innoilla ei ole mitään tekemistä olemassa olevan viljakaupan arkitodellisuuden kanssa, TAI sitten puhutaan jostain pärstäkerroinhinnoittelusta, tai tilakoko-eturiviläis-hinnoittelusta, missä pienviljelijät saa tyytyä taulukkohintoihin, mutta jos toimittaa viljaa >1000 tonnia vuodessa, saa automaattisesti paremman hinnan. Suuruus jyllää viljakaupassakin. Voihan tietysti alueellisetkin erot selittää eroja, esim. täällä kaakossa on kotieläintuotanto jo varsin näivettynyttä, toki on Kaipiaisten ja Kotkan rehutehtaat, mutta aika vähän ne tuntuvat ostavan, äkkiä on siilot täynnä ja vientiin menee suurin osa viljoista, Lahden Fazerkaan ei hirveästi elintarvikeviljaa niele. Joten tuo vientipainotteisuus selittänee kaakkois-suomen muuta suomea alhaisempaa hintatasoa.
Eräkoolla ei merkitystä, viljanostajien tarpeella suurempi merkitys hintaan. Pärställä ei suurta merkitystä, jotkut myy edelleen vapaahetoisesti taulukkohinnoillakin, jos pyytää enemmän, todennäköisesti saa enemmän jossain välissä. Ihan normaalia kaupankäyntiä, tinkataanhan ostaessakin, miksei myydessäkin?
Kaakkois-Suomesta on pitkä matka sinne, missä pulaa viljasta. +20 euroa rahdit, eli 130 olisi jo hyvä hinta? Toisinpäin,
Eipä tartte näillä nurkin leipäviljaa viljellä, ku ei tarvitsijoita. Eli sitä pitää tuottaa, mistä kysyntää lähellä. Rypsitilityksellä lukee -21.5€ rahti per tonni, se on vain siedettävä ku ostajat/maksajat kaukana.
Kaurat vientiin, 142€ plus lisät. Kai kaakossa vähintään sama hinta, isoa satamaakin vieressä?