Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.

Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.

Osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä.

Pilalle nussittuun maahan ei saa mitään hyötyä vaikka kaatas tynnnyrillisen hiveniä neliölle.

Ensin pitäs saada ojat kuntoon ja kalkita sen jälkeen sinne seittemän pintaan. Sen jälkeen mailasta ja apilaa kera ruokonadan kolmeks vuotta ja sen jälkeen pari syysviljaa ja vielä pari apila-ruokonata vuotta.

Sitten kevätviljaa orgaanisen ja pussilannotteen kera ja sen jälkeen maanäytteen ja todetun tarpeen mukaan niitä hiveniä.....

Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....

Heinäkasvi on viljakin, kyllä maan pitäisi pysyä kunnossa pelkällä viljankasvatuksellakin. Mutta mangaania pitää saada kasvin käyttöön jollain konstilla korkealla ph arvolla. Lehtilannoituksena tai muuten.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 04.07.17 - klo:09:25

Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.

Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.

Osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä.

Pilalle nussittuun maahan ei saa mitään hyötyä vaikka kaatas tynnnyrillisen hiveniä neliölle.

Ensin pitäs saada ojat kuntoon ja kalkita sen jälkeen sinne seittemän pintaan. Sen jälkeen mailasta ja apilaa kera ruokonadan kolmeks vuotta ja sen jälkeen pari syysviljaa ja vielä pari apila-ruokonata vuotta.

Sitten kevätviljaa orgaanisen ja pussilannotteen kera ja sen jälkeen maanäytteen ja todetun tarpeen mukaan niitä hiveniä.....

Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....

Pieneksi jää tulot tuollaisella maanparannusviljelyllä, kun myyntituloja ei tuu joka vuosi.

Nythän on tullut näitä mangaani peittausaineita. Vaikuttaa aika mielenkiintoisilta. Saisi vaan sen peittaimen rakennettua....

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.07.17 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 04.07.17 - klo:09:25

Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.

Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.

Osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä.

Pilalle nussittuun maahan ei saa mitään hyötyä vaikka kaatas tynnnyrillisen hiveniä neliölle.

Ensin pitäs saada ojat kuntoon ja kalkita sen jälkeen sinne seittemän pintaan. Sen jälkeen mailasta ja apilaa kera ruokonadan kolmeks vuotta ja sen jälkeen pari syysviljaa ja vielä pari apila-ruokonata vuotta.

Sitten kevätviljaa orgaanisen ja pussilannotteen kera ja sen jälkeen maanäytteen ja todetun tarpeen mukaan niitä hiveniä.....

Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....

Pieneksi jää tulot tuollaisella maanparannusviljelyllä, kun myyntituloja ei tuu joka vuosi.

Ei silloin jos oma palsta on isoon isännän nautapalatsin lantakasasta muutamansadan
metrin päässä, ja kunnostettavat pellot ovat vuorollaan eläintalouden suoramarkkinana.
Yksityisestä yleistäminen on maailman paras tapa kertoa, kuinka tuuri on omaa ansiota.

-SS-

Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....

äjestäjän lokinpaskassa oleva traktori on myös hyvä indikaattori

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.07.17 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 04.07.17 - klo:09:25

Kaikki lähtee maaperästä. Lehtilannoitteilla vain korjataan olemassa olevaa ongelmaa.

Tietenkin niillä voidaan osoittaa olevan selkeä hyöty, mutta se hyöty tulee siitä, että ensin ollaan nussittu kasvualusta päin helvettiä.

Osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä.

Pilalle nussittuun maahan ei saa mitään hyötyä vaikka kaatas tynnnyrillisen hiveniä neliölle.

Ensin pitäs saada ojat kuntoon ja kalkita sen jälkeen sinne seittemän pintaan. Sen jälkeen mailasta ja apilaa kera ruokonadan kolmeks vuotta ja sen jälkeen pari syysviljaa ja vielä pari apila-ruokonata vuotta.

Sitten kevätviljaa orgaanisen ja pussilannotteen kera ja sen jälkeen maanäytteen ja todetun tarpeen mukaan niitä hiveniä.....

Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....

Pieneksi jää tulot tuollaisella maanparannusviljelyllä, kun myyntituloja ei tuu joka vuosi.

Se on yrittäjän valintoja. Tekeekö 3-tonnin sadolla +-0 tulosta, vai laittaako pellot pariksi vuotta huilaamaan ja odottamaan parempaa myytävän tavaran hintaa. Tukipolitiikka tukee myös maan parantamista. Ei ole paljon kuluja, jos ei ole myytävääkään.

Se on yrittäjän valintoja. Tekeekö 3-tonnin sadolla +-0 tulosta, vai laittaako pellot pariksi vuotta huilaamaan ja odottamaan parempaa myytävän tavaran hintaa. Tukipolitiikka tukee myös maan parantamista. Ei ole paljon kuluja, jos ei ole myytävääkään.

Ei tuo muuten olisi yrittäjän valinta, jollei kela tukisi hömppistä 500:lla vuosi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Hämeen hitain - 04.07.17 - klo:15:10

Se on yrittäjän valintoja. Tekeekö 3-tonnin sadolla +-0 tulosta, vai laittaako pellot pariksi vuotta huilaamaan ja odottamaan parempaa myytävän tavaran hintaa. Tukipolitiikka tukee myös maan parantamista. Ei ole paljon kuluja, jos ei ole myytävääkään.

Ei tuo muuten olisi yrittäjän valinta, jollei kela tukisi hömppistä 500:lla vuosi.

-SS-

Eipä kiuruvetisetkään ole tehneet yrittäjän valintaa, kun kansallisesti maksetaan 0,16 €/tuotettu maitolitra tukea ?

Vai miten se menee ?

Paljon on vielä oppimista......näemmä.....

Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....

Pakko tarttua tähän. Suorakylvössä nuo madot ovat lisääntyneet.. Se ei silti tarkoita välttämättä, että kaikki toimisi..

Yaralla on Hevi  3 rakeinen lannoite, runsasrikkinen, ja hiveniä. Sopiii oikein hyvin rapsille.
Sama homma  Hevi NK1, jos fosfaateille ei ole tilaa.

Sitten Yara Y3 hiven , ohra kasvoi kupariköyhässä maassa oikein hyvin.

Jos kaikki hivenet ovat punaisella, nämä hivenlannoitteet antavat hyvän tehon, koska ovat happamassa lannoiterivissä.

Tämä ei ole mikjään Yarauskovaisen mainos, varmaan Belorilla ja Cemagrolla ovat samat kuviot hivenissä. En ole tutustunut muihin merkkeihin, kkun on tämmästä pikkuhommelia tämä. Ihan sama mitä maksaa.

-SS-

täällä moni korosti näitä yleisiä kasvukunnon mittareita, pH, vesitalous, tiivistymät ym.... niin eikös näiden hiventen kohdalla ole juuri se ongelma, ettei maassa oleva korkea luokkakaan takaa sitä että se hivenravinne esim mangaani olisi kasville käyttökelpoisessa muodossa jos pH on korkea? Kalkitsemalla paljon yli 7:n saa tästä hivenlannoituksesta vuosittaisen rutiinitoimen.

Nämä hivenet taitavat toimia kuin vitamiinit ihmisellä, eivät varsinaisesti ole kasvutekijöitä, mutta puute aiheuttaa kitukasvua tai sadon menetystä, siksi kaikki ylimääräinen menee kankkulan kaivoon, niin työnä kuin rahanakin. Kevätlannoituksessa (hiven Y) annettuna menee ainakin samalla työllä ja jos se toimii vielä typen kanssa kuten SS tuossa kirjoittaa, niin siinä säästää työtä. Kustannusta tulee molemmista, jos ostaa näitä hivenlannoitteita tai lehtilannoksia....

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.07.17 - klo:11:38

Se kastemato on hyvä indikaattori maan rakenteesta.....

äjestäjän lokinpaskassa oleva traktori on myös hyvä indikaattori

Ei välttämättä, rantaruotsalaisilla on aina kamat paskassa traktoria myöten.

Ei siellä sen perusteella voi sanoa onko pelto kunnossa.

Hivenille ph 6-6.5 välissä parhaillaan. Tietyt kasviryhmät ottaa vastaan lehtilannoitusta kohtuu hyvin, kun vain ajoitus sattuu kohdilleen. Se onkin ehkä haastavin,kun toimintaikkuna on Suomessa sangen lyhyt verraten Keskisen Euroopan kasvukauteen. Eniten tulee vastetta linimenttien käytöstä, kun kasvustot siinä asennossa et tulee niitä agronetin ylittäviä satotasoja. Kyl se peli vähän niinku pelattu jos kasvustot alkaa olleen punaisen keltaisia jonkin ravinnepuutoksen johdosta ja siihen koittaa elvyttää muutamalla sadalla ml jotain linimenttiä. Joskus muinoin oikaistiin mm.mn puutosta rakeisena mn- ravinteella jotain 400kg ha, niin ei niistä jollain mantracilla saa muutaku pahan mielen ajaessa kitukasvustoon.

Hivenille ph 6-6.5 välissä parhaillaan. Tietyt kasviryhmät ottaa vastaan lehtilannoitusta kohtuu hyvin, kun vain ajoitus sattuu kohdilleen. Se onkin ehkä haastavin,kun toimintaikkuna on Suomessa sangen lyhyt verraten Keskisen Euroopan kasvukauteen. Eniten tulee vastetta linimenttien käytöstä, kun kasvustot siinä asennossa et tulee niitä agronetin ylittäviä satotasoja. Kyl se peli vähän niinku pelattu jos kasvustot alkaa olleen punaisen keltaisia jonkin ravinnepuutoksen johdosta ja siihen koittaa elvyttää muutamalla sadalla ml jotain linimenttiä. Joskus muinoin oikaistiin mm.mn puutosta rakeisena mn- ravinteella jotain 400kg ha, niin ei niistä jollain mantracilla saa muutaku pahan mielen ajaessa kitukasvustoon.

mikä ajankohta olisi paras ruiskuttaa hiveniä