Hei.

Onko kenelläkään kokemuksia murskeviljan teosta tai pikemminkin tauosta teossa. Ensimmäinen kylvösatsi olis valmis, mutta 2/3 osa ainakin viikon perässä.

Riippuu kyllä siitä mihin se vilja säilötään.Laakasiiloon jos säilöö niin se on sama periaate kuin säilörehussa.Propionihappoa pintaan niin ehkä hiukan estää hometta, mutta tiivistää tuo pitäsi kaikissa säilömuodoissa.

Jos propionihappo tai muu happo on säilöntäaineena niin voi onnistua (varsinkin suht kuiva tavara + propionihappo), biologisella voi hyvin olla että ei  onnistu.


Murskesäilönnän osalta noin yleisesti voisi kyllä sanoa, että tosi hyvä syy pitää löytyä sille, että käyttäisi muuta kuin happoa. Kuiva-ainekiloihin suhteutettuna happo on varsin halpa (3-6€/tonni ka) ja oikeasti tomiva säilöntämuoto, viljalle tehdyt biologiset ovat aika kyseenalaista rahastusta.

Katettu siilo ja propionia. Ei tarvii peitellä ja saa olla vaikka vuosi väliä erillä kun tarpeeksi laittaa.

Olen aikaisemmin tehny laakasiiloon silall4x4 aineella.täysin toimiva menetelmä, nyt vaan kypsyy niin epätasaisesti ettei oikein voi yhdellä rysäyksellällä tehdä.

Kerrataan taas selvyyden vuoksi ettei unohdu: Propionihappo säilöntä on tarkoitettu jyvien KOKONAISENA säilömiseen .
Ja happoa tarvitaan sitä enempi mitä kosteampaa vilja on ja jos sisältää vihantaa siksikin on lisättävä happoa.20-25 kosteuksille vielä juuri ja juuri siedettävä kustannus.Edullisimmillaan priopionihapon käyttö on alle 20 % kosteudelle.
Murskesäilönnässä vilja murskataan ja säilötään ilmatiiviiseen siiloon tai ns makkaraan ja lisätään happoa ja säilöntäkosteus pitäisi olla 25-30% eli valmista mursketta puristettaessa se likimain jää palloksi.Menetelmä siis sama kuin  säilörehun teossa.Happokustannus ei muutu viljan kosteuden mukaan eikä vihanta viljan joukossa haittaa.Siilot tai vastaava varasto tulee mitoittaa siten että rehumassan rintuus etenee joka päivä riittävästi.Kunnollinen tiivistys on tarpeen ja myös painotus ettei ilmaa pääse rehumassan pintaan.Tälleen.

12 vuonna kun oli edellinen märkä syksy niin tuota murskesäilöntää tuli harkittua. Jäi sitten harkinnan asteelle. Mutta harkitaan uudelleen, jos syksy menee hankalaksi ja kevätvehnät uhkaavat jäädä peltoon. Millainen kustannus säilönnästä syntyy per tonni. Millaiseen paikkaan tuon makkaran voi laittaa? Entä kuinka sen saa sitten aikoinaan purettua?

Kerrataan taas selvyyden vuoksi ettei unohdu: Propionihappo säilöntä on tarkoitettu jyvien KOKONAISENA säilömiseen .
Ja happoa tarvitaan sitä enempi mitä kosteampaa vilja on ja jos sisältää vihantaa siksikin on lisättävä happoa.20-25 kosteuksille vielä juuri ja juuri siedettävä kustannus.Edullisimmillaan priopionihapon käyttö on alle 20 % kosteudelle.
Murskesäilönnässä vilja murskataan ja säilötään ilmatiiviiseen siiloon tai ns makkaraan ja lisätään happoa ja säilöntäkosteus pitäisi olla 25-30% eli valmista mursketta puristettaessa se likimain jää palloksi.Menetelmä siis sama kuin  säilörehun teossa.Happokustannus ei muutu viljan kosteuden mukaan eikä vihanta viljan joukossa haittaa.Siilot tai vastaava varasto tulee mitoittaa siten että rehumassan rintuus etenee joka päivä riittävästi.Kunnollinen tiivistys on tarpeen ja myös painotus ettei ilmaa pääse rehumassan pintaan.Tälleen.

Saa sillä Propioni hapolla säilöä murskattuakin viljaa. Tosin kokonainenkin sillä säilyy. Ainoa miinus puoli että hapotus murskauksen yhteydessä hidastaa murskausta, mutta eiköhän tuo onnistu tarpeeksi tehokkaalla myllyllä.

Nopein tapa propionilla käsitellä jyvät on laittaa suutin kierukan alapäähän ja samalla kun ruuvaa jyvät varastoon, niin pumppaa niihin happoa. 5-6 tuuman ruuvilla ja 4-5 kärrillä pitää kohtuu ison puimurin täystyöllistettynä.

Miksi laittaa kallista propionihappoa murskeviljaan, kun AIV liosta riittää 3 litraa tonnille.Terminaattorilla ei olle tiedon jyvää viljan murskesäilönnästä ja kokojyväsäilönnästä.Hapotus ei hidasta murskauksessa se toimii aivan varmasti pumppuhapottimella.Samoin toimii propionihapon lisäys viljakierukassa.Säädettävä virtausmittari siinä sitten paikallaan koska kosteuden mukaan lisätään propionihappo kokonaisiin jyviin.

Eikös propionihappoa laiteta monesti pintakerrokseen pilaantumisen estämiseksi? Muutenhan murskeviljaa pystyy säilöä normaaleilla hapoilla ja bakteereilla.

12 vuonna kun oli edellinen märkä syksy niin tuota murskesäilöntää tuli harkittua. Jäi sitten harkinnan asteelle. Mutta harkitaan uudelleen, jos syksy menee hankalaksi ja kevätvehnät uhkaavat jäädä peltoon. Millainen kustannus säilönnästä syntyy per tonni. Millaiseen paikkaan tuon makkaran voi laittaa? Entä kuinka sen saa sitten aikoinaan purettua?

Laskee sen miten vaan, niin paljon halvempaa kuin kuivaukseen käytetty polttoöljy. Makkaralle paras paikka on asfaltti, mutta tähän hätään sitä tuskin ehtii laittaa, mutta jo ensisyksyksi. Hiekapinnalla osa jää maahan vaikka kuinka yrittäisi siivosti, mutta rahallisesti sillä ei ole merkitystä. Kantava nurmikenttäkin voi olla ihan ok ainakin pakkasella. Muovinriekaleita ja jäteviljaa ei kannata säilyttää tuubin lähellä, sillä niissä rotat viihtyvät, koskee myös laakasiiloa.
Aperuokinnassa suurella kulutuksella tuubi on hyvinkin kustannustehokas ja nopea jopa 60 ha/vrk

Miksi laittaa kallista propionihappoa murskeviljaan, kun AIV liosta riittää 3 litraa tonnille.Terminaattorilla ei olle tiedon jyvää viljan murskesäilönnästä ja kokojyväsäilönnästä.Hapotus ei hidasta murskauksessa se toimii aivan varmasti pumppuhapottimella.Samoin toimii propionihapon lisäys viljakierukassa.Säädettävä virtausmittari siinä sitten paikallaan koska kosteuden mukaan lisätään propionihappo kokonaisiin jyviin.

Ero on siinä että AIV hapolla kasa pitää tiivistää, peittää ja painottaa. Propionilla riittää kun on katto päällä vaikka murskattaisiin jyvät. Kyllä ainakin 350 murskan läpi vauhti hidastui kun laitettiin happoa sekaan. Näillä uusilla myllyillä voi olla eri asia.

Meillä on molempia happoja, propionihappo sopii kuivemmalle ja ässä/aiv2 taas märemmälle. Joka tapauksessa happo on murskesäilönnässä niin halpaa ettei biologisissa aineissa ole järkeä.

Meillä on molempia happoja, propionihappo sopii kuivemmalle ja ässä/aiv2 taas märemmälle. Joka tapauksessa happo on murskesäilönnässä niin halpaa ettei biologisissa aineissa ole järkeä.

Jos on katettu varasto jyville/murskeelle, niin kanattaa miettiä kuinka iso työn helpotus on se ettei syötyövaiheessa tarvitse kasaa peitellä ja jyvät/murske säilyy myös lämpimällä peitelemättä.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 07.09.17 - klo:10:43

Meillä on molempia happoja, propionihappo sopii kuivemmalle ja ässä/aiv2 taas märemmälle. Joka tapauksessa happo on murskesäilönnässä niin halpaa ettei biologisissa aineissa ole järkeä.

Jos on katettu varasto jyville/murskeelle, niin kanattaa miettiä kuinka iso työn helpotus on se ettei syötyövaiheessa tarvitse kasaa peitellä ja jyvät/murske säilyy myös lämpimällä peitelemättä.

Terminaattori ei nyt oikein sisäistä tuota murskeviljan systeemiä. Propioni ei mitenkään toimi 3 litraa/ tonni murskeviljassa.Aivan varmasti homehtuu ja lämpiää koko satsi.Happosäilöntä ja sopiva kosteus ja paino.rehu säilyy.