Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Aikaisempiin lajikkeisiin  (Luettu 21967 kertaa)

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Aikaisempiin lajikkeisiin
Paska syksy vuosina 2012, 2015 ja nyt 2017. Olen yrittänyt myöhäisillä lajikkeilla täällä etelä-suomessa saada isoja satoja, mutta persiilleen menee melkein joka vuosi. Nyt on siirryttävä aikaisempiin lajikkeisiin. Koetulosten kasvuajoilla ei ole mitään virkaa, hyvinäkin vuosina niihin pitää lisätä 1-4 viikkoa, että saadaan todellinen aika, mikä kuluu kylvöstä puintiin. On niin paska syksy taas, ja sitten vielä nämä jossain kuivuuskuplassa asustavat täällä vit tuilevat, että on jo puitu kaikki ja muokattukin. Katkeraksi vetää. En myöskään enää laittele mitään lisätyppiä ja tautiaineita, ne pitkittävät valmistumista, ja panostukset valuvat hukkaan. Viljelyn optimointia pitää alkaa opettelemaan, olenkin sitä mieltä että toisin kuin proagrialaiset opettaa, ei maksimisadon tavoittelu tuo maksimaalista tulosta kuin harvoin, liian harvoin.
Tärkeintä on kate, eikä se ole aina niin että sen suuruus on yhtäläinen suuren sadon kanssa, paitsi tietysti panosmyyjien laskelmissa.

Kalevi Paskaperse

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Aikainen Helmi-kevätvehnä tulossa Borealilta, sitä vois sitten kokeilla, myllyvehnälaatua.
Ei kiitos enää 15 tunnin kuivatuksia. Liikaa palaa öljyä.

alpo10

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
niin kauan kun maanviljelyä tehdään ulkona, niin pitää sopeutua näihin vaihteleviin sääoloihin....siis keskiarvo vuosista on merkittävä, ei yksittäiset huonot/hyvät vuodet. Pitkässä juoksussa kannattaa oma riskinsietokyky ottaa huomioon ja tehdä sitten valintoja....jos ei kestä perättäisiä huonoja vuosia, pitää ottaa vain viljelyvarmoja aikaisia. Vuokratulo on varmin valinta, tulee vuosittain, satoi tai paistoi.

Jos vertaa rehuvehnän ja myllyvehnän hintaeroa, niin 4,5 tn rehua on samoissa kuin 4 tn myllyvehnää eli tietoinen riski lajikevalinnassa voi joskus kannattaa. Viljelyvarmuus on myös lajikeominaisuus, toiset ottaa nokkiinsa helpommin happamuudesta, ravinnepuutteista, sateista tai kuivuudesta.

Ei täällä etelässä pitäisi olla isoja ongelmia.... ellei tämä kuivuuskupla vaan puhkea :)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.

Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.

On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

alpo10

  • Vieras
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.

Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.

On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....
vehnä on rehunakin arvokkaampaa kuin kaurat ja ohrat.... kasvuaika ja satoisuus taas korreloi vahvasti. Bonuksena vehnän sato kelpaa joskus myllylle, jolloin hinta on parisen kymppiä tonnilta parempi. Lisäksi ohraan verrattuna pölyää puidessa vähemmän, jos sillä nyt mitään merkitystä on?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kyllä taitaa se ohra olla paikallaan jos esimerkiksi meinaa syysviljalle vaihtaa. Jonkun Zebra kevätvehnän uskaltaa jättää parinkin matalapaineen alle, ei idä kovin helposti. Mutta eipä siitä saa sitten rock'n roll satojakaan, ihan vaan semmoista tavanomaista määrää. Aikaisilla kevätvehnillä on ollut kovasti poutiva luonne.

Ja hintataso pikemminkin lähes sama ohralla ja vehnällä nyt. Mutta jos kärryt on pieniä ja kuivuri on ahdas, sitten rapsia ja vehnää.

-SS-

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3118
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Jonkun Zebra kevätvehnän uskaltaa jättää parinkin matalapaineen alle, ei idä kovin helposti. Mutta eipä siitä saa sitten rock'n roll satojakaan, ihan vaan semmoista tavanomaista määrää. Aikaisilla kevätvehnillä on ollut kovasti poutiva luonne.


-SS-



Useita sadesyksyä ollu, kuivurilla brassailee kuinka kovia +6tha  muista kevätvehnistä, hävettää melkein zebran satoa kertoa. Monasti zebra ei ole kypsää kun elokuun sadekausi on päällä.  Sitten kun syksy etenee ja laput tulee mitä se oli, zebra kelpasi leiväksi kun huippuuutuus satotykit ei.

Useesti ruis puinnit sateiden välissä tai ennen iltäpäiväukkosta. Syyskuun puota jaksot sitten myöhäiset laijikeet. Tää vuosi vähä poikkeus

Ensimäinen kärryllinen zebra puin eilen ja kuulema sakoluvut huonoja. Satotaso ei vielä mitään tietoo kun vihreitä joukossa ja kuinka paljon se painuu kuivurissa

sorjone

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1437
  • Karjala takaisin.
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
  Ei tää vuosi aiheuta mitään muutosta viljelyyn, entisillä mennään. Onneksi on parin vuoden tossit siilossa joten eiku petkus laulamaan ni hyvä tästä tulee.   
FIXIT

Tuumaaja

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 922
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Aikasta ohraa ilman tautiaineita. Huh....  siitä ei tuu edes kunnolla lämpöä stokerissa.

maaorja

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 155
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kakka-Kallu tuskailee myöhäisten lajikkeiden kanssa ja suunnittelee silti kevätvehnää?!? Pistä kesannolle tai vuokralle vaan .. ;)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Paska syksy vuosina 2012, 2015 ja nyt 2017. Olen yrittänyt myöhäisillä lajikkeilla täällä etelä-suomessa saada isoja satoja, mutta persiilleen menee

Voisit määritellä Etelä-Suomen. Uudellamaalla Siuntion-Kirkkonummen vilja-aukeilla näyttävät korjuut olevan hyvin päätöksessä. Sama ilmiö Lounais-Suomessa, joka on myös eteläksi luettavissa. Kuuluu myös Loimaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla puinnit olevan käynnissä.

Voisit hiukan enemmän avata lajikkeita ja kasvupaikkaa, aukea, metsä, pohjoisrinne. Luetteloimasi vuodet ovat olleet juuri ne parhaat vuodet. Eipä 2006-2007,  2010 - 11, 2013   kuivettunutta kahua kummempaa tullut.

-SS-

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 339
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
samaa mieltä kuin SS. Just nuo vuodet olleet hyviä vuosia. Ei se ole mitään *****ilua jos sanoo että puinnit ovat valmiit. Täällä Lounaiskolkassa puiden aina ensimmäisten joukossa Suomessa ja tosiasia on myös että tänä(kin) vuonna kuivuus verotti satoa enemmän kun märkyys. Eihän koko kesänä ole tullut suuria määriä.

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 339
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.

Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.

On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....

Mitä homoa rukiiissa on? Minä olen oikein tyytyväinen tulokseen Reetta rukiin kanssa. Sato just yli 5 tonnia per hehtaari ja panostukset eivät suuria. Oma siemen, rikkaruskutus+ ccc, eikä tarvii hirveästi typpeä verrattuna esim. vehnään.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
93 päivän kaura oli pellolla 117 päivää, joten kasvukausi riitti aika sopivasti
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Aikaisempiin lajikkeisiin
Kevätvehnä on yhtä homo kuin ruiskin.

Ja jos kerran kylvää jotain, vaikka sitä homovehnää niin ihan turhaa jos ei vedä täysillä.

On ku suomalainen urheilu, vedetään puolivaloilla ja ihmetellään ku ei pärjätä.....

Mitä homoa rukiiissa on? Minä olen oikein tyytyväinen tulokseen Reetta rukiin kanssa. Sato just yli 5 tonnia per hehtaari ja panostukset eivät suuria. Oma siemen, rikkaruskutus+ ccc, eikä tarvii hirveästi typpeä verrattuna esim. vehnään.

Kyllä Reetta olisi tänä vuonna ollut tykki. Ei Performerista tullut viittä tonnia.
Tai sitten hybridi on herkempi minimipanostus-viljelylle. Ja torajyvälle.

Reetasta on jäänyt vammaa siitä pahnan älyttömästä määrästä. Ehkä vuonna 2019 taas.

-SS-