Korkeampaan hiilihydraattien saantiin liittyy suurempi kuolleisuuden riski. Korkeampaan kokonaisrasvan ja eri tyyppisten rasvojen saantiin liittyy alhaisempi kuolleisuuden riski. Tutkimukseen osallistuneiden joukko oli suuri, mukana osallistujia 18 eri maasta.

http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)32252-3/abstract

Suomalainen ravitsemusproffa (tähän nimi) saattaisi sanoa, että me asiantuntijat emme ole osanneet kertoa sanomaamme oikein, siis sillä tavalla, että maallikko sen ymmärtäisi.

Onhan toi tutkimattakin selvää kun ihmisen mahassa ja suolissa on ihan oma mekanismi rasvan pilkkomiseen. On tosin entsyymit tärkkelyksellekin.. suurin ongelma tässä on se, että verensokeri nousee tärkillä liian nopeasti ja se rassaa sit kaikkea niin paljon

Valtavasti on suomalaisissakin nykyään ihmisiä joilla ei toimi verensokerin mittaus aivoissa oikein. Tästä seuraa se, että kilpirauhashormonin eritys ei toimi reaaliaikaisesti ja siitä seuraa se, että haima ei saa riittävän nopeasti käskyä alkaa tuottamaan insuliinia.

Valtavasti on suomalaisissakin nykyään ihmisiä joilla ei toimi verensokerin mittaus aivoissa oikein. Tästä seuraa se, että kilpirauhashormonin eritys ei toimi reaaliaikaisesti ja siitä seuraa se, että haima ei saa riittävän nopeasti käskyä alkaa tuottamaan insuliinia.

Hyä tohtori.

Kyllä. Kylmäkallet reppuun jotta saa oikeat rasvat nautittua. https://yle.fi/uutiset/3-9808373

Kyllä. Kylmäkallet reppuun jotta saa oikeat rasvat nautittua. https://yle.fi/uutiset/3-9808373

taas tuli sepefaktat kumottua

Lainaus käyttäjältä: kantola - 13.09.17 - klo:22:09

Kyllä. Kylmäkallet reppuun jotta saa oikeat rasvat nautittua. https://yle.fi/uutiset/3-9808373

taas tuli sepefaktat kumottua

 Mitä...onko niitä monta...jokaisella oma totuus... https://yle.fi/uutiset/3-9828663

vaihtoehtoinen totuus, juusii!

Korkeampaan hiilihydraattien saantiin liittyy suurempi kuolleisuuden riski. Korkeampaan kokonaisrasvan ja eri tyyppisten rasvojen saantiin liittyy alhaisempi kuolleisuuden riski. Tutkimukseen osallistuneiden joukko oli suuri, mukana osallistujia 18 eri maasta.

http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)32252-3/abstract

Suomalainen ravitsemusproffa (tähän nimi) saattaisi sanoa, että me asiantuntijat emme ole osanneet kertoa sanomaamme oikein, siis sillä tavalla, että maallikko sen ymmärtäisi.

Tarkoittaakos tuo nyt sitä, että läski ja maitorasvat ovatkin taas terveellistä syötävää? Ja ihan yksi hailee minkä sortin rasvaa syö? Ja hiilihydraattieja syövillä on vähemmän sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia?

Olen samaa mieltä että tutkimusaineistoon jää liikaa muuttujia jotta tutkimuksesta voisi vetää kovin tiukkoja johtopäätöksiä. Tutkittavien henkilöiden määrää pitäisi enneminkin supistaa rajusti ja tutkia tarkasti heidän terveydentilansa. Ei tuo kakkostyypin diabeteksen oirekaan tule hetkessä, vaan insuliinintuotannon ongelmat pahenevat pikkuhiljaa.

Tuossa tutkimuksessa on käytetty samaa systeemiä johon olen itsekin sortunut... Jos ei normaali korrelaatio tai regressioanalyysi tuo toivottua tai tuo ei-toivotun tuloksen. Niin luokitellaanpa aineisto...

Niin tässäkin oli tehty; hieman ihmetyttää kun tuossa puhutaan että quantiles eli aineisto oli jaettu viiteen osaan. Mutta ei kerrota millä jaolla. Puhutaan vain highest quantile ja lowest quantile mutta onko se esim 10% ihmisten määristä? Vai joku raja rasvan ja hiilihydraattien mukaan?

Mutta jos se on vaikka 10% ihmismääristä niin muutama tekijä on otettava huomioon. Tutkittavia oli siis 135.000 ihmistä viidessä maanosassa ja 18 maassa. Nyt jos otetaan tuollaisesta aineistosta 10% ne joilla hiilihydraattien osuus on ravinnossa suurin. Niin siinäpä saattaa olla iso osa joilla on ravinto yksipuolisesti riisiä. Ja saattavat myös olla muualla kuin USA/Eurooppa. Vastaavasti ne joilla rasvan osuus on suurempi niin saattavat olla yleisesti parempien terveydenhuoltopalvelujen piirissä ja korkeammalla elintasolla.

Mutta jos ei koko tutkimusta ja koko aineistoa saa käsiinsä niin tämän tutkimuksen arvo voi olla sellainen että sen saa tunkea sinne minne ei aurinko paista.

sinä kun olet viisas mies niin missä määrin Kaupungistuminen selittää tätä nykyihmisten lihomista ja sairastelua.

omasta nuoruudesta kun muistelee niin aamulla kipattiin kaurapuurot voin kanssa koneeseen, sitten poljettiin tai käveltiin jos oli lunta paljon tiellä muutama kilometri kouluun, välitunnilla vedettiin täys erä kiekkoa, pesäpalloa tai polttopalloa, kaikki osllistu, tytötkin ...

ruokatunnilla opettaja oli keittäjän vieressä, kaikki otti kaikkea, söi tai itki ja  söi, lähimmät karkit ja limukat  oli viiden kilometrin päässä...

iltapäivällä sama muutama kilometri kotia mutta matkalla kunnon kylätappelu, kotona sitte lihaperunat naamaan ja johonkin työn syrjään hetkeksi ja jos mitään arbeettia ei ollu niin muutama kilometri takasin koululle pelaamaan jotakin...

ylipainosia oli, ehkä yks tai kaks reippaan kolmenkymmenen hengen koulussa...

sinä kun olet viisas mies niin missä määrin Kaupungistuminen selittää tätä nykyihmisten lihomista ja sairastelua.

omasta nuoruudesta kun muistelee niin aamulla kipattiin kaurapuurot voin kanssa koneeseen, sitten poljettiin tai käveltiin jos oli lunta paljon tiellä muutama kilometri kouluun, välitunnilla vedettiin täys erä kiekkoa, pesäpalloa tai polttopalloa, kaikki osllistu, tytötkin ...

ruokatunnilla opettaja oli keittäjän vieressä, kaikki otti kaikkea, söi tai itki ja  söi, lähimmät karkit ja limukat  oli viiden kilometrin päässä...

iltapäivällä sama muutama kilometri kotia mutta matkalla kunnon kylätappelu, kotona sitte lihaperunat naamaan ja johonkin työn syrjään hetkeksi ja jos mitään arbeettia ei ollu niin muutama kilometri takasin koululle pelaamaan jotakin...

ylipainosia oli, ehkä yks tai kaks reippaan kolmenkymmenen hengen koulussa...

Kaupungistuminen selittää sitä oikeinkin hyvin... Valitettavasti tutkimusten mukaan vain täysin eri suuntaan kuin sinä luulet ja kuvittelet...

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-lukuina/lihavuuden-yleisyys-suomessa

"Paino nousee yleensä iän myötä saavuttaen huippunsa eläkeikään mennessä. Pääkaupunkiseudulla asuvilla ylipainoisuus on harvinaisempaa kuin muualla Suomessa asuvilla."

"Lasten ylipainoisuuden yleisyydessä on havaittu alue-eroja; ylipainoisuus on maaseudulla yleisempää kuin taajamissa. "


Että revi siitä...

Ja tästä

http://www.is.fi/terveys/art-2000000736942.html

"Lihavimmat suomalaiset asuvat Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, osoittaa THL:n Finriski-tutkimus. Näillä alueilla erityisesti miesten lihavuus on ollut kovassa kasvussa viime vuosikymmeninä. Sen sijaan Helsingissä keskimääräinen painoindeksi on niin miehillä kuin naisillakin muuta maata alhaisempi. "

Maidon terveelisyys kärsi, kun rasvat pilkottiin niin, ettei kerma enää nouse pintaan. Sen jälkeen maitoallergiat pomppas nousuun.

silloinhan julistamme tutkimuksen ihan huuhaa-touhuksi niinkuin sinä tuossa edellä

meidänhän pitäisi saada tuo tutkimus korjattuna vanhempien tulotason ja koulupohjan muuttujilla, mehän olemme saaneet lukea että esimerkiksi jääkiekko, salibandy ja koripallo alkaa olla niin kallista touhua helsingissä että köyhien lapsia ei halleille päästetä.

toinen seikka mikä pisti silmään on se että etelä-euroopan oliiviöljyillä kasvatetut lapset on sepeteuksen väitteistä huolimatta tuhdimmassa kunnossa kuin täällä pohjoisemassa

Nykyään maaseudun lapset viedään kouluun autolla ja harrastuksiin he eivät juuri liiku.
Myös vanhemmat istuvat traktorin pukilla ja autossa ja pelkäävät esim. metsätöitä, edes polttopuita ei viitsitä kerätä ja niinpä lämmitys on laitettu maasähkölämmölle.
Ei ihme että maaseudun väki lihoo.