Lähes museovärkkejähän nää on mutta kun reilu parikymmentä hehtaaria tänäkin syksynä kolmen tilan yhteistyöllä näillä jurttia nousee niin kysytään:

Sattuuko olemaan ketään joka olisi vaihtanut tuon puhdistusrummun kulmavaihteen tiivisteen, onko millainen ja minkälainen homma vaihtaa? Äkkiseltään varaosakirjassa ei kyseistä tiivistettä mainita lainkaan...

Oli kirja tallella vielä... Ymmärsin ettei siinä ole tiivisteitä vaan suojatut laakerit.
Laakerinvaihtoa tietäisi.

Kun se vaihde on muutenkin pellistä hitsattu rungon osa, laittaisin itse vahvempaa öljyä tai vaseliiniterästyksen. Hiljaahan se rumpu pyörii.

Just kattosin naapurin levällään olevaa tuplarumpu pikkuhuhkia.
Koko aparaatin voimansiirto on hengettömän 5/8" ketjun takana.
Ei mahda kiinanketjut tuossa kestää..

Ei silloin Huhkin aikaan kiinanketjuja käytettykään. Wippermannia ja sellaista.

Koko laitos oli täynnä ei-suotavia teknisiä ratkaisuja jotka kaiken lisäksi toimivat. Vähän kuin nykyään kyriliset juutuubi-videot, luovaa mekaanista suunnittelua. Vähän rautaa ja enemmän järkeä.

Ja niillä pienviljelijät nostivat jurttinsa. Kalliimpia koneita ei saatu irti, se oli sellaista aikaa.

Mainittu hengetön viiskasi tosiaan toimitti voimaa joka puolelle, eri nopeuksilla ja suunnilla ja kaiken lisäksi hoiti suunnanvaihtajan virkaa sisäkkäisille rivinputsarin akseleille. Mokomaa ei ole tullut muualla vastaan.

Ketju kannatti vaihtaa kun kiristysvara loppui ennen kuin se pääsi katkeamaan...

Oli kirja tallella vielä... Ymmärsin ettei siinä ole tiivisteitä vaan suojatut laakerit.
Laakerinvaihtoa tietäisi.

Kun se vaihde on muutenkin pellistä hitsattu rungon osa, laittaisin itse vahvempaa öljyä tai vaseliiniterästyksen. Hiljaahan se rumpu pyörii.

Taidat olla oikeassa, laakerinvaihtoa tietää viimeistään kun on juurikkaat ylhäällä.

Ketju tosiaan kannattaa pitää kunnossa ja uusia ajoissa, jos pääsee katkeamaan niin on todella veemäinen laittaa uusi tilalle. Kun vanha ketju on ehjä niin uusi on helppo vetää paikalleen.

Vuosien varrella kun on oppinut koneen heikot paikat ja ne on vahvistettu, ja kun osaa ennakoivasti huoltaa niin näillä on pärjätty. Se on selvä että savikoille ei Huhkia viedä, sinne on eri koneet.

Se on selvä että savikoille ei Huhkia viedä, sinne on eri koneet.

No tässä vieressä on pelto, joka on semmoista plinisavea, ettei paremmasta väliä. Huhkilla nostettiin, puhdistusharja oli rummussa. Nostot ja kynnöt tehtiin piikkipyörillä.

-SS-

Tän viikon on näkyny rekkareinoja jotka rullaavat eestaas kuormanaan kuraisia könttejä.

Mahtaa maa tykätä napandeeria ja namiskuukkelia nostohommista.

Mitä sanoo SamiT? Joko on pelto palautunu kasvukuntoon jurttirallin ajoista?

Lainaus käyttäjältä: _Jarppi_ - 10.10.17 - klo:18:41

Se on selvä että savikoille ei Huhkia viedä, sinne on eri koneet.

No tässä vieressä on pelto, joka on semmoista plinisavea, ettei paremmasta väliä. Huhkilla nostettiin, puhdistusharja oli rummussa. Nostot ja kynnöt tehtiin piikkipyörillä.

-SS-

Ootkos mistäpäin, on se varmasti täällä tullut esiin mutta en nyt saa päähäni?
Suurin osa Huhkeista kai ollut entisen Turengin tehtaan toimitusalueella, mutta toki varmasti muuallekkin on koneita myyty. Pienen Huhkin osalta kai juuri puhdistusteho märässä ja savilla oli ongelma, siksi noita harjoja ja tuplarumpuja viriteltiin. S-Huhkista ei kauheasti kokemusta ole mutta ainakin täällä nostotappiot tehdaskunnossa oli isot, eli olisi pitänyt itse parannella jos hyvän olisi halunnut.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.10.17 - klo:18:45

Lainaus käyttäjältä: _Jarppi_ - 10.10.17 - klo:18:41

Se on selvä että savikoille ei Huhkia viedä, sinne on eri koneet.

No tässä vieressä on pelto, joka on semmoista plinisavea, ettei paremmasta väliä. Huhkilla nostettiin, puhdistusharja oli rummussa. Nostot ja kynnöt tehtiin piikkipyörillä.

-SS-

Ootkos mistäpäin, on se varmasti täällä tullut esiin mutta en nyt saa päähäni?
Suurin osa Huhkeista kai ollut entisen Turengin tehtaan toimitusalueella, mutta toki varmasti muuallekkin on koneita myyty. Pienen Huhkin osalta kai juuri puhdistusteho märässä ja savilla oli ongelma, siksi noita harjoja ja tuplarumpuja viriteltiin. S-Huhkista ei kauheasti kokemusta ole mutta ainakin täällä nostotappiot tehdaskunnossa oli isot, eli olisi pitänyt itse parannella jos hyvän olisi halunnut.

Salon ent. sokeritehtaan ydinalueella. No tämä nyt jo edesmennyt sokerijuurikkaanviljelijä oli semmoinen, et emäntä käveli päivän Huhkin perässä ja heitteli pudokkaat säiliöön. Kuraisimmilla keleillä joku oli säiliössä ja heitteli pois isompia savipaakkuja. Yleisin kone oli Juko 1-rivinen ja jollain saattoi olla 2-rivinen, Jukossahan oli se nappularulla, ja Hilleshögg, siinä oli semmoinen iso verkkokierukka, joka kyllä puhdisti, verkon läpi muljahteli joskus juurikkaita..

-SS-

Mutta legenda jo eläissään oli aikoinaan pappa, joka hevospelillä kuljetti juurikkaansa Turengin tehtaalle ja multapitoisuus oli aina 0%.

Tämä oli mahdollista kun pappa noston jälkeen vei juurikkaat perunakuoppaan, jossa istui pari viikkoa jakkaralla ja puukon kärjellä rapsutti mullat pois.

Nimenkin tähän voisin laittaa, mutta olkoon, kun ei ole sukulaisten suostumusta.