Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 02.10.17 - klo:13:49

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 09.09.17 - klo:13:39

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 09.09.17 - klo:13:19

Mut mitä sitten tehtäisiin kioskin uudelle hitech-öljykeittimelle? Sitä ei karvalakkimalliin tottuneet osaa käyttääkkään?

Tiedätkö minne voit hypätä tai syöksyä?

a: Kaivoon
b: Betoniin

Sementtiin ei kannata syöksyä, siinä tulee vaan pää pölyiseksi

C: suohon.

D: Vaarin Faarin avokonttoriin.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 09.09.17 - klo:13:39

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 09.09.17 - klo:13:19

Mut mitä sitten tehtäisiin kioskin uudelle hitech-öljykeittimelle? Sitä ei karvalakkimalliin tottuneet osaa käyttääkkään?

Tiedätkö minne voit hypätä tai syöksyä?

a: Kaivoon
b: Betoniin

Sementtiin ei kannata syöksyä, siinä tulee vaan pää pölyiseksi

Sammakon pää on kyl usein pöllyssä...

Jos välillä palattais ihan alkuperäiseen kysymykseen; eli palkkatyön ja tilanpidon yhteensovittamiseen. Selväähän se on että vähintään toinen noista kärsii ja kyllä kaikkien on viikko tai pari saatava olla vuodesta tekemättä mitään. Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että palkkatyöstänikin saan vapaata suhteellisen helposti ja voin myös palkkatyötäni tehdä tarvittaessa sateisina viikonloppuina säästäen lomaa hyville keleille. Toinen mikä mielestäni toimii hyvin on hieman ylimitoitettu konekanta tilakokoon nähden. Olkoonkin sitten vanhempia ja halpoja, mutta vähintään kaksi kovaa ykkösnyrkkiä, jolloin kylvöaikaan mahdollisesti sattuvat tekniset ongelmat johtavat vain koneen vaihtamiseen. Lisäksi ajokertoja täytyy yrittää minimoida. Esim jyrsinkylvö suoraan kynnokselle säästää mukavasti aikaa keväästä. Ja ei pidä pelätä yhteistyötä tai urakointia. Jos löytyy naapuri niittämään hömppäheinäsi tai puimaan viljasi, jää tilanpito pääasiassa kevääseen. Oma näkemykseni on että metsäpuolelle ei kyllä normaalikesänä kovin paljoa aika riitä ainakaan raivaussahan varteen. Siihen on hyvä palkata tuttuja 15 kesäisiä poikia pari ja eläkevaari katsomaan niiden perään. Ei näitä pikkutiloja kannata ottaa liian vakavasti nykymallin maataloudessa.

Jos välillä palattais ihan alkuperäiseen kysymykseen; eli palkkatyön ja tilanpidon yhteensovittamiseen. Selväähän se on että vähintään toinen noista kärsii ja kyllä kaikkien on viikko tai pari saatava olla vuodesta tekemättä mitään. Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että palkkatyöstänikin saan vapaata suhteellisen helposti ja voin myös palkkatyötäni tehdä tarvittaessa sateisina viikonloppuina säästäen lomaa hyville keleille. Toinen mikä mielestäni toimii hyvin on hieman ylimitoitettu konekanta tilakokoon nähden. Olkoonkin sitten vanhempia ja halpoja, mutta vähintään kaksi kovaa ykkösnyrkkiä, jolloin kylvöaikaan mahdollisesti sattuvat tekniset ongelmat johtavat vain koneen vaihtamiseen. Lisäksi ajokertoja täytyy yrittää minimoida. Esim jyrsinkylvö suoraan kynnokselle säästää mukavasti aikaa keväästä. Ja ei pidä pelätä yhteistyötä tai urakointia. Jos löytyy naapuri niittämään hömppäheinäsi tai puimaan viljasi, jää tilanpito pääasiassa kevääseen. Oma näkemykseni on että metsäpuolelle ei kyllä normaalikesänä kovin paljoa aika riitä ainakaan raivaussahan varteen. Siihen on hyvä palkata tuttuja 15 kesäisiä poikia pari ja eläkevaari katsomaan niiden perään. Ei näitä pikkutiloja kannata ottaa liian vakavasti nykymallin maataloudessa.

Tuota jyrsinkylvöä olen miettinyt, on jyrsin ja on kylvökone, joita olen nähnyt yhdistettynäkin, mutta ei ole ehkä riittävän raskaskeulaista konetta, ja jos laittaa etupainoa kääntymisen varmistamiseksi, etupyörät kyntävät maahan sisään. Ehkäpä jos rakentaisi jonkinlaiset nostopyörät jyrsimelle, niiden varassa kääntyisi, aivan kuin pyöränvälijyrän kanssa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 05.10.17 - klo:08:54

Jos välillä palattais ihan alkuperäiseen kysymykseen; eli palkkatyön ja tilanpidon yhteensovittamiseen. Selväähän se on että vähintään toinen noista kärsii ja kyllä kaikkien on viikko tai pari saatava olla vuodesta tekemättä mitään. Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että palkkatyöstänikin saan vapaata suhteellisen helposti ja voin myös palkkatyötäni tehdä tarvittaessa sateisina viikonloppuina säästäen lomaa hyville keleille. Toinen mikä mielestäni toimii hyvin on hieman ylimitoitettu konekanta tilakokoon nähden. Olkoonkin sitten vanhempia ja halpoja, mutta vähintään kaksi kovaa ykkösnyrkkiä, jolloin kylvöaikaan mahdollisesti sattuvat tekniset ongelmat johtavat vain koneen vaihtamiseen. Lisäksi ajokertoja täytyy yrittää minimoida. Esim jyrsinkylvö suoraan kynnokselle säästää mukavasti aikaa keväästä. Ja ei pidä pelätä yhteistyötä tai urakointia. Jos löytyy naapuri niittämään hömppäheinäsi tai puimaan viljasi, jää tilanpito pääasiassa kevääseen. Oma näkemykseni on että metsäpuolelle ei kyllä normaalikesänä kovin paljoa aika riitä ainakaan raivaussahan varteen. Siihen on hyvä palkata tuttuja 15 kesäisiä poikia pari ja eläkevaari katsomaan niiden perään. Ei näitä pikkutiloja kannata ottaa liian vakavasti nykymallin maataloudessa.

Tuota jyrsinkylvöä olen miettinyt, on jyrsin ja on kylvökone, joita olen nähnyt yhdistettynäkin, mutta ei ole ehkä riittävän raskaskeulaista konetta, ja jos laittaa etupainoa kääntymisen varmistamiseksi, etupyörät kyntävät maahan sisään. Ehkäpä jos rakentaisi jonkinlaiset nostopyörät jyrsimelle, niiden varassa kääntyisi, aivan kuin pyöränvälijyrän kanssa.

-SS-

Hinattava kylvökone, rakentelee itse vaan "maatalousvetolaitteen" jyrsimeen.

Hinattava kylvökone, rakentelee itse vaan "maatalousvetolaitteen" jyrsimeen.

Kyllä kyllä, olisi ollut yksi Tumeen sopiva vetolaite olemassa tuolla, mutta kun tuo Maschio ylös nostettuna laittaa jo muutenkin kääntelemään jarrulla, vaikka on yhdeksän painolimppua edessä. Moottoriteho kyllä riittää, mutta se jyrsin päkkäröi käännöksessä, jos sitä ei nosta ilmaan, samalla tulee vähäinenkin aisapaino kylvökoneelta haittaamaan käännöksessä, jos vielä kylvökonekin vastustaa siellä.

Verkkaistahan se jyrsinkylvö olisi, mutta selälle mukavaa, ei ryski ei heilu ei pompi, ja kerkiää maisemiakin katsella...

Mut jos ostaisi jonkun 80-luvun malmikasan, esimerkiksi TW Foortin, olisi kyrväkäs keulapainoinen mölö se. Voisi laittaa mitä vaan perään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 05.10.17 - klo:12:27

Hinattava kylvökone, rakentelee itse vaan "maatalousvetolaitteen" jyrsimeen.

Kyllä kyllä, olisi ollut yksi Tumeen sopiva vetolaite olemassa tuolla, mutta kun tuo Maschio ylös nostettuna laittaa jo muutenkin kääntelemään jarrulla, vaikka on yhdeksän painolimppua edessä. Moottoriteho kyllä riittää, mutta se jyrsin päkkäröi käännöksessä, jos sitä ei nosta ilmaan, samalla tulee vähäinenkin aisapaino kylvökoneelta haittaamaan käännöksessä, jos vielä kylvökonekin vastustaa siellä.

Verkkaistahan se jyrsinkylvö olisi, mutta selälle mukavaa, ei ryski ei heilu ei pompi, ja kerkiää maisemiakin katsella...

Mut jos ostaisi jonkun 80-luvun malmikasan, esimerkiksi TW Foortin, olisi kyrväkäs keulapainoinen mölö se. Voisi laittaa mitä vaan perään.

-SS-

Tuossa Pellervon kuvassa on sivulla 27 hinattava kylvökone, johon on tehty apurunko pyöränvälijyrälle ja vaakatasojyrsimelle.

http://www.pellervo-e-lehdet.fi/mpellervo/2017/8/mp2.php.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.10.17 - klo:15:23

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 05.10.17 - klo:12:27

Hinattava kylvökone, rakentelee itse vaan "maatalousvetolaitteen" jyrsimeen.

Kyllä kyllä, olisi ollut yksi Tumeen sopiva vetolaite olemassa tuolla, mutta kun tuo Maschio ylös nostettuna laittaa jo muutenkin kääntelemään jarrulla, vaikka on yhdeksän painolimppua edessä. Moottoriteho kyllä riittää, mutta se jyrsin päkkäröi käännöksessä, jos sitä ei nosta ilmaan, samalla tulee vähäinenkin aisapaino kylvökoneelta haittaamaan käännöksessä, jos vielä kylvökonekin vastustaa siellä.

Verkkaistahan se jyrsinkylvö olisi, mutta selälle mukavaa, ei ryski ei heilu ei pompi, ja kerkiää maisemiakin katsella...

Mut jos ostaisi jonkun 80-luvun malmikasan, esimerkiksi TW Foortin, olisi kyrväkäs keulapainoinen mölö se. Voisi laittaa mitä vaan perään.

-SS-

Tuossa Pellervon kuvassa on sivulla 27 hinattava kylvökone, johon on tehty apurunko pyöränvälijyrälle ja vaakatasojyrsimelle.

http://www.pellervo-e-lehdet.fi/mpellervo/2017/8/mp2.php.

Kiitos vinkistä. Vaatii Flashplayerin meen lukemaan lehden kirjastoon. Ajatella, että muutkin ovat miettineet samaa asiaa.

-SS-

Jos välillä palattais ihan alkuperäiseen kysymykseen; eli palkkatyön ja tilanpidon yhteensovittamiseen. Selväähän se on että vähintään toinen noista kärsii ja kyllä kaikkien on viikko tai pari saatava olla vuodesta tekemättä mitään. Itse olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että palkkatyöstänikin saan vapaata suhteellisen helposti ja voin myös palkkatyötäni tehdä tarvittaessa sateisina viikonloppuina säästäen lomaa hyville keleille. Toinen mikä mielestäni toimii hyvin on hieman ylimitoitettu konekanta tilakokoon nähden. Olkoonkin sitten vanhempia ja halpoja, mutta vähintään kaksi kovaa ykkösnyrkkiä, jolloin kylvöaikaan mahdollisesti sattuvat tekniset ongelmat johtavat vain koneen vaihtamiseen. Lisäksi ajokertoja täytyy yrittää minimoida. Esim jyrsinkylvö suoraan kynnokselle säästää mukavasti aikaa keväästä. Ja ei pidä pelätä yhteistyötä tai urakointia. Jos löytyy naapuri niittämään hömppäheinäsi tai puimaan viljasi, jää tilanpito pääasiassa kevääseen. Oma näkemykseni on että metsäpuolelle ei kyllä normaalikesänä kovin paljoa aika riitä ainakaan raivaussahan varteen. Siihen on hyvä palkata tuttuja 15 kesäisiä poikia pari ja eläkevaari katsomaan niiden perään. Ei näitä pikkutiloja kannata ottaa liian vakavasti nykymallin maataloudessa.

Yhteistyö ja urakointi... Hmmm... Yhteistyö on ajatuksen tasolla ihan hyvä juttu, toimiikin kohtuullisesti jos osuu henkilökemiat yhteen.  Yhteiset sesonkikäytössä olevat koneet on sitten taas tuhoontuomittu ajatus, varsinkin jos koneessa osakkaita enemmän kuin kaksi - aina rikki kun itte tarttis tai sitten käytössä ja pakko keksiä joku muu konsti hoitaa homma kun niitä vapaapäiviä ja kylvö/puintipäiviä on rajallisesti. 

Urakoinnissa taas helposti tulee etteen se että nämä pienemmät tilat menee sinne työjonon häntäpäähän. Puinti tälläisenä syksynä kuin nyt on olisi täysi katastrofi hoitaa rahtarilla. Ja sitä urakkahommaa jos enemmän teettää tuppaa kate katoamaan aika lahjakkaasti, rahtihinnat kun tuntuu vaan nousevan sitä mukaa kun koneet kasvaa vaikka kuvittelisi homman menevän ihan päinvastoin.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 05.10.17 - klo:15:47

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.10.17 - klo:15:23

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 05.10.17 - klo:12:27

Hinattava kylvökone, rakentelee itse vaan "maatalousvetolaitteen" jyrsimeen.

Kyllä kyllä, olisi ollut yksi Tumeen sopiva vetolaite olemassa tuolla, mutta kun tuo Maschio ylös nostettuna laittaa jo muutenkin kääntelemään jarrulla, vaikka on yhdeksän painolimppua edessä. Moottoriteho kyllä riittää, mutta se jyrsin päkkäröi käännöksessä, jos sitä ei nosta ilmaan, samalla tulee vähäinenkin aisapaino kylvökoneelta haittaamaan käännöksessä, jos vielä kylvökonekin vastustaa siellä.

Verkkaistahan se jyrsinkylvö olisi, mutta selälle mukavaa, ei ryski ei heilu ei pompi, ja kerkiää maisemiakin katsella...

Mut jos ostaisi jonkun 80-luvun malmikasan, esimerkiksi TW Foortin, olisi kyrväkäs keulapainoinen mölö se. Voisi laittaa mitä vaan perään.

-SS-

Tuossa Pellervon kuvassa on sivulla 27 hinattava kylvökone, johon on tehty apurunko pyöränvälijyrälle ja vaakatasojyrsimelle.

http://www.pellervo-e-lehdet.fi/mpellervo/2017/8/mp2.php.

Kiitos vinkistä. Vaatii Flashplayerin meen lukemaan lehden kirjastoon. Ajatella, että muutkin ovat miettineet samaa asiaa.

-SS-

Minäkin mietin. Saisi kevennettyä peltoliikennettä kun saisi useita akseleita kannattelemaan painavia hinattavia koneita.

Lainaus käyttäjältä: tohtori - 05.10.17 - klo:12:27

Hinattava kylvökone, rakentelee itse vaan "maatalousvetolaitteen" jyrsimeen.

Kyllä kyllä, olisi ollut yksi Tumeen sopiva vetolaite olemassa tuolla, mutta kun tuo Maschio ylös nostettuna laittaa jo muutenkin kääntelemään jarrulla, vaikka on yhdeksän painolimppua edessä. Moottoriteho kyllä riittää, mutta se jyrsin päkkäröi käännöksessä, jos sitä ei nosta ilmaan, samalla tulee vähäinenkin aisapaino kylvökoneelta haittaamaan käännöksessä, jos vielä kylvökonekin vastustaa siellä.

Verkkaistahan se jyrsinkylvö olisi, mutta selälle mukavaa, ei ryski ei heilu ei pompi, ja kerkiää maisemiakin katsella...

Mut jos ostaisi jonkun 80-luvun malmikasan, esimerkiksi TW Foortin, olisi kyrväkäs keulapainoinen mölö se. Voisi laittaa mitä vaan perään.

-SS-

tumeen on olemassa aisa, jossa kaksi tankoa päällekkäin eli aisapaino vaihtuu näiden tankojen erisuuntaisiin voimiin... periaatteessa painaa traktorin keulaa maahan, kun nostolaite ja kylvökone on ylhäällä.

Muuten jyrsinkylvössä ongelmana on epätasainen muokkauspohja ja soveltuu huonosti lohkoille, joissa kosteusolot vaihtelee. Pitää odottaa niin, että viimeisinkin nurkka pellosta on kylvökunnossa....äestys ennen kylvöä tasaa kosteutta paremmin. Jos meinaa hyvää jälkeä tehdä esimerkiksi rypsin/rapsin siemenille, niin pitää ajaa ihan pirun hitaasti.

Otsikon aiheeseen ei tästä löydy ratkaisua, tuhraa kallista aikaa josta voisi saada kunnon palkan

Yhteiset sesonkikäytössä olevat koneet on sitten taas tuhoontuomittu ajatus, varsinkin jos koneessa osakkaita enemmän kuin kaksi - aina rikki kun itte tarttis tai sitten käytössä ja pakko keksiä joku muu konsti hoitaa homma kun niitä vapaapäiviä ja kylvö/puintipäiviä on rajallisesti. 

Ei pidä paikkaansa, jos tilat vetää hynttyyt yhteen, miksei se voisi toimia? Isompiakin aloja hoidetaan. Vaatii se tietenkin sen itsekeskeisyydestä ja minä-ensin ajattelusta luopumisen. Miksi ne koneet on aina rikki? Eikö niitä yhdessä huolleta ja korjata? Jos aikaa on rajallisesti, eikö töitä voi tehdä yhdessä? Sematiikka on jännä juttu - on vissi ero puhutaanko yhteistyöstä, vai yhteiskoneista.

Yhteistyö ja urakointi... Hmmm... Yhteistyö on ajatuksen tasolla ihan hyvä juttu, toimiikin kohtuullisesti jos osuu henkilökemiat yhteen.  Yhteiset sesonkikäytössä olevat koneet on sitten taas tuhoontuomittu ajatus, varsinkin jos koneessa osakkaita enemmän kuin kaksi - aina rikki kun itte tarttis tai sitten käytössä ja pakko keksiä joku muu konsti hoitaa homma kun niitä vapaapäiviä ja kylvö/puintipäiviä on rajallisesti. 

Urakoinnissa taas helposti tulee etteen se että nämä pienemmät tilat menee sinne työjonon häntäpäähän. Puinti tälläisenä syksynä kuin nyt on olisi täysi katastrofi hoitaa rahtarilla. Ja sitä urakkahommaa jos enemmän teettää tuppaa kate katoamaan aika lahjakkaasti, rahtihinnat kun tuntuu vaan nousevan sitä mukaa kun koneet kasvaa vaikka kuvittelisi homman menevän ihan päinvastoin.

Tämä on ensimmmäinen syksy kymmeneen vuoteen, että lähipiirin puinti/kuivauskapasiteetti ei riitä. Omaa kalustoa ei ole, joten täysin yhteistyö/urakointikuvioiden varassa olen. Mutta jos yhtenä vuonna kymmenestä jää jotain peltoon, niin onko se maailmanloppu? Vituttaahan se tietysti sillä hetkellä,  mutta aika monta katovuotta saa tulla, että oman kaluston saisi maksettua nillä mahdollisesti korjaamatta jääneillä viljoilla.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 05.10.17 - klo:17:06

Yhteistyö ja urakointi... Hmmm... Yhteistyö on ajatuksen tasolla ihan hyvä juttu, toimiikin kohtuullisesti jos osuu henkilökemiat yhteen.  Yhteiset sesonkikäytössä olevat koneet on sitten taas tuhoontuomittu ajatus, varsinkin jos koneessa osakkaita enemmän kuin kaksi - aina rikki kun itte tarttis tai sitten käytössä ja pakko keksiä joku muu konsti hoitaa homma kun niitä vapaapäiviä ja kylvö/puintipäiviä on rajallisesti. 

Urakoinnissa taas helposti tulee etteen se että nämä pienemmät tilat menee sinne työjonon häntäpäähän. Puinti tälläisenä syksynä kuin nyt on olisi täysi katastrofi hoitaa rahtarilla. Ja sitä urakkahommaa jos enemmän teettää tuppaa kate katoamaan aika lahjakkaasti, rahtihinnat kun tuntuu vaan nousevan sitä mukaa kun koneet kasvaa vaikka kuvittelisi homman menevän ihan päinvastoin.

Tämä on ensimmmäinen syksy kymmeneen vuoteen, että lähipiirin puinti/kuivauskapasiteetti ei riitä. Omaa kalustoa ei ole, joten täysin yhteistyö/urakointikuvioiden varassa olen. Mutta jos yhtenä vuonna kymmenestä jää jotain peltoon, niin onko se maailmanloppu? Vituttaahan se tietysti sillä hetkellä,  mutta aika monta katovuotta saa tulla, että oman kaluston saisi maksettua nillä mahdollisesti korjaamatta jääneillä viljoilla.

Ongelmaksi itsellä muodostuisi välivarastointi, ei mitään järkeä hommata puinteja varten itselle enempää kärryjä kuin nyt on. Kerralla sai 3-5ha ajettua jos ajoi kaapin, kaatosuppilon ja kolmet kärryt täyteen - moniko rahtari ajaa 15-20 kertaa paikalle parin tunnin sessiota varten jos ei samalla seudulla ole muuta puitavaa? Ja kunnollisten lisäkärryjen hankita maksaa saman tai enemmänkin kuin se oma tappuri.

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 06.10.17 - klo:09:13

Lainaus käyttäjältä: SKI - 05.10.17 - klo:17:06

Yhteistyö ja urakointi... Hmmm... Yhteistyö on ajatuksen tasolla ihan hyvä juttu, toimiikin kohtuullisesti jos osuu henkilökemiat yhteen.  Yhteiset sesonkikäytössä olevat koneet on sitten taas tuhoontuomittu ajatus, varsinkin jos koneessa osakkaita enemmän kuin kaksi - aina rikki kun itte tarttis tai sitten käytössä ja pakko keksiä joku muu konsti hoitaa homma kun niitä vapaapäiviä ja kylvö/puintipäiviä on rajallisesti. 

Urakoinnissa taas helposti tulee etteen se että nämä pienemmät tilat menee sinne työjonon häntäpäähän. Puinti tälläisenä syksynä kuin nyt on olisi täysi katastrofi hoitaa rahtarilla. Ja sitä urakkahommaa jos enemmän teettää tuppaa kate katoamaan aika lahjakkaasti, rahtihinnat kun tuntuu vaan nousevan sitä mukaa kun koneet kasvaa vaikka kuvittelisi homman menevän ihan päinvastoin.

Tämä on ensimmmäinen syksy kymmeneen vuoteen, että lähipiirin puinti/kuivauskapasiteetti ei riitä. Omaa kalustoa ei ole, joten täysin yhteistyö/urakointikuvioiden varassa olen. Mutta jos yhtenä vuonna kymmenestä jää jotain peltoon, niin onko se maailmanloppu? Vituttaahan se tietysti sillä hetkellä,  mutta aika monta katovuotta saa tulla, että oman kaluston saisi maksettua nillä mahdollisesti korjaamatta jääneillä viljoilla.

Ongelmaksi itsellä muodostuisi välivarastointi, ei mitään järkeä hommata puinteja varten itselle enempää kärryjä kuin nyt on. Kerralla sai 3-5ha ajettua jos ajoi kaapin, kaatosuppilon ja kolmet kärryt täyteen - moniko rahtari ajaa 15-20 kertaa paikalle parin tunnin sessiota varten jos ei samalla seudulla ole muuta puitavaa? Ja kunnollisten lisäkärryjen hankita maksaa saman tai enemmänkin kuin se oma tappuri.

Ongelma on taas yhteistyön puute, kai jollain naapurilla on tappuri? Mutta en siis tahdo syyttää sua mistään, tiedän tarkkaan miten monella on ongelma lähteä tekemään toiselle töitä, vaikka siitä saisi rahaa ja itsellä ei ole muuta tekemistä kuin syljeskellä kattoon ja valittaa rahattomuutta.