Laskin katteita emotuotannosta.Tulos saadaan peltojen kautta. Mahdollinen luomutuki auttaa kokotilalle emojen kautta ihan kelpo tuloksen.

Laskelmasta voi vetää johtopäätöksen että, aina pärjää kun edullista peltoa joko omaa tai vuokrattua paljon hallussa. Emolehmät järjestävät sitten sadon käytön ja siitä saa jonkun korvauksen.

Hämäävää teurastamon laskelmissa yleensä on se että, ne näyttävät aina koko tilan katteen eikä, sitä ole pilkottu osiin, mistä näkysi katteen muodostuminen.
Koulussahan opetettiin tilan kokotuotannon katteen olevan eri katetuottojen summa.

Vai mitä mieltä olette?

Aivan oikea päätelmä, ja kokonais tulos ratkaisee mitä jää viivan alle. Toki jokaista osa-aluetta pitää tutkailla onko sen harjoittaminen järkevää siinä kokonaisuudessa. Emojen kanssa vähän pidemmällä aikajanalla kun jollain muulla tuotantosuunnalla, kun se kierto on himpun hitaampa kun vaikka broilerilla.....

Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Kuinka monta hehtaaria per emo?
 
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.

hake.

Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Kuinka monta hehtaaria per emo?
 
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.

Kun on se yksikin karvakorva, niin se sitoo ihan eri tavalla kuin viljapelto tai konekalusto. Onko järkeä sitoa itsensä muutaman lisätonnin toivossa joka päiväksi kiinni niihin eläimiin. Varsinkin sellaisiin, jotka poikivat ja jonka vuoden tulos voi hävitä kertalaakista pienen nukahduksen aikana. Hyvin todennäköisesti ei tule ikävä tätä hommaa, kun oma navetta joskus tulevaisuudessa on tyhjä paskantuottajista.

Tähän ketjuun vois ilkeillä vaikka mitä ja vaikka kuinka paljon mut antaa nyt olla.

Sanotaanko niin että oppia ikä kaikki ja nöyryys löytyy jossakin vaiheessa elämänkaarta, tai sitten ei...

Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Kuinka monta hehtaaria per emo?
 
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.

Kyllä kävisi ihan hyvin. eläintiheys ,35 lehmää/ha. Kuivikkeet ruishalmeesta , talvirehu herneen ja kauran oljista ryyditettynä viljasta mitä ei saa markkinoitua, voi tehdä säilörehua vähän. Laitumet lataus alueilla.

Työtä tulee, se on selvä. Monipuolistaa tuotantoa.
Jos pitää tehdä paljon uudisrakennuksia on kannattavuus lyhyellä tähtäimellä huono, jos on rakennukset jo valmiina niin ok kannattavuus.

Tosin puhutaan eniten tuetusta tuotannosta, joten politiikalla on tulonmuodostuksessa ratkaiseva merkitys.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 01.09.17 - klo:20:39

Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Kuinka monta hehtaaria per emo?
 
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.

Kyllä kävisi ihan hyvin. eläintiheys ,35 lehmää/ha. Kuivikkeet ruishalmeesta , talvirehu herneen ja kauran oljista ryyditettynä viljasta mitä ei saa markkinoitua, voi tehdä säilörehua vähän. Laitumet lataus alueilla.

Työtä tulee, se on selvä. Monipuolistaa tuotantoa.
Jos pitää tehdä paljon uudisrakennuksia on kannattavuus lyhyellä tähtäimellä huono, jos on rakennukset jo valmiina niin ok kannattavuus.

Tosin puhutaan eniten tuetusta tuotannosta, joten politiikalla on tulonmuodostuksessa ratkaiseva merkitys.

Mä jo tuossa tapauksessa miettisin onko järkeä lähteä hommaan sen sitovuuden takia? Hommaat aina jonkun vahtimaan emoja kun lähdet pois. Viljapelto ei mihinkään karkaa ja vaatii vuodessa maksimissaan 1-2kk työtä.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 01.09.17 - klo:20:39

Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Kuinka monta hehtaaria per emo?
 
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.

Kyllä kävisi ihan hyvin. eläintiheys ,35 lehmää/ha. Kuivikkeet ruishalmeesta , talvirehu herneen ja kauran oljista ryyditettynä viljasta mitä ei saa markkinoitua, voi tehdä säilörehua vähän. Laitumet lataus alueilla.

Työtä tulee, se on selvä. Monipuolistaa tuotantoa.
Jos pitää tehdä paljon uudisrakennuksia on kannattavuus lyhyellä tähtäimellä huono, jos on rakennukset jo valmiina niin ok kannattavuus.

Tosin puhutaan eniten tuetusta tuotannosta, joten politiikalla on tulonmuodostuksessa ratkaiseva merkitys.

Tuohon työhön mitä yllä mainittu, kyllä se sitovuus on tiedossa ku vanha navetta on pihalla tyhjillään ja muokattu tässä välissä varastoksi. Paskahäntien huiske tuttua, mutta ne oli lypsäviä. Pikkasen eriasia emot, jotka ei kummoisia vaadi, voi tehdä töitä porukalla naapurien kanssa tarpeen vaatiessa tms., mikä ei lypsylehmillä onnistu kovinkaan helpolla.
Rakentamista olisi tehtävä, se selvä, mitään ei käytännössä olisi kun rakennukset muokattu viljantuotantoon.

Sijainti sellainen, että laitumet olisi poissuljettua ellei halua todellakin lisätyötä etälaitumista useiden kilometrien päässä. Samoin navetan sijainti aukealla, merelle vain pätkä matkaa ja tuulimyllyjä metsänlaita tikutettuna täyteen. Se Suomen myllykeskittymä ei oo sattumalta tässä, eli tuuuuuleee. Tuulesta ongelma rakennusten kanssa, mitää hökkeleitä ei voi tehdä kun ei niistä mitään suojaa, eikä visuaalisestikaan "halvalla" kun naapurit vieressä ja kylä tiheästi asuttu.

Emot on aikoinaan laskettu, samoin mullit, mitään ei saanut kannattamaan omalla tilalla vs. viljantuotanto hyvillä satotasoilla. Sadot on hyviä, kun peltoihin on panostettu. Salaojitus nytkin meneillään, lisäojituksia. Nämä laskelmat aikoinaan tavanomaisena, sen jälkeen tilanne muuttunut luomuun päin yleisesti, eli luomutuotteiden hinta parantunut vs. tavanomaiset. Pelkällä viljaluomulla ei hommaa viitsi tehdä, ja emot se luomun pari tällaisessa tuotannossa. Mullit ei, kun ei niitä vasikoita kaikille riitä. Eikä niistä ainakaan jää mitään harrastuspohjalla, emoissa riittäisi että pitää elossa ja tulee muutama vasikka

Ajatuksia ääneen, ei sen kummempaa Tarkoitus ei ole minimoida töitä, vaan maksimoida tulot ilman että tarvii nykyisiä urakointeja tms. jättää pois. Tilakeskuksen sekä peltojen sijainti, ja peltojen kasvukunto kannustaa jatkamaan nykyisellään...

Tällä hetkellä nurmea hieman kierrossa, karjatilan kanssa peltoja vaihdossa win win periaatteella eli viljellään ristiin tuet itse nostaen.

Yks maamieskoulukamraati se kasvattaa emoja ja kysäsin siltä kannattavuutta. Sano että hyvin pärjää kun akka on opettaja...

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 02.09.17 - klo:08:07

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 01.09.17 - klo:20:39

Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Kuinka monta hehtaaria per emo?
 
Tuntuisi järkevimmältä kalliimman pellon alueellakin, pelkkä kasviluomu tuntuu hankalalta ja tuhlaukselta viljelykierron suhteen. Peltojen pitäisi tuottaa jokavuosi jotakin, joko myytävää tai apetta emoille ja pska kiertoon.

Kyllä kävisi ihan hyvin. eläintiheys ,35 lehmää/ha. Kuivikkeet ruishalmeesta , talvirehu herneen ja kauran oljista ryyditettynä viljasta mitä ei saa markkinoitua, voi tehdä säilörehua vähän. Laitumet lataus alueilla.

Työtä tulee, se on selvä. Monipuolistaa tuotantoa.
Jos pitää tehdä paljon uudisrakennuksia on kannattavuus lyhyellä tähtäimellä huono, jos on rakennukset jo valmiina niin ok kannattavuus.

Tosin puhutaan eniten tuetusta tuotannosta, joten politiikalla on tulonmuodostuksessa ratkaiseva merkitys.

Tuohon työhön mitä yllä mainittu, kyllä se sitovuus on tiedossa ku vanha navetta on pihalla tyhjillään ja muokattu tässä välissä varastoksi. Paskahäntien huiske tuttua, mutta ne oli lypsäviä. Pikkasen eriasia emot, jotka ei kummoisia vaadi, voi tehdä töitä porukalla naapurien kanssa tarpeen vaatiessa tms., mikä ei lypsylehmillä onnistu kovinkaan helpolla.
Rakentamista olisi tehtävä, se selvä, mitään ei käytännössä olisi kun rakennukset muokattu viljantuotantoon.

Sijainti sellainen, että laitumet olisi poissuljettua ellei halua todellakin lisätyötä etälaitumista useiden kilometrien päässä. Samoin navetan sijainti aukealla, merellä vain pätkä matkaa ja tuulimyllyjä metsänlaita tikutettuna täyteen. Se Suomen myllykeskittymä ei oo sattumalta tässä, eli tuuuuuleee. Tuulesta ongelma rakennusten kanssa, mitää hökkeleitä ei voi tehdä kun ei niistä mitään suojaa, eikä visuaalisestikaan "halvalla" kun naapurit vieressä ja kylä tiheästi asuttu.

Emot on aikoinaan laskettu, samoin mullit, mitään ei saanut kannattamaan omalla tilalla vs. viljantuotanto hyvillä satotasoilla. Sadot on hyviä, kun peltoihin on panostettu. Salaojitus nytkin meneillään, lisäojituksia. Nämä laskelmat aikoinaan tavanomaisena, sen jälkeen tilanne muuttunut luomuun päin yleisesti, eli luomutuotteiden hinta parantunut vs. tavanomaiset. Pelkällä viljaluomulla ei hommaa viitsi tehdä, ja emot se luomun pari tällaisessa tuotannossa. Mullit ei, kun ei niitä vasikoita kaikille riitä. Eikä niistä ainakaan jää mitään harrastuspohjalla, emoissa riittäisi että pitää elossa ja tulee muutama vasikka

Ajatuksia ääneen, ei sen kummempaa Tarkoitus ei ole minimoida töitä, vaan maksimoida tulot ilman että tarvii nykyisiä urakointeja tms. jättää pois. Tilakeskuksen sekä peltojen sijainti, ja peltojen kasvukunto kannustaa jatkamaan nykyisellään...

Tällä hetkellä nurmea hieman kierrossa, karjatilan kanssa peltoja vaihdossa win win periaatteella eli viljellään ristiin tuet itse nostaen.

Luomukasvituotannossa yleensä vastaan ottaa ajatusten rajallisuus kuin sen mahdolisuudet. Ravinteistahan ei ole periaatteessa kieletty kuin kemialisesti sidottu typpi. Bio-apatiittia voi lisätä peltoon missä on kalia ja fosforia. Hivenlannoitus on sallittua. Viljoa voi käyttää. Kasvinsuojeluaineet on kielettyjä, mutta sitä voi korvata mekanisella torjunnalla ja mahdolisilla kasvivalinoilla.

Entäs emot luomuviljatilalle, äkkiseltään kuulostas järkevältä "ajankäytöltä" ts. niin vähän kuin tarvitaan luomustatukseen ja niiden latauskasvien ym. olkien popsimiseen. Vasikat suoraan maailmalle ja päätuotantosuunta edelleen puimurilla puitavat kasvit.

Emoissa on järkeä JOS, on paljon halpaa maata tarjolla, hyvät laidunnusalueet (perinnebiotoopit, metsä/rantalaitumet ym. tukirohmut) ja kuiviketta saatavilla.

Seuri, Nykänen, Huhta /1/  tutkivat, miten nämä hienojakoiset apatiittipölyt tai biotiitit toimivat viljelyssä. havaitsivat, että lähinnä 30 t komposti vaikutti havaittavasti, totta kai kun liukoista fosfaattia ja kalia painetaan pellolle paikkakunnan broilerihallista, niin sieltähän saadaan virtaamaan tavanomaisen viljelyn rikastetun fosforin ylijäämää mukavasti luomuhuippusatoihin.

Tosiasiallisesti laaja kasvinviljelyluomua voidaan perustellusti kutsua "soil nutrient mining":iksi. /2/  Ja se on ihan OK, kun ei tulla selittämään, että se ei sitä ole. Sehän kannattaa hyvin, on hyvä brändi. Maan luontaiset ravinnevarat riittävät todella pitkään viljelyyn, jo viime vuosisadan puolivälissä oli alan kirjallisuudessa maininta briteissä  100 v kestäneestä ilman ravinnelisisä tehdystä viljanviljelykokeesta, ja satotaso sadankin vuoden päästä oli siinä 200 - 700 kg vuosittain. Eli jyvästä 1-4 takaisin.

/1/ Siilinjärven apatiittipöly ja muut hidasliukoiset fosfori- ja kaliumlannoitteet luomuviljelyssä. Tuloksia koesarjasta 1990 - 1995. MTT julkaisusarja A54- Jokioinen 2001.
/2/ http://www.hunger-undernutrition.org/blog/2015/09/soil-nutrient-mining-the-case-for-combining-on-farm-recycling-with-external-inputs.html

-SS-

Seuri, Nykänen, Huhta /1/  tutkivat, miten nämä hienojakoiset apatiittipölyt tai biotiitit toimivat viljelyssä. havaitsivat, että lähinnä 30 t komposti vaikutti havaittavasti, totta kai kun liukoista fosfaattia ja kalia painetaan pellolle paikkakunnan broilerihallista, niin sieltähän saadaan virtaamaan tavanomaisen viljelyn rikastetun fosforin ylijäämää mukavasti luomuhuippusatoihin.

Tosiasiallisesti laaja kasvinviljelyluomua voidaan perustellusti kutsua "soil nutrient mining":iksi. /2/  Ja se on ihan OK, kun ei tulla selittämään, että se ei sitä ole. Sehän kannattaa hyvin, on hyvä brändi. Maan luontaiset ravinnevarat riittävät todella pitkään viljelyyn, jo viime vuosisadan puolivälissä oli alan kirjallisuudessa maininta briteissä  100 v kestäneestä ilman ravinnelisisä tehdystä viljanviljelykokeesta, ja satotaso sadankin vuoden päästä oli siinä 200 - 700 kg vuosittain. Eli jyvästä 1-4 takaisin.

/1/ Siilinjärven apatiittipöly ja muut hidasliukoiset fosfori- ja kaliumlannoitteet luomuviljelyssä. Tuloksia koesarjasta 1990 - 1995. MTT julkaisusarja A54- Jokioinen 2001.
/2/ http://www.hunger-undernutrition.org/blog/2015/09/soil-nutrient-mining-the-case-for-combining-on-farm-recycling-with-external-inputs.html

-SS-

Siinä paskanpainamisessa maahan on sellanen huomioitava kohta että luomutila ei saa ottaa lantaa vastaan "tehotilalta" jossa eläinmäärä on yli 2ey per hehtaari. Muutoin kakitsua voi luomussa ajella omantunnon puitteissa jos sitä sattuu olemaan tarjolla, luomuna tai tavallisena.

Apatiittiakin SAISI laittaa mutta kun siinä on käytetty rikkihappoa joka taasen on kemikaali nin idioottimainen säännöstä kieltää senkin.

Apatiittiakin SAISI laittaa mutta kun siinä on käytetty rikkihappoa joka taasen on kemikaali nin idioottimainen säännöstä kieltää senkin.

Apatiittiahan saa laittaa. Se on suoraan louhintatuote, ja voidaan rikastaa luomukelpoiseksi vesimekaanisesti, esim. vaahdottamalla. Hapolla käsittelemällä siitä rikasteesta vasta erotellaan fosfaatit liukoisiksi. Siksi luomuapatiitti kerätään apatiittikaivoksen murskaimien ja myllyjen ja mekaanisten rikastilaitteiden pölyn- ja lietteenerottimista, koska se on ainoa mahdollisuus saada siitä fosforimineraalista edes vähän liukenevaa, mahdollisimman suuren reaktiivisen pinta-alan avulla.

Hieman tekopyhää on helppoliukoisen happokäsitellyn fosfaatin kielto, esimerkiksi teollisuudesta tullutta kuonaa saa käyttää luomussa; en oikein ymmärrä, miksei luomussakin voisi parantaa apatiitin liukenevuutta vaikka rikkikiisusta rikastetun luomukuparilannoksen valmistusprosessissa syntyneen ylimääräisen rikkioksidin -> rikkihapon ohjaamisella apatiitin käsittelyyn, jolloin uusiutumattomia fosfaattimalmeja tarvitsisi louhia saman fosforilannoitusvaikutuksen aikaansaamiseksi paljon vähemmän kuin pelkkänä apatiittina/apatiittirikasteena käytettäessä.

Tässä keinolannoituksen hankalaksi tekemisessä kyse siis ei ole mihinkään tietoon perustuvasta järjestelmästä, vaan se on vaan brändätty näin. Ja se on sinällään ihan hyvä, kunhan ei ruveta selittämään mitään pseudokemiaa tai maalailemaan myrkkyjä seinille.

-SS-