluluku lehmä kohtaisesti jolloin ei huonoamaitoa tarvitse meijeriin lähettää , maidonhinta putoaa jos soluja on liikaa . Tila joka laiminlyö maidonlaadun toistuvasti joutuu erityistarkkailuun , jos ei maidonlaatu ei paranen maitoa ei tilalta noudeta lainkaan . Soluja tarkkaillaan muutenkin , liiansuuri solumäärä aiheuttaa makuhaittoja .

Porsaiden laatuun alettiin kiinnittää huomiota 2000 luvulla suurien lihasikaloiden yleistyessä .

Suomihan on nässä laatukysymyksissä edelläkulkija, mutta jostakin syystä sille ei vielä ole saatu lisähintaa ?

Suomessa määritetään soluluku jo tilalla kokeen avulla joka on Suomalainen keksintö . Tämän keksinnön avulla voidaan määritellä soluluku lehmä kohtaisesti jolloin ei huonoamaitoa tarvitse meijeriin lähettää , maidonhinta putoaa jos soluja on liikaa . Tila joka laiminlyö maidonlaadun toistuvasti joutuu erityistarkkailuun , jos ei maidonlaatu ei paranen maitoa ei tilalta noudeta lainkaan . Soluja tarkkaillaan muutenkin , liiansuuri solumäärä aiheuttaa makuhaittoja .

Porsaiden laatuun alettiin kiinnittää huomiota 2000 luvulla suurien lihasikaloiden yleistyessä .

Hessullehan kuuluu palkinto tiedottamisesta.

Eräs toinen tiedottaja joutuu naurunalaiseksi.

Suomihan on nässä laatukysymyksissä edelläkulkija, mutta jostakin syystä sille ei vielä ole saatu lisähintaa ?

Kysy jakki jäykältä , hän tietää kaiken ja valtaosan lopustakin .

Italiassa on soluraja muistaakseni 400000 ja suomessa 250000
Että pientä eroa on kansojen välillä.

Suomessa määritetään soluluku jo tilalla kokeen avulla joka on Suomalainen keksintö . Tämän keksinnön avulla voidaan määritellä soluluku lehmä kohtaisesti jolloin ei huonoamaitoa tarvitse meijeriin lähettää , maidonhinta putoaa jos soluja on liikaa . Tila joka laiminlyö maidonlaadun toistuvasti joutuu erityistarkkailuun , jos ei maidonlaatu ei paranen maitoa ei tilalta noudeta lainkaan . Soluja tarkkaillaan muutenkin , liiansuuri solumäärä aiheuttaa makuhaittoja .

Porsaiden laatuun alettiin kiinnittää huomiota 2000 luvulla suurien lihasikaloiden yleistyessä .

Mistäköhän soluluvusta nyt puhut? Siitä jonka perusteella tulee tilitys vai siitä jonka perusteella määritetään utaretulehdus? Tämä jälkimmäinen tunnettiin joskus aikanaan muistaakseni nimellä "lettupannutesti"? Niin ja sitten on vielä tarkkailutilojen lehmäkohtainen analyysi mittalypsyn yhteydessä. Ja taitavat robotitkin jotain määrittää vai määrittävätkö? Niin että mitä näistä mahdat tarkoittaa?

Ja jos kuvittelet että ruotsalaisella tilalla ei toimita vastaavalla tavalla lehmäkohtaisesti tarkkaillen niin aika outo käsitys on sinulla. Kaikki nuo vastaavat ruotsalaisilla käytössä.

Italiassa on soluraja muistaakseni 400000 ja suomessa 250000
Että pientä eroa on kansojen välillä.

Jenkeissä vielä korkeampi, olisiko ollut 800.000 päälle jotakin. Ruotsissa vaatimustaso on ainakin ollut aika lähellä suomalaista, pitäisi etsiä tarkka tieto jostakin mutta laiskottaa. Merkittävää eroa tuskin löytyy.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 14.02.09 - klo:11:23

Suomessa määritetään soluluku jo tilalla kokeen avulla joka on Suomalainen keksintö . Tämän keksinnön avulla voidaan määritellä soluluku lehmä kohtaisesti jolloin ei huonoamaitoa tarvitse meijeriin lähettää , maidonhinta putoaa jos soluja on liikaa . Tila joka laiminlyö maidonlaadun toistuvasti joutuu erityistarkkailuun , jos ei maidonlaatu ei paranen maitoa ei tilalta noudeta lainkaan . Soluja tarkkaillaan muutenkin , liiansuuri solumäärä aiheuttaa makuhaittoja .

Porsaiden laatuun alettiin kiinnittää huomiota 2000 luvulla suurien lihasikaloiden yleistyessä .

Mistäköhän soluluvusta nyt puhut? Siitä jonka perusteella tulee tilitys vai siitä jonka perusteella määritetään utaretulehdus? Tämä jälkimmäinen tunnettiin joskus aikanaan muistaakseni nimellä "lettupannutesti"? Niin ja sitten on vielä tarkkailutilojen lehmäkohtainen analyysi mittalypsyn yhteydessä. Ja taitavat robotitkin jotain määrittää vai määrittävätkö? Niin että mitä näistä mahdat tarkoittaa?

Ja jos kuvittelet että ruotsalaisella tilalla ei toimita vastaavalla tavalla lehmäkohtaisesti tarkkaillen niin aika outo käsitys on sinulla. Kaikki nuo vastaavat ruotsalaisilla käytössä.

Se lettupannu testi. Sillä Suomessa määritetään soluluku ja utaretulehdus.
E luokan maidolle raja on 250000
Mikähän se on Ruotsissa?

Suomihan on nässä laatukysymyksissä edelläkulkija, mutta jostakin syystä sille ei vielä ole saatu lisähintaa ?

Mitäs lisää 20% parempi tilityshinta vs muu EU. Enemmän voi vaatia mutta ei se oo paha nytkään. Huonommin tulee olemaan.

Kannattaa tutustua?

www.maitohygienialiitto.fi/tiedoksi/UT_Mietinto_2007.doc

Veikkaan että kun tuon lukee niin merkittävää eroa laadussa suomalaisen ja ruotsalaisen maidon välillä ei ole.