Sepeteusta nypitte täysin asiattomista pienistä yksityiskohdista mutta asiallisiin argumentteihin ei löydy vastaan sanomista...

Älä sinä huolehdi, meijjän Sepolla on paksu nahka. Kepuliemissä parkittu...

Älä sinä huolehdi, meijjän Sepolla on paksu nahka. Kepuliemissä parkittu...

Niin ei huolta, me Veetin kanssa kestetään räntäsadetta, että antaa tulla vaan lunta tuphan. 😀😁🎅

Mutta asian pointti on se, että kun ei pysty asiallisesti kumoamaan totuuttaa, niin saunan taakse ja lopettaa tyyli on ainut mihin kepulaiset pystyy.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 28.09.17 - klo:10:30

Älä sinä huolehdi, meijjän Sepolla on paksu nahka. Kepuliemissä parkittu...

Niin ei huolta, me Veetin kanssa kestetään räntäsadetta, että antaa tulla vaan lunta tuphan. 😀😁🎅

Mutta asian pointti on se, että kun ei pysty asiallisesti kumoamaan totuuttaa, niin saunan taakse ja lopettaa tyyli on ainut mihin kepulaiset pystyy.

Sehän se on täällä varsin yleinen juttu. Että kun asia-argumentit loppuu niin dissataan kirjoittaja tai vihjaillaan että ei mistään mitään kuitenkaan tiedä. Toivotaan että se itse asia unohtuu. Ja näin valitettavasti monesti käykin. Ainakin kepu-uskovaisilla.

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

 Okei, joo, ja mikä energiansäästö, kun jättää ruuat lämmittänättä. Sulla meinaa nuo suuruusluokat jäädä tärkeämpien mietintöjen varjoon...

Niin... Ne suuruusluokat...

"Kaartokallio selittää, että myös kaukojäähdytysjärjestelmä tuottaa helsinkiläisille lämpöä. Kun rakennukseen johdettu jäähdytetty ilma on taas auringon ja ihmisten ruumiinlämmön vuoksi lämmennyt, Helenin järjestelmä ohjaa sen sisältämän lämmön veden mukana takaisin lämpöpumppulaitokseen. Kesäisenä päivänä lämpöä syntyy niin paljon, että se riittää 250 000 helsinkiläisen tarvitseman lämpimän veden tuotantoon. "

Toimii tietysti vasta kun on niitä suuruusluokkia...

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 28.09.17 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

Lämmittää Suomenlahtea. 

Sieltä Viikissä lämpö otetaan talteen. 😀😁🎅

Sitä kylmää vettä lähtiessä kymmenen litraa mukana, ei taida kuitenkaan paljoa irrota, tarttis mennä eristetyssä putkessa, että lämpö säilyisi sinne saakka. 

Ei tartte. Kun miettii loppuun asti. Pesukoneet. Astianpesukoneet. Lämpimät suihkut. Kyllä sinne kummasti lämpöä menee siihen viemäriputkeen. Ja jos samaan putkeen ei johdeta sadevesiä niin kummasti sitä lämpöenergiaa on jäljellä eristämättömässäkin putkessa. Silloin kun määrät ovat riittävät. Toistaiseksi ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan vielä taloudellisesti kannattavaa.

Täytyypä korjata tätä. Onhan se jo käytössä mm tuolla Kakolanmäellä

http://www.turunvesihuolto.fi/vesihuolto/tietoa-vedesta/mista-vesi-tulee

"Ennen kuin puhdistettu jätevesi johdetaan laitokselta pois, Turun Seudun Energiatuotanto Oy ottaa jätevedestä talteen lämpöä. Lämmön talteenotto mukaan lukien jätevedenpuhdistusprosessi tuottaakin 10 kertaa enemmän energiaa kuin se itse käyttää. Puhdistusprosessin ohessa talteen otetulla energialla tuotetaan lähes kaikki Turun alueen kaukojäähdytys ja lisäksi kaukolämpöä 15 000 taloudelle."

Vaatii tietysti taas sitä suuruusluokkaa...

Ja tuollahan on lisää

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32868/Insinoorityo_Gronholm.pdf?sequence=1

"Ulkomailla jäteveden lämmöntalteenottoratkaisuja on kehitetty pidemmälle kuin kotimaassa.
Keski-Euroopassa on käytössä kaupunkien viemäriverkostoissa lämmöntalteenottojärjestelmiä
mm. Saksassa ja Itävallassa. Ruotsissa sen sijaan on kehitetty
järjestelmiä, jotka soveltuvat kerrostaloihin, uimahalleihin, julkisiin tiloihin ja suuriin
sairaaloihin. Ulkomailla kehitetyistä järjestelmistä suurin osa toimii ilman lämpöpumppua."

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 28.09.17 - klo:09:50

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:46

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 28.09.17 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

Lämmittää Suomenlahtea. 

Sieltä Viikissä lämpö otetaan talteen. 😀😁🎅

Sitä kylmää vettä lähtiessä kymmenen litraa mukana, ei taida kuitenkaan paljoa irrota, tarttis mennä eristetyssä putkessa, että lämpö säilyisi sinne saakka. 

Ei tartte. Kun miettii loppuun asti. Pesukoneet. Astianpesukoneet. Lämpimät suihkut. Kyllä sinne kummasti lämpöä menee siihen viemäriputkeen. Ja jos samaan putkeen ei johdeta sadevesiä niin kummasti sitä lämpöenergiaa on jäljellä eristämättömässäkin putkessa. Silloin kun määrät ovat riittävät. Toistaiseksi ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan vielä taloudellisesti kannattavaa.

Täytyypä korjata tätä. Onhan se jo käytössä mm tuolla Kakolanmäellä

http://www.turunvesihuolto.fi/vesihuolto/tietoa-vedesta/mista-vesi-tulee

"Ennen kuin puhdistettu jätevesi johdetaan laitokselta pois, Turun Seudun Energiatuotanto Oy ottaa jätevedestä talteen lämpöä. Lämmön talteenotto mukaan lukien jätevedenpuhdistusprosessi tuottaakin 10 kertaa enemmän energiaa kuin se itse käyttää. Puhdistusprosessin ohessa talteen otetulla energialla tuotetaan lähes kaikki Turun alueen kaukojäähdytys ja lisäksi kaukolämpöä 15 000 taloudelle."

Vaatii tietysti taas sitä suuruusluokkaa...

Ja tuollahan on lisää

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32868/Insinoorityo_Gronholm.pdf?sequence=1

"Ulkomailla jäteveden lämmöntalteenottoratkaisuja on kehitetty pidemmälle kuin kotimaassa.
Keski-Euroopassa on käytössä kaupunkien viemäriverkostoissa lämmöntalteenottojärjestelmiä
mm. Saksassa ja Itävallassa. Ruotsissa sen sijaan on kehitetty
järjestelmiä, jotka soveltuvat kerrostaloihin, uimahalleihin, julkisiin tiloihin ja suuriin
sairaaloihin. Ulkomailla kehitetyistä järjestelmistä suurin osa toimii ilman lämpöpumppua."

 Äkkinäinen saa semmoisen käsityksen, että Turkussa otataan talteen jäteveden puhdistusprosessin lämpöjä.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 28.09.17 - klo:10:13

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

 Okei, joo, ja mikä energiansäästö, kun jättää ruuat lämmittänättä. Sulla meinaa nuo suuruusluokat jäädä tärkeämpien mietintöjen varjoon...

Niin... Ne suuruusluokat...

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 28.09.17 - klo:09:20

"Kaartokallio selittää, että myös kaukojäähdytysjärjestelmä tuottaa helsinkiläisille lämpöä. Kun rakennukseen johdettu jäähdytetty ilma on taas auringon ja ihmisten ruumiinlämmön vuoksi lämmennyt, Helenin järjestelmä ohjaa sen sisältämän lämmön veden mukana takaisin lämpöpumppulaitokseen. Kesäisenä päivänä lämpöä syntyy niin paljon, että se riittää 250 000 helsinkiläisen tarvitseman lämpimän veden tuotantoon. "

Toimii tietysti vasta kun on niitä suuruusluokkia...

 Yritin kritisoida Sepen mieltymyksiä nuihin pökäle juttuihin, mutta ei se mitään jos ne ei sinua häiritse.
 Monesti on uutisoitu jätevedenpuhdistamoiden ylijuoksuista sateiden jälkeen, pestäänkö just silloin poikkeuksellisen paljon pyykkiä vai mistä semmoinen johtuu?
 Meidän torpan helle(kesäinen) viilennys tapahtuu, kun päivällä lämmennyt välipohjan lattia yrittää lämmittää alakerran lattiaa, siinä juurikaan onnistumatta, ulkopuolista energiaa prosessi vaatii yhden kiertovesipumpun sähkönkulutuksen verran.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 28.09.17 - klo:11:08

Ei tartte. Kun miettii loppuun asti. Pesukoneet. Astianpesukoneet. Lämpimät suihkut. Kyllä sinne kummasti lämpöä menee siihen viemäriputkeen. Ja jos samaan putkeen ei johdeta sadevesiä niin kummasti sitä lämpöenergiaa on jäljellä eristämättömässäkin putkessa. Silloin kun määrät ovat riittävät. Toistaiseksi ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan vielä taloudellisesti kannattavaa.

Täytyypä korjata tätä. Onhan se jo käytössä mm tuolla Kakolanmäellä

http://www.turunvesihuolto.fi/vesihuolto/tietoa-vedesta/mista-vesi-tulee

"Ennen kuin puhdistettu jätevesi johdetaan laitokselta pois, Turun Seudun Energiatuotanto Oy ottaa jätevedestä talteen lämpöä. Lämmön talteenotto mukaan lukien jätevedenpuhdistusprosessi tuottaakin 10 kertaa enemmän energiaa kuin se itse käyttää. Puhdistusprosessin ohessa talteen otetulla energialla tuotetaan lähes kaikki Turun alueen kaukojäähdytys ja lisäksi kaukolämpöä 15 000 taloudelle."

Vaatii tietysti taas sitä suuruusluokkaa...

Ja tuollahan on lisää

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32868/Insinoorityo_Gronholm.pdf?sequence=1

"Ulkomailla jäteveden lämmöntalteenottoratkaisuja on kehitetty pidemmälle kuin kotimaassa.
Keski-Euroopassa on käytössä kaupunkien viemäriverkostoissa lämmöntalteenottojärjestelmiä
mm. Saksassa ja Itävallassa. Ruotsissa sen sijaan on kehitetty
järjestelmiä, jotka soveltuvat kerrostaloihin, uimahalleihin, julkisiin tiloihin ja suuriin
sairaaloihin. Ulkomailla kehitetyistä järjestelmistä suurin osa toimii ilman lämpöpumppua."

 Äkkinäinen saa semmoisen käsityksen, että Turkussa otataan talteen jäteveden puhdistusprosessin lämpöjä.

Samaa tehdään Viikissä. Tietysti siinä on mukana se jätevedessä alunperin ollut asuihkuveden tms lämpöenergia. Sitähän näkyvät tuolla muualla ottavan talteen heti siinä alkupaikassa. Osa tietty menee matkalla maan lämmittämiseen mutta on silti vielä tallella puhdistamossakin.

Yritin kritisoida Sepen mieltymyksiä nuihin pökäle juttuihin, mutta ei se mitään jos ne ei sinua häiritse.
 Monesti on uutisoitu jätevedenpuhdistamoiden ylijuoksuista sateiden jälkeen, pestäänkö just silloin poikkeuksellisen paljon pyykkiä vai mistä semmoinen johtuu?
 Meidän torpan helle(kesäinen) viilennys tapahtuu, kun päivällä lämmennyt välipohjan lattia yrittää lämmittää alakerran lattiaa, siinä juurikaan onnistumatta, ulkopuolista energiaa prosessi vaatii yhden kiertovesipumpun sähkönkulutuksen verran.

Yritän pitää asialinjan enkä heittäytyä kritisoimaan kirjoittajia niin kuin eräät jatkuvasti... Se häiritsee kyllä...

Ja valitettavasti maassamme on edelleen runsaasti viemäriverkoja joissa sadevedet yhdistetään jätevesiin.

Jos se sama raha joka on maksettu viherpesuksi naamioituna tulotukena maatiloille täysin tehottomana ympäristötukena olisi voitu käyttää viemärijärjestelmiin niin ei uutisoitaisi...

Jos viemäriverkostoihin saataisiin samalla tavalla rahaa niin sadevedet olisivat erillään ja verkostoissa valitettavasti olevat vuodot saataisiin tukittua. Loppuisi ylijuoksutukset.

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

Typen ja fosforin puhdistuksen tietäen, niin vajaan parinsadan tuhannen ihmisen paskat menee käytännössä suoraan mereen.

Meidän torpan helle(kesäinen) viilennys tapahtuu, kun päivällä lämmennyt välipohjan lattia yrittää lämmittää alakerran lattiaa, siinä juurikaan onnistumatta, ulkopuolista energiaa prosessi vaatii yhden kiertovesipumpun sähkönkulutuksen verran.

Mulla on reilusti yli 3 metrin huonekorkeus torpassani ja avovintillä yli 5 metriä niin että ei ole tarvinnut koskaan miettiä jäähdytystä. Lämmitystä aina joskus vähän...

Mutta te missaatte nyt pointin. Koko tuo uutinen niin se ei olisi mahdollista jossakin takahikiällä. Ei kerta kaikkiaan taloudellisesti ole mahdollista. Siispä jokainen kauppa ja talo ja muu niin on omat jäähdytyksensä ja pääsääntöisesti se jäähdytykseen käytettävä energia menetetään. Ei ole taloudellisesti järkevää tehdä talomittakaavan laitteistoa joka jäähdytyksessä ottaisi lämmön talteen ja lämmittäisi sillä veden kuumaksi. Jossakin isossa navetassa voisi olla mahdollista maidon jäähdytys käyttää hyv'ksi ja lämmittää sillä robotin pesuvettä tai lehmien juomavettä. Mutta monestikaan ei ole taloudellisesti kannattava vielä tuossakaan mittakaavassa laitteisto joka tekisi kuumaa käyttövettä.

Mutta että keskittämisellä on tiettyjä mittakaavaetuja, sille ei voi mitään.

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

Typen ja fosforin puhdistuksen tietäen, niin vajaan parinsadan tuhannen ihmisen paskat menee käytännössä suoraan mereen.

Kaikista maan puhdistamoista yhteensä? Vai noinko paljon on ilman puhdistamista?

Vaikkapa Viikki? Niin se puhdistanee noin miljoonan (1.000.000) ihmisen jätevedet. Saa talteen 95% fosforista. Tarkoittaa sitä että noin 50.000 ihmisen paskat suoraan mereen kuten asian ilmaiset. Kiintoainetta tosin ei juuri mene. Typessä sama juttu paitsi että vain 90% saadaan talteen eli 100.000 suoraan mereen. Onneksi näinkin iso osa asuu jo alueilla joilla on näin hyvät jätevedenpuhdistamot.

Mutta että jos puhutaan tuosta puolesta miljoonasta? Niin virheesi on noin 10-kertainen vai miten määrittelet "parinsadantuhannen"? Jos se on 200.000 niin verrattuna siihen että fosforista menee 25.000 ja typestä 50.000 verran? Jos koko maan jätevedet puhdistettaisiin Viikin tehoilla niin koko maan osalta arviosi pitäisi ehkä paikkansa? Noin.

Viikkiin muuten tulee noin 1.800 kg fosforia per päivä, 650.000 kiloa per vuosi. Siitä pääsee vesistöön noin 5% eli joku 35.000 kiloa. Samalla teholla koko maan jätevedet niin tuo kertaa viisi eli joku 175.000 kiloa? Vertailun vuoksi? Jos peltohehtaarilta pääsee 100g fosforia niin 2.200.000 hehtaarilta pääsee 220.000 kiloa? Jos kilo huuhtoutuu hehtaarilta niin se on sitten jo "vähän" enemmän. Kun toi päineen jatkuvasti noista suuruusluokista ja suhteista naputtamassa...

Typen osalta tilanne valitettavasti ei ole noin hyvä. Typpeä kun tulee noin 11.000 kiloa per päivä eli joku 4.000.000 kiloa per vuosi ja siitä saadaan talteen vain 90% eli vesistöön menee 400.000 kiloa. Kertaa viisi niin noin 2.500.000 kiloa. Vastaa sitä että peltohehtaarilta huuhtoutuisi kilo typpeä per hehtaari. Mutta eihän sieltä voi? Kun sitä laitetaan vain 90 kiloa per hehtaari ja se 110% käytetään satoon, mitään ei huuhtoudu.

Mutta noita voi sitten miettiä? Noita suuruusluokkia?

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 28.09.17 - klo:14:28

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 28.09.17 - klo:09:35

Lainaus käyttäjältä: kantola - 28.09.17 - klo:09:17

Pakastava wc on keksitty. Sinne vaan ja sitten tuliaisiksi "lämmittämään" Sepeä. Hyää luomulantaa aarimaalle jos ei muuhun.

Mutta aattele mikä lämmön määrä kun puoli miljoona ihmistä käy pytyllä. 😀😁🎅

Typen ja fosforin puhdistuksen tietäen, niin vajaan parinsadan tuhannen ihmisen paskat menee käytännössä suoraan mereen.

Kaikista maan puhdistamoista yhteensä? Vai noinko paljon on ilman puhdistamista?

Vaikkapa Viikki? Niin se puhdistanee noin miljoonan (1.000.000) ihmisen jätevedet. Saa talteen 95% fosforista. Tarkoittaa sitä että noin 50.000 ihmisen paskat suoraan mereen kuten asian ilmaiset. Kiintoainetta tosin ei juuri mene. Typessä sama juttu paitsi että vain 90% saadaan talteen eli 100.000 suoraan mereen. Onneksi näinkin iso osa asuu jo alueilla joilla on näin hyvät jätevedenpuhdistamot.

Mutta että jos puhutaan tuosta puolesta miljoonasta? Niin virheesi on noin 10-kertainen vai miten määrittelet "parinsadantuhannen"? Jos se on 200.000 niin verrattuna siihen että fosforista menee 25.000 ja typestä 50.000 verran? Jos koko maan jätevedet puhdistettaisiin Viikin tehoilla niin koko maan osalta arviosi pitäisi ehkä paikkansa? Noin.

Viikkiin muuten tulee noin 1.800 kg fosforia per päivä, 650.000 kiloa per vuosi. Siitä pääsee vesistöön noin 5% eli joku 35.000 kiloa. Samalla teholla koko maan jätevedet niin tuo kertaa viisi eli joku 175.000 kiloa? Vertailun vuoksi? Jos peltohehtaarilta pääsee 100g fosforia niin 2.200.000 hehtaarilta pääsee 220.000 kiloa? Jos kilo huuhtoutuu hehtaarilta niin se on sitten jo "vähän" enemmän. Kun toi päineen jatkuvasti noista suuruusluokista ja suhteista naputtamassa...

Typen osalta tilanne valitettavasti ei ole noin hyvä. Typpeä kun tulee noin 11.000 kiloa per päivä eli joku 4.000.000 kiloa per vuosi ja siitä saadaan talteen vain 90% eli vesistöön menee 400.000 kiloa. Kertaa viisi niin noin 2.500.000 kiloa. Vastaa sitä että peltohehtaarilta huuhtoutuisi kilo typpeä per hehtaari. Mutta eihän sieltä voi? Kun sitä laitetaan vain 90 kiloa per hehtaari ja se 110% käytetään satoon, mitään ei huuhtoudu.

Mutta noita voi sitten miettiä? Noita suuruusluokkia?

Aivan samoilla toleransseilla tässä mennään mitä sepekin kirjoittelee.  Miksi muuten minun pitäisi kirjoittaa  ja pysyä pilkulleen nippelitiedossa , kun eihän täällä muutkaan niin kirjoita?  Ja kyllä ne puuttuvat typet ja fosforit tulevat sinne viherrakentamisesta, hulevesistä ja ylijuoksutuksista. 
Jotenkin nuo yli 90% tulokset ei kuullosta uskottavilta. Tai riippuu että mistä jätevesistä ne sen laskee
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsingin-munkkiniemessa-jatevetta-valunut-kuukausien-ajan-rantaveteen-uimaranta-kayttokiellossa/6449698#gs.OYlMxmw

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 28.09.17 - klo:08:06

 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005385600.html ...tai siis jäähdytyskin...Päijänteestä!

Tämäkin osoittaa että on ympäristöystävällistä ihmisten asua lähellä toisiaan. 

Jepz... kö...?    🎅

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli