Tässähän on kyse juuri tuosta pääoman kiertonopeudesta. Takaisinmaksuajan pitäisi olla rakennuksilla tuo 6-8 vuotta ja kalustolla puolet siitä siksi, että loppu käyttöaika tehdään voittoa. Jos takaisinmaksuaika rakennuksella on toistakymmentä vuotta, ei jää voitontuottamiselle juuri aikaa ja investointi vanhenee myös tuottavuusnäkökulmasta. Toki kehitys menee joskus vieläkin kovempaa, eikä nuokaan kuoletusajat riitä, muttei se ole peruste rakennella jotain pilvilinnoja pitkänpäälle

Kaluston kannattavuuden vertailu ostopalvelukustannuksen perusteella ontuu pahasti. Jos yrityksessä on vapaata kapasiteettia jonkin työvaiheen suorittamiseen, ei sitä kannata ulkoistaa. Lyhyellä aikavälillä. Kynnys tulee silloin, kun ylläpitoinvestointeja suunnitellaan. Tarvitaanko suurta traktoria vain lannanlevitykseen muutamana päivänä vuodesta ja muuten menisi pari numeroa pienempi/halvempi? Tällöin on mahdollista vaikuttaa pidemmän aikavälin pääomakustannuksiin jättämällä traktorihankinta ja ulkoistamalla investointia vaativa työvaihe.
Näissä on kyse pitkän aikavälin strategisista valinnoista ja niistä riippuu tilan kannattavuus enemmän kuin yksittäisistä ostoista. Kaikki työt itse-täpinöintikin on strateginen valinta, vaikkei välttämättä tiedostettu Tulosta sillä ei saa aikaan, ei pitkällä aikavälillä.

Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?

***Tähän samaan sarjaan kuuluu esimerkit, joissa säästetään investointivaiheessa 10 000 euroa, mutta maksetaan tulevina vuosina 5 000 euroa isompia työkuluja vuosittain.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 11.02.09 - klo:15:19

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 11.02.09 - klo:15:00

Yksi mielenkiintoinen aspekti kannattavuuteen on juuri tarkastelujakson pituus. Olen itse vähän miettinyt, kun aina puhutaan että kone pitää kuolettaa neljässä vuodessa ja navetta alle 10 vuodessa, ja tärkein määräävä kriteeri on kannattavuus TUON AIKAVÄLIN ajan.

Ok, ostetaan kone joka poistuu neljässä vuodessa. Viidennen tai kuudennen vuoden jälkeen se on käyttökelvoton ja jälleenmyyntiarvo pieni. Tai ostetaan kone joka kuolettaa hintansa 6-7 vuodessa, mutta on käyttökelpoinen vielä kymmenentenä kautena ja siellä jopa kokonaiskannattavuudeltaan parempi ratkaisu, vaikka neljässä vuodessa jää kalliimmaksi.

Entäs navetat? Kaksi tyyppiä rakentaa samaan aikaan navetan. Yksi tekee kustannustehokkaasti, mutta myös "halvalla" ja huonommista komponenteista. Saa navetan maksettua 7 vuodessa. Toinen tekee eri materiaalista, eri tavalla ja rakennuksen arvioitu käyttöikä on liki tuplat. Maksaa sitä vähän yli 10 vuotta. Kumpi on kannattavampi ratkaisu?

Minusta on mielekästä ajatella investoinnissa aikajaksoa, joka seuraa sen jälkeen, kun se on haukkunut hintansa. Ensimmäisessä tapauksessa mahdollisesti joudutaan laajempaan peruskorjaukseen, kun taas toisella ei ole isompia ylläpitokorjauksia kymmeneen vuoteen ja palvelee mahdollisesti nuorison kasvattamona seuraavassa investointivaiheessa.

Esimerkit ontuu, mutta tarkoituksena oliki tuoda vain pointti esille, eikä se mitä eroa käytännössä on. Koska jos ei luotettavasti voi arvioida toimintaan liittyvän aikajakson pituutta, voiko edes arvioida kustannustehokkuuta pitkässä juoksussa? Poistoaikana eli lyhyessä aikavälissä se tietysti onnistuu.

Hyvä pointti, maatalous on pääomaintensiivinen ala, jossa pitää huomioida myös käyttöaika, yhtenä tekijänä.
Ei pelkästään kuoletusaika.

Mistä johtuu että pääoma ei kierrä tarpeeksi nopeasti maataloudessa. Muussa yritys maailmassa 4-5 vuotta on yleisesti käytetty kuoletus aika.

Saahan kaikki investoinnit kuoletettua jos kuoletus aikaa jatketaan tarpeeksi kauas tulevaisuuteen. Olisiko traktorille 50 vuoden kuoletus aika hyvä? Ei varmaankaan. Ja se oman työn palkka, harva duunari lähtee traktorin rattiin 0€/h.

No maataloudessa pääomat kiertää harvinaisen hitaasti, esim. omalla alallani sonnia kasvatetaan kaksi-kolme vuotta, emolehmä hommissa kun myy vasikat välitykseen, saa kiertonopeudeksi noin kuusi kuukautta.
Monilla muilla aloilla puhutaan aina kuukausista, joskus jopa vain viikoista.

Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.

Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.

Entäpä jos saa vierasta pääomaa edullisesti, ja kuolettaa hinnan poistoaikana. Jos sijoittaa vaikkapa 40 tonnia pääomaa, niin eikö siinä tilanteessa kannata oikeasti laskea tuolle omalle rahalle hinta vaikkapa 5.5% korkokannan mukaan? Vai miten automaattisesti päätelet, että AINA on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla?

Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.

Teetä tulosanalyysi vuosittain ja seuraa pääoman tuotto-%:a. Yli lainan korkojen pitää tuoton olla, jotta velalla voi hoitaa investointeja. Tuottamattoman bisneksen pyörittäjät pelkää velkaa....

Lainaus käyttäjältä: Kyntäjä - 11.02.09 - klo:17:13

Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.

Entäpä jos saa vierasta pääomaa edullisesti, ja kuolettaa hinnan poistoaikana. Jos sijoittaa vaikkapa 40 tonnia pääomaa, niin eikö siinä tilanteessa kannata oikeasti laskea tuolle omalle rahalle hinta vaikkapa 5.5% korkokannan mukaan? Vai miten automaattisesti päätelet, että AINA on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla?

Vierasta pääomaa halvalla Isin kukkaro

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 11.02.09 - klo:17:25

Lainaus käyttäjältä: Kyntäjä - 11.02.09 - klo:17:13

Se on omituinen pakkomielle tuo velaksi eläminen.Ei ole todellakaan mitään mieltä vaihtaa hyvää ja käyttökuntoista konetta velkarahalla uuteen. Aina on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla ja ostaa vasta sitten. Yritystoiminnan aloittajan on tietysti vähän pakko ottaa velkaa, mutta 10- vuodessa siitä tavasta pitäs päästä eroon. Kun katsoo pankkien siloposkisia kravatti herroja ja miettii kenen kuormasta ne syö,niin väkisinkin alkaa nyppiin.

Entäpä jos saa vierasta pääomaa edullisesti, ja kuolettaa hinnan poistoaikana. Jos sijoittaa vaikkapa 40 tonnia pääomaa, niin eikö siinä tilanteessa kannata oikeasti laskea tuolle omalle rahalle hinta vaikkapa 5.5% korkokannan mukaan? Vai miten automaattisesti päätelet, että AINA on kannattavampaa tienata väliraha vanhalla?

Vierasta pääomaa halvalla Isin kukkaro

Joillekin sekin voi olla..  Mutta en sitä ihan meinannut. Viisaammat vois yrittää selittää diskonttauksesta, mutta lähtökohtaisesti tarkoitin vain sitä ettei se oma rahakaan ilmaista ole jos sen vaikka viideksi vuodeksi koneisiin sijoittaa. Eikö se kuitenkin ole niin, että aivan sama kenen pääoma, kunhan tuottaa.. eli kuten Adam mainitsi, kun pääoman tuotto ylittää lainan korot.

Täytyy tunnustaa, että itse olen niitä joka palkää lainaa...
Vain ja ainoastaan verotuksen takia, koska varjelen nettovarallisuuttani kuin pyhimpääni..
Tottakai maatalouspääomille täytyy tulla kunnon korko, eli se viisi pinnaa on ihan minimi, mutta verotus tuo jo vähintään prossan??
Lasketaampa; satasen kalustoinvestointi tai vastaava, ei rakennus (kiinteistövero) eikä salaoja(ei nettovarallisuutta), no satasesta 20 prossaa pääomatulo-osuutta, jossa pienempi vero kuin ansiotulossa, siis jos tuloja yli 19 tonnia. Rajaveroaste noin 14 tonniin asti halvempi kuin pääomatuloissa ja siitä seuraavaan pykälään asti suurinpiirtein sama. Minulla tuo marginaali menee jo yli viidenkymmenen, eli pääomatulo jopa 30 pinnaa ansiotuloa edullisempi. 30 kertaa 20 = 6 prossaa! jos marginaali 33 ero 5 prossaa josta pot-osuuden kautta tuotto yksi prosentti sijoitetulle pääomalle.
Kyllä myönnän, että maatalous on nimenomaan pääoman haalintaelinkeino ja verotus perustuu siihen, mutta minkäs teet?
Yhtiöittämiseen täytyy olla suuret ansiotulot(yli 100 tonttua), tai velkainen mutta tuottava tila, joten pääomatulo-osuuksilla mennään toistaiseksi.

Nämä kannattavuusasiat on hyvin tilakohtaisia mutta periaate on se että jos toinen tekee halvemmalla kuin itse(ei kilpailuteta eikä tingitä vaan lasketaan)niin saa tehdä,maksu rahalla tai työllä,esim.Kyntö n.50e/ha,äestys 30e/ha,ruiskutus 20e/ha.Hinnat hatusta vedettyjä,en nyt tarkkaan muista.Vastavuoroisesti puin 100e/ha,homma kannattaa kaikille ja on varaa(ja myös kannattavaa) pitää tehokkaat koneet.Yhteistyökumppanien täytyy ajatella samalla lailla.
Satotason nosto lienee itsestään selvää kun peilaa tuottoa tehtyyn työhön,nuo edelliset ovat huomattava osa kustannuksista jos osaa laskea omalle työlle arvon(eli miksi tehdään työtä)

Työtuntimäärän minimoiminen/ha lienee itsestään selvyys.

Lisäksi on ulkoistettu kaikki huolto ja korjaustyöt+kaivinkonetyöt.

Näitä aisoita on pakko pohtia kun on kuitenkin jonkin verran velkainen tila vielä.

Toisaalta, kannattavuushan on siinä mielessä tilakohtainen juttu myös, että eri tilat voi hakea kannattavuutta erillaisella toimintastrategialla.

Se jolla on paljon pääomia, voi hakea kannattavuutta pienillä pääomakuluilla, jotka voi perustua esim. suureen metsä varallisuuteen, suoramyyntitila taas hakee kannattavuutta markkinoinnin ja paremman myyntihinnan kautta, välissä voi olla  toimija joka keskittyy tehokkaaseen toimintaan uusimalla koneita nopeasti ja tekemällä paljon aliurakointia muilla tiloille, maksaakseen koneinvestointinsa.
Joku hakee kannattavuutta muilla keinoilla, kuten esim. hyödyntämällä tukijärjestelmää paremmin kuin toiset tilat.
Osa tiloista taas on luonnostaan paremmin kannattavia kuin muut, esim. suurten peltoalojen ja peltojen laadun ja sijainnin takia, tai jostakin muusta vastaavasta syystä.

Täytyy tunnustaa, että itse olen niitä joka palkää lainaa...
Vain ja ainoastaan verotuksen takia, koska varjelen nettovarallisuuttani kuin pyhimpääni..
Tottakai maatalouspääomille täytyy tulla kunnon korko, eli se viisi pinnaa on ihan minimi, mutta verotus tuo jo vähintään prossan??
Lasketaampa; satasen kalustoinvestointi tai vastaava, ei rakennus (kiinteistövero) eikä salaoja(ei nettovarallisuutta), no satasesta 20 prossaa pääomatulo-osuutta, jossa pienempi vero kuin ansiotulossa, siis jos tuloja yli 19 tonnia. Rajaveroaste noin 14 tonniin asti halvempi kuin pääomatuloissa ja siitä seuraavaan pykälään asti suurinpiirtein sama. Minulla tuo marginaali menee jo yli viidenkymmenen, eli pääomatulo jopa 30 pinnaa ansiotuloa edullisempi. 30 kertaa 20 = 6 prossaa! jos marginaali 33 ero 5 prossaa josta pot-osuuden kautta tuotto yksi prosentti sijoitetulle pääomalle.
Kyllä myönnän, että maatalous on nimenomaan pääoman haalintaelinkeino ja verotus perustuu siihen, mutta minkäs teet?
Yhtiöittämiseen täytyy olla suuret ansiotulot(yli 100 tonttua), tai velkainen mutta tuottava tila, joten pääomatulo-osuuksilla mennään toistaiseksi.

Joopajoo.....verotusko on sulle tärkein tuotannonohjaaja...? Kannattaa sitten olla jatkossa hiljaa siitä huonosta kannattavuudesta. Tai muuttaa kurssia. Tämä on syy siihen, miks mvl pitäis siirtää pikaisesti historiaan. Sen ohjaamana tuotannosta tulee sivuseikka ja ns. yrittäjät keskittyy pääoman haalimiseen. Kuvitellaan, että nettovarallisuus on se pääoma, jolle tuotto pitää saada....

Teetäpä muuten tulosanalyysi tilastasi joko proagrialla tai vaikka heikura&leinolla. Käyvillä arvoilla. Voipi tulla yllätyksiä siihen todelliseen po:n tuotto-%:iin, kun peltojen käypä arvo ja vaihto-omaisuus huomioidaan....

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 12.02.09 - klo:01:11

Täytyy tunnustaa, että itse olen niitä joka palkää lainaa...
Vain ja ainoastaan verotuksen takia, koska varjelen nettovarallisuuttani kuin pyhimpääni..
Tottakai maatalouspääomille täytyy tulla kunnon korko, eli se viisi pinnaa on ihan minimi, mutta verotus tuo jo vähintään prossan??
Lasketaampa; satasen kalustoinvestointi tai vastaava, ei rakennus (kiinteistövero) eikä salaoja(ei nettovarallisuutta), no satasesta 20 prossaa pääomatulo-osuutta, jossa pienempi vero kuin ansiotulossa, siis jos tuloja yli 19 tonnia. Rajaveroaste noin 14 tonniin asti halvempi kuin pääomatuloissa ja siitä seuraavaan pykälään asti suurinpiirtein sama. Minulla tuo marginaali menee jo yli viidenkymmenen, eli pääomatulo jopa 30 pinnaa ansiotuloa edullisempi. 30 kertaa 20 = 6 prossaa! jos marginaali 33 ero 5 prossaa josta pot-osuuden kautta tuotto yksi prosentti sijoitetulle pääomalle.
Kyllä myönnän, että maatalous on nimenomaan pääoman haalintaelinkeino ja verotus perustuu siihen, mutta minkäs teet?
Yhtiöittämiseen täytyy olla suuret ansiotulot(yli 100 tonttua), tai velkainen mutta tuottava tila, joten pääomatulo-osuuksilla mennään toistaiseksi.

Joopajoo.....verotusko on sulle tärkein tuotannonohjaaja...? Kannattaa sitten olla jatkossa hiljaa siitä huonosta kannattavuudesta. Tai muuttaa kurssia. Tämä on syy siihen, miks mvl pitäis siirtää pikaisesti historiaan. Sen ohjaamana tuotannosta tulee sivuseikka ja ns. yrittäjät keskittyy pääoman haalimiseen. Kuvitellaan, että nettovarallisuus on se pääoma, jolle tuotto pitää saada....

Teetäpä muuten tulosanalyysi tilastasi joko proagrialla tai vaikka heikura&leinolla. Käyvillä arvoilla. Voipi tulla yllätyksiä siihen todelliseen po:n tuotto-%:iin, kun peltojen käypä arvo ja vaihto-omaisuus huomioidaan....

Evl olisi tietysti monessa suhteessa mvl;ia järkevämpi.

Ei verotus pelkästään tietenkään ohjaa tuotantoani, mutta kyllä sillä tietysti oma merkityksensä on. Tarkoitus on tuottaa euroja nettona mhdollisimman paljon, joten yli viidenkymmenen prossan veroja en ala maksamaan. Kerroppas missä olen valittanut huonoa kannattavuutta? Olen valittanut vain jäätävästä tukierosta, joka leikkaa kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi tuloksestani pois.
Teetin muuten likwin juuri poroagrialla ja kannattavuuskerroin on kyllä reilusti yli yhden. Pääoman tuotto, joka on minun tapauksessani sama kuin kokonaispääoman tuotto heiluu 5,2 ja 8,2 välillä vaikka 10 vuoden jaksolle on suunniteltu 750 tonnin(alv0) investoinnit tulorahoituksella. Tasearvo on kaksi ja puolikertainen nettovarallisuusarvoon nähden, lainaa on 1,34 prosenttia taseesta, joten omaisuutta on tullut kerättyä. Sinä taidat olla kuin Matti Nykänen, joka vakuutteli että mähän en siihen halpaan mene että rupeisin jotain omaisuutta keräämään..

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 12.02.09 - klo:10:48

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 12.02.09 - klo:01:11

Täytyy tunnustaa, että itse olen niitä joka palkää lainaa...
Vain ja ainoastaan verotuksen takia, koska varjelen nettovarallisuuttani kuin pyhimpääni..
Tottakai maatalouspääomille täytyy tulla kunnon korko, eli se viisi pinnaa on ihan minimi, mutta verotus tuo jo vähintään prossan??
Lasketaampa; satasen kalustoinvestointi tai vastaava, ei rakennus (kiinteistövero) eikä salaoja(ei nettovarallisuutta), no satasesta 20 prossaa pääomatulo-osuutta, jossa pienempi vero kuin ansiotulossa, siis jos tuloja yli 19 tonnia. Rajaveroaste noin 14 tonniin asti halvempi kuin pääomatuloissa ja siitä seuraavaan pykälään asti suurinpiirtein sama. Minulla tuo marginaali menee jo yli viidenkymmenen, eli pääomatulo jopa 30 pinnaa ansiotuloa edullisempi. 30 kertaa 20 = 6 prossaa! jos marginaali 33 ero 5 prossaa josta pot-osuuden kautta tuotto yksi prosentti sijoitetulle pääomalle.
Kyllä myönnän, että maatalous on nimenomaan pääoman haalintaelinkeino ja verotus perustuu siihen, mutta minkäs teet?
Yhtiöittämiseen täytyy olla suuret ansiotulot(yli 100 tonttua), tai velkainen mutta tuottava tila, joten pääomatulo-osuuksilla mennään toistaiseksi.

Joopajoo.....verotusko on sulle tärkein tuotannonohjaaja...? Kannattaa sitten olla jatkossa hiljaa siitä huonosta kannattavuudesta. Tai muuttaa kurssia. Tämä on syy siihen, miks mvl pitäis siirtää pikaisesti historiaan. Sen ohjaamana tuotannosta tulee sivuseikka ja ns. yrittäjät keskittyy pääoman haalimiseen. Kuvitellaan, että nettovarallisuus on se pääoma, jolle tuotto pitää saada....

Teetäpä muuten tulosanalyysi tilastasi joko proagrialla tai vaikka heikura&leinolla. Käyvillä arvoilla. Voipi tulla yllätyksiä siihen todelliseen po:n tuotto-%:iin, kun peltojen käypä arvo ja vaihto-omaisuus huomioidaan....

Evl olisi tietysti monessa suhteessa mvl;ia järkevämpi.

Ei verotus pelkästään tietenkään ohjaa tuotantoani, mutta kyllä sillä tietysti oma merkityksensä on. Tarkoitus on tuottaa euroja nettona mhdollisimman paljon, joten yli viidenkymmenen prossan veroja en ala maksamaan. Kerroppas missä olen valittanut huonoa kannattavuutta? Olen valittanut vain jäätävästä tukierosta, joka leikkaa kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi tuloksestani pois.
Teetin muuten likwin juuri poroagrialla ja kannattavuuskerroin on kyllä reilusti yli yhden. Pääoman tuotto, joka on minun tapauksessani sama kuin kokonaispääoman tuotto heiluu 5,2 ja 8,2 välillä vaikka 10 vuoden jaksolle on suunniteltu 750 tonnin(alv0) investoinnit tulorahoituksella. Tasearvo on kaksi ja puolikertainen nettovarallisuusarvoon nähden, lainaa on 1,34 prosenttia taseesta, joten omaisuutta on tullut kerättyä. Sinä taidat olla kuin Matti Nykänen, joka vakuutteli että mähän en siihen halpaan mene että rupeisin jotain omaisuutta keräämään..

Eli olisit varmemmin yli 50% veroissa

>>>heikura&leinolla

http://www.heikurajaleino.fi/

Nyt ei voi kyllä enää ottaa sua yhtään tosissaan.Pahimpia satukirjoja mitä eteen on tullut.