0.25 sai parhaat Wolmarit Moddusta korrenkasvun lopulla/lippulehdellä. Toistaiseksi pystyssä, mutta ei kyllä tarvitsisi enää yhtään ukkoskuuroa. Kesäkuullä kylvetyt (huonommat) ei saaneet mitään, turvemaalla näkyi joku lakoläikkä olevan.

Runsas kaasvunsääteiden käyttö pienentää satotasoa 500-1000 kg/ha, tähkä lyhenee.  Se on valinnan paikka, tyytyykö pienempään lannoitustasoon eikä käytä kasvunsääteitä, vai suurempi lannoitustaso ja kasvunsääteiden käyttä, lopputuloksena kummassakin on yhtä suuri sato, mutta profitti  pienemmällä lannoitustasolla on suurempi, koska on käytetty vähemmän lanoitetta ja kasvunsäädekulut on pois, tämä koskee tietenkin vain pelkästään ostolannoitteita käyttäviä.

Runsas kaasvunsääteiden käyttö pienentää satotasoa 500-1000 kg/ha, tähkä lyhenee.  Se on valinnan paikka, tyytyykö pienempään lannoitustasoon eikä käytä kasvunsääteitä, vai suurempi lannoitustaso ja kasvunsääteiden käyttä, lopputuloksena kummassakin on yhtä suuri sato, mutta profitti  pienemmällä lannoitustasolla on suurempi, koska on käytetty vähemmän lanoitetta ja kasvunsäädekulut on pois, tämä koskee tietenkin vain pelkästään ostolannoitteita käyttäviä.

Höpö höpö

Itsellä kahden ruiskutuksen taktiikka tekee vähän tiukkaa kun ei tahdo ehtiä ruiskun kanssa pyöriä jatkuvasti pellolla kun pitäisi eläimet ja muutkin peltotyöt hoitaa, mutta urakoitsijaakaan ei viitsisi ottaa. Korrensääteen osalta tarvetta olen yrittänyt arvioida kasvuston ja tietenkin lannoituksen perusteella. Lannoituksen vaikutustakin on joskus vähän vaikea arvioida ihan suoraan kun noilla eloperäisillä lannotteilla typpi alkaa irtoamaan kunnolla vasta myöhemmin kasvukaudella. Eikä esikasvivaikutustakaan voi aina tietää mitenkään tarkasti... Paras onnistuminen on omalla viljelijäuralla ollut minttu-ohrasta 6tn hehtaarisato pelkästään lietelannalla ja yhdellä ruiskutuskerralla. Esikasvina sinimailasnurmi.

Toria ohra yllätti tosiaan pahemman kerran tuon korren mitan osalta, kun tuntui ettei korrensääde tehnyt mitään. Einariin taas teho oli todella hyvä kun lippulehdelle ruiskutettuna kortta on 20cm vähemmän verrattuna haukipaikkoihin, eikä laosta ole pelkoakaan. Toria on mennyt lakoon ihan paikoittain pieniä plänttejä. Sanottaisko 2% pinta-alasta on laossa, joten siltä osin ei vielä mitään hätää ja tähkässä on kyllä mittaa ihan kivasti.

Aukusti pahasti kötällään. Yhden käsittelyn Moddus tuntuu menneen harakoille tuolla pellolla. Nousisi edes vähäsen.

Lainaus käyttäjältä: Jopomies - 06.08.17 - klo:22:45

Runsas kaasvunsääteiden käyttö pienentää satotasoa 500-1000 kg/ha, tähkä lyhenee.  Se on valinnan paikka, tyytyykö pienempään lannoitustasoon eikä käytä kasvunsääteitä, vai suurempi lannoitustaso ja kasvunsääteiden käyttä, lopputuloksena kummassakin on yhtä suuri sato, mutta profitti  pienemmällä lannoitustasolla on suurempi, koska on käytetty vähemmän lanoitetta ja kasvunsäädekulut on pois, tämä koskee tietenkin vain pelkästään ostolannoitteita käyttäviä.

Höpö höpö

Joo totta kai Pohjanmaan turvemultaa polttamalla maasta höyryää typpeä esiin; se tekee rentovartista kasvustoa, ja modduksia ja jarruja tarvitaan. Täällä kivennäismailla, kuivemman ilmanalan alueella, maksimilannoitukset päällänsä, eipä ole edes ruis yhtään kallellaan.

-SS-

Rikkaruoho ruiskutusten aikaan kasvustot kärsi kuivuudesta. Olivat nuutuneen harvoja, joten eipä tullut silloinkaan keppiä laitettua. Empä olisi millään uskonut, että sellaiset kasvustot voi lakoontua ennen syksyä. No nyt kaikki tuplaten menneet kohdat on turvallaan ja vähän muutakin. Ei vielä mitenkään paha tilanne, mutta ainakin pahnaa tuloo, jos syksyä piisaa.

Runsas kaasvunsääteiden käyttö pienentää satotasoa 500-1000 kg/ha, tähkä lyhenee.  Se on valinnan paikka, tyytyykö pienempään lannoitustasoon eikä käytä kasvunsääteitä, vai suurempi lannoitustaso ja kasvunsääteiden käyttä, lopputuloksena kummassakin on yhtä suuri sato, mutta profitti  pienemmällä lannoitustasolla on suurempi, koska on käytetty vähemmän lanoitetta ja kasvunsäädekulut on pois, tämä koskee tietenkin vain pelkästään ostolannoitteita käyttäviä.

Onko noin?

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 07.08.17 - klo:09:16

Lainaus käyttäjältä: Jopomies - 06.08.17 - klo:22:45

Runsas kaasvunsääteiden käyttö pienentää satotasoa 500-1000 kg/ha, tähkä lyhenee.  Se on valinnan paikka, tyytyykö pienempään lannoitustasoon eikä käytä kasvunsääteitä, vai suurempi lannoitustaso ja kasvunsääteiden käyttä, lopputuloksena kummassakin on yhtä suuri sato, mutta profitti  pienemmällä lannoitustasolla on suurempi, koska on käytetty vähemmän lanoitetta ja kasvunsäädekulut on pois, tämä koskee tietenkin vain pelkästään ostolannoitteita käyttäviä.

Höpö höpö

Joo totta kai Pohjanmaan turvemultaa polttamalla maasta höyryää typpeä esiin; se tekee rentovartista kasvustoa, ja modduksia ja jarruja tarvitaan. Täällä kivennäismailla, kuivemman ilmanalan alueella, maksimilannoitukset päällänsä, eipä ole edes ruis yhtään kallellaan.

-SS-

Tänä vuonna on sääteet vaikuttaneet vähän arvaamattomasti, kun kesäkuu oli kuiva. Mutta yhtäkaikki, lakoherkillä lohkoilla tähkän mitta on just sama, on saanut sääteet tai ei, komeita pötköjä. Sellainen erotus vain, että ja jos joskus sataa, säätelemätön lyö lepotilaan välittömästi...

On se niinkin, jos näillä sateilla ei ohra yhtään mene nurin, niin ei siinä
puitavaakaan ole. Takavuosina pohojanmaalla isäntä poltti ohrapellon, jos
silmämääräisesti arvioituna ei tulisi 4 tonnia hehtaarilta. Paljonko lie tuo raja
nyttemmin. Itselleni täysin epätyypillisesti, poistuin pihapiiristä yli 20 km päähän.
Hämmästelin muutaman ohrapellon väriä, sellaisia oranssinkeltaisia. Liekö
optinen harha. Noottaa kööllää.

On se niinkin, jos näillä sateilla ei ohra yhtään mene nurin, niin ei siinä
puitavaakaan ole. Takavuosina pohojanmaalla isäntä poltti ohrapellon, jos
silmämääräisesti arvioituna ei tulisi 4 tonnia hehtaarilta. Paljonko lie tuo raja
nyttemmin. Itselleni täysin epätyypillisesti, poistuin pihapiiristä yli 20 km päähän.
Hämmästelin muutaman ohrapellon väriä, sellaisia oranssinkeltaisia. Liekö
optinen harha. Noottaa kööllää.

Kesälomareissulla ihmettelin vastaavannäköistä peltoa Huittisten pohjoispuolella, ensin luulin että on jotain öljykasvia, mutta ohraa se oli.

Olisko se orantsi väri muka ruiskutuksen jälkeä ? Jokioisten Paavo ohra oli aivan punainen väriltään, ennen kuin muuttui ruskeaksi.
Ruso kevätvehnän punaisuudesta ei vo erehtyä myöskään. Manu on myös melko punertava ennen tuleentumista.

-SS-

Bongasin äskön Salon seudulla pari punaisenoranssia ohrapeltoa. Se väri selvästi on lajikeominaisuus.

-SS-

Nyt kun viikon kaikki kuivat välit kiertänyt hukkiksia ettimässä,täytyy todeta saanan jääneen propinosta ja toriasta niin paljon satoarviossa että ei jatkoon.
Yleensäkkin jäänyt propinosta noin tonnilla.
Lakoisuudesta huolimatta toriakin näyttää pesevän sen kirkkaasti.
No katotaan nyt vielä seuraavat sateet 

Mikähän olis sellainen laiskan ja hätäisen miehen rehu ohra. Siis taudin kestävä, hyvä laonkesto ja AIKAINEN. Normi sato ja paino plussaa. Nykyään hätäisenä tiriliä, mutta ilman tautiruiskutusta jää oman kokemuksen mukaan kevyeksi. Brage toisena, mutta se kait on hifistely ohra. samaa luokkaa kuin aikoinaan Jyvä ilman mitään hifistelyjä. Palaanko ens kesänä Jyvään ? Tosin ei se mikään aikainen ole