Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 07.09.17 - klo:15:47

Olisiko tästä apua

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/16051/Gradu%20A.Hietala.pdf?sequence=1

Ei voi olla totta. Onko tuostakin tehty gradu? Ja vielä aika erikoisen oloinen graduksi.

Mutta huomasitko, tulosten tarkastelusta (s. 43 alkaen)  käy ilmi, että viljakaupan käyttämät tuoreviljan hl-hinnoitteluperusteet kaipaisivat mahdollisesti tarkennusta, kertoimiensa osalta. Luultavasti vain pieni osa viljakaupasta käydään tuoreviljana, ja tuoreviljasta määritettyjen laatutekijöiden perusteella, eli kovin laajaa merkitystä ei asialla enää liene.

Mutta mistä aiheesta omasi teit ? Kyllä ajan hermolla olevista tutkimusaiheista tai suoraan käytäntöön sovellettavista tuloksista on entistä enemmän pulaa, että mahdollisesti joutuu vähän kaukaakin hakemaan. Eikös tuo ns. gradutyö periaatteessa ole osoitus pätevyydestä, että on riittävät valmiudet alkaa edelleen kouluttautumaan tiedemieheksi ja omaa tutkimusta tekemään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 07.09.17 - klo:17:13

Yleensä maksavilla asiakkailla on asianmukainen vaaka, ainaki täälläpäin. Kylällä on kaks vaaka-asemaa...

Hehtokauppa kuuluu menneisyyteen......

Juu näinhän se on täällä universumin modernin viljamarkkinan keskiössä. Mutta semmoinen syrjäisempi viljantuottaja, kuten Yhdysvallat, laskee vielä vakkoina ja tynnyrinaloina sadot sekä alat, hinnan ja kaupankäynninkin.

-SS-

Olis siinä kylän lihantuottajat ihmeissään ku kävis kippaamassa vakkoina ohraa. Ei pääsis yhteisymmärrykseen hinnasta ja määrästä kun vaaka vaan näyttäs kiloja kärryjen alla.

Lainaus käyttäjältä: Jopomies - 07.09.17 - klo:00:17

On kymmenen kuution tilavuuksinen peräkärry. Puhun siis nyt modernisti kuutioista, koska elämme jo 2000-luvulla, puhe jostain hehtolitroista on vanhanaikaista, se on suorastaan 50-lukulaista, ei enää käytetä tuumamittojakaan vaan senttejä.
No tämä kärry on täynnä, siinä on 10 kuutiota ohraa, jonka kosteus on 20%, niin paljonkos siinä olis ohraa kiloina, jos 100 kg ohraa painaa vaikna 60 kg puintituoretta siis, niin paljonko tuo ohra painaisi 14% kosteudessa?

Mittarit kun näyttää pariakymppiä, niin 10 % tuorepainosta pois on aika lailla liki oikeaa, suoraan 14%:n kosteuteen muuttamalla huijaa vain itseään. Jos joku ostaa sillä tavoin, myyjä on voittaja mikäli mittaukset otettu luotettavasti. Roskista ei kerry kiloja, nekin menee mulla talteen ja yllättävän vähän ne painaa kokonaissadosta, kun puimurilla puidaan puhdasta eli ei yritetä kahuja kyytiin.
Mulla näytti mittarit eka erälle 22% hujakoilla, todellinen poistuma 13.2% kiloina, kun kuivasin noin 13%:n kosteuteen. Vaaka on lahjomaton kaveri kuivaajalla

Vai kumminpäin nää kosteuspoistumat lasketaan, kuivasta ylöspäin vai alaspäin tuoreesta. Vertasin tuohon kosteaan lopullista painoa, lähtö oli 23390kg ja kuivana 20495kg eli poistumaa 2895kg.  Kuivaan viljaan verrattuna poistui vettä himpun yli 14%. Mittarien mukaan puintikosteus 22% luokkaa, vihreitä seassa jotka hämää, ja prosentit ynnäämällä tulee 26-27% puintikosteudeksi.

Olkoon mitä vain, ihan jees nuo kuivas reilussa seitsemässä tunnissa+ jäähdytys. Seuraavat erät kestää, viisi kuivaajallista pääsee aloittelemaan puinteja vihreän sekaisia, kypsää ja jälkiversonutta siellä täällä.  Puinnit jatkuu omilla sitten joskus.

En jaksa alkaa tuota gradua lukemaan oikea vastaus voisi olla siellä. Mutta jos laskee 22% kosteudesta eka, että paljon on kiloja jos tavara olisi 100% kuivaa ja lisää siihen sitten kosteuden 13% niin päästään tuloksessa reilun sadankilon sisään. Voisiko tämä määrä olla mittarivirheitä kosteudessa ja roskien poistuma? Ja onhan vaaka kalibroitu oikein? Yleensä vaativat kalibroinnin vuosittain.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.09.17 - klo:21:22

Lainaus käyttäjältä: SKN - 07.09.17 - klo:17:13

Yleensä maksavilla asiakkailla on asianmukainen vaaka, ainaki täälläpäin. Kylällä on kaks vaaka-asemaa...

Hehtokauppa kuuluu menneisyyteen......

Juu näinhän se on täällä universumin modernin viljamarkkinan keskiössä. Mutta semmoinen syrjäisempi viljantuottaja, kuten Yhdysvallat, laskee vielä vakkoina ja tynnyrinaloina sadot sekä alat, hinnan ja kaupankäynninkin.

-SS-

Olis siinä kylän lihantuottajat ihmeissään ku kävis kippaamassa vakkoina ohraa. Ei pääsis yhteisymmärrykseen hinnasta ja määrästä kun vaaka vaan näyttäs kiloja kärryjen alla.

Rypsisadot voisi ilmoittaa unsseina ja karaatteina 

Littuviljaa voisi markkinoida riiseinä 

Suuren"ajattelijan" kysymys : Paljonko painaa kilo rautaa .
[/quote]

  Hänen mielestään varmaan luomurautaa menee ainakin puolitoista kiloa tavanomaiseen verrattuna

Kuivuri vaala ja siitä tekis tarkaa kirjaa kosteuts ja paino ku menee sisään ja ulos ja kuinka paljon painui. Siitä sais kaavaa miten se menee. Ja miten just kaura tai ohra  hl paino lisäntyy kun se pyörii ja hieroutuu kuivurin kaapissa siis puitu 14% vs puitu vaikka 20% ja kuivurikaapissa hierottu hl paino eroa.


Hl paino säilyy sama ku hevosvoima ja tuuma vielä pitkään.