Hyviä uutisia virtaa Ruotsista Suomeen huomenna: Aurinko hehkuu pilvettömältä taivaalta ja helleraja paukkuu rikki!
(IS 15.7. 17:15 )

-SS-

  Ei mitään katoa ole näkyvissä, päinvastoin liikaa tulee taas.

  Ei mitään katoa ole näkyvissä, päinvastoin liikaa tulee taas.

Joo hintakehitys ei näytä hyvältä, rehuvehnä näkyy olevan  samanhintaista kuin leipävehnä niukat 150 euroa tonnilta, sillä veikataan vahvasti leipävehnän suureen osuuteen puinneissa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 15.07.17 - klo:20:12

Isolla perintötukiökytilalla on helppo leikkiä luomun kanssa.

Heh, eipä Nicon isällä ollut hehtaariakaan ennen kuin alkoi sitä hankkia, vuokraten ja ostaen. Kävisit henkilökohtaisesti vinkumassa kyseiselle henkilölle, että väärin kasvatettu.

"On hiukan yllättävää, että Niko Ahlqvist ei ole syntynyt suurtilalliseksi. Hän isänsä osti ensimmäisen oman maatilansa vuonna 1985, Niko-pojan ollessa 16-vuotias. Sitä ennen maataloustöitä oli tehty vuokraviljelijän roolissa lähinnä hernettä tuottaen.
– Minä olen myynyt siitä lähtien hernettä kauppojen edessä olevista myyntipisteistä, Ahlqvist kertoo.
Tällä hetkellä myyntipisteitä on läntisellä Uudellamaalla noin 40. Herneen lisäksi myydään mansikkaa ja muita soveltuvia tuoretuotteita. Omaa tuotantoa on toistaiseksi vain herne.
Isänsä kanssa pienestä pojasta asti maataloustöissä ollut Niko alkoi viljellä omalla nimellään vuonna 1989, parikymppisenä. Ensimmäisen rakennuksia sisältävän maatilansa hän osti 1992. Siitä lähtien hehtaareja on karttunut kiivasta tahtia."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/tuhannen-hehtaarin-viljelij%C3%A4ll%C3%A4-samat-huolet-kuin-sadankin-1.45785

-SS-

Mainitsinko tuon tilan kommentissani ?

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 15.07.17 - klo:20:55

  Ei mitään katoa ole näkyvissä, päinvastoin liikaa tulee taas.

Joo hintakehitys ei näytä hyvältä, rehuvehnä näkyy olevan  samanhintaista kuin leipävehnä niukat 150 euroa tonnilta, sillä veikataan vahvasti leipävehnän suureen osuuteen puinneissa.

-SS-

Mää koitin talvella nätisti sanoa että älkää vehnää laittako missään nimessä. (Ei koske kanakeisareita)

Ohran hintakehitys on vielä vähän auki, 108e tuossa lähimontulla tarjos rehu-ironista, viedään et saa uuttakin mahtumaan. Propinoo olis tarjolla nyt maltaaks jos ei katoa tule ja kaikki jää puimatta. Kauraa, no kaura on kultaa jos ei home iske.

Paljon näkyy auton sivuklasista keltasta-->mustaa kultaa. Härkäpapua, kuminaa ja hernettä, hernettä ehkä poikkeuksellisen paljon, ruokatavaraa taitaa olla ruiskutusjäljistä päätellen, kolmatta kierrosta jo.

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 15.07.17 - klo:20:55

  Ei mitään katoa ole näkyvissä, päinvastoin liikaa tulee taas.

Joo hintakehitys ei näytä hyvältä, rehuvehnä näkyy olevan  samanhintaista kuin leipävehnä niukat 150 euroa tonnilta, sillä veikataan vahvasti leipävehnän suureen osuuteen puinneissa.

-SS-

No se on hyvä, hyvä että on kasvussa tuota kevätvehnien kuningasta, Amarettoa, harvoin se myllyvehnäksi kelpaa, mut siitähän tulee aina varmasti ihan perustoimenpiteilläkin se 6 t/ ha sato

Lainaus käyttäjältä: Susikoski - 15.07.17 - klo:20:12

Isolla perintötukiökytilalla on helppo leikkiä luomun kanssa.

Heh, eipä Nicon isällä ollut hehtaariakaan ennen kuin alkoi sitä hankkia, vuokraten ja ostaen. Kävisit henkilökohtaisesti vinkumassa kyseiselle henkilölle, että väärin kasvatettu.

"On hiukan yllättävää, että Niko Ahlqvist ei ole syntynyt suurtilalliseksi. Hän isänsä osti ensimmäisen oman maatilansa vuonna 1985, Niko-pojan ollessa 16-vuotias. Sitä ennen maataloustöitä oli tehty vuokraviljelijän roolissa lähinnä hernettä tuottaen.
– Minä olen myynyt siitä lähtien hernettä kauppojen edessä olevista myyntipisteistä, Ahlqvist kertoo.
Tällä hetkellä myyntipisteitä on läntisellä Uudellamaalla noin 40. Herneen lisäksi myydään mansikkaa ja muita soveltuvia tuoretuotteita. Omaa tuotantoa on toistaiseksi vain herne.
Isänsä kanssa pienestä pojasta asti maataloustöissä ollut Niko alkoi viljellä omalla nimellään vuonna 1989, parikymppisenä. Ensimmäisen rakennuksia sisältävän maatilansa hän osti 1992. Siitä lähtien hehtaareja on karttunut kiivasta tahtia."

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/tuhannen-hehtaarin-viljelij%C3%A4ll%C3%A4-samat-huolet-kuin-sadankin-1.45785

-SS-

Tuohan on hyvä esimerkki onnistuneista kaupoista ja yrittämisestä, jossa on ollut varmasti isojakin riskejä.

Kuitenkin tällä hetkellä pellon hinta ja siitä saatava tuotos ovat aivan eri planeetalta. Siksi tuotosta on saatava jollain keinolla paremmaksi.

No, ainakin etelä-Suomen peltohinnoilla mikään ei tunnu miltään.

Vieläkö joku känkyttää vastaan jotta olisi normikesä

Syy löytyy Venäjältä – sää on "lukkiutuneessa tilassa"

Kyllä se talveksi laukeaa, sitten vyöryy kaivattuja Siperian korkeita niin että Suomen tuuliviipperät eivät liikahda kuukauteen.

Oikeesti, Suomen säässä ei ole mitään vikaa paitsi se että Helsingissä ei ole ollut ensimmäistäkään hellepäivää kuten eräs radiopersoona taas valitti. Voi vit... 

 Niin ja helle on näillä leveysasteilla epänormaali säätila, ei mikään valkoisen miehen keli, viljatkaan ei tykkää helteestä, ei ne helteessä edes kasva. Joku maissi voi helteestä tykätä.

Mainitsinko tuon tilan kommentissani ?

Minä mainitsin juurikin sinua varten keskustelussa muutama keskustelu aikaisemmin useammankin tilan, jotka tiedän hankitun ihan aikaansaavuudella eikä perimällä tai kuninkaan palkintona. Gårdskullan kartanon museoesittelyyn kannattaa myös joskus mennä, siellä kerrotaan historian yksityiskohtia, että vanha aatelishallinto ei tullut toimeen siellä ( ei myöskään Suitiassa, jonka valtio lunasti ostajaehdokkaiden edestä 1933 konkurssihuutokaupassa)

Mutta väittely kanssasi on samanlaista kuin pelaisi shakkia pulun kanssa. Lopputulos on aina pulunkakkaa pelilaudalla.

-SS-

Älkäähän nyt, vielä on kesää jäljellä.
Olisitte laittaneet 25% pelloista rahakasveille, niin ei myöhäinen sadonkorjuu olisi niin haitannut.

Liian hyviä kertomuksia Susikoski kun ei tykkää tollasesta ollenkaan.

Kyl se huono kesä, kato ja maailmanloppu joskus tulee jos sitä joka vuodelle ennustaa 😂😂😂

Tilastollisesti Suomessa on tietty viljalla katovuosi ihan joka vuotena. Keskisadot kuitenkin pyörivät siellä 3000-3500 kilon hehtaarisadoissa. Eli toinen puoli jää tulematta. Jonkinlaisen kannattavuuden raja on 5,5 tonnissa/ha.

Isä muistelee aina jotain katovuotta 70-luvulla, kun ohraa tuli vain 3,5 tonnia/ha. Oli se varmaan kurjaa, kun tosiaan yli 40 vuotta on säilynyt mielessä 😂😂

ja nyt sit ei edes saa yrittää saaha sitä 5,5 tonnia..   aina löytyy joku viherterrori joka kieltää... jollain lailla..                 mutta mihin suomi joutuis jos keskisato olis sen 5-6 tonnia / hehtaari?                        eihä meillä enää varastojakaan..

Kyllähän letkumerkeilläkin on väliä, kun noita Kiinasta tulevia ei enää saa olla vihreitä miehiä ja toisaalta puolikas ranskanleipä ei kasvata korkoa pankkitilillä, vaikka sitä käyttäisikin betonivalussa ihan päivittäin ja ostaisi porkkanoita lumiukkojen neniin, joita sitten voi ulkoavaruudesta käsin tutkia paistinpannun teflonpinnan kautta likaisten varpaitteni ja ponttoonilautta ei voi öljyjä vaihtaa ennen postin tuloa ja tuskin kukaan muukaan.