Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paskervilleri - 04.09.17 - klo:12:12
-
Hei.
Onko kenelläkään kokemuksia murskeviljan teosta tai pikemminkin tauosta teossa. Ensimmäinen kylvösatsi olis valmis, mutta 2/3 osa ainakin viikon perässä.
-
Riippuu kyllä siitä mihin se vilja säilötään.Laakasiiloon jos säilöö niin se on sama periaate kuin säilörehussa.Propionihappoa pintaan niin ehkä hiukan estää hometta, mutta tiivistää tuo pitäsi kaikissa säilömuodoissa.
-
Jos propionihappo tai muu happo on säilöntäaineena niin voi onnistua (varsinkin suht kuiva tavara + propionihappo), biologisella voi hyvin olla että ei onnistu.
Murskesäilönnän osalta noin yleisesti voisi kyllä sanoa, että tosi hyvä syy pitää löytyä sille, että käyttäisi muuta kuin happoa. Kuiva-ainekiloihin suhteutettuna happo on varsin halpa (3-6€/tonni ka) ja oikeasti tomiva säilöntämuoto, viljalle tehdyt biologiset ovat aika kyseenalaista rahastusta.
-
Katettu siilo ja propionia. Ei tarvii peitellä ja saa olla vaikka vuosi väliä erillä kun tarpeeksi laittaa.
-
Olen aikaisemmin tehny laakasiiloon silall4x4 aineella.täysin toimiva menetelmä, nyt vaan kypsyy niin epätasaisesti ettei oikein voi yhdellä rysäyksellällä tehdä.
-
Kerrataan taas selvyyden vuoksi ettei unohdu: Propionihappo säilöntä on tarkoitettu jyvien KOKONAISENA säilömiseen .
Ja happoa tarvitaan sitä enempi mitä kosteampaa vilja on ja jos sisältää vihantaa siksikin on lisättävä happoa.20-25 kosteuksille vielä juuri ja juuri siedettävä kustannus.Edullisimmillaan priopionihapon käyttö on alle 20 % kosteudelle.
Murskesäilönnässä vilja murskataan ja säilötään ilmatiiviiseen siiloon tai ns makkaraan ja lisätään happoa ja säilöntäkosteus pitäisi olla 25-30% eli valmista mursketta puristettaessa se likimain jää palloksi.Menetelmä siis sama kuin säilörehun teossa.Happokustannus ei muutu viljan kosteuden mukaan eikä vihanta viljan joukossa haittaa.Siilot tai vastaava varasto tulee mitoittaa siten että rehumassan rintuus etenee joka päivä riittävästi.Kunnollinen tiivistys on tarpeen ja myös painotus ettei ilmaa pääse rehumassan pintaan.Tälleen.
-
12 vuonna kun oli edellinen märkä syksy niin tuota murskesäilöntää tuli harkittua. Jäi sitten harkinnan asteelle. Mutta harkitaan uudelleen, jos syksy menee hankalaksi ja kevätvehnät uhkaavat jäädä peltoon. Millainen kustannus säilönnästä syntyy per tonni. Millaiseen paikkaan tuon makkaran voi laittaa? Entä kuinka sen saa sitten aikoinaan purettua?
-
Kerrataan taas selvyyden vuoksi ettei unohdu: Propionihappo säilöntä on tarkoitettu jyvien KOKONAISENA säilömiseen .
Ja happoa tarvitaan sitä enempi mitä kosteampaa vilja on ja jos sisältää vihantaa siksikin on lisättävä happoa.20-25 kosteuksille vielä juuri ja juuri siedettävä kustannus.Edullisimmillaan priopionihapon käyttö on alle 20 % kosteudelle.
Murskesäilönnässä vilja murskataan ja säilötään ilmatiiviiseen siiloon tai ns makkaraan ja lisätään happoa ja säilöntäkosteus pitäisi olla 25-30% eli valmista mursketta puristettaessa se likimain jää palloksi.Menetelmä siis sama kuin säilörehun teossa.Happokustannus ei muutu viljan kosteuden mukaan eikä vihanta viljan joukossa haittaa.Siilot tai vastaava varasto tulee mitoittaa siten että rehumassan rintuus etenee joka päivä riittävästi.Kunnollinen tiivistys on tarpeen ja myös painotus ettei ilmaa pääse rehumassan pintaan.Tälleen.
Saa sillä Propioni hapolla säilöä murskattuakin viljaa. Tosin kokonainenkin sillä säilyy. Ainoa miinus puoli että hapotus murskauksen yhteydessä hidastaa murskausta, mutta eiköhän tuo onnistu tarpeeksi tehokkaalla myllyllä.
Nopein tapa propionilla käsitellä jyvät on laittaa suutin kierukan alapäähän ja samalla kun ruuvaa jyvät varastoon, niin pumppaa niihin happoa. 5-6 tuuman ruuvilla ja 4-5 kärrillä pitää kohtuu ison puimurin täystyöllistettynä.
-
Miksi laittaa kallista propionihappoa murskeviljaan, kun AIV liosta riittää 3 litraa tonnille.Terminaattorilla ei olle tiedon jyvää viljan murskesäilönnästä ja kokojyväsäilönnästä.Hapotus ei hidasta murskauksessa se toimii aivan varmasti pumppuhapottimella.Samoin toimii propionihapon lisäys viljakierukassa.Säädettävä virtausmittari siinä sitten paikallaan koska kosteuden mukaan lisätään propionihappo kokonaisiin jyviin.
-
Eikös propionihappoa laiteta monesti pintakerrokseen pilaantumisen estämiseksi? Muutenhan murskeviljaa pystyy säilöä normaaleilla hapoilla ja bakteereilla.
-
12 vuonna kun oli edellinen märkä syksy niin tuota murskesäilöntää tuli harkittua. Jäi sitten harkinnan asteelle. Mutta harkitaan uudelleen, jos syksy menee hankalaksi ja kevätvehnät uhkaavat jäädä peltoon. Millainen kustannus säilönnästä syntyy per tonni. Millaiseen paikkaan tuon makkaran voi laittaa? Entä kuinka sen saa sitten aikoinaan purettua?
Laskee sen miten vaan, niin paljon halvempaa kuin kuivaukseen käytetty polttoöljy. Makkaralle paras paikka on asfaltti, mutta tähän hätään sitä tuskin ehtii laittaa, mutta jo ensisyksyksi. Hiekapinnalla osa jää maahan vaikka kuinka yrittäisi siivosti, mutta rahallisesti sillä ei ole merkitystä. Kantava nurmikenttäkin voi olla ihan ok ainakin pakkasella. Muovinriekaleita ja jäteviljaa ei kannata säilyttää tuubin lähellä, sillä niissä rotat viihtyvät, koskee myös laakasiiloa.
Aperuokinnassa suurella kulutuksella tuubi on hyvinkin kustannustehokas ja nopea jopa 60 ha/vrk
-
Miksi laittaa kallista propionihappoa murskeviljaan, kun AIV liosta riittää 3 litraa tonnille.Terminaattorilla ei olle tiedon jyvää viljan murskesäilönnästä ja kokojyväsäilönnästä.Hapotus ei hidasta murskauksessa se toimii aivan varmasti pumppuhapottimella.Samoin toimii propionihapon lisäys viljakierukassa.Säädettävä virtausmittari siinä sitten paikallaan koska kosteuden mukaan lisätään propionihappo kokonaisiin jyviin.
Ero on siinä että AIV hapolla kasa pitää tiivistää, peittää ja painottaa. Propionilla riittää kun on katto päällä vaikka murskattaisiin jyvät. Kyllä ainakin 350 murskan läpi vauhti hidastui kun laitettiin happoa sekaan. Näillä uusilla myllyillä voi olla eri asia.
-
Meillä on molempia happoja, propionihappo sopii kuivemmalle ja ässä/aiv2 taas märemmälle. Joka tapauksessa happo on murskesäilönnässä niin halpaa ettei biologisissa aineissa ole järkeä.
-
Meillä on molempia happoja, propionihappo sopii kuivemmalle ja ässä/aiv2 taas märemmälle. Joka tapauksessa happo on murskesäilönnässä niin halpaa ettei biologisissa aineissa ole järkeä.
Jos on katettu varasto jyville/murskeelle, niin kanattaa miettiä kuinka iso työn helpotus on se ettei syötyövaiheessa tarvitse kasaa peitellä ja jyvät/murske säilyy myös lämpimällä peitelemättä.
-
Meillä on molempia happoja, propionihappo sopii kuivemmalle ja ässä/aiv2 taas märemmälle. Joka tapauksessa happo on murskesäilönnässä niin halpaa ettei biologisissa aineissa ole järkeä.
Jos on katettu varasto jyville/murskeelle, niin kanattaa miettiä kuinka iso työn helpotus on se ettei syötyövaiheessa tarvitse kasaa peitellä ja jyvät/murske säilyy myös lämpimällä peitelemättä.
Terminaattori ei nyt oikein sisäistä tuota murskeviljan systeemiä. Propioni ei mitenkään toimi 3 litraa/ tonni murskeviljassa.Aivan varmasti homehtuu ja lämpiää koko satsi.Happosäilöntä ja sopiva kosteus ja paino.rehu säilyy.
-
Meillä on molempia happoja, propionihappo sopii kuivemmalle ja ässä/aiv2 taas märemmälle. Joka tapauksessa happo on murskesäilönnässä niin halpaa ettei biologisissa aineissa ole järkeä.
Jos on katettu varasto jyville/murskeelle, niin kanattaa miettiä kuinka iso työn helpotus on se ettei syötyövaiheessa tarvitse kasaa peitellä ja jyvät/murske säilyy myös lämpimällä peitelemättä.
Terminaattori ei nyt oikein sisäistä tuota murskeviljan systeemiä. Propioni ei mitenkään toimi 3 litraa/ tonni murskeviljassa.Aivan varmasti homehtuu ja lämpiää koko satsi.Happosäilöntä ja sopiva kosteus ja paino.rehu säilyy.
Meillä loppui tuubi 4-5 tonnia kesken, nyt on kokeilussa siis erä 23% kosteudella olevaa murskattua vehnää, jossa seassa propionihappo jotain 4/l tonni. Parissa viikossa tarkoitus syöttää lehmille. Lupaan kertoa jos ei toimi (mikä on ihan mahdollista). Mutta vaikka pari viikkoa säilyisikin, luulen että pitkäaikainen säilöntä ilman tiivistämistä, ja pienillä happomäärillä on huono idea. Tuolla ohjeessakin kokoviljalle käsketään pistää paljon enemmän happoa, ja ajatuksena kai se että säilöntä ei ole ilmatiivistä:
http://aiv.fi/tuote/propcorn-plus/
Murskesäilönnästä sanotaan:
"Jos joudut avaamaan säilön alle 1 kk kuluttua säilönnästä, tuplaa annostus varmistaaksesi, ettei vilja ala homehtua säilön avaamisen jälkeen"
-
Etukuormaimen viljakauhalla painelu riittää kun kekopötköä hapolla tekee sitten kaksi muovia päälle ja lintuverkko ja renkaansivuja ja hiekkaa reunoille siinä se on säilyy ja maittaa.
Propionilla täysin järjetöntä säilöä kosteaa viljaa .Niin tietysti muovi pohjalle.
-
Etukuormaimen viljakauhalla painelu riittää kun kekopötköä hapolla tekee sitten kaksi muovia päälle ja lintuverkko ja renkaansivuja ja hiekkaa reunoille siinä se on säilyy ja maittaa.
Propionilla täysin järjetöntä säilöä kosteaa viljaa .
Mistä moiset kokemukset? Työnantajako tollasta harrastaa?
-
http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/nurmen-ja-viljanviljelytarvikkeet/sailontaaineet/propion-bb/
Tuossa tujumpaa tavaraa. Meillä ainakin yhdessä vaiheessa jauhettiin murskalla viljat hapotuksen yhteydessä vanhaan riiheen. Enkä muista että mitään ongelmaa oli säilymisen kannalta. Määrät on kyllä niin isoja hapolla tuolla että kannataa jo sen takia olla kosteusmittari.
-
Meillä on molempia happoja, propionihappo sopii kuivemmalle ja ässä/aiv2 taas märemmälle. Joka tapauksessa happo on murskesäilönnässä niin halpaa ettei biologisissa aineissa ole järkeä.
Jos on katettu varasto jyville/murskeelle, niin kanattaa miettiä kuinka iso työn helpotus on se ettei syötyövaiheessa tarvitse kasaa peitellä ja jyvät/murske säilyy myös lämpimällä peitelemättä.
Terminaattori ei nyt oikein sisäistä tuota murskeviljan systeemiä. Propioni ei mitenkään toimi 3 litraa/ tonni murskeviljassa.Aivan varmasti homehtuu ja lämpiää koko satsi.Happosäilöntä ja sopiva kosteus ja paino.rehu säilyy.
Jokainen saa tehdä tavallaan ja tyylillään.
-
http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/nurmen-ja-viljanviljelytarvikkeet/sailontaaineet/propion-bb/
Tuossa tujumpaa tavaraa. Meillä ainakin yhdessä vaiheessa jauhettiin murskalla viljat hapotuksen yhteydessä vanhaan riiheen. Enkä muista että mitään ongelmaa oli säilymisen kannalta. Määrät on kyllä niin isoja hapolla tuolla että kannataa jo sen takia olla kosteusmittari.
Kyllä propcorn plus on kanssa aika puhdasta happoa (0,5% vettä) ja sitä saa irtona, parin tonnin erä tuli maksamaan alle 1,5€/litra alvilla ja toimitettuna.
-
http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/nurmen-ja-viljanviljelytarvikkeet/sailontaaineet/propion-bb/
Tuossa tujumpaa tavaraa. Meillä ainakin yhdessä vaiheessa jauhettiin murskalla viljat hapotuksen yhteydessä vanhaan riiheen. Enkä muista että mitään ongelmaa oli säilymisen kannalta. Määrät on kyllä niin isoja hapolla tuolla että kannataa jo sen takia olla kosteusmittari.
Kyllä propcorn plus on kanssa aika puhdasta happoa (0,5% vettä) ja sitä saa irtona, parin tonnin erä tuli maksamaan alle 1,5€/litra alvilla ja toimitettuna.
Säilöntä kustannus 15-20€ tonni 25% kosteudella.
-
http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/nurmen-ja-viljanviljelytarvikkeet/sailontaaineet/propion-bb/
Tuossa tujumpaa tavaraa. Meillä ainakin yhdessä vaiheessa jauhettiin murskalla viljat hapotuksen yhteydessä vanhaan riiheen. Enkä muista että mitään ongelmaa oli säilymisen kannalta. Määrät on kyllä niin isoja hapolla tuolla että kannataa jo sen takia olla kosteusmittari.
Kyllä propcorn plus on kanssa aika puhdasta happoa (0,5% vettä) ja sitä saa irtona, parin tonnin erä tuli maksamaan alle 1,5€/litra alvilla ja toimitettuna.
Säilöntä kustannus 15-20€ tonni 25% kosteudella.
Jos ilmatiiviisti murskeviljaksi säilöö niin 6€/tonni (4 litraa / tonni).
-
Miksi käyttää propionihappoa murskesäilöntään koska se ei ole edes siihen tarkoitettu.AIV liuos soveltuu murskesäilöntään ja riittää 3 litraa tonnille.Ei näemmä ole säilöntämenetelmät hallussa.
-
Miksi käyttää propionihappoa murskesäilöntään koska se ei ole edes siihen tarkoitettu.AIV liuos soveltuu murskesäilöntään ja riittää 3 litraa tonnille.Ei näemmä ole säilöntämenetelmät hallussa.
Jos murskesäilöttävä vilja on ehtinyt liian kuivaksi niin eipä siihen muuta keinoa ole homeen torjuntaan kun propioni. 25% kosteus on melkeimpä alaraja, jonka jälkeen kannattaa vaihtaa happoa
-
Miksi käyttää propionihappoa murskesäilöntään koska se ei ole edes siihen tarkoitettu.AIV liuos soveltuu murskesäilöntään ja riittää 3 litraa tonnille.Ei näemmä ole säilöntämenetelmät hallussa.
Jos murskesäilöttävä vilja on ehtinyt liian kuivaksi niin eipä siihen muuta keinoa ole homeen torjuntaan kun propioni. 25% kosteus on melkeimpä alaraja, jonka jälkeen kannattaa vaihtaa happoa
Juurikin näin, Dr-Who voisi ne ohjeet ihan lukea valmistajan sivuilta. Aika usein vilja pääsee kuivemmaksi kuin 25% vahingossa, tai toisaalta siksi että on kivempi puida ja kerätä oljet. Ja silloin se kannattaa joko säilöä propionihapolla tai kerrättää kuivurin kautta, tilanteesta ja kosteusprosentista riippuen.
"Propionihappoa sisältävä AIV Ässä Na soveltuu hyvin murskeviljan säilöntään, kun viljan kosteus on 25–45 %. Kosteuden ollessa 16–30 % suosittelemme Propcorn Plus ja Propcorn NC -tuotteita."
http://aiv.fi/sailo-oikein/viljansailonta/murskesailonta-viljan-kosteus-18-30/
-
Miksi käyttää propionihappoa murskesäilöntään koska se ei ole edes siihen tarkoitettu.AIV liuos soveltuu murskesäilöntään ja riittää 3 litraa tonnille.Ei näemmä ole säilöntämenetelmät hallussa.
Jos murskesäilöttävä vilja on ehtinyt liian kuivaksi niin eipä siihen muuta keinoa ole homeen torjuntaan kun propioni. 25% kosteus on melkeimpä alaraja, jonka jälkeen kannattaa vaihtaa happoa
Juurikin näin, Dr-Who voisi ne ohjeet ihan lukea valmistajan sivuilta. Aika usein vilja pääsee kuivemmaksi kuin 25% vahingossa, tai toisaalta siksi että on kivempi puida ja kerätä oljet. Ja silloin se kannattaa joko säilöä propionihapolla tai kerrättää kuivurin kautta, tilanteesta ja kosteusprosentista riippuen.
"Propionihappoa sisältävä AIV Ässä Na soveltuu hyvin murskeviljan säilöntään, kun viljan kosteus on 25–45 %. Kosteuden ollessa 16–30 % suosittelemme Propcorn Plus ja Propcorn NC -tuotteita."
http://aiv.fi/sailo-oikein/viljansailonta/murskesailonta-viljan-kosteus-18-30/
No jos ite joskus pitää vielä viljaa säilöä joko koko jyvinä tai murskeena, niin kyllä minä sen teen popionilla. Ompahan peittelyn, painottamisen, tamppamisen, kasan aukaisun ja sulkemisen vaivat pois. Saa täräyttää suoraan kasaan kurottajan/kuormaimen kauhan muovista ja painoista välittämättä.
-
Miksi käyttää propionihappoa murskesäilöntään koska se ei ole edes siihen tarkoitettu.AIV liuos soveltuu murskesäilöntään ja riittää 3 litraa tonnille.Ei näemmä ole säilöntämenetelmät hallussa.
Jos murskesäilöttävä vilja on ehtinyt liian kuivaksi niin eipä siihen muuta keinoa ole homeen torjuntaan kun propioni. 25% kosteus on melkeimpä alaraja, jonka jälkeen kannattaa vaihtaa happoa
Juurikin näin, Dr-Who voisi ne ohjeet ihan lukea valmistajan sivuilta. Aika usein vilja pääsee kuivemmaksi kuin 25% vahingossa, tai toisaalta siksi että on kivempi puida ja kerätä oljet. Ja silloin se kannattaa joko säilöä propionihapolla tai kerrättää kuivurin kautta, tilanteesta ja kosteusprosentista riippuen.
"Propionihappoa sisältävä AIV Ässä Na soveltuu hyvin murskeviljan säilöntään, kun viljan kosteus on 25–45 %. Kosteuden ollessa 16–30 % suosittelemme Propcorn Plus ja Propcorn NC -tuotteita."
http://aiv.fi/sailo-oikein/viljansailonta/murskesailonta-viljan-kosteus-18-30/
No jos ite joskus pitää vielä viljaa säilöä joko koko jyvinä tai murskeena, niin kyllä minä sen teen popionilla. Ompahan peittelyn, painottamisen, tamppamisen, kasan aukaisun ja sulkemisen vaivat pois. Saa täräyttää suoraan kasaan kurottajan/kuormaimen kauhan muovista ja painoista välittämättä.
Mainitaan nyt vielä kerran se, että propionihappoa jos käyttää "kasaan lattialle" menetelmällä eikä ilmatiiviisti, niin ohjeannostus on silloin paljon isompi. En jaksaa enempää lukutaidottomien kanssa asiasta vääntää ;)
-
Aloitan aina siiloon jauhamisen propionilla, ei haittaa vaikka muutaman päivän sadetaukoja olisikin.
Kakkosella sitten loput kun näkee saavan siilon täyteen ilman pidempiä katkoksia.
Proppia ja happoa kosteudesta riippumatta pikkukannu/7 -9 tonnin kuorma.
Yleensä toinen siilollinen kattoamyöden täyteen pelkällä propionilla ja jää peittämättä, tämä silloin jos suurin osa kuormista alle 20 kosteus.
-
Miksi käyttää propionihappoa murskesäilöntään koska se ei ole edes siihen tarkoitettu.AIV liuos soveltuu murskesäilöntään ja riittää 3 litraa tonnille.Ei näemmä ole säilöntämenetelmät hallussa.
Jos murskesäilöttävä vilja on ehtinyt liian kuivaksi niin eipä siihen muuta keinoa ole homeen torjuntaan kun propioni. 25% kosteus on melkeimpä alaraja, jonka jälkeen kannattaa vaihtaa happoa
Juurikin näin, Dr-Who voisi ne ohjeet ihan lukea valmistajan sivuilta. Aika usein vilja pääsee kuivemmaksi kuin 25% vahingossa, tai toisaalta siksi että on kivempi puida ja kerätä oljet. Ja silloin se kannattaa joko säilöä propionihapolla tai kerrättää kuivurin kautta, tilanteesta ja kosteusprosentista riippuen.
"Propionihappoa sisältävä AIV Ässä Na soveltuu hyvin murskeviljan säilöntään, kun viljan kosteus on 25–45 %. Kosteuden ollessa 16–30 % suosittelemme Propcorn Plus ja Propcorn NC -tuotteita."
http://aiv.fi/sailo-oikein/viljansailonta/murskesailonta-viljan-kosteus-18-30/
No jos ite joskus pitää vielä viljaa säilöä joko koko jyvinä tai murskeena, niin kyllä minä sen teen popionilla. Ompahan peittelyn, painottamisen, tamppamisen, kasan aukaisun ja sulkemisen vaivat pois. Saa täräyttää suoraan kasaan kurottajan/kuormaimen kauhan muovista ja painoista välittämättä.
Mainitaan nyt vielä kerran se, että propionihappoa jos käyttää "kasaan lattialle" menetelmällä eikä ilmatiiviisti, niin ohjeannostus on silloin paljon isompi. En jaksaa enempää lukutaidottomien kanssa asiasta vääntää ;)
joo, näin varmaan on. Kaikki maksaa nykyään. torille jos haluaa ilmaiseksi, niin pitää kävellä ja siitäkin oikeastaan pitäisi laskuttaa se tunti liksa itseltään vähintään.
-
On se kumma juttu kun pitää kallista ainetta käyttää kun AIV liuos on edullisempaa, sitäpaitsi esim näillä keleillä ja viljan ollessa puoliraakaa pelkästään murskesäilöntä AIV liuoksella on se oikea menetelmä.Tuubiin ilmatiiviisti kosteuden ollessa 30%.
-
On se kumma juttu kun pitää kallista ainetta käyttää kun AIV liuos on edullisempaa, sitäpaitsi esim näillä keleillä ja viljan ollessa puoliraakaa pelkästään murskesäilöntä AIV liuoksella on se oikea menetelmä.Tuubiin ilmatiiviisti kosteuden ollessa 30%.
Oikein asian ilmaisit . Onko valkuainen parempi pikkusen raa'assa viljassa . Yks sikatilallinen pui joskus aikoinaan ohrat aikaisin , sanoi valkuaista olevan paremmin .
-
Keltatuleentumisasteella parasta murskesäilöntään.Nuo eräät eivät ole perillä siitä ideasta mikä tuossa murskemenetelmässä on.Propioneita vaan laitetaan, sitä kun ei tarvita eikä se ole happo.Naudalle ohrasta tehty säilövilja on parasta.Ja erittäin maittavaa.Jotkut vaan edelleen kalliilla öljyllä kuivailevat ja taistelevat syöntiongelmien kanssa koko ruokintakauden.
-
Keltatuleentumisasteella parasta murskesäilöntään.Nuo eräät eivät ole perillä siitä ideasta mikä tuossa murskemenetelmässä on.Propioneita vaan laitetaan, sitä kun ei tarvita eikä se ole happo.Naudalle ohrasta tehty säilövilja on parasta.Ja erittäin maittavaa.Jotkut vaan edelleen kalliilla öljyllä kuivailevat ja taistelevat syöntiongelmien kanssa koko ruokintakauden.
Sinä se et näköjään ymmärrä sen paremmin delvotestin tekemisestä, kuin littuviljan teostakaan. Propionin käyttöä tarkoitin tilanteessa, jossa syystä tai toisesta ei pystytä puimaan riitävän tuoreena ja ainoa vaihtoehto on jättää Virtaset seuraavaan satokauteen. Voi tietysti lisätä vettäkin myllyyn, mutta harvoin on saatu sitä hyötyä mitä on lähdetty hakemaan.
-
Keltatuleentumisasteella parasta murskesäilöntään.Nuo eräät eivät ole perillä siitä ideasta mikä tuossa murskemenetelmässä on.Propioneita vaan laitetaan, sitä kun ei tarvita eikä se ole happo.Naudalle ohrasta tehty säilövilja on parasta.Ja erittäin maittavaa.Jotkut vaan edelleen kalliilla öljyllä kuivailevat ja taistelevat syöntiongelmien kanssa koko ruokintakauden.
Sinä se et näköjään ymmärrä sen paremmin delvotestin tekemisestä, kuin littuviljan teostakaan. Propionin käyttöä tarkoitin tilanteessa, jossa syystä tai toisesta ei pystytä puimaan riitävän tuoreena ja ainoa vaihtoehto on jättää Virtaset seuraavaan satokauteen. Voi tietysti lisätä vettäkin myllyyn, mutta harvoin on saatu sitä hyötyä mitä on lähdetty hakemaan.
Onhan se kumma jos ei pääse puimaan tuoreena, omituinen ongelma.Minulla on kyllä kokemusta molemmista säilöntämenetelmistä, ja olen siihen tulokseen tullut että kokojyväsäilöntä Propionihapolla 20 % kosteudella on edullisin systeemi ja nopein.Aamun tunteina ehtii hapottelemaan viljat varastoon laihon kuivuessa, eikä tarvi kalliita myllyjä eikä muutakaan.Kierukka riittää sekä hapotin. Pulu nyt vaan yrittää olla turhan nerokas/näsäviisas.
-
Keltatuleentumisasteella parasta murskesäilöntään.Nuo eräät eivät ole perillä siitä ideasta mikä tuossa murskemenetelmässä on.Propioneita vaan laitetaan, sitä kun ei tarvita eikä se ole happo.Naudalle ohrasta tehty säilövilja on parasta.Ja erittäin maittavaa.Jotkut vaan edelleen kalliilla öljyllä kuivailevat ja taistelevat syöntiongelmien kanssa koko ruokintakauden.
Sinä se et näköjään ymmärrä sen paremmin delvotestin tekemisestä, kuin littuviljan teostakaan. Propionin käyttöä tarkoitin tilanteessa, jossa syystä tai toisesta ei pystytä puimaan riitävän tuoreena ja ainoa vaihtoehto on jättää Virtaset seuraavaan satokauteen. Voi tietysti lisätä vettäkin myllyyn, mutta harvoin on saatu sitä hyötyä mitä on lähdetty hakemaan.
Onhan se kumma jos ei pääse puimaan tuoreena, omituinen ongelma.Minulla on kyllä kokemusta molemmista säilöntämenetelmistä, ja olen siihen tulokseen tullut että kokojyväsäilöntä Propionihapolla 20 % kosteudella on edullisin systeemi ja nopein.Aamun tunteina ehtii hapottelemaan viljat varastoon laihon kuivuessa, eikä tarvi kalliita myllyjä eikä muutakaan.Kierukka riittää sekä hapotin. Pulu nyt vaan yrittää olla turhan nerokas/näsäviisas.
Tietysti propionilla kannattaa puida mahdolisimman kuivana. Minusta se vain ei estä ettei samalla voisi murskata niitä jyviä kasaan.
-
Keltatuleentumisasteella parasta murskesäilöntään.Nuo eräät eivät ole perillä siitä ideasta mikä tuossa murskemenetelmässä on.Propioneita vaan laitetaan, sitä kun ei tarvita eikä se ole happo.Naudalle ohrasta tehty säilövilja on parasta.Ja erittäin maittavaa.Jotkut vaan edelleen kalliilla öljyllä kuivailevat ja taistelevat syöntiongelmien kanssa koko ruokintakauden.
Sinä se et näköjään ymmärrä sen paremmin delvotestin tekemisestä, kuin littuviljan teostakaan. Propionin käyttöä tarkoitin tilanteessa, jossa syystä tai toisesta ei pystytä puimaan riitävän tuoreena ja ainoa vaihtoehto on jättää Virtaset seuraavaan satokauteen. Voi tietysti lisätä vettäkin myllyyn, mutta harvoin on saatu sitä hyötyä mitä on lähdetty hakemaan.
Onhan se kumma jos ei pääse puimaan tuoreena, omituinen ongelma.Minulla on kyllä kokemusta molemmista säilöntämenetelmistä, ja olen siihen tulokseen tullut että kokojyväsäilöntä Propionihapolla 20 % kosteudella on edullisin systeemi ja nopein.Aamun tunteina ehtii hapottelemaan viljat varastoon laihon kuivuessa, eikä tarvi kalliita myllyjä eikä muutakaan.Kierukka riittää sekä hapotin. Pulu nyt vaan yrittää olla turhan nerokas/näsäviisas.
Tietysti propionilla kannattaa puida mahdolisimman kuivana. Minusta se vain ei estä ettei samalla voisi murskata niitä jyviä kasaan.
Tämä.
Siinäpä vasta työmaa alkaa jauhamaan pieniä eriä talvella.
Valmiiksi jauhetun saa lastata kauhalla suoraan vaunuun ja mylly olla telakalla seuraavaan syksyyn.
-
Keltatuleentumisasteella parasta murskesäilöntään.Nuo eräät eivät ole perillä siitä ideasta mikä tuossa murskemenetelmässä on.Propioneita vaan laitetaan, sitä kun ei tarvita eikä se ole happo.Naudalle ohrasta tehty säilövilja on parasta.Ja erittäin maittavaa.Jotkut vaan edelleen kalliilla öljyllä kuivailevat ja taistelevat syöntiongelmien kanssa koko ruokintakauden.
Sinä se et näköjään ymmärrä sen paremmin delvotestin tekemisestä, kuin littuviljan teostakaan. Propionin käyttöä tarkoitin tilanteessa, jossa syystä tai toisesta ei pystytä puimaan riitävän tuoreena ja ainoa vaihtoehto on jättää Virtaset seuraavaan satokauteen. Voi tietysti lisätä vettäkin myllyyn, mutta harvoin on saatu sitä hyötyä mitä on lähdetty hakemaan.
Onhan se kumma jos ei pääse puimaan tuoreena, omituinen ongelma.Minulla on kyllä kokemusta molemmista säilöntämenetelmistä, ja olen siihen tulokseen tullut että kokojyväsäilöntä Propionihapolla 20 % kosteudella on edullisin systeemi ja nopein.Aamun tunteina ehtii hapottelemaan viljat varastoon laihon kuivuessa, eikä tarvi kalliita myllyjä eikä muutakaan.Kierukka riittää sekä hapotin. Pulu nyt vaan yrittää olla turhan nerokas/näsäviisas.
Tietysti propionilla kannattaa puida mahdolisimman kuivana. Minusta se vain ei estä ettei samalla voisi murskata niitä jyviä kasaan.
Tämä.
Siinäpä vasta työmaa alkaa jauhamaan pieniä eriä talvella.
Valmiiksi jauhetun saa lastata kauhalla suoraan vaunuun ja mylly olla telakalla seuraavaan syksyyn.
Pittää vaan olla melokonen mylly ettei tarte päivää kuormaa jauhaa.Kuivatut jyvät,ei hukkatappioita,ei hometta,ei syöntihäiriöitä,jyvät puhtaita,ei jäätymistä.Kuivaamisen jälkeen voi jauhaa melkein niin paljon kuin huvittaa kerralla,ei juurikaan säilymisongelmia.
-
joo jatkokäsittely määrää palio säilömistyyliä, kokojyvänä propionilla säilötään ja imupuhvalssilla jauhetaan välisiiloon, kiskoruokkija jakaa. propionin käytös on plussaa työajan säästö ja jyrsijöiren ja lintujen poissaolo varastosta, miinusta on huonohko juoksevuus ja esiputsauksen puuttuminen jolloon lajittumisen estämistä pitää valvoa esim siilojauhatukses
hinta on alhaisilla kosteuksilla halvempi ja 20% menee jo samoohin kuivauksen kans ainaki näillä meirän pienillä vijamäärillä, työmenekis säästää aina
murskevilja kiinnostaas tällaasena syksynä mutta jatkokäsittely ei tätä maharollista meillä.
sitte aiheeseen liittyen lisääkö kukaa vettä murskates? yks tuttu tätä tekee ja kehuu jotta se lisää murskaustehoa? en muuten tähän oo perehtyny mutta mitä siinä joskus käyny teko ja syöttövaihees niin säilyneen näyttää ok