Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?

Toissasyksynä oli sekä 28.7 että 8.8 kylvettyä mielestäni se myöhemmin kylvetty lähti paremmin keväällä ja tuotti siementä mukavasti.

Ehkä ihan rannikolla voi olla heinäkuukin liian aikainen. Nousee kasvupiste liian korkealle ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 28.04.18 - klo:21:16

Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?

Toissasyksynä oli sekä 28.7 että 8.8 kylvettyä mielestäni se myöhemmin kylvetty lähti paremmin keväällä ja tuotti siementä mukavasti.

Ehkä ihan rannikolla voi olla heinäkuukin liian aikainen. Nousee kasvupiste liian korkealle ?

-SS-

Jos ei lannoita ollenkaan? Oliskohan kellään tarjota syysrapsia, jos on jemmaan jäänyt siilonpohjalle??

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.04.18 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 28.04.18 - klo:21:16

Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?

Toissasyksynä oli sekä 28.7 että 8.8 kylvettyä mielestäni se myöhemmin kylvetty lähti paremmin keväällä ja tuotti siementä mukavasti.

Ehkä ihan rannikolla voi olla heinäkuukin liian aikainen. Nousee kasvupiste liian korkealle ?

-SS-

Jos ei lannoita ollenkaan? Oliskohan kellään tarjota syysrapsia, jos on jemmaan jäänyt siilonpohjalle??

Syysrapsi tarvitsee ainakin syksyllä noin 60-80 kg typpilannoituksen, sadontuotto määräytyy kuulemma syksyn juuren kehityksen mukaan. Kevätlannoitus on vähäisempi vaikutukseltaan. Kasvupiste pidetään alhaalla Juventuksella ja Terpaalilla (Ruotsissa)

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 30.04.18 - klo:11:00

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.04.18 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 28.04.18 - klo:21:16

Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?

Toissasyksynä oli sekä 28.7 että 8.8 kylvettyä mielestäni se myöhemmin kylvetty lähti paremmin keväällä ja tuotti siementä mukavasti.

Ehkä ihan rannikolla voi olla heinäkuukin liian aikainen. Nousee kasvupiste liian korkealle ?

-SS-

Jos ei lannoita ollenkaan? Oliskohan kellään tarjota syysrapsia, jos on jemmaan jäänyt siilonpohjalle??

Syysrapsi tarvitsee ainakin syksyllä noin 60-80 kg typpilannoituksen, sadontuotto määräytyy kuulemma syksyn juuren kehityksen mukaan. Kevätlannoitus on vähäisempi vaikutukseltaan. Kasvupiste pidetään alhaalla Juventuksella ja Terpaalilla (Ruotsissa)

-SS-

Juu kyllä tässä satoakin tavoitellaan. Syysrypsiä ollu riistapelloissa jo 7 vuotta, (joka vuosi ei ollut) Ajattelin jos rapsi olis vahvempi kasvi.

Ikinä ei oo näin huonoa ruisvuotta ollut 20 vuoden aikana mitä taaksepäin muistan: kylvöolosuhteet ihan huiput syksyllä, kahden päivän pouta osui hyvin kohdalle ja pölly kävi kun kylvettiin. Etanat söi 20% alasta syksyllä, jatkuvat sateet kiusasivat koko syksyn, lumi satoi sulaan läpimärkään maahan....

Eli odotukset ei ollut kauhean korkealla mutta en olisi uskonut että näin totaalisesti pommiin menee, käytännössä 95% täysin tuhoutunut 

Kevyt äestys ja kauraa perään...

Ikinä ei oo näin huonoa ruisvuotta ollut 20 vuoden aikana mitä taaksepäin muistan: kylvöolosuhteet ihan huiput syksyllä, kahden päivän pouta osui hyvin kohdalle ja pölly kävi kun kylvettiin. Etanat söi 20% alasta syksyllä, jatkuvat sateet kiusasivat koko syksyn, lumi satoi sulaan läpimärkään maahan....

Eli odotukset ei ollut kauhean korkealla mutta en olisi uskonut että näin totaalisesti pommiin menee, käytännössä 95% täysin tuhoutunut 

Kevyt äestys ja kauraa perään...

Missäpäin suomea noin kävi?  Täällä talvehti aika hyvin, kun vaan alkaisi pellot kestää lannoittaa.

Etana on kyllä riesa nykyään. Viimekin vuonna piti levittää sitä ihanan kallista etana myrkkyä. Rupes vaan varsinkin reunoista rivit häviämään. Se oli märkä syksy, mutta nurmi hävitetty aikaisin, kynnetty aikaisin, ja äestetty viikoittain, silti etanat tuli. Ja ne sulan maahan satanutta lunta on kyllä useman vuoden ilmiö. Ei se ole vienyt ruista. Kyntö ja salaojitus kuntoon.

Lainaus käyttäjältä: Larppa - 01.05.18 - klo:08:40

Ikinä ei oo näin huonoa ruisvuotta ollut 20 vuoden aikana mitä taaksepäin muistan: kylvöolosuhteet ihan huiput syksyllä, kahden päivän pouta osui hyvin kohdalle ja pölly kävi kun kylvettiin. Etanat söi 20% alasta syksyllä, jatkuvat sateet kiusasivat koko syksyn, lumi satoi sulaan läpimärkään maahan....

Eli odotukset ei ollut kauhean korkealla mutta en olisi uskonut että näin totaalisesti pommiin menee, käytännössä 95% täysin tuhoutunut 

Kevyt äestys ja kauraa perään...

Missäpäin suomea noin kävi?  Täällä talvehti aika hyvin, kun vaan alkaisi pellot kestää lannoittaa.

Pohjoisella Pirkanmaalla. Toki tämä tilanne vain tuolla omalla lohkolla, muilla viljelijöillä täälläpäin näyttäisi ihan kohtuullisesti talvehtineen...

Etana on kyllä riesa nykyään. Viimekin vuonna piti levittää sitä ihanan kallista etana myrkkyä. Rupes vaan varsinkin reunoista rivit häviämään. Se oli märkä syksy, mutta nurmi hävitetty aikaisin, kynnetty aikaisin, ja äestetty viikoittain, silti etanat tuli. Ja ne sulan maahan satanutta lunta on kyllä useman vuoden ilmiö. Ei se ole vienyt ruista. Kyntö ja salaojitus kuntoon.

Nämä etanat taisivat ryömiä esiin kynnetystä viherlannoitusnurmesta koska söivät kasvuston keskeltä peltoa, päisteissä oli parhaat kasvustot kauttaaltaan mutta tosiaan keskellä lohkoa ei mitään. Ja paljon niitä kyllä syksyllä olikin kun pellolla kuljin, saappaan pohjat aika limaiset kun pois pääsin 

Juu on ennenkin satanut lumi sulaan maahan eikä ole vienyt rukiita. Kyntö ja salaojitus on kyllä kunnossa että niitä on turha syyttää...

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 01.05.18 - klo:09:42

Etana on kyllä riesa nykyään. Viimekin vuonna piti levittää sitä ihanan kallista etana myrkkyä. Rupes vaan varsinkin reunoista rivit häviämään. Se oli märkä syksy, mutta nurmi hävitetty aikaisin, kynnetty aikaisin, ja äestetty viikoittain, silti etanat tuli. Ja ne sulan maahan satanutta lunta on kyllä useman vuoden ilmiö. Ei se ole vienyt ruista. Kyntö ja salaojitus kuntoon.

Nämä etanat taisivat ryömiä esiin kynnetystä viherlannoitusnurmesta koska söivät kasvuston keskeltä peltoa, päisteissä oli parhaat kasvustot kauttaaltaan mutta tosiaan keskellä lohkoa ei mitään. Ja paljon niitä kyllä syksyllä olikin kun pellolla kuljin, saappaan pohjat aika limaiset kun pois pääsin 

Juu on ennenkin satanut lumi sulaan maahan eikä ole vienyt rukiita. Kyntö ja salaojitus on kyllä kunnossa että niitä on turha syyttää...

Etanat viihtyvät maan koloissa. Kynnetty nurmi, joka kylvetään suhteellisen pian kynnön jälkeen, on etanoille miltei unelma. Runsaasti ruokaa maan koloissa. Lämpimiä piilopaikkoja syysviileiltä. Suojaa linnuilta, uutta tuoretta ruokaa kasvamassa heti pään yläpuolella jne. Silloin ilmeisesti vain etanapelletit ovat toimivia torjunnassa. Myös viljakasvustoissa etanat saattavat viihtyä pitkään, jos niitä alueella on runsaasti. Kuitenkin ilmeisesti viljakasvustot kiinnostavat vähemmän, kun kasvusto kuivuu niiden tarpeisiin nähden liikaa. Lisäksi kevätmuokkaukset ja kuivahko jakso varmaan vähentävät niiden määrää. Kuitenkin kemiallisinakin vuosina joskus puintia yölle venytettäessä, ons säiliöön tullut hurjasti etanoita. Liekö silloinen suorakylvökausi lisännyt etanoiden selviytymistä keväisin.

Oma taktiikkani näin luomussa on tehdä keskikesän kesanto. Se auttaa rikkojen lisäksi myös etanoihin. Muutama viikko muokaten poistaa rikkakasveja ja samalla etanoilta ruoan. Myös kokkareiden hienoneminen vie etanoilta suojapaikkoja. Jos vielä on kuivaa, ne myös kuivuvat pois. En osaa sanoa, miten pitkä muokkausjakso tarvitaan etanoiden torjuntaan, mutta eräs pitkän linjan syysviljanviljelijä sanoi, että nurmen kyntö ennen syysviljan kylvöä on etanoiden torjunnassa huono ratkaisu. Hän ymmärtääkseni muokkaa nurmen muutamaan kertaan ennen syysviljoja, eikä kynnä lainkaan. Tosin viljan jälkeen aikaa useammille muokkauksille ei ole, mutta etanoitakin yleensä on vähemmän.

Oma ruismaa voi aika hyvin. Reunoilla on heikkoja alueita. Johtuuko tallauksesta ja viime syksyn sateista vai etanoista, en tiedä. Märkyys ja yksi tukossa ollut salaoja aiheuttivat kyllä paljon enemmän vahinkoa kuin etanat.

Ei ollut viime syksynä etanoista haittaa... kylläkin varoiksi syysviljalohkon reunoille kylvin 6m kaistat sluxxia.
Pari syksyä aikaisemmin samalla lohkolla etanat putsasi syysrypsin lähes kokonaan.

Juu, aikainen kyntö voi auttaa mulla meni näin...

Viherlannoituksesta  teetätettiin säilis juhannuksen jälkeen-> rullakarhilla muokkaus pari kertaa heinäkuussa, apila kasvoi aina takaisin -> kyntö aivan elokuun alussa -> tasausmuokkaus elokuun lopussa-> ruisalueen muokkaus ja kylvö  29.8-> syysvehnäalueen muokkaus ja kylvö 6.9

Suht hyvät on nyt kasvustot, vain ikivanhojen  lopetusvakojen painaumissa on syysvehnä heikkoa kun syksyn "tulvat" pysyi niissä pitkään.. Talven olosuhteet oli kerrankin hyvät, lunta oli riittävästi ja lumet suli huhtikuun alun lämpöaaltoon ja  eipä mitään kovia yöpakkasia sen jälkeen ollut..

Kohta pitäis toinen kerta kevätlannoitusta tehdä.. ja ehkä samalla jo rikat ruiskuttaa?

Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.

Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.

Täällä ruispellot ovat 30 cm korkeita kukkimassa. Syysvehnät keltaisia. Perniössä päin on mahtavia syysvehniä. No oli toukokuun puolenvälin  ukkosten jälkeen keskustan lähellä järviä pellon keskellä melkein viikon ajan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 03.06.18 - klo:08:15

Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.

Täällä ruispellot ovat 30 cm korkeita kukkimassa. Syysvehnät keltaisia. Perniössä päin on mahtavia syysvehniä. No oli toukokuun puolenvälin  ukkosten jälkeen keskustan lähellä järviä pellon keskellä melkein viikon ajan.

-SS-

Rukiin kuivuuden sietokyvystä tuli kokemusta viime keväältä. En tiedä mokasinko homman itse, kun lannoitus jäi sen verran myöhäiseksi, että apulantarakeet sulivat vasta kesäkuussa. Joka tapauksessa kasvusto oli aivan keltaista ja kituvaa. Kaikesta huolimatta se tähkä oli saatava esille. Sellainen fiilis siitä jäi, että kasvusto teki kaikkensa, jotta henki olisi lähtenyt. Syysvehnä sensijaan mukautui olosuhteisiin, eikä yrittänytkään tehdä mitään. Juroi ja jöllötti, vasta sateiden tultua alkoi tulla elämää. Lopputulos, ruis 3 tonnia ja vehnä 6 tonnia. Kyllä toi ruis on sellainen juttu, että saa ihmetellä, ettei tämä kansakunta ole kuollut nälkään jo 500 vuotta sitten.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.06.18 - klo:16:44

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 03.06.18 - klo:08:15

Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.

Täällä ruispellot ovat 30 cm korkeita kukkimassa. Syysvehnät keltaisia. Perniössä päin on mahtavia syysvehniä. No oli toukokuun puolenvälin  ukkosten jälkeen keskustan lähellä järviä pellon keskellä melkein viikon ajan.

-SS-

Rukiin kuivuuden sietokyvystä tuli kokemusta viime keväältä. En tiedä mokasinko homman itse, kun lannoitus jäi sen verran myöhäiseksi, että apulantarakeet sulivat vasta kesäkuussa. Joka tapauksessa kasvusto oli aivan keltaista ja kituvaa. Kaikesta huolimatta se tähkä oli saatava esille. Sellainen fiilis siitä jäi, että kasvusto teki kaikkensa, jotta henki olisi lähtenyt. Syysvehnä sensijaan mukautui olosuhteisiin, eikä yrittänytkään tehdä mitään. Juroi ja jöllötti, vasta sateiden tultua alkoi tulla elämää. Lopputulos, ruis 3 tonnia ja vehnä 6 tonnia. Kyllä toi ruis on sellainen juttu, että saa ihmetellä, ettei tämä kansakunta ole kuollut nälkään jo 500 vuotta sitten.

Rukiin versoutumisen on tapahduttava syksyllä, aikainen kylvö, reippaasti voimaa karjanlannassa. Kevätannoitus aikaisessa huhtikuussa tai jo maaliskuussa, muuten ei tule mitään. Näillä eväillä ovat tehneet kasitonnreita hybridillä, vuodesta riippumatta. Itsellä ei olisi mennyt Strömsöön lailla, että on nyt pelastunut ja huojentunut olo, kun jäi rukiinkylvö väliin, 24 peräkkäisen syksyn jälkeen. Sen verran läpinäkyvää ruishalmeet tuolla ovat, ettei voi yli 5 tonnin satoa kasvaa. Yli 500 kg ehkä.

-SS-