Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Larppa - 15.07.17 - klo:10:13
-
Rapsin/rypsin -kylväjät jo liikkeellä? Itellä aikomuksena Reettaa ja Magnifikkiä piilotella maan poveen.
Onko kellään kokemuksia/näkemyksiä syysvehnän huiskakylvöstä? Aikomuksena olisi herneen puinnin jälkeen viskoa lannat ja siemenet pintaan ja mullata kevyesti lautasmuokkaimella. Maalajina Hht eli vettä kestävät/läpäisevät hyvin.
Onko ihan tuhoon tuomittu ajatus vai kannattaako kokeilla? Ja jos kannattaa niin minkälaista siemenmäärää kannattaisi huiskia osa jyvistä kun kuitenkin jää pintaan ja itäminen on vähän mitä on.
Vai onko parempi unohtaa koko juttu ja kylvää ihan perinteisin keinoin? ::)
-
Ensimmäiset rapsit olivat Tampereen korkeudella jo pinnalla, muutenkin näytti kovin keltaiselta maailma eli öljykasveja on. Ja paljon. Pirkanmaalla.
Ruista aletaan jemmaamaan noille 2-3 vuotta heinällä olleille hömppäpelloille, ensimmäistä kertaa tässä talossa sitten 80-luvun traumaattisten kokemusten kun ukko-sampo:lla punnista ei vaan tullut hevon....
Ja jos nyt tämä tuleva kausikin menee persiilleen, niin laitetaan pellot ja kuivaajat vuokralle.
Viskalla ei ole kylvetty syyskasveja, kaikkea muuta kyllä Hht ja aivan pehkumailla. Helppo systeemi kun samalla lohkolla maalaji vaihtuu kolme kertaa, niin se tasalaatuisuus vaatisi säätöä aivan riittämiin. Laahavannas antaa aina satoa kevytmuokkauksen/kynnön jälkeen, kaikki muut kylvintyypit täysin mahdottomia säätää tänne.. :) ::)
-
Jos talviaikaista kasvipeitteisyyttä haet, niin sitten huiskalla. Jos taas ihan puitavaa, niin minun mielestä syysviljan kylväminen vaatii paremmat kylvöt kuin kevätviljat.
-
Kyllä en ollut uskoa silmiäni, on syysrapsi / rypsi oraalla jo muutamin paikoin Salonkin alueella ! Ehkä nyt on ihanteellinen kylvöaika, kuivaa odotettavissa, joten kasvu pysyy aika hitaana. Mutta kyllä viime vuonna tuli parempi kasvusto 10.8 verrattuna 25-27.7 kylvettyyn, siitä vähästä päätellen, mikä etanoilta jäi syömättä.
En ole edes EFA typensitojaa vielä ruiskuttanut, tänään olisi jo saanut laittaa glyfosaatit. Pitänee koittaa josko saa enää siementä. Tahi lannoitetta. No on tuota Nitraboria tuossa.
-SS-
-
Kyllä en ollut uskoa silmiäni, on syysrapsi / rypsi oraalla jo muutamin paikoin Salonkin alueella ! Ehkä nyt on ihanteellinen kylvöaika, kuivaa odotettavissa, joten kasvu pysyy aika hitaana. Mutta kyllä viime vuonna tuli parempi kasvusto 10.8 verrattuna 25-27.7 kylvettyyn, siitä vähästä päätellen, mikä etanoilta jäi syömättä.
En ole edes EFA typensitojaa vielä ruiskuttanut, tänään olisi jo saanut laittaa glyfosaatit. Pitänee koittaa josko saa enää siementä. Tahi lannoitetta. No on tuota Nitraboria tuossa.
-SS-
Onko varmaan rapsia/rypsiä? Öljyretikkaahan sai kylvää kesäkuun loppuun asti ja se sopisi olla nyt taimella - rapsinkylvölle kyllä melkoisen aikaista olla jo taimella.
-
Kyllä en ollut uskoa silmiäni, on syysrapsi / rypsi oraalla jo muutamin paikoin Salonkin alueella ! Ehkä nyt on ihanteellinen kylvöaika, kuivaa odotettavissa, joten kasvu pysyy aika hitaana. Mutta kyllä viime vuonna tuli parempi kasvusto 10.8 verrattuna 25-27.7 kylvettyyn, siitä vähästä päätellen, mikä etanoilta jäi syömättä.
En ole edes EFA typensitojaa vielä ruiskuttanut, tänään olisi jo saanut laittaa glyfosaatit. Pitänee koittaa josko saa enää siementä. Tahi lannoitetta. No on tuota Nitraboria tuossa.
-SS-
Onko varmaan rapsia/rypsiä? Öljyretikkaahan sai kylvää kesäkuun loppuun asti ja se sopisi olla nyt taimella - rapsinkylvölle kyllä melkoisen aikaista olla jo taimella.
Joo saneerauksiakin ovat laitelleet. Nämä ovat 10. päivän tienoilla kylvettyjä. Eli rypsiä voisi olla ?
-SS-
-
En taida ruista kuitenkaan kylvää. Sen verran hinta laahaa ja seutukunnan kasvustoja kattellessa näyttää kovin vaihtelevalta. On pujottelukepeistä sellaseen silmiä hivelevään 1.5metriseen seinään ja kaikkee siltä väliltä. Se on kuitenkin se kylvöaika melkolailla päällekkäin puintien kanssa ja yhden miehen orkesterissa tuottaa hikeä, verta ja kyyneliä saada ne jyvät maahan oikeaoppiseen aikaan.
Eikä se perkele verso keväällä kuten vehnä, harvankin syysvehnäkasvuston saa kukkaan yaralla.....
Itse asiassa tästä vois kaivaa kuvia kuinka Skagen roihahtaa kasvuun vaikka alku oli melko aneeminen...
-
Itse asiassa tästä vois kaivaa kuvia kuinka Skagen roihahtaa kasvuun vaikka alku oli melko aneeminen...
Taitaa olla vuodesta kiinni. Meillä ei harvat kasvustot lähteneet. Joinaan vuosina taas riittää kun on piippa vaan näkyvissä.
-
Itse asiassa tästä vois kaivaa kuvia kuinka Skagen roihahtaa kasvuun vaikka alku oli melko aneeminen...
Taitaa olla vuodesta kiinni. Meillä ei harvat kasvustot lähteneet. Joinaan vuosina taas riittää kun on piippa vaan näkyvissä.
Teillä, niin kuin meilläkin, oli melkoisen paljon kuivempaa kuin Loimaalla. Se, minkä jätin,
alkoi vihertää vasta kesäkuulla. Eipä tuota sitten puidakaan kovin aikaisin, voi mennä syyskuulle.
Ruis kerkesi kuivumaan ja tekemään kesken kuivuneen tähkän. Vähäiset sateet eivät enää sitä auttaneet.
Harvoin on ruis kuivuudesta ottanut noin paljon siipeensä. Silti kuivien keväitten varalta ruis on parempi.
Eikä populaatioruista tarvitse aikaiseen puintiaikaan laittaa, jos kerta syysvehnääkin meinaa kylvää syyskuun alussa,
voi populaatiorukiinkin kylvää silloin. Hybrideillä tarvitsee sen pari viikkoa lisäaikaa, sekä erittäin harvan kylvön (50 - 70 kg/ha),
mikä uudella koittajalla ei asenteellisesti onnistu ihan ensimmäisinä vuosina.
Siksi Reetta ensimmäiseksi rukiiksi.
-SS-
-
Rukiin hinta on samoissa lukemissa kuin Saksassa, ja Puolassakin hieman nousussa. 160 euroa tonnilta lienee kuitenkin jo optimistinen arvaus. Leipävehnän hinta Suomessa on 20 euroa Saksan hintojen alapuolella. Rehuvehnän hintaero on jo 30 euroa ! Rehu- ja leipävehnä näyttävätkin olevan Bulgarian hinnoissa Suomessa, ja vaikka maailmanmarkkinoilla vehnä kipuaa, täällä pyöritään 140 - 150 eurossa !
Onko hinnoittelu sijoittanut Suomen entisen itäblokin köyhien maiden joukkoon ?
Onneksi Ranskan Matif-rapsi on noussut taas yli viisi euroa.
-SS-
-
Joo tosi huono hinta rukiilla, mutta kyrsii niittää tuota ikikesantoa kun kauhen epätasainen. Laitetaan jotain 5 ha Reettaa kun siemensäkit tarttis saada hukattua johonkin. Rotankestävässä hallissa olleet jo 3 vuotta. Totista siementä
-
En taida ruista kuitenkaan kylvää. Sen verran hinta laahaa ja seutukunnan kasvustoja kattellessa näyttää kovin vaihtelevalta. On pujottelukepeistä sellaseen silmiä hivelevään 1.5metriseen seinään ja kaikkee siltä väliltä. Se on kuitenkin se kylvöaika melkolailla päällekkäin puintien kanssa ja yhden miehen orkesterissa tuottaa hikeä, verta ja kyyneliä saada ne jyvät maahan oikeaoppiseen aikaan.
Eikä se perkele verso keväällä kuten vehnä, harvankin syysvehnäkasvuston saa kukkaan yaralla.....
Itse asiassa tästä vois kaivaa kuvia kuinka Skagen roihahtaa kasvuun vaikka alku oli melko aneeminen...
Ostaisit vi-tun köyhä sellaisia koneita joilla pieniä vuokrahehtaareitasi ei tarvitsisi tahkota kuukautta.
Iso-vaarin vaari ja 70-luvun hankmo....... :DDDDDD
:DDDDDDD
-
😁😁
-
😁😁
LOmalla????????????
-
En taida ruista kuitenkaan kylvää. Sen verran hinta laahaa ja seutukunnan kasvustoja kattellessa näyttää kovin vaihtelevalta. On pujottelukepeistä sellaseen silmiä hivelevään 1.5metriseen seinään ja kaikkee siltä väliltä. Se on kuitenkin se kylvöaika melkolailla päällekkäin puintien kanssa ja yhden miehen orkesterissa tuottaa hikeä, verta ja kyyneliä saada ne jyvät maahan oikeaoppiseen aikaan.
Eikä se perkele verso keväällä kuten vehnä, harvankin syysvehnäkasvuston saa kukkaan yaralla.....
Itse asiassa tästä vois kaivaa kuvia kuinka Skagen roihahtaa kasvuun vaikka alku oli melko aneeminen...
Ostaisit vi-tun köyhä sellaisia koneita joilla pieniä vuokrahehtaareitasi ei tarvitsisi tahkota kuukautta.
Iso-vaarin vaari ja 70-luvun hankmo....... :DDDDDD
:DDDDDDD
Paskainen takki unohtui, dille. :D :D :D
-
DANKOWSKIE AGAT
Onkos kellään ollut viljelyssä polakkiruista??
-
DANKOWSKIE AGAT
Onkos kellään ollut viljelyssä polakkiruista??
On, talvehti hyvin, niin kun muutkin, keskosta ostettu siemen, aika tauditon eikä ylipitkä. Sai liian myöhään lannoitettu keväällä niin lyhyet tähkät, eikä ruskutettu lainkaan. Selvästi myöhäsempi kun muut, muitten, ilmeisesti reetta, näyttää paljon kypsemältä kun agatti ,Ruis muitten joukossa.
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
No maanviljelyshän on onnenkauppaa.
-SS-
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
No maanviljelyshän on onnenkauppaa.
-SS-
Mää oon aatellu niin et joskus vielä syön enemän ku kulutan ja tienaan vähemmän ku kulutan. Sen jälkeen hommaan Yara-lippiksen ja meen kykkimään kolmoisleukani kanssa oraspellon laitaan niin että oikea käsi näyttää oraisiin ja vasen käsi lepää paksun reiden päällä. Sitten nappaan selfien ja liitän sen tänne agroon.
Otsikossa vois vaikka lukea että 34000euron investointi maksaa ittensä takasin helposti kun urakointihintana on 20e/ha, ja onhan se kivaan kun säästää vielä typpeä omissakin pelloissa...
Hetkinen, meniks tää nyt vit tuiluks vai kateudeks vai jopa tyhmyydeks? Vai kaikkia noista?
No sellasta se on....
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
Eika 5.5 tonnia hehtaarilta oo hirveän huonosti, ku kuitenkin ny jo ne viljat laarissa hyvillä keleillä. Talvestakin selvis, ihme ja kumma. Mielellään ottaisin tuon sadon aikaisin korjattavasta viljasta, kuin myöhään puitavasta 6.5 tonnia... Panoksista en tosin tiedä, onko kallista puida aikaisin ts. rahaa palanut kovasti panoksiin että pääsee puimaan ajoissa.
Syyskylvöt, rapsit mitä tässä kylvettynä, ovat aika heikossa hapessa. Vettä olisi kaivannut kovasti lisää, tänään tuli ensiapuna noin 5mm, joka varmasti auttaa. Elokuun sateet ennen tätä sadetta yhteensä 12mm.
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
Eika 5.5 tonnia hehtaarilta oo hirveän huonosti, ku kuitenkin ny jo ne viljat laarissa hyvillä keleillä. Talvestakin selvis, ihme ja kumma. Mielellään ottaisin tuon sadon aikaisin korjattavasta viljasta, kuin myöhään puitavasta 6.5 tonnia... Panoksista en tosin tiedä, onko kallista puida aikaisin ts. rahaa palanut kovasti panoksiin että pääsee puimaan ajoissa.
Syyskylvöt, rapsit mitä tässä kylvettynä, ovat aika heikossa hapessa. Vettä olisi kaivannut kovasti lisää, tänään tuli ensiapuna noin 5mm, joka varmasti auttaa. Elokuun sateet ennen tätä sadetta yhteensä 12mm.
Mites sen Huntulan ennätysohra? Taitaa kasvukausi venyä enemän ku sen suunnan vokaalit?
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
Eika 5.5 tonnia hehtaarilta oo hirveän huonosti, ku kuitenkin ny jo ne viljat laarissa hyvillä keleillä. Talvestakin selvis, ihme ja kumma. Mielellään ottaisin tuon sadon aikaisin korjattavasta viljasta, kuin myöhään puitavasta 6.5 tonnia... Panoksista en tosin tiedä, onko kallista puida aikaisin ts. rahaa palanut kovasti panoksiin että pääsee puimaan ajoissa.
Syyskylvöt, rapsit mitä tässä kylvettynä, ovat aika heikossa hapessa. Vettä olisi kaivannut kovasti lisää, tänään tuli ensiapuna noin 5mm, joka varmasti auttaa. Elokuun sateet ennen tätä sadetta yhteensä 12mm.
Huolestuttavinta tossa oli maininta runsaasta jälkiversonnasta. Narken jälkeen oksettaa jo pelkkä ajatus moisesta. Yäk.
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
Eika 5.5 tonnia hehtaarilta oo hirveän huonosti, ku kuitenkin ny jo ne viljat laarissa hyvillä keleillä. Talvestakin selvis, ihme ja kumma. Mielellään ottaisin tuon sadon aikaisin korjattavasta viljasta, kuin myöhään puitavasta 6.5 tonnia... Panoksista en tosin tiedä, onko kallista puida aikaisin ts. rahaa palanut kovasti panoksiin että pääsee puimaan ajoissa.
Syyskylvöt, rapsit mitä tässä kylvettynä, ovat aika heikossa hapessa. Vettä olisi kaivannut kovasti lisää, tänään tuli ensiapuna noin 5mm, joka varmasti auttaa. Elokuun sateet ennen tätä sadetta yhteensä 12mm.
Mites sen Huntulan ennätysohra? Taitaa kasvukausi venyä enemän ku sen suunnan vokaalit?
Kävin maanantaina hämmästelemässä. Väri oli vaihtunut vaaleampaan päin. Jyvä oli aika pehmeä. Monet haaveilivat hyvästä lokakuusta.
-
Aika kova tolla syysohralla jos 3 kertaa pitää jo syksyllä ruutata silti sato vain aavistuksen kevätversiota parempi. Aika paljon riski talvehtimisesta sanoisin.
-
Aika kova tolla syysohralla jos 3 kertaa pitää jo syksyllä ruutata silti sato vain aavistuksen kevätversiota parempi. Aika paljon riski talvehtimisesta sanoisin.
Asiasta mitään ymmärtämättä tavasin lehtijuttua, yhteensä 8 eri kierrosta ruiskun/viskan kanssa?
-
Aika kova tolla syysohralla jos 3 kertaa pitää jo syksyllä ruutata silti sato vain aavistuksen kevätversiota parempi. Aika paljon riski talvehtimisesta sanoisin.
Asiasta mitään ymmärtämättä tavasin lehtijuttua, yhteensä 8 eri kierrosta ruiskun/viskan kanssa?
En tiedä puhutaanko samasta, mutta kyllähän siinä taisi olla 2 reissua viskalla ja pari ruuttausta ainakin kesällä, että voi olla samakin. Jo pelkästään aineet maksaneet pitkän sentin saati sitte nuo ajokerrat. Tolla ajelulla olisi se kuuluisa 10 tonni pitänyt mennä jo rikki.
-
Aika kova tolla syysohralla jos 3 kertaa pitää jo syksyllä ruutata silti sato vain aavistuksen kevätversiota parempi. Aika paljon riski talvehtimisesta sanoisin.
Asiasta mitään ymmärtämättä tavasin lehtijuttua, yhteensä 8 eri kierrosta ruiskun/viskan kanssa?
En tiedä puhutaanko samasta, mutta kyllähän siinä taisi olla 2 reissua viskalla ja pari ruuttausta ainakin kesällä, että voi olla samakin. Jo pelkästään aineet maksaneet pitkän sentin saati sitte nuo ajokerrat. Tolla ajelulla olisi se kuuluisa 10 tonni pitänyt mennä jo rikki.
Suomalainen Maaseutu, syysohra-juttu?
-
Onko täällä kokemusta kenelläkään sianlietteen ajamista rukiin pohjaksi? Paljonko on järkevää levittää ennen kylvöä? Ei ole savilohko.
-
Ei ole kokemusta muusta kuin kuivalannan levityksestä. Kestää ainakin noin kymmenen kärrykuorman hehtaariannoksen. Jos rukiille ei keväällä laiteta salpietaria, kasvaa se lannasta irtoavalla ravinteella hyvin.
-SS-
-
DANKOWSKIE AGAT
Onkos kellään ollut viljelyssä polakkiruista??
On kasvamassa ja uutta siementä otin. Ihan hyvän näköstä, lannotetta ei tullu laitettua kovin paljon eikä minkäänlaista kasvinsuojelua. Nyt on laossa jonkun verran, eli korrenvavistaja olis ollu tarpeen. 1,5 metristä on ja tuuheeta vaikka laitoin siementä reilusti vähemmän mitä populaatiosruista suositellaan laittamaan..
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
Eika 5.5 tonnia hehtaarilta oo hirveän huonosti, ku kuitenkin ny jo ne viljat laarissa hyvillä keleillä. Talvestakin selvis, ihme ja kumma. Mielellään ottaisin tuon sadon aikaisin korjattavasta viljasta, kuin myöhään puitavasta 6.5 tonnia... Panoksista en tosin tiedä, onko kallista puida aikaisin ts. rahaa palanut kovasti panoksiin että pääsee puimaan ajoissa.
Syyskylvöt, rapsit mitä tässä kylvettynä, ovat aika heikossa hapessa. Vettä olisi kaivannut kovasti lisää, tänään tuli ensiapuna noin 5mm, joka varmasti auttaa. Elokuun sateet ennen tätä sadetta yhteensä 12mm.
Voi herrantähden, minäkin ihmettelen, täällä kauhistellaan pieneksi syysohran yli viiden tonnin satoa. Eihän tuo nyt mikään pieni ole, kun koekentät ympäri maan ovat takavuosina taistelleet syysohran kanssa, nollasadolla. Noilla rinteillä kevätohra olisi ollut valkoinen jo kuukausi sitten. Syysohra nimenomaan on lähes ainoa syysrapsin viljelykiertoon sopiva myyntikasvi. Viherlannoitus, nurmi tai kesanto eivät ole satokasveja, perinteisellä kasvinviljelyalueella.
Ehkä silpoydinherne ja jokin vihannes voisi sopiva syysrapsikiertoon, kunhan ei ole ristikukkainen.
Se, että syysrapsin kylvö ajoittui 18.08, viittaisi siihen, että satotaso ei ihan viittä tonnia ole helposti. Tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat saanet koetuloksissa selville, että jokainen päivä, jonka syysrapsi myöhästyy optimaalisesta ( 25.07 seutuvilla täällä) , laskee satoa 43 kg/ha . Eli noin 900 kiloa. No tulee syysrapsista joka tapauksessa onnistuessaan yli kolme tonnia. Kevätrapsin suorituskyvyn noustessa omalle tuhatluvulleen, alkaa kyllä kiinnostus taipua kevätrapsin puolelle, ilman talvituhoja ja etenkin ilman rikkaruohoinvaasiota.
Minä säästän ensi kesän kesantokylvöön syysrapsit. Voi olla, että hybridirukiitkin säästyvät vajassa kylvämättä, jos alkaa kuurotella. Keskellä rukiin ja syysvehnän puinteja todellakin on mielekästä äheltää paripyöriä, kyntää ja äestellä sekä jyrsiä, ja veivata kiertokokeita.
-SS-
-
Pitää varmaan taipua omamyyjän sähköpostiosoitteeseen ja tilata Skagenia, tossit vihertää vielä.
Onneks on höpöjä ja säiliksiä joita voi mustata kylvöalustaksi......
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Siittä lähdetään että ennen syyskuun puoliväliä kylvetään, ei oo kertaakaan tarvinnu rikkoa. Uskon edelleen sihen kunnon juuristoon.
-
no joo. minä olen pyrkinyt kylvämään ennen 20.9 ja 25.9 olen pitänyt takarajana.
-
Luohon ainakin saa ryöstäytymään aikaisella kylvöllä.
-SS-
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
No maanviljelyshän on onnenkauppaa.
-SS-
Mää oon aatellu niin et joskus vielä syön enemän ku kulutan ja tienaan vähemmän ku kulutan. Sen jälkeen hommaan Yara-lippiksen ja meen kykkimään kolmoisleukani kanssa oraspellon laitaan niin että oikea käsi näyttää oraisiin ja vasen käsi lepää paksun reiden päällä. Sitten nappaan selfien ja liitän sen tänne agroon.
Otsikossa vois vaikka lukea että 34000euron investointi maksaa ittensä takasin helposti kun urakointihintana on 20e/ha, ja onhan se kivaan kun säästää vielä typpeä omissakin pelloissa...
Hetkinen, meniks tää nyt vit tuiluks vai kateudeks vai jopa tyhmyydeks? Vai kaikkia noista?
No sellasta se on....
SUvakki-Samia vit tuttaa kun muilla on kunnon pelit ja vehkeet.
-
Mitäs se tämä on?
Aikainen Emilio –syysvehnä tilattavissa
Emilio –syysvehnä on Itävallassa jalostettu syysvehnä, joka tuo aikaisen vaihtoehdon lajikevalikoimaan. Emilio on aikaisempi kuin esimerkiksi Urho –vehnä. Emilio selvisi jo toisesta haastavasta talvesta hengissä, joten talvenkestoa riittää. Emilio –syysvehnää ihasteltiin Ruukin Peltopäivässä ja Askolassa. Ruislajikkeissa vallan on ottamassa KWS Livado –hybridiruis. Se tuo parannusta satotason lisäksi taudinkestoon ja myös torajyväriski on pienempi kuin monilla muilla hybrideillä. Kysy Emiliota, KWS Livadoa ja Estoria –syysohraa Viljelijän Berneriltä.
Odota ensin Emiliota satokilpailuvoittajaksi, haethan huippusatotasoa. Siihen käyttämäsi Skagen on paras vaihtoehto. Jos ei onnistu, on haettava kasvuolosuhteista muutosta ensin, ennen lajikkeen vaihtoa.
Emilio ei ole vieläkään tarpeeksi aikainen, syysrapsin kiertoon. Syysohra voisi olla ratkaisu, sekin menee tiukalle jossain briteissä.
-SS-
Se sun naapuris, rupininja, kompuroi jo toistamiseen syysohran kanssa.
Ei auttanu sensorit ja muut....säätiloihin ei voi vaikuttaa, vai mitä...?
No maanviljelyshän on onnenkauppaa.
-SS-
Mää oon aatellu niin et joskus vielä syön enemän ku kulutan ja tienaan vähemmän ku kulutan. Sen jälkeen hommaan Yara-lippiksen ja meen kykkimään kolmoisleukani kanssa oraspellon laitaan niin että oikea käsi näyttää oraisiin ja vasen käsi lepää paksun reiden päällä. Sitten nappaan selfien ja liitän sen tänne agroon.
Otsikossa vois vaikka lukea että 34000euron investointi maksaa ittensä takasin helposti kun urakointihintana on 20e/ha, ja onhan se kivaan kun säästää vielä typpeä omissakin pelloissa...
Hetkinen, meniks tää nyt vit tuiluks vai kateudeks vai jopa tyhmyydeks? Vai kaikkia noista?
No sellasta se on....
SUvakki-Samia vit tuttaa kun muilla on kunnon pelit ja vehkeet.
ASIAA!
-
Eika 5.5 tonnia hehtaarilta oo hirveän huonosti, ku kuitenkin ny jo ne viljat laarissa hyvillä keleillä. Talvestakin selvis, ihme ja kumma. Mielellään ottaisin tuon sadon aikaisin korjattavasta viljasta, kuin myöhään puitavasta 6.5 tonnia... Panoksista en tosin tiedä, onko kallista puida aikaisin ts. rahaa palanut kovasti panoksiin että pääsee puimaan ajoissa.
Syyskylvöt, rapsit mitä tässä kylvettynä, ovat aika heikossa hapessa. Vettä olisi kaivannut kovasti lisää, tänään tuli ensiapuna noin 5mm, joka varmasti auttaa. Elokuun sateet ennen tätä sadetta yhteensä 12mm.
No ei satona sinänsä huonosti, mutta jos 6 kertaa käy ruutalla ja 2 viskalla. Lisäksi tietysti kylvö, muokkaukset ja puinti. Niin jotenkin tuntuu aika kalliilta jyviltä. Harvoin tuota kevätohraakaan on pahemmin tarvinnut kuivailla. Ei edes märkä syksynä 2012.
Voi herrantähden, minäkin ihmettelen, täällä kauhistellaan pieneksi syysohran yli viiden tonnin satoa. Eihän tuo nyt mikään pieni ole, kun koekentät ympäri maan ovat takavuosina taistelleet syysohran kanssa, nollasadolla. Noilla rinteillä kevätohra olisi ollut valkoinen jo kuukausi sitten. Syysohra nimenomaan on lähes ainoa syysrapsin viljelykiertoon sopiva myyntikasvi. Viherlannoitus, nurmi tai kesanto eivät ole satokasveja, perinteisellä kasvinviljelyalueella.
-SS-
On tuohon noita kulujakin tullut. Samat ajatukset oli itsellä syysohrasta kierrossa. Olisi ainut normaali viljakasvi joka ehtii valmistua syysrapsin kylvöön. Rapsin jälkeen olisi sitten taas pystynyt laittamaan syysvehnää. Olettaen tietysti, että syksyt olisivat otolliset. No omat syysohra kokeilut eivät selvinneet talvesta, tai näytti että selvisivät talvesta, mutta eivät siitä kylmästä keväästä. Ehkä sitten uudestaan joku toinen syksy.
-
Tänä syksynä näkee, miten hankala syysrapsi ja hybridiruis on liittää kiertoon. Kevätviljat ovat raakoja, edellisen vuoden syysrukiit ovat keskellä puinteja sekä syysrapsit odottamassa jonossa. Syysvehnät aivan kasvussa vielä.
Jos hybridirukiista aikoo sen kasitonnarin, olisi oltava jo pellossa, Sluxxit levitettynä. Syysrapsin pitää olla kaalimaana.
Ainoa, mi toimii, on syysvehnä. Ehkä pitää taas ruveta ohra - syysvehnäkiertoa koittamaan. Kun ei rapsiakaan enää mahdu.
Ja sitte USA: ssa tehdään "double crop" . Talvinisu puidaan pois kesäkuussa ja siihen perään soijapapu. Soijapapu puidaan marraskuussa.
Et on siinä kirimistä Suomen viljelijällä, että pääsee kaksi satoa ottamaan vuodessa, kesantokesien sijasta.
-SS-
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
-
Kynsin 5 ha rukiille kun ruis ei vielä ole puinti valmis. Vähän liian paljon juolaa ja timotei saattaa yllättää. Onko kokemusta brodwaysta syyksyllä rukiille?
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
Ja kukas näin on sanonut?
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
Ja kukas näin on sanonut?
Jeesus.
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
Ja kukas näin on sanonut?
Valvovan viranomaisen puolelta tuli tällainen näkemys.. Ja taitaa olla vesien suojelun kannalta ihan perusteltukin näkemys.
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
Ja kukas näin on sanonut?
Valvovan viranomaisen puolelta tuli tällainen näkemys.. Ja taitaa olla vesien suojelun kannalta ihan perusteltukin näkemys.
No tämähän aika outoa. Nyt pitää sitten olla jo ennustaja, että tietää syksyn pituuden ja sen ehtiikö syyskylvös pintaan vai ei. Tämä täytyy nyt sitten pitää mielessä jos ja kun suunnittelee kylvävänsä jotain. Olisi kiva saada taas jonkin ylemmän tahon lausunto kirjallisena asiasta.
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
Ja kukas näin on sanonut?
Valvovan viranomaisen puolelta tuli tällainen näkemys.. Ja taitaa olla vesien suojelun kannalta ihan perusteltukin näkemys.
No tämähän aika outoa. Nyt pitää sitten olla jo ennustaja, että tietää syksyn pituuden ja sen ehtiikö syyskylvös pintaan vai ei. Tämä täytyy nyt sitten pitää mielessä jos ja kun suunnittelee kylvävänsä jotain. Olisi kiva saada taas jonkin ylemmän tahon lausunto kirjallisena asiasta.
Eikös tuo ole ihan linjassa esim. kerääjäkasvitoimenpiteen ehtojen kanssa. Pelkkä kylvö ei riittänyt, vaan piti olla myös kasvustoa.
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
Näin sanoi tarkastajat täälläkin päin viime vuonna. Ei kuulemma täytä kasvipeitteisyyttä jos kylvää tyyliin lokakuussa timotein vaan pitää olla vihreä pelto.
-
Lasketaanko pelto vihreäksi jos piipat näkyy? Vai missä kohtaa tuo muuttuu kasvustoksi? Voisi sanoa, että taas on tarkastajan tulkittavissa milloin on kasvipeitteinen ja milloin ei. Monena vuonna kasvusto on vielä kasvanut joulukuulle astikkin lisäten sitä vihreää. Mitä jos tarkastaja tulee lokakuun lopulla katsomaan, marraskuu voi hyvinkin olla vielä sellaista jolloin vihreän määtä lisääntyy. Ei voi muuta sanoa kun hyvää päivää taas.
Muistelen että tästä aikoinaan jo vanhempani kysyivät niin silloin riitti, että oli kylvetty. Se oli kasvipeitteinen silloin ja se siitä. Ei tulkinnan varaa jos jyvät löytyivät pellosta.
-
Eikö se muokkaamaton sänkikin ole kasvipeitteistä..
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Siittä lähdetään että ennen syyskuun puoliväliä kylvetään, ei oo kertaakaan tarvinnu rikkoa. Uskon edelleen sihen kunnon juuristoon.
PIenvuokratilan pienen pieni puutarhatonttu, Sami, koittaa leikkiä ammattilaista.
MUtta sinähän olet täysi valtakunnanpelle, pikkupasssska....
-
PIenvuokratilan pienen pieni puutarhatonttu, Sami, koittaa leikkiä ammattilaista.
MUtta sinähän olet täysi valtakunnanpelle, pikkupasssska....
Saattaa ollakin, mutta onko se tässä ollenkaan aiheena ?
Syyskylvöistä, olkoot isoja tahi pieniä tiloja, heikosti on rukiinkylvöksiä näkynyt. Salossa Somerontien varrella on mullosta, samoin Inkoon - Siuntion seutuvilla. Rukiin ennustettu hintataso ei liene enää niin houkutteleva. Syysvehnä on niin paljon helpompi puida, kuivata ja markkinoida. 20 euron hintatakuu vehnään verrattuna on liian vähän.
-SS-
-
PIenvuokratilan pienen pieni puutarhatonttu, Sami, koittaa leikkiä ammattilaista.
MUtta sinähän olet täysi valtakunnanpelle, pikkupasssska....
Saattaa ollakin, mutta onko se tässä ollenkaan aiheena ?
Syyskylvöistä, olkoot isoja tahi pieniä tiloja, heikosti on rukiinkylvöksiä näkynyt. Salossa Somerontien varrella on mullosta, samoin Inkoon - Siuntion seutuvilla. Rukiin ennustettu hintataso ei liene enää niin houkutteleva. Syysvehnä on niin paljon helpompi puida, kuivata ja markkinoida. 20 euron hintatakuu vehnään verrattuna on liian vähän.
-SS-
Jos siilojen puolesta on varastotilaa, niin rukiin myyntejä kannattaa siirtää vuodella eteenpäin. Vaikea uskoa, että ruista saadaan kovin paljon maihin tänä syksynä. Nämä rukiit näyttää olevan uskomattoman myöhäisiä. Ei pysty laittaan edes ruista rukiin jälkeen. Noin niinkuin täälläpäin.
-
Jos siilojen puolesta on varastotilaa, niin rukiin myyntejä kannattaa siirtää vuodella eteenpäin. Vaikea uskoa, että ruista saadaan kovin paljon maihin tänä syksynä. Nämä rukiit näyttää olevan uskomattoman myöhäisiä. Ei pysty laittaan edes ruista rukiin jälkeen. Noin niinkuin täälläpäin.
Omat rukiit lähti jo Fazerille, koska siilotilaa on liian vähän. Täällä Varsinais-Suomessa on suurin osa rukiista puitu, mutta mä jätän rukiin kylvöt väliin. Jos ennuste pitää paikkaansa, alkaa syysvehnän puinnit viikonloppuna ja heti perään kaurat. Ei vaan mitenkään yksi mies ehdi puintien lomassa paripyöräjumppaa, kyntöä, äestystä, kylvöä.
Mutta syysvehnää laitan, vaikka pari viikkoa sitten vielä olin sitä mieltä, että kevätviljalla mennään ensi vuosi. Kyllä tilalla pitää olla syyskylvöksiä; on aivan erilaista seuraamista ja kelien jännittämistä myös syksyn - kevään välillä!
-
Jos siilojen puolesta on varastotilaa, niin rukiin myyntejä kannattaa siirtää vuodella eteenpäin. Vaikea uskoa, että ruista saadaan kovin paljon maihin tänä syksynä. Nämä rukiit näyttää olevan uskomattoman myöhäisiä. Ei pysty laittaan edes ruista rukiin jälkeen. Noin niinkuin täälläpäin.
Omat rukiit lähti jo Fazerille, koska siilotilaa on liian vähän. Täällä Varsinais-Suomessa on suurin osa rukiista puitu, mutta mä jätän rukiin kylvöt väliin. Jos ennuste pitää paikkaansa, alkaa syysvehnän puinnit viikonloppuna ja heti perään kaurat. Ei vaan mitenkään yksi mies ehdi puintien lomassa paripyöräjumppaa, kyntöä, äestystä, kylvöä.
Mutta syysvehnää laitan, vaikka pari viikkoa sitten vielä olin sitä mieltä, että kevätviljalla mennään ensi vuosi. Kyllä tilalla pitää olla syyskylvöksiä; on aivan erilaista seuraamista ja kelien jännittämistä myös syksyn - kevään välillä!
Ja se kasvipeitteisyys sekä maan kuohkeutuminen.
-
Jos siilojen puolesta on varastotilaa, niin rukiin myyntejä kannattaa siirtää vuodella eteenpäin. Vaikea uskoa, että ruista saadaan kovin paljon maihin tänä syksynä. Nämä rukiit näyttää olevan uskomattoman myöhäisiä. Ei pysty laittaan edes ruista rukiin jälkeen. Noin niinkuin täälläpäin.
Omat rukiit lähti jo Fazerille, koska siilotilaa on liian vähän. Täällä Varsinais-Suomessa on suurin osa rukiista puitu, mutta mä jätän rukiin kylvöt väliin. Jos ennuste pitää paikkaansa, alkaa syysvehnän puinnit viikonloppuna ja heti perään kaurat. Ei vaan mitenkään yksi mies ehdi puintien lomassa paripyöräjumppaa, kyntöä, äestystä, kylvöä.
Mutta syysvehnää laitan, vaikka pari viikkoa sitten vielä olin sitä mieltä, että kevätviljalla mennään ensi vuosi. Kyllä tilalla pitää olla syyskylvöksiä; on aivan erilaista seuraamista ja kelien jännittämistä myös syksyn - kevään välillä!
Ja se kasvipeitteisyys sekä maan kuohkeutuminen.
Toi on totta, että syysviljamiehet on se porukka, jolla on oikeasti munaa pelata rulettia. Onni suosii rohkeaa.
-
Jos siilojen puolesta on varastotilaa, niin rukiin myyntejä kannattaa siirtää vuodella eteenpäin. Vaikea uskoa, että ruista saadaan kovin paljon maihin tänä syksynä. Nämä rukiit näyttää olevan uskomattoman myöhäisiä. Ei pysty laittaan edes ruista rukiin jälkeen. Noin niinkuin täälläpäin.
Omat rukiit lähti jo Fazerille, koska siilotilaa on liian vähän. Täällä Varsinais-Suomessa on suurin osa rukiista puitu, mutta mä jätän rukiin kylvöt väliin. Jos ennuste pitää paikkaansa, alkaa syysvehnän puinnit viikonloppuna ja heti perään kaurat. Ei vaan mitenkään yksi mies ehdi puintien lomassa paripyöräjumppaa, kyntöä, äestystä, kylvöä.
Mutta syysvehnää laitan, vaikka pari viikkoa sitten vielä olin sitä mieltä, että kevätviljalla mennään ensi vuosi. Kyllä tilalla pitää olla syyskylvöksiä; on aivan erilaista seuraamista ja kelien jännittämistä myös syksyn - kevään välillä!
Ja se kasvipeitteisyys sekä maan kuohkeutuminen.
Toi on totta, että syysviljamiehet on se porukka, jolla on oikeasti munaa pelata rulettia. Onni suosii rohkeaa.
Se on pertteeni ku säätiloja ei pysty hallittemaan, toiset yrittää arvailla mitä on tulossa, laihoin tuloksin.
Syyskuun alussa kylvö vehnälle, lannotus keväällä heti kun direktiivi antaa peräksi ja sitten toivotaan toivotaan.
Ja kylvö aika kynnettyyn....
Se on sitte loppu sitä rulettia.
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
Näin sanoi tarkastajat täälläkin päin viime vuonna. Ei kuulemma täytä kasvipeitteisyyttä jos kylvää tyyliin lokakuussa timotein vaan pitää olla vihreä pelto.
No käviskin joku tuollainen huijaus, niin kaikki kylväisivät huiskalla x kiloa jotain mukaheinää kynnöksille päästäkseen mukaan massiivisiin tukiin
-
Vajaat 24 ha Reettaa meni maahan toissapäivänä... Luomua, lopetettuun viherlannoitusnurmeen.
-
Kyllä sinä ehdit tossia kylvää, tässähän on 1,5 kuukautta kylvöaikaa jäljellä.
Ei ne lokakuun kylvöt oikein ole ottanu tuulta purjeisiin ainakaan täällä. Innokkaasti niitä on keväisin äestelty.
Lokakuun kylvössä on myös se riski ettei ehdi kunnolla ajoissa oraalle, eikä täytä silloin muokattuun kylvettynä kasvipeitteisyyttä. Se ei riitä että kylvetty vaan pitää olla riittävä kasvusto että se voidaan tulkita kasvipeitteiseksi. Näitä myöhäisiä kylvöksiä on joskustaisin tullut pienelle piikille vasta joulun kanttissa..
Näin sanoi tarkastajat täälläkin päin viime vuonna. Ei kuulemma täytä kasvipeitteisyyttä jos kylvää tyyliin lokakuussa timotein vaan pitää olla vihreä pelto.
No käviskin joku tuollainen huijaus, niin kaikki kylväisivät huiskalla x kiloa jotain mukaheinää kynnöksille päästäkseen mukaan massiivisiin tukiin
Monesti ollaan perustettu uusi nurmi syys-lokakuussa onnistuneesti. Mutta eihän se tosiaan kovin vihreä ole ennen lumen tuloa yleensä, keväällä vasta sitten.
Meinasi vaan tulla ongelma noista kun tuli kynnettyä viime syksynä aika paljon unohtaen se, ettei suojavyöhykkeitä ym. lasketa kasvipeitteisyyteen ollenkaan.
-
Huomenna pitäis saada ruis maahan, mutta samaiselta lohkolta pääsee kuminaa puimaan ehkä viikon päästä.
Kuinka myöhälle on rukiin kylvön voinut jättää, niin että on vielä kohtuullinen satokin saatu?
Parhaan ruissadon olen saanut kun ruis kylvettiin 1.9. (vuotta 2011/2012. ) Silloin ruis oli syksyllä varsin tiheää, simentäkin meni n. 120 kg/ha (populaatioruis).
Varhaisempi kylvö ei toisena vuonna onnistunut lainkaan (olisko kahukärpänen ollut asialla). n 3. syyskuuta myöhempää kylvöä en ole edes kokeillut.
Jos kuminan puinti ei mene liian myöhälle, ajattelin kokeilla hieman suurempaa siemenmäärää viskalla levitettynä. Hajakylvö siksi, että taimilla on tilaa kehittyä, jos ne ehtivät kunnolla kasvaa. Jos taas eivät ehdi pensoa riittävästi, niin suurempi siemenmäärä korvaa pensomisen.
Tämä kaikki on siis arvailua, tietävän ei tarvitse kysellä.
-
Myöhäisin kylvö taisi olla toissavuonna 14.9 n.7ha ja ihan ok sato siitä tuli. Lahden seudulla siis.
-
Ainakin nyt näyttäisi, että rukiin kylvöön on jokin muu syy kuin hinta/tonni.
-
Ainakin nyt näyttäisi, että rukiin kylvöön on jokin muu syy kuin hinta/tonni.
Notta köööllä.
-
Paljon on kylvetty ruista täälläpäin. Jopa sellaiset tilat, jotka eivät ole vuosikymmeniin kylväneet syysviljoja ovat nyt olleet kylvöillä.
-
Paljon on kylvetty ruista täälläpäin. Jopa sellaiset tilat, jotka eivät ole vuosikymmeniin kylväneet syysviljoja ovat nyt olleet kylvöillä.
Paljon päätettäviä LHP tai viherlannoituksia näyttäisi olevan kynnöllä, vieläkin suuremmalla syyllä nyt kannattaa jättää rukiinkylvöt tekemättä, koska kaikki muut nyt syöksyvät rahastamaan, 150 euroa tonni ei vastaa hybridin aikaisen kylvön vaatimusta, etana- ja kahukärväsruiskutuksineen.
Jotakin Reettaa tietenkin nyt voisi levittää sängelle pneumalla, ja kevyellä lapiorullaäkeellä perään. Kyllä siitä ruis tulee, mutta ei välttämättä kiinnosta olla aamusumun kanssa hippasilla sakolukua metsästämässä, sadanviidenkympin korvauksella.
-SS-
-
Paljon on kylvetty ruista täälläpäin. Jopa sellaiset tilat, jotka eivät ole vuosikymmeniin kylväneet syysviljoja ovat nyt olleet kylvöillä.
Epäilevät, että ensi syksynä hinnat kohdillaan, kun sisämaassa ei päästy ajoissa kylvöille. Ensi syksynä ihmettelevät, mitä nämä torajyvät on.
-
Vajaa pari viikkoo aikaa kylvää syysvehnää.....
Ehtiikö?
-
Vajaa pari viikkoo aikaa kylvää syysvehnää.....
Ehtiikö?
Ehtis, mutta ku kaikki syysvehnän siemen on vielä kiinni korressa. Vaikka Sampolla (suorakylvökone joidenkin mielestä) puidaankin, niin taitais silti vaatia ajamista pohjaluukut auki ja jotkin sähköviskat alle, sitten äkeellä yli?
-
Sunnuntaina kylvän agat ruista. Etanoita siellä on. Onko ne poissa vasta kun kunnon pakkasia tulee?
-
Vajaa pari viikkoo aikaa kylvää syysvehnää.....
Ehtiikö?
Ehtis, mutta ku kaikki syysvehnän siemen on vielä kiinni korressa. Vaikka Sampolla (suorakylvökone joidenkin mielestä) puidaankin, niin taitais silti vaatia ajamista pohjaluukut auki ja jotkin sähköviskat alle, sitten äkeellä yli?
Sää painit sitten saman ongelman kanssa ku meitsi.
Mää oon oikeesti kohta niin epätoivonen että otan pussukan rekalla kotio ja maksan itteni kipeeks.
Kun se tossi pitäs puida, kuivata ja vielä lajitellakin, managementtimouholle ei varmaan ku parin tunnin juttu, mut mulle vähintään päivän puhti.
-
Pari pussia sertia kylvin viime syksynä, varastossa ei oo jyvääkää nyt. Ei taida ollaa täällä mitää saumaa, vielä on ihan väärän väristä. Otti vissiin talvesta tai siis kevään lumettomista pakkaskeleistä turpaansa ja pensoi keväällä todella myöhään ennenku ymmärsi alkaa kasvamaan ylöspäin.
Antaa olla, laitetaan kevätvehnää enempi ens vuonna, samoin ku Wolmaria syysvehnän alle josko olisi paremmat tsänssit syksyllä.
-
Pari pussia sertia kylvin viime syksynä, varastossa ei oo jyvääkää nyt. Ei taida ollaa täällä mitää saumaa, vielä on ihan väärän väristä. Otti vissiin talvesta tai siis kevään lumettomista pakkaskeleistä turpaansa ja pensoi keväällä todella myöhään ennenku ymmärsi alkaa kasvamaan ylöspäin.
Antaa olla, laitetaan kevätvehnää enempi ens vuonna, samoin ku Wolmaria syysvehnän alle josko olisi paremmat tsänssit syksyllä.
Älä laita kevätvehnää...köh köh....vink vink.....
-
Pari pussia sertia kylvin viime syksynä, varastossa ei oo jyvääkää nyt. Ei taida ollaa täällä mitää saumaa, vielä on ihan väärän väristä. Otti vissiin talvesta tai siis kevään lumettomista pakkaskeleistä turpaansa ja pensoi keväällä todella myöhään ennenku ymmärsi alkaa kasvamaan ylöspäin.
Antaa olla, laitetaan kevätvehnää enempi ens vuonna, samoin ku Wolmaria syysvehnän alle josko olisi paremmat tsänssit syksyllä.
Älä laita kevätvehnää...köh köh....vink vink.....
No aikainen kevätvehnä on ollu mulla kierrossa Broadwayn kanssa juolan hävittämiseksi. Nytkin on noin 24ha Anniinaa. Kyllä siitäkin satoa tulee ihan ok kunhan maa vain on kunnossa. Ja samalla häviää juola ja muita ongelmallisia heinäkasveja. Vai kui?
-
Kylvin muuta ha Suomi 100 ruistaa, tumen kytkin, se peltihaarukka tuli tiensä päähän.
-
Pari pussia sertia kylvin viime syksynä, varastossa ei oo jyvääkää nyt. Ei taida ollaa täällä mitää saumaa, vielä on ihan väärän väristä. Otti vissiin talvesta tai siis kevään lumettomista pakkaskeleistä turpaansa ja pensoi keväällä todella myöhään ennenku ymmärsi alkaa kasvamaan ylöspäin.
Antaa olla, laitetaan kevätvehnää enempi ens vuonna, samoin ku Wolmaria syysvehnän alle josko olisi paremmat tsänssit syksyllä.
Älä laita kevätvehnää...köh köh....vink vink.....
No aikainen kevätvehnä on ollu mulla kierrossa Broadwayn kanssa juolan hävittämiseksi. Nytkin on noin 24ha Anniinaa. Kyllä siitäkin satoa tulee ihan ok kunhan maa vain on kunnossa. Ja samalla häviää juola ja muita ongelmallisia heinäkasveja. Vai kui?
Kuha ajattelin ääneen. Laita vaan.
-
Sain agat rukiit maahan. Kyntö, hankmo 90 x2 ja jyrsinkylvö. Otin tossia ja huomasin että oli jonkin verran torajyviä seassa, ei kai ne idä?
-
Tällä viikolla puidun hybridirukiin kyntö täysin toivotonta. Onko mitään järkeä ajaa sänki+pahnat esim Cabella, vai meneekö kyntö vain vaikeammaksi? Haaveissa siis ruis rukiin perään. Myöhäiseksihän se kylvö joka tapauksessa kyllä menee :o
-
Tällä viikolla puidun hybridirukiin kyntö täysin toivotonta. Onko mitään järkeä ajaa sänki+pahnat esim Cabella, vai meneekö kyntö vain vaikeammaksi? Haaveissa siis ruis rukiin perään. Myöhäiseksihän se kylvö joka tapauksessa kyllä menee :o
Kallis siemen hukkaantuu vaan tähän aikaan kylvetttynä.
Mutta kynnöstä: eikös kiekkoleikkurin poisto ollut se ensimmäinen apu, jos ei läpäise.
-SS-
-
Aja sillä murskaimella.
-
Aja sillä murskaimella.
Tai homman olisi voinut hoitaa puimurillakin eli lyhyeen sänkeen silppuria käyttäen.
-
Tällä viikolla puidun hybridirukiin kyntö täysin toivotonta. Onko mitään järkeä ajaa sänki+pahnat esim Cabella, vai meneekö kyntö vain vaikeammaksi? Haaveissa siis ruis rukiin perään. Myöhäiseksihän se kylvö joka tapauksessa kyllä menee :o
Kallis siemen hukkaantuu vaan tähän aikaan kylvetttynä.
Mutta kynnöstä: eikös kiekkoleikkurin poisto ollut se ensimmäinen apu, jos ei läpäise.
-SS-
Varmasti on noinkin, ja kun sääennustetta katsoo niin taitaa siemenet säästyä ensi syksyyn..
-
Keskiviikkona saatiin omat ja kaverin Reetat piiloon, juuri sopivasti sateiden alle. Ohrat olisi olleet valmiita jo tuolloin että tuli tuo kylvö tehtyä vähän niiden kustannuksella mutta valinta oli tehtävä, kaks ukkoa kun ei määräänsä enempää ehdi.
Toivottavasti talvehtii, varsinkin kun toiveita hinnan-noususta on ensi syksylle, taitaa kotimaan ruisala jäädä aika vaatimattomaksi tänä vuonna.
Mitenkä muuten tuo etanoiden tarkkailu; onko vielä ajankohtainen vaiva vai jo "menneen aamupakkasen ongelma"? Mangaania tarvii ostaa varasto täyteen kun kovasti ovat sitä mieltä että auttaa talvehtimiseen, ja samalla ajollahan sinne lumihomeaineetkin menee.
-
Pari pussia sertia kylvin viime syksynä, varastossa ei oo jyvääkää nyt. Ei taida ollaa täällä mitää saumaa, vielä on ihan väärän väristä. Otti vissiin talvesta tai siis kevään lumettomista pakkaskeleistä turpaansa ja pensoi keväällä todella myöhään ennenku ymmärsi alkaa kasvamaan ylöspäin.
Antaa olla, laitetaan kevätvehnää enempi ens vuonna, samoin ku Wolmaria syysvehnän alle josko olisi paremmat tsänssit syksyllä.
Älä laita kevätvehnää...köh köh....vink vink.....
No aikainen kevätvehnä on ollu mulla kierrossa Broadwayn kanssa juolan hävittämiseksi. Nytkin on noin 24ha Anniinaa. Kyllä siitäkin satoa tulee ihan ok kunhan maa vain on kunnossa. Ja samalla häviää juola ja muita ongelmallisia heinäkasveja. Vai kui?
Kuha ajattelin ääneen. Laita vaan.
OLetko ollut taas laiska ja tyhmä?
AMmattilaisilla on jo syysviljat kylvettyinä ja orailla.
EI ihme ettei pienvuokraviljelijä ehdi kylvämään syysviljaa kuN pitää päivystää agronetissä....
:DD
-
Mitenkä muuten tuo etanoiden tarkkailu; onko vielä ajankohtainen vaiva vai jo "menneen aamupakkasen ongelma"? Mangaania tarvii ostaa varasto täyteen kun kovasti ovat sitä mieltä että auttaa talvehtimiseen, ja samalla ajollahan sinne lumihomeaineetkin menee.
Kannattaa tarkkailla, minä kylvin rukiit kesannon jälkeen hyvissä ajoin elokuussa ja tarkkailu jäi sitten herran haltuun. Sellaisilla alueilla, joissa maa oli kovempaa ja kokkareisempaa, ovat oraat joutuneet etanoiden suihin ja joutunen kylvämään kevätviljalle noin neljänneksen ruisalasta. Koskaan ennen en ole etanatuhoja kokenut ruista viljellessä.
Puidessakin jää Sampon leikkuupöydän vasemmalla puolella olevan teränkäyttömekanismin suojapellien päälle etanakerros, kiipeilevät siis viljassa korsia pitkin.
-
Mitenkä muuten tuo etanoiden tarkkailu; onko vielä ajankohtainen vaiva vai jo "menneen aamupakkasen ongelma"? Mangaania tarvii ostaa varasto täyteen kun kovasti ovat sitä mieltä että auttaa talvehtimiseen, ja samalla ajollahan sinne lumihomeaineetkin menee.
Kannattaa tarkkailla, minä kylvin rukiit kesannon jälkeen hyvissä ajoin elokuussa ja tarkkailu jäi sitten herran haltuun. Sellaisilla alueilla, joissa maa oli kovempaa ja kokkareisempaa, ovat oraat joutuneet etanoiden suihin ja joutunen kylvämään kevätviljalle noin neljänneksen ruisalasta. Koskaan ennen en ole etanatuhoja kokenut ruista viljellessä.
Puidessakin jää Sampon leikkuupöydän vasemmalla puolella olevan teränkäyttömekanismin suojapellien päälle etanakerros, kiipeilevät siis viljassa korsia pitkin.
On niitä viime vuosina ollut enenevästi, koska säät ovat syksyisin leudot. Kevätrapsin varsissa niitä on paljon. Hybridirukiin kylvössä Sluxxin käyttö ainakin reunoilla näyttää olevan pakollista. Syysrapsia ei taida saada ollenkaan lähtemään ilman Sluxxia. Populaatioruis on nopeampaa ja sen voi huoletta kylvää vähän tiheämmäksi, niin muutama syöty ei haittaa.
-SS-
-
Joko pantu innolla vehnää?
-
Joko pantu innolla vehnää?
Kyllä.. Kaakenia...
-
Joko pantu innolla vehnää?
Kyllä.. Kaakenia...
Koska ja missä ja millä tyylillä?
-
Joko pantu innolla vehnää?
Kyllä.. Kaakenia...
Koska ja missä ja millä tyylillä?
Tälläviikolla, Varsinaisrannikolla ja suoraan...
-
Joko pantu innolla vehnää?
Kyllä.. Kaakenia...
Koska ja missä ja millä tyylillä?
Tälläviikolla, Varsinaisrannikolla ja suoraan...
Hmmm.... toivotvasti et tukenut siemenkauppiasta vaan kylvit tossia?
No, palataan asiaan ensi keväänä? Raportoit miltä suorakylvö pahnaputuun sateiden keskelle kylvettynä toukokuulla 2018 näyttää?
-
Joko pantu innolla vehnää?
Kyllä.. Kaakenia...
Koska ja missä ja millä tyylillä?
Tälläviikolla, Varsinaisrannikolla ja suoraan...
Hmmm.... toivotvasti et tukenut siemenkauppiasta vaan kylvit tossia?
No, palataan asiaan ensi keväänä? Raportoit miltä suorakylvö pahnaputuun sateiden keskelle kylvettynä toukokuulla 2018 näyttää?
Viimevuotista tossia...keväällä kuvataan jos on kuvattavaa!
Aiotko ite kylvää?
-
Oletko SKN saanut jonkun tartuntataudin, jonkun susikoskiSASnkkerin ? Puheesi alkavat kuulostaa samanlaisilta. Kyllä heti sään poutaantuessa on hyvät syysvehnän kylvöajat. Ihan sama vaikka elokuulla kiirehdit syöttämään etanoille ja kahukärpäsille vehnänoraasi, jos tulee kylmä sadekausi, rankkasateita ja maan pinta liettyy, siinäpä taas kellastelee seuraavat 330 päivää sekin syysvehnä. Sitten kun oraat tuuheutuvat kuohkeaan mulloseen, alkavat ne vastustaa sitä veden liettävää ja tallaavaa voimaa. Niin monta kertaa on se ensimmäinen mutta myös viimeinen kylvö ollut se paras, mutta ei se "syyskuun ensimmäinen viikko"
Makelta lisätietoja ilmiöstä.
-SS-
-
Oletko SKN saanut jonkun tartuntataudin, jonkun susikoskiSASnkkerin ? Puheesi alkavat kuulostaa samanlaisilta. Kyllä heti sään poutaantuessa on hyvät syysvehnän kylvöajat. Ihan sama vaikka elokuulla kiirehdit syöttämään etanoille ja kahukärpäsille vehnänoraasi, jos tulee kylmä sadekausi, rankkasateita ja maan pinta liettyy, siinäpä taas kellastelee seuraavat 330 päivää sekin syysvehnä. Sitten kun oraat tuuheutuvat kuohkeaan mulloseen, alkavat ne vastustaa sitä veden liettävää ja tallaavaa voimaa. Niin monta kertaa on se ensimmäinen mutta myös viimeinen kylvö ollut se paras, mutta ei se "syyskuun ensimmäinen viikko"
Makelta lisätietoja ilmiöstä.
-SS-
No teillä on saharassa vissiin eri systeemit kun täällä.
Kyllähän se lokakuinen tikkuoras on keväällä kiva äestellä ylös, varsinkin kun pohjana on typpeä imevä pahnamatto.
Syyskuun puoliväli on takarajana, en myönnä enkä kiellä etten kylväisi vielä tänä syksynä, on riittävästi puuhaa tuon viljaähkyn kanssa ja lisää vielä pitäisi saattaa kuivumaan. Kynnettynä, elokuulla, on jo valmis peti nisulle mut lajittelella tarvii jossakin välissä ja äestellä ja kylvääkin.
-
Mitenkä muuten tuo etanoiden tarkkailu; onko vielä ajankohtainen vaiva vai jo "menneen aamupakkasen ongelma"? Mangaania tarvii ostaa varasto täyteen kun kovasti ovat sitä mieltä että auttaa talvehtimiseen, ja samalla ajollahan sinne lumihomeaineetkin menee.
Kannattaa tarkkailla, minä kylvin rukiit kesannon jälkeen hyvissä ajoin elokuussa ja tarkkailu jäi sitten herran haltuun. Sellaisilla alueilla, joissa maa oli kovempaa ja kokkareisempaa, ovat oraat joutuneet etanoiden suihin ja joutunen kylvämään kevätviljalle noin neljänneksen ruisalasta. Koskaan ennen en ole etanatuhoja kokenut ruista viljellessä.
Puidessakin jää Sampon leikkuupöydän vasemmalla puolella olevan teränkäyttömekanismin suojapellien päälle etanakerros, kiipeilevät siis viljassa korsia pitkin.
Kynnetty nurmi, niitetty 4kertaa kesällä, kynnetty ajoissa ja äestetty muutaman päivän välein ja jyrsinkylvetty joutui kylvää sluxxit viime sunnuntaina. Lantrasin 16-7-7 suhteessa 1:2 sain menee n.5kgha. Eilen huomasin ensimöinesen työleveyden olevan melko puhdas. Käänsin kokkareen, siellähän limamato istuu. Joutuu kylvää sluxxia uudestaan.
Oliko niin että ne rauhoituu vasta ku päivälmpötila on alle viisi
-
Oliko niin että ne rauhoituu vasta ku päivälmpötila on alle viisi
Kylä kylmät yötkin rauhoittavat. En ole etanoita huomannut enää lokakuussa.
Oikein kesäisen kosteilla ilmoilla kalvavat isonkin kasvuston suihinsa.
-SS-
-
Oliko niin että ne rauhoituu vasta ku päivälmpötila on alle viisi
Kylä kylmät yötkin rauhoittavat. En ole etanoita huomannut enää lokakuussa.
Oikein kesäisen kosteilla ilmoilla kalvavat isonkin kasvuston suihinsa.
-SS-
Tällä viikolla jos saa syyysvehnää maahan niin tuleva lämpöaalto räjäyttää oraat kasvuun.
Ittu kun vaan ehtis.....
-
Ruis 2-3 lehtee ja svehnä piikillä.. Onneks kylvin ennen sateita svehnän..
Etanoita ei juurikaan ole löytynyt pellon reunoille laitettujen muovisäkkien alta, mutta Sluxxia vedin ennen näitä kovia sateita pneumalla 6m leveydelle reunasta..
Hyvin on sadevedet (reilu 60mm kylvön jälkeen) imeytyneet, kyllä 2-vuotinen apila ja aikainen syysviljalohkon kyntö tekee gutaa savelle..
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehditkö idättää?
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehdottomasti samaa mieltä. Työllistää aivan älyttömästi.
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehditkö idättää?
Kyllä sen kohtaa näkee pellossa, miten iti! Kuivasin siemensatsin miedolla lämmöllä ja laitoin siementä melkein 350 kg/ha.
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehditkö idättää?
Kyllä sen kohtaa näkee pellossa, miten iti! Kuivasin siemensatsin miedolla lämmöllä ja laitoin siementä melkein 350 kg/ha.
No perkeles.
-
Ehdottomasti samaa mieltä. Työllistää aivan älyttömästi.
Jonkun 5 hehtaaria nyt ehtisi itsekin touhuamaan, mutta onneksi mulla on kyntö- ja äestysapuna innokas Kelamies. Joskus jatkossa edellyttää sitten lapsityövoiman käyttöä.
Mä kylvän syysviljaa ainoastaan multaville maille, kovien tinttasavien äestäminen vie syksyllä liikaa aikaa, vaikka juuri niille maille ne hyvää tekisivätkin.
Toinen homma, jossa olen oikaissut, niin laitan paripyörät ainoastaan pieneen kylvötraktoriin. Paripyöräjumpassakin menee yllättävän paljon aikaa.
-
Skagenilla 350 kg kylvömäärästä on seurauksena harva oras.
Siksi Ceylonia on niin paljon joutusampi kylvää. Skagenin 50 g:n 1000
jyvän paino on minusta jo hiukan liioittelua, maissia sitten
ennemmin kylvöön.
-SS-
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehdottomasti samaa mieltä. Työllistää aivan älyttömästi.
Varmaan kun yksinään touhutaan ja pellot kerkeää kylvää keväälläkin.
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehditkö idättää?
Kyllä sen kohtaa näkee pellossa, miten iti! Kuivasin siemensatsin miedolla lämmöllä ja laitoin siementä melkein 350 kg/ha.
Mitämitä.. kylvit 350kg..huhhuh. 175kg tuli kylvettyä.
-
Skagenilla 350 kg kylvömäärästä on seurauksena harva oras.
Siksi Ceylonia on niin paljon joutusampi kylvää. Skagenin 50 g:n 1000
jyvän paino on minusta jo hiukan liioittelua, maissia sitten
ennemmin kylvöön.
-SS-
Mää laitoin vuosi sitten reilun 200kg sertiä ja oli ihan passeli.
Nyt on itävyys TOSsissa todennettu ja 75% luokkaa, enää lajittelu, äestäminen ja kylvö, puintien ja viljan kauppaan rahtaamisten välissä....plääh.
-
250kg on skagenille sopiva. Päällikkö kyllä hanskaa tilanteen harvemmallakin tiheydellä.
-
250kg on skagenille sopiva. Päällikkö kyllä hanskaa tilanteen harvemmallakin tiheydellä.
Piti oikeen tarkastaa, 210kg.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=70800.msg1310268#msg1310268
-
Oletko SKN saanut jonkun tartuntataudin, jonkun susikoskiSASnkkerin ? Puheesi alkavat kuulostaa samanlaisilta. Kyllä heti sään poutaantuessa on hyvät syysvehnän kylvöajat. Ihan sama vaikka elokuulla kiirehdit syöttämään etanoille ja kahukärpäsille vehnänoraasi, jos tulee kylmä sadekausi, rankkasateita ja maan pinta liettyy, siinäpä taas kellastelee seuraavat 330 päivää sekin syysvehnä. Sitten kun oraat tuuheutuvat kuohkeaan mulloseen, alkavat ne vastustaa sitä veden liettävää ja tallaavaa voimaa. Niin monta kertaa on se ensimmäinen mutta myös viimeinen kylvö ollut se paras, mutta ei se "syyskuun ensimmäinen viikko"
Makelta lisätietoja ilmiöstä.
-SS-
No teillä on saharassa vissiin eri systeemit kun täällä.
Kyllähän se lokakuinen tikkuoras on keväällä kiva äestellä ylös, varsinkin kun pohjana on typpeä imevä pahnamatto.
Syyskuun puoliväli on takarajana, en myönnä enkä kiellä etten kylväisi vielä tänä syksynä, on riittävästi puuhaa tuon viljaähkyn kanssa ja lisää vielä pitäisi saattaa kuivumaan. Kynnettynä, elokuulla, on jo valmis peti nisulle mut lajittelella tarvii jossakin välissä ja äestellä ja kylvääkin.
Päivittäisit konekantasi 70-luvulta tähän päivään niin voisit saada vuokravainiosi ajoissa hoidettua.
Tai sit sun täytyy laittaa herätyskello soimaan aamuseittämältä😄😄😄😄😄😄
LOLLOLLOLLLOTILOLLLLOL!!!
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
Ai sattana mikä karamelli, ihan ku tehtaalta just ulos tullu.
https://m.youtube.com/watch?v=du22hR9ZhCo
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
Ai sattana mikä karamelli, ihan ku tehtaalta just ulos tullu.
https://m.youtube.com/watch?v=du22hR9ZhCo
Tollanen katos olis kähverä, vois puida sateellakin. :D :D :D
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
Ai sattana mikä karamelli, ihan ku tehtaalta just ulos tullu.
https://m.youtube.com/watch?v=du22hR9ZhCo
Tollanen katos olis kähverä, vois puida sateellakin. :D :D :D
Sampos o sitävarte klasinpyyhi
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
Ai sattana mikä karamelli, ihan ku tehtaalta just ulos tullu.
https://m.youtube.com/watch?v=du22hR9ZhCo
Tollanen katos olis kähverä, vois puida sateellakin. :D :D :D
Sampos o sitävarte klasinpyyhi
Tällaset?
(https://www.sciplus.com/productImages/photo/250x350/53678.jpg)
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
Ai sattana mikä karamelli, ihan ku tehtaalta just ulos tullu.
https://m.youtube.com/watch?v=du22hR9ZhCo
Tollanen katos olis kähverä, vois puida sateellakin. :D :D :D
Sampos o sitävarte klasinpyyhi
Sulla on myös syytä olla lämmityslaite siellä kopissa....
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
Ai sattana mikä karamelli, ihan ku tehtaalta just ulos tullu.
https://m.youtube.com/watch?v=du22hR9ZhCo
Tollanen katos olis kähverä, vois puida sateellakin. :D :D :D
Sampos o sitävarte klasinpyyhi
Sulla on myös syytä olla lämmityslaite siellä kopissa....
Tulikin mieleen, miten Faariin saisi tehtyä lämmityslaitteen? Voip mennä rypsinpuinti liki joulua :-\
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
Ai sattana mikä karamelli, ihan ku tehtaalta just ulos tullu.
https://m.youtube.com/watch?v=du22hR9ZhCo
Tollanen katos olis kähverä, vois puida sateellakin. :D :D :D
Sampos o sitävarte klasinpyyhi
Sulla on myös syytä olla lämmityslaite siellä kopissa....
Tulikin mieleen, miten Faariin saisi tehtyä lämmityslaitteen? Voip mennä rypsinpuinti liki joulua :-\
Syöt hernesoppaa ja pukeudut ajopukuus.
-
Kyllä uusimmille puimureille vielä puitavaa riittää. Eihän se ole vuosimallikysymys.
Oheisella kanadalaisella viljelijällä on viljelyksessä noin 850 ha, josta noin 320 on rypsillä.
Pui 80-luvun NH TR:llä ja 90-luvun puolivälin JD 9600:lla. Olisi Suomen mittakaavassa jo melko suuri tila.
https://www.youtube.com/watch?v=ZivgZCot2jY
-SS-
Ai sattana mikä karamelli, ihan ku tehtaalta just ulos tullu.
https://m.youtube.com/watch?v=du22hR9ZhCo
Tollanen katos olis kähverä, vois puida sateellakin. :D :D :D
Sampos o sitävarte klasinpyyhi
Sulla on myös syytä olla lämmityslaite siellä kopissa....
Tulikin mieleen, miten Faariin saisi tehtyä lämmityslaitteen? Voip mennä rypsinpuinti liki joulua :-\
Syöt hernesoppaa ja pukeudut ajopukuus.
Miksi just hernesoppaa. Silmät alkaa vetistää, ei näe puia :-\
-
Miksi just hernesoppaa. Silmät alkaa vetistää, ei näe puia :-\
Ei se mitään jos silmiä kirvelee mutta jos hiukset alkaa irrota tai ihoon tulee rakkuloita, niin hernerokan, ruisleivän ja piimän suhdetta pitää tarkentaa...
-
Miksi just hernesoppaa. Silmät alkaa vetistää, ei näe puia :-\
Ei se mitään jos silmiä kirvelee mutta jos hiukset alkaa irrota tai ihoon tulee rakkuloita, niin hernerokan, ruisleivän ja piimän suhdetta pitää tarkentaa...
Luolamiesten ateria...
:D
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehditkö idättää?
Ei kai nyt syysvehnän siementä ikinä idätetä eikä lajitella. Otetaan päästä sopiva kylvömäärä ja sitten kylvetään ja ihaillaan sitten hienoa orasta :)
-
Miksi just hernesoppaa. Silmät alkaa vetistää, ei näe puia :-\
Ei se mitään jos silmiä kirvelee mutta jos hiukset alkaa irrota tai ihoon tulee rakkuloita, niin hernerokan, ruisleivän ja piimän suhdetta pitää tarkentaa...
Luolamiesten ateria...
:D
Ärtsoppa on parempi syödä tälläisessä partyteltassa, tuuletus pelaa ;D ;D
(https://preeco.fi/4434-large_default/juhlateltta-4-x-6.jpg)
-
Miksi just hernesoppaa. Silmät alkaa vetistää, ei näe puia :-\
Ei se mitään jos silmiä kirvelee mutta jos hiukset alkaa irrota tai ihoon tulee rakkuloita, niin hernerokan, ruisleivän ja piimän suhdetta pitää tarkentaa...
Luolamiesten ateria...
:D
Ärtsoppa on parempi syödä tälläisessä partyteltassa, tuuletus pelaa ;D ;D
(https://preeco.fi/4434-large_default/juhlateltta-4-x-6.jpg)
On muuten kaamee pyydys...
:D
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehditkö idättää?
Kyllä sen kohtaa näkee pellossa, miten iti! Kuivasin siemensatsin miedolla lämmöllä ja laitoin siementä melkein 350 kg/ha.
Mitämitä.. kylvit 350kg..huhhuh. 175kg tuli kylvettyä.
Pärskeles, iski älyluurilla panovirhepaholainen. Kylvin siis 250 kg / ha.
-
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehditkö idättää?
Ei kai nyt syysvehnän siementä ikinä idätetä eikä lajitella. Otetaan päästä sopiva kylvömäärä ja sitten kylvetään ja ihaillaan sitten hienoa orasta :)
Joo täällä om ihme porukkaa kun ehtii lajitella ja idätellä ja pelailla syysvehnien kanssa. Ei muuta ku jyviä koneeseen ja antaa mennä...
-
Mahtaaks syysvehnää tulla paljon kylvöön vielä. Ite meinasin kynnetyt hernemaat vetää ceylonille loppuviikolla. Loistavasti paikkas tänäkin vuonna vaikka oli keväällä hyvin vaatimatonta.
-
Mahtaaks syysvehnää tulla paljon kylvöön vielä. Ite meinasin kynnetyt hernemaat vetää ceylonille loppuviikolla. Loistavasti paikkas tänäkin vuonna vaikka oli keväällä hyvin vaatimatonta.
Juu vehnäfutuureista päätellen, ainakin kannattavaa viljellä vuonna 2018 vehnää. Tietty jos saa 200 euron kiinnityksen, voinee luotttaa, että Ceylon sen sopimuksen täyttää.
-SS-
-
Mahtaaks syysvehnää tulla paljon kylvöön vielä. Ite meinasin kynnetyt hernemaat vetää ceylonille loppuviikolla. Loistavasti paikkas tänäkin vuonna vaikka oli keväällä hyvin vaatimatonta.
Ainakin täällä päin moni kylvää tällä viikolla vielä.
-
Aina syysvehnää kehiin, jos on pikkuisenkaan saumaa.
-
Mahtaaks syysvehnää tulla paljon kylvöön vielä. Ite meinasin kynnetyt hernemaat vetää ceylonille loppuviikolla. Loistavasti paikkas tänäkin vuonna vaikka oli keväällä hyvin vaatimatonta.
Kyl toi skagenin sertipussukkallinen olis tarkotus vielä istuttaa jos tällä viikolla suinkaan ehtii ja saa maan kylvökuntoon. Tänään ajoin kertaalleen äkkeellä, saa kuivahtaa huomiseen tai ylihuomiseen ja siitä kerta-ajolla jyrsimellä kylvöalusta.
-
Miltäs tällä sektorilla näyttää? Moniko ilmottautuu laittaneensa siementä maahan?
Siirrän tähän nuo museokonekuvat tuolta glyfosaatti-ketjusta...
Aloitetaan tästä...
31.7.2017, EFA pahuutensa vallassa..
19.8.2017
(http://i1.aijaa.com/m/00829/14438163.jpg) (http://aijaa.com/pP9Dur)
24.8.2017
(http://i3.aijaa.com/t/00270/14439981.t.jpg) (http://aijaa.com/PXvALH)
Skagenia luomutyyliin 29.9.2017.
(http://i10.aijaa.com/m/00417/14461755.jpg) (http://aijaa.com/DaXwKf)(http://i8.aijaa.com/m/00394/14461756.jpg) (http://aijaa.com/ciHFt0)
13.10.2017
(http://i6.aijaa.com/m/00592/14468425.jpg) (http://aijaa.com/az12bq)
Pitäs käydä ottamassa oraanpiikeistä kuvaa kunhan kuivahtaa...
-
Onko SKN ojitukset miltä aikakaudelta, perinteinen 16 m väliä vai tiheämpi?
Ei syysviljoja. Ei näillä main taida nyt paljoa olla muutenkaan. EFAtkin paljon härkäpapua.
-
Tämä alkaa muistuttaa 2012 - 2013 syysviljatalvea . Silloin 2013 syksyllä syysviljasadot eivät päässeet lehtiin, oikeastaan kukaan ei hiiskunutkaan syysviljasadoistaan. Syksyn kylvöt tehtiin kyllä hätäseen, mutta 2012 syksy oli sateinen, pakkaskelillä marraskuulla puitiin viimeisiä vehniä. Useimpina syystalven päivinä muistan lätäköt kylvöspelloilla ja laajenevat oranssinkeltaiset alueet ruismaissa. Samanlaisia näin tänään kun olin päivännäöllä maaseudulla ajamassa. Marras- ja joulukuu olivat normaalisateiset 2012, mutta kylmät pakkaset saapuivat marraskuun lopulla. Umpimärkä maa jäätyi niin kuin jääksi, ja taisi tukehduttaa märässä kituvat oraat jo silloin. Toivottavasti ei arktinen kylmyys ala kiusata noita vettyneitä orasmaita.
Sitten talvella märkää ja kylmää vuorotellen. Keväällä kylmää ja kuivaa. Toivottavasti ei ole 2013 kevään toisinto ensi keväällä. Ei pääsisi edes huippuaikaisin kevätkylvöille.
Olen tyytyväinen, etten kylvänyt mitään, antaa talven olla stressitön.
-SS-
-
Onko SKN ojitukset miltä aikakaudelta, perinteinen 16 m väliä vai tiheämpi?
Ei syysviljoja. Ei näillä main taida nyt paljoa olla muutenkaan. EFAtkin paljon härkäpapua.
Hmm...
12-16metriä, olettaisin...
-
Onko SKN ojitukset miltä aikakaudelta, perinteinen 16 m väliä vai tiheämpi?
Ei syysviljoja. Ei näillä main taida nyt paljoa olla muutenkaan. EFAtkin paljon härkäpapua.
Hmm...
12-16metriä, olettaisin...
😂😂🤣
Klikkaamalla rahaa.
-
Miltäs tällä sektorilla näyttää? Moniko ilmottautuu laittaneensa siementä maahan?
Siirrän tähän nuo museokonekuvat tuolta glyfosaatti-ketjusta...
Aloitetaan tästä...
31.7.2017, EFA pahuutensa vallassa..
(http://i1.aijaa.com/m/00354/14427093.jpg) (http://aijaa.com/lLdIoX)(http://i7.aijaa.com/m/00058/14427095.jpg) (http://aijaa.com/gaVnUC)
19.8.2017
(http://i1.aijaa.com/m/00829/14438163.jpg) (http://aijaa.com/pP9Dur)
24.8.2017
(http://i3.aijaa.com/t/00270/14439981.t.jpg) (http://aijaa.com/PXvALH)
Skagenia luomutyyliin 29.9.2017.
(http://i10.aijaa.com/m/00417/14461755.jpg) (http://aijaa.com/DaXwKf)(http://i8.aijaa.com/m/00394/14461756.jpg) (http://aijaa.com/ciHFt0)
13.10.2017
(http://i6.aijaa.com/m/00592/14468425.jpg) (http://aijaa.com/az12bq)
Pitäs käydä ottamassa oraanpiikeistä kuvaa kunhan kuivahtaa...
LOLLOTILOOOO!!
KATSO MAATALOUSKONEITASI!!!!
EI OLE TOTTA!
70-LUVULLAKIN OLI JO UUDEMPIA!!!
HUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUTONAURUA!
:DDDDDDD
:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
:DDDDDDDDDDDDDDD
-
Miltäs tällä sektorilla näyttää? Moniko ilmottautuu laittaneensa siementä maahan?
Siirrän tähän nuo museokonekuvat tuolta glyfosaatti-ketjusta...
Aloitetaan tästä...
31.7.2017, EFA pahuutensa vallassa..
(http://i1.aijaa.com/m/00354/14427093.jpg) (http://aijaa.com/lLdIoX)(http://i7.aijaa.com/m/00058/14427095.jpg) (http://aijaa.com/gaVnUC)
19.8.2017
(http://i1.aijaa.com/m/00829/14438163.jpg) (http://aijaa.com/pP9Dur)
24.8.2017
(http://i3.aijaa.com/t/00270/14439981.t.jpg) (http://aijaa.com/PXvALH)
Skagenia luomutyyliin 29.9.2017.
(http://i10.aijaa.com/m/00417/14461755.jpg) (http://aijaa.com/DaXwKf)(http://i8.aijaa.com/m/00394/14461756.jpg) (http://aijaa.com/ciHFt0)
13.10.2017
(http://i6.aijaa.com/m/00592/14468425.jpg) (http://aijaa.com/az12bq)
Pitäs käydä ottamassa oraanpiikeistä kuvaa kunhan kuivahtaa...
LOLLOTILOOOO!!
KATSO MAATALOUSKONEITASI!!!!
EI OLE TOTTA!
70-LUVULLAKIN OLI JO UUDEMPIA!!!
HUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUTONAURUA!
:DDDDDDD
:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
:DDDDDDDDDDDDDDD
Mitä sitten vaikka olis ollut uudempia -70 luvulla, sä et ollu silloin vielä syntynyt ja tuskin isäsikään ehti montaa vuotta seitkytlukua nähdä. Mut noi on Skänän omia koneita eikä pankin. Isäs puna taikka keltavanteiset taitaa olla pankin. lälläääää!
-
Miltäs tällä sektorilla näyttää? Moniko ilmottautuu laittaneensa siementä maahan?
Siirrän tähän nuo museokonekuvat tuolta glyfosaatti-ketjusta...
Aloitetaan tästä...
31.7.2017, EFA pahuutensa vallassa..
19.8.2017
(http://i1.aijaa.com/m/00829/14438163.jpg) (http://aijaa.com/pP9Dur)
24.8.2017
(http://i3.aijaa.com/t/00270/14439981.t.jpg) (http://aijaa.com/PXvALH)
Skagenia luomutyyliin 29.9.2017.
(http://i10.aijaa.com/m/00417/14461755.jpg) (http://aijaa.com/DaXwKf)(http://i8.aijaa.com/m/00394/14461756.jpg) (http://aijaa.com/ciHFt0)
13.10.2017
(http://i6.aijaa.com/m/00592/14468425.jpg) (http://aijaa.com/az12bq)
Pitäs käydä ottamassa oraanpiikeistä kuvaa kunhan kuivahtaa...
Tämmöstä tammikuulla.
Sivupyöräkoneen jäljet näkyy ja traktorin, millasta mahtais olla jos olis jyräcombilla tuutannu...
(http://i6.aijaa.com/m/00116/14507618.jpg) (http://aijaa.com/htognm)
(http://i11.aijaa.com/m/00241/14507619.jpg) (http://aijaa.com/HX6ayv)
-
Tuota pitää ruveta elvyttämään heti maaliskuulla pienellä määrällä ravinteita. Muuten voi olla kasitonnari tekemisen takana.
Onneksi itsellä ei ole yhtään mitään syyskasveja, tuttua 1990-luvulta tuo talvien paljaus. Ensi kesäksi voi olla et jää rapsille,
herneelle ja efakesannolle, ohran siementä kyllä olisi. Peräti Kaarlea.
-SS-
-
Taitaa mennä hankmoomiseks....
-
Taitaa mennä hankmoomiseks....
Muuta lyhyenlännällä persjalkaisella pikkupassskalla ei olekkaan, hankmo.
HUUUUUUTONAURUA!
😂😂😂😂😂😂😂
-
Miltäs tällä sektorilla näyttää? Moniko ilmottautuu laittaneensa siementä maahan?
Siirrän tähän nuo museokonekuvat tuolta glyfosaatti-ketjusta...
Aloitetaan tästä...
31.7.2017, EFA pahuutensa vallassa..
19.8.2017
(http://i1.aijaa.com/m/00829/14438163.jpg) (http://aijaa.com/pP9Dur)
24.8.2017
(http://i3.aijaa.com/t/00270/14439981.t.jpg) (http://aijaa.com/PXvALH)
Skagenia luomutyyliin 29.9.2017.
(http://i10.aijaa.com/m/00417/14461755.jpg) (http://aijaa.com/DaXwKf)(http://i8.aijaa.com/m/00394/14461756.jpg) (http://aijaa.com/ciHFt0)
13.10.2017
(http://i6.aijaa.com/m/00592/14468425.jpg) (http://aijaa.com/az12bq)
Pitäs käydä ottamassa oraanpiikeistä kuvaa kunhan kuivahtaa...
Tämmöstä tammikuulla.
Sivupyöräkoneen jäljet näkyy ja traktorin, millasta mahtais olla jos olis jyräcombilla tuutannu...
(http://i6.aijaa.com/m/00116/14507618.jpg) (http://aijaa.com/htognm)
(http://i11.aijaa.com/m/00241/14507619.jpg) (http://aijaa.com/HX6ayv)
Se rupiaa näkymähän viikonlopulla mitä 3kk jään alta löytyy....
Saapa nähdä....
-
Kyllä tuosta vehnä tulee. Pari erittäin hyvää syysviljapeltoa on Salon liepeillä näkyvissä. Onneksi oli sen verran lunta Somerolle päin, että säilyi lumen alla. Meiltä etelään on ollut vähän liika paljasta etelärinteet nyt yöpakkasviikoilla, ei tule syysviljoja ikävä, 2013 kaltainen kevättätalvi tämä. Vaikka keväällä vihersikin, ei vaan jaksanut ponnistaa kunnon jyvämäärää.
-SS-
-
Kyllä tuosta vehnä tulee. Pari erittäin hyvää syysviljapeltoa on Salon liepeillä näkyvissä. Onneksi oli sen verran lunta Somerolle päin, että säilyi lumen alla. Meiltä etelään on ollut vähän liika paljasta etelärinteet nyt yöpakkasviikoilla, ei tule syysviljoja ikävä, 2013 kaltainen kevättätalvi tämä. Vaikka keväällä vihersikin, ei vaan jaksanut ponnistaa kunnon jyvämäärää.
-SS-
Jotenkin on semmonen kutina että kaikesta kärväs-ylituuhea-jne-riskistä huolimatta syysvehnän kylvö pitäisi tapahtua ennen syyskuun puoltaväliä.
Ei tommoset saatanan tikut voi selvitä talvesta ja varsinkaan näillä keleillä. Ja kun systemaattinen mangaani-topsin-ruiskutus jäi tekemättä niin tokkopa toukokuulla on muuta jäljellä kun efasta sikiänyttä saunakukkaa....
-
Kummasti on jo kaksi kertaa kysytty ruista ostaa. Onko alueella niin vähän kylvöksiä, että kiinnostus varastoituun rukiiseen on herännyt ? Sori, kaikki meni jo, eikä taida vähään aikaan tulla.
-SS-
-
Olisit kysynyt, mihin se rukiin ennätyssato ehti kadota. Vaikka kyllä sitä jollain laareissakin lienee olevan. Juuri juttelin viljakuskin kanssa, joka kertoili, että muutama isäntä panttaa edelleen rehuvehnien myyntiä, kun epäilee hintojen vielä NOUSEVAN. Mun mielestä alkaa mennä jo melko harhaiseksi kuvitelmat. Rehuvehnää kyllä riittää, valitettavasti. Sen hinta on pysynyt ihmeenkin hyvänä.
-
Olisit kysynyt, mihin se rukiin ennätyssato ehti kadota. Vaikka kyllä sitä jollain laareissakin lienee olevan. Juuri juttelin viljakuskin kanssa, joka kertoili, että muutama isäntä panttaa edelleen rehuvehnien myyntiä, kun epäilee hintojen vielä NOUSEVAN. Mun mielestä alkaa mennä jo melko harhaiseksi kuvitelmat. Rehuvehnää kyllä riittää, valitettavasti. Sen hinta on pysynyt ihmeenkin hyvänä.
Uskoisin rehutehtaiden olevan kiinnostunut nyt noista rehuvehnistä.
-
Olisit kysynyt, mihin se rukiin ennätyssato ehti kadota. Vaikka kyllä sitä jollain laareissakin lienee olevan. Juuri juttelin viljakuskin kanssa, joka kertoili, että muutama isäntä panttaa edelleen rehuvehnien myyntiä, kun epäilee hintojen vielä NOUSEVAN. Mun mielestä alkaa mennä jo melko harhaiseksi kuvitelmat. Rehuvehnää kyllä riittää, valitettavasti. Sen hinta on pysynyt ihmeenkin hyvänä.
Uskoisin rehutehtaiden olevan kiinnostunut nyt noista rehuvehnistä.
Se kiinnostaa niitä yhtä paljon kun Palsanmäkeä Mallorcalta ostettu vyölaukku...
Onhan se kiiltävä kuparipannukaura kunkku mut ohravuosi...
-
Leipävehnäkin on nihkeä. Ei oikein helpolla nouse hinta yli 170 euron. Paikoitellen Euroopassa on 152 eurosta 175 euroon. Hintavaihtelu on melkoinen. Baltian maissa, joissa yleensä on hinta ollut hiukan jopa parempi kuin Naantalissa, ei näy maalis-huhtikuulta oikein noteerauksia. Kuulemma Amerikan markkinoilla vehnä ja varsinkin soija on syöksynyt alaspäin. Maissia laittanevat, koska siinä etanoliteollisuus syö osan tuotannosta.
-SS-
-
Leipävehnäkin on nihkeä. Ei oikein helpolla nouse hinta yli 170 euron.
-SS-
Olihan perushinta ainakin 176 € vähän aikaa sitten. Ja jos oikein valkuaispitoista vehnää on ollut niin sille maksetaan vieläkin extralisäeuroja. Parikymppiä saisi lisää jos olisi ihan kohtuuden rajoissa typpitäpistellyt viime kesänä ja muutoin leipävehnäksi kelpaavaisivat. Ja supertäpistelijä tai typpimiilussa viljelijä saisi 27 € lisää.
Juuri juttelin viljakuskin kanssa, joka kertoili, että muutama isäntä panttaa edelleen rehuvehnien myyntiä, kun epäilee hintojen vielä NOUSEVAN. Mun mielestä alkaa mennä jo melko harhaiseksi kuvitelmat. Rehuvehnää kyllä riittää, valitettavasti.
Tuosta ihan samaa mieltä. Rehutavaraa riittää Suomessa. Tuskinpa enää hinnat mihinkään nousevat kun vuosi on jo näin pitkällä ja kohta on joko myytävä, rakennettava/vuorkrattava siilotilaa tai jätettävä kylvämättä. Hyvälaatuisen elintarvikeviljan pienen panttauksen ymmärräisin kyllä kunhan siilotila ei vanhoista vehnistä huolimatta heti syksyllä lopu. Eiköhän Suomen helposti saatavilla olevat leipävehnät ole käytännössä mussutettu viimeistään syksyyn mennessä.
-
Hankkijan korkein on kevätvehnä vain Lahdessa 172, useimmat vastaanottopisteet 165 euroa. Termiinit syksy 166 euroa. Kesällä vain 157 euroa.
Lantmännen ilmoittaa nyt 159 - 180 kevät 159-165 ja uusi sato 162
SSO ilmoittaa nyt 168 , syksyksi max 164
Sitten jos katsotaan semmoista leipätavaraa, jossa on sakoluku 219, hl-paino 77,8 ja valkuainen 11,9, niin vähennykset ovat tyypillisesti -8 , -2 ja -6 euroa, eli -16, hinnaksi tulee hyvä jos 145 euroa tonni. Siis vielä leipävehnällä. Kannattaa todellakin siis laittaa jotain myöhäistä vehnää, sateenpanemalla kasitonnarilla rikastuu.
Samansuuruisen laatukorotuksen saisi vasta kun valkuainen olisi yli 15, koska hl-painosta ja sakoluvusta tehdään vain vähennyksiä, ei lisiä.
-SS-
-
Mää kiinnitin syksyyn vehnää Avena Loimaa 166€ ja Raisioon syysvehnistä basis-8€ Dec18.
-
Tänä satovuonna varsinkin vuodenvaihteen jälkeen alkoi tulla eroa ostajien välille. Perushinnoissa vain vähän ja sekin lähinnä vastaanottopaikasta johtuen mutta lisissä ja miinukisissa eroja ostajien välillä oli paljon.
Noi valkuaiseltaan alle 12% "leipäviljat" saattavat olla, ja osa onkin, kalanrehuihin käytettävää vehnää. Siellä tarvitaan sakolukua mutta valkuiaispitoisuus saa olla alhaisempikin. Eli hinnoittelukin on jotain leipä- ja rehuviljan välistä.
-
Dankowski agat tai jotain selvis talven yli ja lehdet vahvistuvat nyt kun lämpöä piisaa. Nyt kun saharan sadettomuus tännekin tulee, niin miten jos huomen aamulla, tai ennen aamua kävis huiskan kans salttua, ainakin puolet määrästä. Miten se kun paahtava aurinko niin meneekö typpi ilmaan kun se sulaa märkään maahan ja polttava aurinko haihduttaa?
-
Dankowski agat tai jotain selvis talven yli ja lehdet vahvistuvat nyt kun lämpöä piisaa. Nyt kun saharan sadettomuus tännekin tulee, niin miten jos huomen aamulla, tai ennen aamua kävis huiskan kans salttua, ainakin puolet määrästä. Miten se kun paahtava aurinko niin meneekö typpi ilmaan kun se sulaa märkään maahan ja polttava aurinko haihduttaa?
Rukiit on täälläkin kun oppikirjasta, syysvehnä jotain muuta.
Onks muuten jollakin ruposella tai muulla ykköstykillä syysohraa? On varmaan kymppitonnaria?
Ei se apulanta hukkaan mene, sinne vaan.
-
pitanee kys yy
-
tähm jaaniinku mist
-
Agraarilla pääsiäinen jatkuu...
:D
-
Rapsi-topiikkiin kirjoittamaani liittyen...
Kuivaa siis on luomuna kylvetty skagen-pelto,
(https://aijaa.com/img/t/00448/14557788.t.jpg) (https://aijaa.com/nMnI76)
Ja että edes pieni ilo suotaisi puuhajamille apulannan levityksestä niin tuossa,
(https://aijaa.com/img/t/00724/14557790.t.jpg) (https://aijaa.com/w47Hlk)
-
Melko väsyneet vantaat ovat olleet Simultassa. Tekee riviparia. On mulla Tumessa toinen reuna jotain 6 vannasta samalla tavalla. Kun ei saa aikaiseksi siirrellä niitä vantaita kohdalleen.
-SS-
-
Melko väsyneet vantaat ovat olleet Simultassa. Tekee riviparia. On mulla Tumessa toinen reuna jotain 6 vannasta samalla tavalla. Kun ei saa aikaiseksi siirrellä niitä vantaita kohdalleen.
-SS-
Ykköskylvöt JC:llä aina keväisin, sivupyöräsimulta on ainoa vaihtoehto syyskylvöön, ei saa sotkea...
Näkisitpä sinappikoneen apulantavantaat.... Huh... 🤣
-
Melko väsyneet vantaat ovat olleet Simultassa. Tekee riviparia. On mulla Tumessa toinen reuna jotain 6 vannasta samalla tavalla. Kun ei saa aikaiseksi siirrellä niitä vantaita kohdalleen.
-SS-
Kävin muuten kattomassa puun alla olevaa pohjalaasta sinappikonetta ni ne siemenvantaat on kyllä ollu samassa kohdassa 80-luvusta asti, ainakin kiinnityksistä päätellen.
Mikäköhän pointti siinä muuten on että tekee tommosta jälkeä?
-
Melko väsyneet vantaat ovat olleet Simultassa. Tekee riviparia. On mulla Tumessa toinen reuna jotain 6 vannasta samalla tavalla. Kun ei saa aikaiseksi siirrellä niitä vantaita kohdalleen.
-SS-
Kävin muuten kattomassa puun alla olevaa pohjalaasta sinappikonetta ni ne siemenvantaat on kyllä ollu samassa kohdassa 80-luvusta asti, ainakin kiinnityksistä päätellen.
Mikäköhän pointti siinä muuten on että tekee tommosta jälkeä?
Varmaankin ne pitemmät varret on semmoiset norjakkaat vähän, ja jos kääntää tai venkoaa vedettäesä, niin ne hiukan taipuvat enempi ja jäävät sille sijoilleen. Tai sitten ne nivelpisteet kuluvat toispuoleisesti pitkissä enempi.
-SS-
-
Mikäköhän pointti siinä muuten on että tekee tommosta jälkeä?
Jos on kiekkovantaat, niin ne kampeaa koko ajan toispuoleisesti ja kun kiinnitykset löystyy niin tulee tuon näköistä jälkeä.
Laahavannas hakeutuu samalla tapaa lannoitevantaan tekemään uraan päin, jos nivel on väljä.
-
Kun viime syksy nyt oli semmonen, syyskuussa ei ollut mitään puitu, niin perustin ruista timotei kesantoon. Niitin 4 kertaa viime kesänä, ei glyfoa ja kyntö. Nätti oras sielä on, mutta on siellä timotei ja laikkuja juolaa. Tehoaako esm monitor timoteihin lainkaan? Tiedän mikä soppa se on ja monivuotinen ongelma saada se timotei pois.
-
Kun viime syksy nyt oli semmonen, syyskuussa ei ollut mitään puitu, niin perustin ruista timotei kesantoon. Niitin 4 kertaa viime kesänä, ei glyfoa ja kyntö. Nätti oras sielä on, mutta on siellä timotei ja laikkuja juolaa. Tehoaako esm monitor timoteihin lainkaan? Tiedän mikä soppa se on ja monivuotinen ongelma saada se timotei pois.
Jos et ruista aja liikalannoituksella lakoon, niin siellä se timotti pysyy, ei rukiin kanssa moni kasvi pysty kilpailemaan. Saat samalla kerääjäkasvikorvauksen.
-SS-
-
Kauanko ruis kestää tulvan alla hengissä?
-
Kauanko ruis kestää tulvan alla hengissä?
Jos maa on roudassa, ainakin viikon. No kyyl se sulassakin maassa puolen viikkoa ainakin kestää.
-SS-
-
Kauanko ruis kestää tulvan alla hengissä?
Tuu pois sieltä tulvajärvestä, niin vesi laskee. 🤐
Sorry ot, jatkakaa... 🤓
-
Kauanko ruis kestää tulvan alla hengissä?
Jos maa on roudassa, ainakin viikon. No kyyl se sulassakin maassa puolen viikkoa ainakin kestää.
-SS-
Hiinä ja hiinä sitte.
Kiva kun muutamaan vuoteen ei oo syysviljaa ollu ja nyt mennee vituiks.
Muutaman edellisen vuoden perusteella kriisikorvaus.
-
Kun viime syksy nyt oli semmonen, syyskuussa ei ollut mitään puitu, niin perustin ruista timotei kesantoon. Niitin 4 kertaa viime kesänä, ei glyfoa ja kyntö. Nätti oras sielä on, mutta on siellä timotei ja laikkuja juolaa. Tehoaako esm monitor timoteihin lainkaan? Tiedän mikä soppa se on ja monivuotinen ongelma saada se timotei pois.
Ei kai Monitoria voi ajaa kuin kevät- ja syysvehnälle?!
-
Juu Broadway on rukiille.
-SS-
-
Mikäköhän pointti siinä muuten on että tekee tommosta jälkeä?
Jos on kiekkovantaat, niin ne kampeaa koko ajan toispuoleisesti ja kun kiinnitykset löystyy niin tulee tuon näköistä jälkeä.
Laahavannas hakeutuu samalla tapaa lannoitevantaan tekemään uraan päin, jos nivel on väljä.
Kyl ne on pohjalaaset lepakonsiivet jotka siellä kokkareiden seassa lepattavat.
Kiekkokone kyllä kiehtoisi kun syksyllä saisi nopeampaa kylvöpohjaa valmiiksi kultivaattorilla. Tämä pahnaisuus ei tietysti ole ongelma missään 4000kilon ohramaassa. Kyntö on toki kunkku mutta on hidasta ja jälkipyykki työlästä riippuen pellosta....
-
Kun viime syksy nyt oli semmonen, syyskuussa ei ollut mitään puitu, niin perustin ruista timotei kesantoon. Niitin 4 kertaa viime kesänä, ei glyfoa ja kyntö. Nätti oras sielä on, mutta on siellä timotei ja laikkuja juolaa. Tehoaako esm monitor timoteihin lainkaan? Tiedän mikä soppa se on ja monivuotinen ongelma saada se timotei pois.
Jos et ruista aja liikalannoituksella lakoon, niin siellä se timotti pysyy, ei rukiin kanssa moni kasvi pysty kilpailemaan. Saat samalla kerääjäkasvikorvauksen.
-SS-
(https://aijaa.com/img/t/00106/14558364.t.jpg) (https://aijaa.com/YpoHkx)
Parin vuoden takainen vastaava, keväällä ei näyttänyt kovin pahalta se timo siellä pohjalla, otti se vaan vallan.
-
Hybridiä ja/tai tehokas korrensäätely ? Tai ravinnepuute/ luomu ? Muuten ihmettelen miten on päässyt kasvamaan yli. Kerääjäkorvaus kyllä kompensoi mahdolliset satotappiot.
Silloin kun vielä päätettiin yli-ikäisiä laitumia syysrukiille ilman mitään aineita, niin Voima- tai Anna- ruis kyllä teki selvää siitä heinähipsusta.
-SS-
-
Kun tossa levitin salttua rukiille, kiesus ne peuran jäljet, tallattu ihan kaikkialla. Siinä missä oli sorkajälki ei ollut elävää sen alla. Täälä on ehkä 5-10 peuraa. Hirviä on vähentynyt jostain syystä.
-
Noita peuroja on ihan järjettömästi ainakin varsinais-suomessa. Täälläkin kiertää joku 15 yksilön lauma joka syö ja sotkee kaiken, lähes päivittäin ovat jollain pellolla polkemassa. Metsästysseura levittelee käsiä, on ammuttu, mutta silti vaan kanta kasvaa. Lopettaisivat edes talviruokinnan.
-
Kun tossa levitin salttua rukiille, kiesus ne peuran jäljet, tallattu ihan kaikkialla. Siinä missä oli sorkajälki ei ollut elävää sen alla. Täälä on ehkä 5-10 peuraa. Hirviä on vähentynyt jostain syystä.
Syy voi olla hyvin yksinkertaisesti se, että metsästäjiä kiinnostaa hirvien ampuminen ihan eri tavalla kuin peurojen. Hirviluvat tulevat varmasti käytettyä mutta peuralupia jää käyttämättä ihan yleisen pököpäisyyden ja kateuden vuoksi. Joissakin seuroissa on tärkeämpää se, keille lupia seuran sisällä annetaan kuin että yritettääisin käyttää kaikki luvat. Jos "tärkeä" pyssysankari ei syystä tai toisesta lupaa käytä sitä ei pysty käyttämään edes muut saman seuran jäsenet vaikka olisi aikaa, taitoa ja halua.
-
"Suomen riistakeskuksen on huolehdittava pyyntilupia myönnettäessä siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä. "
(Suomen Riistakeskus)
Tekeekö riistakeskus sille määrätyt tehtävät ponnekkaasti ja epäröimättä ? Onko se käynyt kuulemassa maatalousalan osapuolia ? Onko siellä keskuksen virkamiehistössä kyvytöntä porukkaa ? Kaipa metsästäjät metsästävät, jos lupia laitetaan ?
-SS-
-
"Suomen riistakeskuksen on huolehdittava pyyntilupia myönnettäessä siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä. "
(Suomen Riistakeskus)
Tekeekö riistakeskus sille määrätyt tehtävät ponnekkaasti ja epäröimättä ? Onko se käynyt kuulemassa maatalousalan osapuolia ? Onko siellä keskuksen virkamiehistössä kyvytöntä porukkaa ? Kaipa metsästäjät metsästävät, jos lupia laitetaan ?
-SS-
Metsästäjät haluaa että tuo sorkkaeläinkanta on niin runsas, että kaikki saa pakastimet täyteen joka vuosi.
Täälläpäin on kyllä kauriille ja peuroille lupia, mutta metsästäjät säästelevät vielä ja lisäävät kantaa.
Suurpedot halutaan hävittää tai ajaa helvettiin, heti kun tulevat metsästäjien reviirille samoille apajille.
-
Tähän on yksikertainen konsti. Eteläisessä suomessa yksityiset omistavat metsät lähes kokonaan. Ja aika moni maanviljelijä on myös metsän omistaja. Sanoo paikalliselle metsästysseuralle, että jos tyyli ei muutu niin ei tehdä maista vuokrasopimusta metsästyskäyttöön enää. Tietysti keskustelu kannattaa aloittaa rakentavasti, mutta jos metsästäjät vain naureskelevat niin pikkuinen uhkaus voisi olla paikallaan. Saa ehkä metsästäjien ajatukset muuttumaan. Täälläpäin taitaa suurin ongelma olla se ikääntyvä metsästysjoukko. Nuoria ei saada mukaan.
-
Tähän on yksikertainen konsti. Eteläisessä suomessa yksityiset omistavat metsät lähes kokonaan. Ja aika moni maanviljelijä on myös metsän omistaja. Sanoo paikalliselle metsästysseuralle, että jos tyyli ei muutu niin ei tehdä maista vuokrasopimusta metsästyskäyttöön enää. Tietysti keskustelu kannattaa aloittaa rakentavasti, mutta jos metsästäjät vain naureskelevat niin pikkuinen uhkaus voisi olla paikallaan. Saa ehkä metsästäjien ajatukset muuttumaan. Täälläpäin taitaa suurin ongelma olla se ikääntyvä metsästysjoukko. Nuoria ei saada mukaan.
Kyllä nuoret mukaan lähtevät, jos niitä olisi, sukupolvenvaihdosjärjestyksessä, mutta koska ne merkittävimmät metsä- ja maatilat, jotka perinteisesti ovat seuroissa se kantava voima, ne keskittyvät kooltaan, ja väki harvenee luontaisesti, eipä sinne mäkitupalaisia ja renkejä enää riitä vitjaan.
Kannattaa todeta, mitä niissä kylmissä kuusikonkainaloitten mökeissä nykyään on, ensimmäisen polven kaupunkilaisia mökkiläisiä ja kaupungissa töissä käyviä, eivät voisi olla henkisesti kauempana perinteisestä metsästyskulttuurista.
-SS-
-
Tähän on yksikertainen konsti. Eteläisessä suomessa yksityiset omistavat metsät lähes kokonaan. Ja aika moni maanviljelijä on myös metsän omistaja. Sanoo paikalliselle metsästysseuralle, että jos tyyli ei muutu niin ei tehdä maista vuokrasopimusta metsästyskäyttöön enää. Tietysti keskustelu kannattaa aloittaa rakentavasti, mutta jos metsästäjät vain naureskelevat niin pikkuinen uhkaus voisi olla paikallaan. Saa ehkä metsästäjien ajatukset muuttumaan. Täälläpäin taitaa suurin ongelma olla se ikääntyvä metsästysjoukko. Nuoria ei saada mukaan.
Kyllä nuoret mukaan lähtevät, sukupolvenvaihdosjärjestyksessä, mutta koska ne merkittävimmät metsä- ja maatilat, jotka perinteisesti ovat seuroissa se kantava voima, ne keskittyvät kooltaan, ja väki harvenee, eipä sinne mäkitupalaisia enää riitä vitjaan.
-SS-
No täällä taas kantava voima on muut kuin viljelijät. Entiset ja nykyiset paperitehtaiden työntekijät yms.
Peuroista ei täällä vielä kovin suurta harmia, mutta nuo villisiat alkavat olemaan sellaisia, että niitä alkaa näkemään turhan usein. Laumana saavat nekin aikaan aikamoisen sotkun ja saattavatpa vielä tuoda tulleessaan tuliaisia itärajan takaa sikaruton merkeissä...
-
Tähän on yksikertainen konsti. Eteläisessä suomessa yksityiset omistavat metsät lähes kokonaan. Ja aika moni maanviljelijä on myös metsän omistaja. Sanoo paikalliselle metsästysseuralle, että jos tyyli ei muutu niin ei tehdä maista vuokrasopimusta metsästyskäyttöön enää. Tietysti keskustelu kannattaa aloittaa rakentavasti, mutta jos metsästäjät vain naureskelevat niin pikkuinen uhkaus voisi olla paikallaan.
Noinhan se pitäisi mennä mutta on helpommin sanottu kuin toteutettu vaikka seurassakin aika moni olisi maanomistaja. Viljelijöitä ja metsänomistajia kun on montaa sorttia. Osan mielestä peuroja ja hirviä on liikaa mutta on eri asia avaavatko he suunsa. Osa pitää viljelykasvien sekä puun hintaa huonona tai asenne muuten vaan on "en minä taimikosta/metsästä mitään hyödy kun pääse tekemään päätehakkuuta niin ei mitään väliä vaikka eläimet tuhoavatkin sen"ja peltopuolella "mitä väliä sadolla muka on" niin heitä ei asia edes kiinnosta. Sitten jos seurassa on tarpeeksi monta sitä mieltä, että kaikki luvat oikeasti yritetään käyttää niin ongelmaa ei olisi. Silloin jos seuran mielipide on kiikun kaakun niin yksittäisellä maanomistajalla on vaikutusmahdollisuus. Mutta sitten jos seurassa on liikaa minäminäminäminä-jääräpäitä pitäisi olla tarpeeksi suuri määrä hehtaareita vaatimassa muutosta jotta jotain tapahtuisi.
Mutta otsikon aiheesta.... Kummasti ne syksyllä kylvetyt alkavat vihertämään mitä teiden varsilla näkyy.
-
On niin erilaisia metsästysseuroja. Jossakin saattaa olla perinnöllinen manttaalien suuruusjärjestyksen mukainen jäsenyys, ja lisäksi täydentävänä kunnan teollisuuden merkkimiesten perintölinja, sieltä käsin se tilaus tulee, ei metsänreunan pienviljelijän. Pitävät metsästysmaita vähän kuin yksityis-ominaan, koska suurin osa onkin omaansa jo.
Ainoat, joilla on aikaa siellä mennä, ovat ne 70+ entiset kunnan merkkimiehet, heidän lapsensa ajelevat premium-autoillaan erinäisissä perheyritysten velvoitteissa ja pyörittelevät firmoja tai sitten ovat isomman tilan nappaskenkätoimitusjohtajia ne, että siksi ne kerhoon toimiviksi jääneet seniorit ehkä ovat vähän hitaita reagoimaan.
Jotenkin Puolaan ja keski-Eurooppaan suuntautuvat keski-ikäisten ja nuorempien runsastuneet metsästysmatkat kertovat siitä, että Suomessa seurat ovat hitaita kehittymään, muualla varmaan rahalla saa helpommin ja nopeammin omien aikataulujen puitteissa oikeuden urheilumetsästyksen, ja metsästysretket ovat retkeily-yritysten kaltaista toimintaa.
Jos urheilumetsästysbisnes kasvaisi Suomessa, alkaisi riistaakin kaatua, eikö. Mutta koska metsästysalueet nykyisin ovat kovin suljettuja, ei ole oikein sellaista reittiä, jonka kautta jokin maanomistajaryhmä voisikin myydä metsästysoikeuden vaikka jollekin tilausmetsästystä järjestävälle firmalle ? Onko seuroilla monopoli lupien hakemiseen ? Esimerkiksi omat ehdotukseni ja periaatteelliset tarjoukseni pienien hirvieläinten kaatorahasta menevät selvästikin merkkihenkilöiden korvasta sisään ja saman tien ulos.
-SS-
-
On niin erilaisia metsästysseuroja. Jossakin saattaa olla perinnöllinen manttaalien suuruusjärjestyksen mukainen jäsenyys, ja lisäksi täydentävänä kunnan teollisuuden merkkimiesten perintölinja, sieltä käsin se tilaus tulee, ei metsänreunan pienviljelijän. Pitävät metsästysmaita vähän kuin yksityis-ominaan, koska suurin osa onkin omaansa jo.
Ainoat, joilla on aikaa siellä mennä, ovat ne 70+ entiset kunnan merkkimiehet, heidän lapsensa ajelevat premium-autoillaan erinäisissä perheyritysten velvoitteissa ja pyörittelevät firmoja tai sitten ovat isomman tilan nappaskenkätoimitusjohtajia ne, että siksi ne kerhoon toimiviksi jääneet seniorit ehkä ovat vähän hitaita reagoimaan.
Jotenkin Puolaan ja keski-Eurooppaan suuntautuvat keski-ikäisten ja nuorempien runsastuneet metsästysmatkat kertovat siitä, että Suomessa seurat ovat hitaita kehittymään, muualla varmaan rahalla saa helpommin ja nopeammin omien aikataulujen puitteissa oikeuden urheilumetsästyksen, ja metsästysretket ovat retkeily-yritysten kaltaista toimintaa.
Jos urheilumetsästysbisnes kasvaisi Suomessa, alkaisi riistaakin kaatua, eikö. Mutta koska metsästysalueet nykyisin ovat kovin suljettuja, ei ole oikein sellaista reittiä, jonka kautta jokin maanomistajaryhmä voisikin myydä metsästysoikeuden vaikka jollekin tilausmetsästystä järjestävälle firmalle ? Onko seuroilla monopoli lupien hakemiseen ? Esimerkiksi omat ehdotukseni ja periaatteelliset tarjoukseni pienien hirvieläinten kaatorahasta menevät selvästikin merkkihenkilöiden korvasta sisään ja saman tien ulos.
-SS-
Tuossa on ideaa, toteutus vaan on vähän puolitiessä, toistaiseksi.
Koskien tuota "maiden ja mantujen" vuokraamista ihan eri porukoille ja eri systeemeillä kuin paikallisille palokärjille....
-
On niin erilaisia metsästysseuroja. Jossakin saattaa olla perinnöllinen manttaalien suuruusjärjestyksen mukainen jäsenyys, ja lisäksi täydentävänä kunnan teollisuuden merkkimiesten perintölinja, sieltä käsin se tilaus tulee, ei metsänreunan pienviljelijän. Pitävät metsästysmaita vähän kuin yksityis-ominaan, koska suurin osa onkin omaansa jo.
Ainoat, joilla on aikaa siellä mennä, ovat ne 70+ entiset kunnan merkkimiehet, heidän lapsensa ajelevat premium-autoillaan erinäisissä perheyritysten velvoitteissa ja pyörittelevät firmoja tai sitten ovat isomman tilan nappaskenkätoimitusjohtajia ne, että siksi ne kerhoon toimiviksi jääneet seniorit ehkä ovat vähän hitaita reagoimaan.
Jotenkin Puolaan ja keski-Eurooppaan suuntautuvat keski-ikäisten ja nuorempien runsastuneet metsästysmatkat kertovat siitä, että Suomessa seurat ovat hitaita kehittymään, muualla varmaan rahalla saa helpommin ja nopeammin omien aikataulujen puitteissa oikeuden urheilumetsästyksen, ja metsästysretket ovat retkeily-yritysten kaltaista toimintaa.
Jos urheilumetsästysbisnes kasvaisi Suomessa, alkaisi riistaakin kaatua, eikö. Mutta koska metsästysalueet nykyisin ovat kovin suljettuja, ei ole oikein sellaista reittiä, jonka kautta jokin maanomistajaryhmä voisikin myydä metsästysoikeuden vaikka jollekin tilausmetsästystä järjestävälle firmalle ? Onko seuroilla monopoli lupien hakemiseen ? Esimerkiksi omat ehdotukseni ja periaatteelliset tarjoukseni pienien hirvieläinten kaatorahasta menevät selvästikin merkkihenkilöiden korvasta sisään ja saman tien ulos.
-SS-
Tuossa on ideaa, toteutus vaan on vähän puolitiessä, toistaiseksi.
Koskien tuota "maiden ja mantujen" vuokraamista ihan eri porukoille ja eri systeemeillä kuin paikallisille palokärjille....
Idea on oikein hyvä. Se on toteutettukin jossain Paimion ja Sauvon rajamailla, jossa käy metsästysturisteja ihan ulkomailta. Kovin suurta ääntä he eivät itsestään pidä mutta olivat sentään esittelemässä toimintaansa eräässä metsäkeskuksen pitämässä tilaisuudessa. Metsäkeskus (tai mikä se nykyään onkaan...) yrittää edistää tämän sortin turismia mutta kovin hankalaa on. Hankaluus ja suurin kivi kaskessa ainakin hirvien ja peurojen sekä muiden luvanvaraisten riistaeläinten kanssa on lupien saamisen edellytysten täyttäminen tai metsästyseurojen päiden kääntäminen eli he luopuisivat tietyltä osin määräysvallasta metsästysalueellaan. Ennen kuin lupia voi edes hakea pitää olla maanomistajien lupa metsästää riittävän suurella ja yhtenäisellä alalla. Siihen vissiin tarvitaan nelinumeroinen hehtaarimäärä. Jos Skännä on tarpeeksi hyvä puhumaan ja suostuttelemaan muita niin toimeen vaan. Eli käytännössä olisi käännettävä aika monen naapurin pää tai paikallisen metsästyseuran suurkärkien nokka.
Yhteismetsäthän ihan julkisesti ilmoittavat vuokraavansa metsästysoikeuden sopivaksi katsomalla tavalla. Joten ei maksullinen metsästysalue mitenkään ennen kuulumatonta ole.
Tuosta kaatoraha-ajatuksesta.... Senkö lisäksi, että maanomistaja antaa maitaan (vielä aika usein) ilmaiseksi metsästysseuran käyttöön pitäisi vielä maksaakin siiitä, että he kaatavat pulleiksi ja runsaslukuiseksi ruokkimiaan ja lisääntyneitä haittaelämiä ja vieraslajia??? No ei todellakaan. Ennemmin niin päin, että he maksavat vähintään käyttämättä jääneiden lupien määrän perusteella lihakarjansa haitoista.
-
On niin erilaisia metsästysseuroja. Jossakin saattaa olla perinnöllinen manttaalien suuruusjärjestyksen mukainen jäsenyys, ja lisäksi täydentävänä kunnan teollisuuden merkkimiesten perintölinja, sieltä käsin se tilaus tulee, ei metsänreunan pienviljelijän. Pitävät metsästysmaita vähän kuin yksityis-ominaan, koska suurin osa onkin omaansa jo.
Ainoat, joilla on aikaa siellä mennä, ovat ne 70+ entiset kunnan merkkimiehet, heidän lapsensa ajelevat premium-autoillaan erinäisissä perheyritysten velvoitteissa ja pyörittelevät firmoja tai sitten ovat isomman tilan nappaskenkätoimitusjohtajia ne, että siksi ne kerhoon toimiviksi jääneet seniorit ehkä ovat vähän hitaita reagoimaan.
Jotenkin Puolaan ja keski-Eurooppaan suuntautuvat keski-ikäisten ja nuorempien runsastuneet metsästysmatkat kertovat siitä, että Suomessa seurat ovat hitaita kehittymään, muualla varmaan rahalla saa helpommin ja nopeammin omien aikataulujen puitteissa oikeuden urheilumetsästyksen, ja metsästysretket ovat retkeily-yritysten kaltaista toimintaa.
Jos urheilumetsästysbisnes kasvaisi Suomessa, alkaisi riistaakin kaatua, eikö. Mutta koska metsästysalueet nykyisin ovat kovin suljettuja, ei ole oikein sellaista reittiä, jonka kautta jokin maanomistajaryhmä voisikin myydä metsästysoikeuden vaikka jollekin tilausmetsästystä järjestävälle firmalle ? Onko seuroilla monopoli lupien hakemiseen ? Esimerkiksi omat ehdotukseni ja periaatteelliset tarjoukseni pienien hirvieläinten kaatorahasta menevät selvästikin merkkihenkilöiden korvasta sisään ja saman tien ulos.
-SS-
Tuossa on ideaa, toteutus vaan on vähän puolitiessä, toistaiseksi.
Koskien tuota "maiden ja mantujen" vuokraamista ihan eri porukoille ja eri systeemeillä kuin paikallisille palokärjille....
Idea on oikein hyvä. Se on toteutettukin jossain Paimion ja Sauvon rajamailla, jossa käy metsästysturisteja ihan ulkomailta. Kovin suurta ääntä he eivät itsestään pidä mutta olivat sentään esittelemässä toimintaansa eräässä metsäkeskuksen pitämässä tilaisuudessa. Metsäkeskus (tai mikä se nykyään onkaan...) yrittää edistää tämän sortin turismia mutta kovin hankalaa on. Hankaluus ja suurin kivi kaskessa ainakin hirvien ja peurojen sekä muiden luvanvaraisten riistaeläinten kanssa on lupien saamisen edellytysten täyttäminen tai metsästyseurojen päiden kääntäminen eli he luopuisivat tietyltä osin määräysvallasta metsästysalueellaan. Ennen kuin lupia voi edes hakea pitää olla maanomistajien lupa metsästää riittävän suurella ja yhtenäisellä alalla. Siihen vissiin tarvitaan nelinumeroinen hehtaarimäärä. Jos Skännä on tarpeeksi hyvä puhumaan ja suostuttelemaan muita niin toimeen vaan. Eli käytännössä olisi käännettävä aika monen naapurin pää tai paikallisen metsästyseuran suurkärkien nokka.
Yhteismetsäthän ihan julkisesti ilmoittavat vuokraavansa metsästysoikeuden sopivaksi katsomalla tavalla. Joten ei maksullinen metsästysalue mitenkään ennen kuulumatonta ole.
Tuosta kaatoraha-ajatuksesta.... Senkö lisäksi, että maanomistaja antaa maitaan (vielä aika usein) ilmaiseksi metsästysseuran käyttöön pitäisi vielä maksaakin siiitä, että he kaatavat pulleiksi ja runsaslukuiseksi ruokkimiaan ja lisääntyneitä haittaelämiä ja vieraslajia??? No ei todellakaan. Ennemmin niin päin, että he maksavat vähintään käyttämättä jääneiden lupien määrän perusteella lihakarjansa haitoista.
ASIAA :)
Potuttaa kun täällä metsästysseurat saa xx-verran lupia, niin jättävät osan kaatamatta ns. "pankkiin" ominpäin kaikkia luvan saaneita. Kasvamaan korkoa, siis penikoimaan lisää. Ei käytetä kaikkia lupia, että saadaan taa ensivuonnakin helposti pakastimet täyteen >:(
-
Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?
-
Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?
Ei, jos alueella on tarpeeksi kauriita.
-
Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?
Toissasyksynä oli sekä 28.7 että 8.8 kylvettyä mielestäni se myöhemmin kylvetty lähti paremmin keväällä ja tuotti siementä mukavasti.
Ehkä ihan rannikolla voi olla heinäkuukin liian aikainen. Nousee kasvupiste liian korkealle ?
-SS-
-
Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?
Toissasyksynä oli sekä 28.7 että 8.8 kylvettyä mielestäni se myöhemmin kylvetty lähti paremmin keväällä ja tuotti siementä mukavasti.
Ehkä ihan rannikolla voi olla heinäkuukin liian aikainen. Nousee kasvupiste liian korkealle ?
-SS-
Jos ei lannoita ollenkaan? Oliskohan kellään tarjota syysrapsia, jos on jemmaan jäänyt siilonpohjalle??
-
Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?
Toissasyksynä oli sekä 28.7 että 8.8 kylvettyä mielestäni se myöhemmin kylvetty lähti paremmin keväällä ja tuotti siementä mukavasti.
Ehkä ihan rannikolla voi olla heinäkuukin liian aikainen. Nousee kasvupiste liian korkealle ?
-SS-
Jos ei lannoita ollenkaan? Oliskohan kellään tarjota syysrapsia, jos on jemmaan jäänyt siilonpohjalle??
Syysrapsi tarvitsee ainakin syksyllä noin 60-80 kg typpilannoituksen, sadontuotto määräytyy kuulemma syksyn juuren kehityksen mukaan. Kevätlannoitus on vähäisempi vaikutukseltaan. Kasvupiste pidetään alhaalla Juventuksella ja Terpaalilla (Ruotsissa)
-SS-
-
Syyskylvöistä sen verran, kyselin jo aiemmin, onko haittaa jos rapsin kylvää esim 29.6 eikä heinäkuun puolivälissä.. Kasvaako liian isoksi?
Toissasyksynä oli sekä 28.7 että 8.8 kylvettyä mielestäni se myöhemmin kylvetty lähti paremmin keväällä ja tuotti siementä mukavasti.
Ehkä ihan rannikolla voi olla heinäkuukin liian aikainen. Nousee kasvupiste liian korkealle ?
-SS-
Jos ei lannoita ollenkaan? Oliskohan kellään tarjota syysrapsia, jos on jemmaan jäänyt siilonpohjalle??
Syysrapsi tarvitsee ainakin syksyllä noin 60-80 kg typpilannoituksen, sadontuotto määräytyy kuulemma syksyn juuren kehityksen mukaan. Kevätlannoitus on vähäisempi vaikutukseltaan. Kasvupiste pidetään alhaalla Juventuksella ja Terpaalilla (Ruotsissa)
-SS-
Juu kyllä tässä satoakin tavoitellaan. Syysrypsiä ollu riistapelloissa jo 7 vuotta, (joka vuosi ei ollut) Ajattelin jos rapsi olis vahvempi kasvi.
-
Ikinä ei oo näin huonoa ruisvuotta ollut 20 vuoden aikana mitä taaksepäin muistan: kylvöolosuhteet ihan huiput syksyllä, kahden päivän pouta osui hyvin kohdalle ja pölly kävi kun kylvettiin. Etanat söi 20% alasta syksyllä, jatkuvat sateet kiusasivat koko syksyn, lumi satoi sulaan läpimärkään maahan....
Eli odotukset ei ollut kauhean korkealla mutta en olisi uskonut että näin totaalisesti pommiin menee, käytännössä 95% täysin tuhoutunut :o
Kevyt äestys ja kauraa perään...
-
Ikinä ei oo näin huonoa ruisvuotta ollut 20 vuoden aikana mitä taaksepäin muistan: kylvöolosuhteet ihan huiput syksyllä, kahden päivän pouta osui hyvin kohdalle ja pölly kävi kun kylvettiin. Etanat söi 20% alasta syksyllä, jatkuvat sateet kiusasivat koko syksyn, lumi satoi sulaan läpimärkään maahan....
Eli odotukset ei ollut kauhean korkealla mutta en olisi uskonut että näin totaalisesti pommiin menee, käytännössä 95% täysin tuhoutunut :o
Kevyt äestys ja kauraa perään...
Missäpäin suomea noin kävi? Täällä talvehti aika hyvin, kun vaan alkaisi pellot kestää lannoittaa.
-
Etana on kyllä riesa nykyään. Viimekin vuonna piti levittää sitä ihanan kallista etana myrkkyä. Rupes vaan varsinkin reunoista rivit häviämään. Se oli märkä syksy, mutta nurmi hävitetty aikaisin, kynnetty aikaisin, ja äestetty viikoittain, silti etanat tuli. Ja ne sulan maahan satanutta lunta on kyllä useman vuoden ilmiö. Ei se ole vienyt ruista. Kyntö ja salaojitus kuntoon.
-
Ikinä ei oo näin huonoa ruisvuotta ollut 20 vuoden aikana mitä taaksepäin muistan: kylvöolosuhteet ihan huiput syksyllä, kahden päivän pouta osui hyvin kohdalle ja pölly kävi kun kylvettiin. Etanat söi 20% alasta syksyllä, jatkuvat sateet kiusasivat koko syksyn, lumi satoi sulaan läpimärkään maahan....
Eli odotukset ei ollut kauhean korkealla mutta en olisi uskonut että näin totaalisesti pommiin menee, käytännössä 95% täysin tuhoutunut :o
Kevyt äestys ja kauraa perään...
Missäpäin suomea noin kävi? Täällä talvehti aika hyvin, kun vaan alkaisi pellot kestää lannoittaa.
Pohjoisella Pirkanmaalla. Toki tämä tilanne vain tuolla omalla lohkolla, muilla viljelijöillä täälläpäin näyttäisi ihan kohtuullisesti talvehtineen...
-
Etana on kyllä riesa nykyään. Viimekin vuonna piti levittää sitä ihanan kallista etana myrkkyä. Rupes vaan varsinkin reunoista rivit häviämään. Se oli märkä syksy, mutta nurmi hävitetty aikaisin, kynnetty aikaisin, ja äestetty viikoittain, silti etanat tuli. Ja ne sulan maahan satanutta lunta on kyllä useman vuoden ilmiö. Ei se ole vienyt ruista. Kyntö ja salaojitus kuntoon.
Nämä etanat taisivat ryömiä esiin kynnetystä viherlannoitusnurmesta koska söivät kasvuston keskeltä peltoa, päisteissä oli parhaat kasvustot kauttaaltaan mutta tosiaan keskellä lohkoa ei mitään. Ja paljon niitä kyllä syksyllä olikin kun pellolla kuljin, saappaan pohjat aika limaiset kun pois pääsin :D
Juu on ennenkin satanut lumi sulaan maahan eikä ole vienyt rukiita. Kyntö ja salaojitus on kyllä kunnossa että niitä on turha syyttää...
-
Etana on kyllä riesa nykyään. Viimekin vuonna piti levittää sitä ihanan kallista etana myrkkyä. Rupes vaan varsinkin reunoista rivit häviämään. Se oli märkä syksy, mutta nurmi hävitetty aikaisin, kynnetty aikaisin, ja äestetty viikoittain, silti etanat tuli. Ja ne sulan maahan satanutta lunta on kyllä useman vuoden ilmiö. Ei se ole vienyt ruista. Kyntö ja salaojitus kuntoon.
Nämä etanat taisivat ryömiä esiin kynnetystä viherlannoitusnurmesta koska söivät kasvuston keskeltä peltoa, päisteissä oli parhaat kasvustot kauttaaltaan mutta tosiaan keskellä lohkoa ei mitään. Ja paljon niitä kyllä syksyllä olikin kun pellolla kuljin, saappaan pohjat aika limaiset kun pois pääsin :D
Juu on ennenkin satanut lumi sulaan maahan eikä ole vienyt rukiita. Kyntö ja salaojitus on kyllä kunnossa että niitä on turha syyttää...
Etanat viihtyvät maan koloissa. Kynnetty nurmi, joka kylvetään suhteellisen pian kynnön jälkeen, on etanoille miltei unelma. Runsaasti ruokaa maan koloissa. Lämpimiä piilopaikkoja syysviileiltä. Suojaa linnuilta, uutta tuoretta ruokaa kasvamassa heti pään yläpuolella jne. Silloin ilmeisesti vain etanapelletit ovat toimivia torjunnassa. Myös viljakasvustoissa etanat saattavat viihtyä pitkään, jos niitä alueella on runsaasti. Kuitenkin ilmeisesti viljakasvustot kiinnostavat vähemmän, kun kasvusto kuivuu niiden tarpeisiin nähden liikaa. Lisäksi kevätmuokkaukset ja kuivahko jakso varmaan vähentävät niiden määrää. Kuitenkin kemiallisinakin vuosina joskus puintia yölle venytettäessä, ons säiliöön tullut hurjasti etanoita. Liekö silloinen suorakylvökausi lisännyt etanoiden selviytymistä keväisin.
Oma taktiikkani näin luomussa on tehdä keskikesän kesanto. Se auttaa rikkojen lisäksi myös etanoihin. Muutama viikko muokaten poistaa rikkakasveja ja samalla etanoilta ruoan. Myös kokkareiden hienoneminen vie etanoilta suojapaikkoja. Jos vielä on kuivaa, ne myös kuivuvat pois. En osaa sanoa, miten pitkä muokkausjakso tarvitaan etanoiden torjuntaan, mutta eräs pitkän linjan syysviljanviljelijä sanoi, että nurmen kyntö ennen syysviljan kylvöä on etanoiden torjunnassa huono ratkaisu. Hän ymmärtääkseni muokkaa nurmen muutamaan kertaan ennen syysviljoja, eikä kynnä lainkaan. Tosin viljan jälkeen aikaa useammille muokkauksille ei ole, mutta etanoitakin yleensä on vähemmän.
Oma ruismaa voi aika hyvin. Reunoilla on heikkoja alueita. Johtuuko tallauksesta ja viime syksyn sateista vai etanoista, en tiedä. Märkyys ja yksi tukossa ollut salaoja aiheuttivat kyllä paljon enemmän vahinkoa kuin etanat.
-
Ei ollut viime syksynä etanoista haittaa... kylläkin varoiksi syysviljalohkon reunoille kylvin 6m kaistat sluxxia.
Pari syksyä aikaisemmin samalla lohkolla etanat putsasi syysrypsin lähes kokonaan.
Juu, aikainen kyntö voi auttaa mulla meni näin...
Viherlannoituksesta teetätettiin säilis juhannuksen jälkeen-> rullakarhilla muokkaus pari kertaa heinäkuussa, apila kasvoi aina takaisin :) -> kyntö aivan elokuun alussa -> tasausmuokkaus elokuun lopussa-> ruisalueen muokkaus ja kylvö 29.8-> syysvehnäalueen muokkaus ja kylvö 6.9
Suht hyvät on nyt kasvustot, vain ikivanhojen lopetusvakojen painaumissa on syysvehnä heikkoa kun syksyn "tulvat" pysyi niissä pitkään.. Talven olosuhteet oli kerrankin hyvät, lunta oli riittävästi ja lumet suli huhtikuun alun lämpöaaltoon ja eipä mitään kovia yöpakkasia sen jälkeen ollut..
Kohta pitäis toinen kerta kevätlannoitusta tehdä.. ja ehkä samalla jo rikat ruiskuttaa?
-
Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.
-
Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.
Täällä ruispellot ovat 30 cm korkeita kukkimassa. Syysvehnät keltaisia. Perniössä päin on mahtavia syysvehniä. No oli toukokuun puolenvälin ukkosten jälkeen keskustan lähellä järviä pellon keskellä melkein viikon ajan.
-SS-
-
Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.
Täällä ruispellot ovat 30 cm korkeita kukkimassa. Syysvehnät keltaisia. Perniössä päin on mahtavia syysvehniä. No oli toukokuun puolenvälin ukkosten jälkeen keskustan lähellä järviä pellon keskellä melkein viikon ajan.
-SS-
Rukiin kuivuuden sietokyvystä tuli kokemusta viime keväältä. En tiedä mokasinko homman itse, kun lannoitus jäi sen verran myöhäiseksi, että apulantarakeet sulivat vasta kesäkuussa. Joka tapauksessa kasvusto oli aivan keltaista ja kituvaa. Kaikesta huolimatta se tähkä oli saatava esille. Sellainen fiilis siitä jäi, että kasvusto teki kaikkensa, jotta henki olisi lähtenyt. Syysvehnä sensijaan mukautui olosuhteisiin, eikä yrittänytkään tehdä mitään. Juroi ja jöllötti, vasta sateiden tultua alkoi tulla elämää. Lopputulos, ruis 3 tonnia ja vehnä 6 tonnia. Kyllä toi ruis on sellainen juttu, että saa ihmetellä, ettei tämä kansakunta ole kuollut nälkään jo 500 vuotta sitten.
-
Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.
Täällä ruispellot ovat 30 cm korkeita kukkimassa. Syysvehnät keltaisia. Perniössä päin on mahtavia syysvehniä. No oli toukokuun puolenvälin ukkosten jälkeen keskustan lähellä järviä pellon keskellä melkein viikon ajan.
-SS-
Rukiin kuivuuden sietokyvystä tuli kokemusta viime keväältä. En tiedä mokasinko homman itse, kun lannoitus jäi sen verran myöhäiseksi, että apulantarakeet sulivat vasta kesäkuussa. Joka tapauksessa kasvusto oli aivan keltaista ja kituvaa. Kaikesta huolimatta se tähkä oli saatava esille. Sellainen fiilis siitä jäi, että kasvusto teki kaikkensa, jotta henki olisi lähtenyt. Syysvehnä sensijaan mukautui olosuhteisiin, eikä yrittänytkään tehdä mitään. Juroi ja jöllötti, vasta sateiden tultua alkoi tulla elämää. Lopputulos, ruis 3 tonnia ja vehnä 6 tonnia. Kyllä toi ruis on sellainen juttu, että saa ihmetellä, ettei tämä kansakunta ole kuollut nälkään jo 500 vuotta sitten.
Rukiin versoutumisen on tapahduttava syksyllä, aikainen kylvö, reippaasti voimaa karjanlannassa. Kevätannoitus aikaisessa huhtikuussa tai jo maaliskuussa, muuten ei tule mitään. Näillä eväillä ovat tehneet kasitonnreita hybridillä, vuodesta riippumatta. Itsellä ei olisi mennyt Strömsöön lailla, että on nyt pelastunut ja huojentunut olo, kun jäi rukiinkylvö väliin, 24 peräkkäisen syksyn jälkeen. Sen verran läpinäkyvää ruishalmeet tuolla ovat, ettei voi yli 5 tonnin satoa kasvaa. Yli 500 kg ehkä.
-SS-
-
Ruis pölisee komeesti, ei menw rukiin puinti syyskuuhun tänävuonna. Kuivuudesta huolimatta asiallisen näköisiä tähkiä se teki. Harva se on syksyn märkyydestä.
Täällä ruispellot ovat 30 cm korkeita kukkimassa. Syysvehnät keltaisia. Perniössä päin on mahtavia syysvehniä. No oli toukokuun puolenvälin ukkosten jälkeen keskustan lähellä järviä pellon keskellä melkein viikon ajan.
-SS-
Rukiin kuivuuden sietokyvystä tuli kokemusta viime keväältä. En tiedä mokasinko homman itse, kun lannoitus jäi sen verran myöhäiseksi, että apulantarakeet sulivat vasta kesäkuussa. Joka tapauksessa kasvusto oli aivan keltaista ja kituvaa. Kaikesta huolimatta se tähkä oli saatava esille. Sellainen fiilis siitä jäi, että kasvusto teki kaikkensa, jotta henki olisi lähtenyt. Syysvehnä sensijaan mukautui olosuhteisiin, eikä yrittänytkään tehdä mitään. Juroi ja jöllötti, vasta sateiden tultua alkoi tulla elämää. Lopputulos, ruis 3 tonnia ja vehnä 6 tonnia. Kyllä toi ruis on sellainen juttu, että saa ihmetellä, ettei tämä kansakunta ole kuollut nälkään jo 500 vuotta sitten.
Rukiin versoutumisen on tapahduttava syksyllä, aikainen kylvö, reippaasti voimaa karjanlannassa. Kevätannoitus aikaisessa huhtikuussa tai jo maaliskuussa, muuten ei tule mitään. Näillä eväillä ovat tehneet kasitonnreita hybridillä, vuodesta riippumatta. Itsellä ei olisi mennyt Strömsöön lailla, että on nyt pelastunut ja huojentunut olo, kun jäi rukiinkylvö väliin, 24 peräkkäisen syksyn jälkeen. Sen verran läpinäkyvää ruishalmeet tuolla ovat, ettei voi yli 5 tonnin satoa kasvaa. Yli 500 kg ehkä.
-SS-
Ne ruismaat mitä olen nähnyt, olisi pitänyt kaikki rikkoa keväällä.
-
Ne ruismaat mitä olen nähnyt, olisi pitänyt kaikki rikkoa keväällä.
Sanoisin, että tulojen optimoinnin kannalta ei kannattaisi. Jättää lannoittamatta ja tautiruiskuttamatta, pääsee syyrapsille kylvämään. 100 euroa plus muut viljatuet. Olen katsellut noita paikkauskylvöksiä. Eipä siellä ole nytkään muuta kuin paljas valkoinen halkeillut tuhka edelleenkin. Ja siementäkin on sentään on kulunut.
-SS-
-
Ne ruismaat mitä olen nähnyt, olisi pitänyt kaikki rikkoa keväällä.
Sanoisin, että tulojen optimoinnin kannalta ei kannattaisi. Jättää lannoittamatta ja tautiruiskuttamatta, pääsee syyrapsille kylvämään. 100 euroa plus muut viljatuet. Olen katsellut noita paikkauskylvöksiä. Eipä siellä ole nytkään muuta kuin paljas valkoinen halkeillut tuhka edelleenkin. Ja siementäkin on sentään on kulunut.
-SS-
En tiedä mitä niistä kertyy. Se on totta, että jos rikkomispäätöksen olisi tehnyt myöhään, niin tuolta tuhkasta ei olisi vieläkään mitään pinnalla. Kyllä tää jotenkin siltä vaikuttaa nyt, että kustannukset on ajettava minimiin ja mietittävä jo syksyn kylvöjä.