Lainaus käyttäjältä: Wessel - 05.07.17 - klo:11:50

Hivenille ph 6-6.5 välissä parhaillaan. Tietyt kasviryhmät ottaa vastaan lehtilannoitusta kohtuu hyvin, kun vain ajoitus sattuu kohdilleen. Se onkin ehkä haastavin,kun toimintaikkuna on Suomessa sangen lyhyt verraten Keskisen Euroopan kasvukauteen. Eniten tulee vastetta linimenttien käytöstä, kun kasvustot siinä asennossa et tulee niitä agronetin ylittäviä satotasoja. Kyl se peli vähän niinku pelattu jos kasvustot alkaa olleen punaisen keltaisia jonkin ravinnepuutoksen johdosta ja siihen koittaa elvyttää muutamalla sadalla ml jotain linimenttiä. Joskus muinoin oikaistiin mm.mn puutosta rakeisena mn- ravinteella jotain 400kg ha, niin ei niistä jollain mantracilla saa muutaku pahan mielen ajaessa kitukasvustoon.

mikä ajankohta olisi paras ruiskuttaa hiveniä

Eikös se ole se kiivaimman kasvun vaihe sadonmuodostuksen kannalta, eli
pensastumisvaiheesta korrenkasvuvaiheen yli kukkimiseen asti. Ainakin vehnällä.

-SS-

Sehän riippuu mitä hiveniä meinaa tuutata. Kukintaan mennessä pääsääntöisesti pitäisi olla linimentit ajettuna. Toki riippuu viljelykasvistakin mitä ja milloin kannattaa ajaa. Viljoille olen pensomisen loppuun mennessä hivenet ajanut mitä meinannut ajaa, typpeä vielä lippulehti vaiheessakin.

Jossakin brittiläisessä oppaassa kirjoitettiin, että semmoinen hiukan niukasti elävä syysvilja tekee isomman sadon kun pääsee herkuttelemaan vasta noin väliajalla 3 vko -> 1 vko ennen tähkälletuloa.

-SS-

Mangaani olisi hyvä saada käyttöön mahdollisimman pian. Myös boorikin olisi hyvä saada mahdollisimman pian.

Siksi nämä pitäisi ensisijaisesti laittaa kylvötilanteessa siemenelle.

Sehän riippuu mitä hiveniä meinaa tuutata. Kukintaan mennessä pääsääntöisesti pitäisi olla linimentit ajettuna. Toki riippuu viljelykasvistakin mitä ja milloin kannattaa ajaa. Viljoille olen pensomisen loppuun mennessä hivenet ajanut mitä meinannut ajaa, typpeä vielä lippulehti vaiheessakin.

Meinasin ajaa kuparia lurauksen vielä lippulehdellekin. Eka kierroksella mancozinia, toisella kierroksella mancozinia ja coptracia. Eli kolmeen kertaan hiveniä "uutismaalle", jolla vähän kaiken puutetta mutta kupari ollut viime vuosina pahin. Satotasoltaan lohko ollut vähintäänkin hyvä, kun saanut voimaa mutta kuparin puute lienee ollut pahin satoa alentava tekijä. Vielä ei ole oireita, nyt lippulehdellä. Hukkiksia jahdatessa oireet näkyneet aiemmin voimakkaasti, laikuittain. Jännä nähdä korjaantuuko noin edullisesti. Määrät per käsittely pieniä, hivenet yhteensä ehkä 25 euroa maksimissaan plus typpiliuos toki.

Sadonlisää hivenillä paljon tuollaisella pellolla, jossa muuten kasvuolosuhteet kunnossa.

Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.
Olosuhteet tekevät myös paljon miten pahoin puutokset tulevat näkyviin. Jos lämmintä ja kosteutta sopivasti, niin monesti oireet ei niin helposti näkyvällä kuin, että kasvuolosuhteet on kovin stressaavat. Toki jos puutokset pahoja, niin tulevat kyllä näkyviin olosuhteista riippumatta. Tosin nyt kyl näkee mihin on laitettu toupinkia ja mihin ei. Aikalailla tummempana kasvustot joissa toupinkia. Tuli näköjään ruiskuttaessa haukia joillekin monikantikkaisille lohkoille.

Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.
Olosuhteet tekevät myös paljon miten pahoin puutokset tulevat näkyviin. Jos lämmintä ja kosteutta sopivasti, niin monesti oireet ei niin helposti näkyvällä kuin, että kasvuolosuhteet on kovin stressaavat. Toki jos puutokset pahoja, niin tulevat kyllä näkyviin olosuhteista riippumatta. Tosin nyt kyl näkee mihin on laitettu toupinkia ja mihin ei. Aikalailla tummempana kasvustot joissa toupinkia. Tuli näköjään ruiskuttaessa haukia joillekin monikantikkaisille lohkoille.

Kylvövirheet ja ruiskutusvirheet on parasta bioloogista oppia.

Kylvöhauki paljastaa rikkojen sielunelämän ja ruiskutushauki kasvustossa ruiskutuksen tarpeellisuuden ja kylvöhauessa rikkojen elämän päätöksen ja ruiskutusaineiden todellisen tehon.

Kylvöhauki paljastaa rikkojen sielunelämän ja ruiskutushauki kasvustossa ruiskutuksen tarpeellisuuden ja kylvöhauessa rikkojen elämän päätöksen ja ruiskutusaineiden todellisen tehon.

Joo Kyllä Clamox on aivan päällikkö. Noin 10 kk sitten ruiskutettu, maaperä on aivan puhdas. Siis puhdas. Nämä on ne 2 m välein kasvavat Imistar rapsit.


Kuva : huonosti talvehtinut syysrapsi. Clamox pitää maan puhtaana seuraavankin vuoden

-SS-

Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.

Ei se Mn auta rakeena kuin yhden vuoden, kun seuraavana vuonna on jo jämähtänyt maahan. Lannoitteessa pitäisi olla sopivasti mangaania mukana, olisi sopivan hapanta että liukenesi kasville itäessään.
Kyselin aikanaan eikö starttiin saisi mangaanilisää mutta ei kuulemma kysyntää... Ei kai, ku ei ole tarjontaakaan.

Ollut jo 13 vuotta samaan vantaaseen apulannat ja siemenet kylvävä kone, startistakin luopunut kun apulannasta saa riittävästi fosforia. Mangaania voisi laittaa rakeena startti/heinänsiemenlaatikosta, muttakun sitä ei tehdä enää. Ehkä hivenravinnetta hivenistä isommin puutteessa oleville lohkoille, ei tarttis erikseen levittää.

Joo mainitsin jo aikaisemmin vaihtoehtona nuo hivenpeltolannoitteet. Titenkin perusravinteiden hinta niillä lannoitettuna nousee helposti 3-4-kertaiseksi, mutta eipä hivenpuutoksiakaan niin helposti ole näkynyt, varsinkin jos rupeaa maa olemaan aivan lipeäistä, jatkuvan kalkitsemisen takia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 06.07.17 - klo:12:24

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 06.07.17 - klo:10:14

Pitkään juoksuun tulee kalliimmaksi ajaa aina puutteet lehdelle kuin että saisi korjattua maahan. Aikoinaan levitettiin pahoin mn puutoksesta kärsivälle lohkolle 400 kg ha mn-ravinnetta alkuun ja sitten vielä pienemmillä määrillä myöhemmin plus Cu ja Zn joutui korjailemaan. Sellaisen huomion tehnyt HHt mailla, että jos mn puutosta, niin Zn ja Cu yleensä myös alhaisia.

Ei se Mn auta rakeena kuin yhden vuoden, kun seuraavana vuonna on jo jämähtänyt maahan. Lannoitteessa pitäisi olla sopivasti mangaania mukana, olisi sopivan hapanta että liukenesi kasville itäessään.
Kyselin aikanaan eikö starttiin saisi mangaanilisää mutta ei kuulemma kysyntää... Ei kai, ku ei ole tarjontaakaan.

Ollut jo 13 vuotta samaan vantaaseen apulannat ja siemenet kylvävä kone, startistakin luopunut kun apulannasta saa riittävästi fosforia. Mangaania voisi laittaa rakeena startti/heinänsiemenlaatikosta, muttakun sitä ei tehdä enää. Ehkä hivenravinnetta hivenistä isommin puutteessa oleville lohkoille, ei tarttis erikseen levittää.

hiven peittaus olisi yksi vaihtoehto
sitten vielä ruiskun säiliöstä kesän mittaan lisää

Tuli sitäkin jokunen tonni tehtyä, Terios Mn Tuota Terios sarjaa ois vaikka ja mitä, kun kattoo maailmalta, moneen pieneen puutokseen voisi peittauksella kokeilla tarttua. Ei oo kallista per hehtaari, ja jää se ruiskutustyö pois, yksikin kerta ja jo pelkästä työstä parinkympin säästö hehtaarille+aineet, joilla kustantaa peittauksen.

Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.

Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.

annat ph tason tippua luontaiselle tasolle.
valittet sitte kasvin.
ja lompakko repee.

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 06.07.17 - klo:17:21

Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.

annat ph tason tippua luontaiselle tasolle.
valittet sitte kasvin.
ja lompakko repee.

Mikä on luontainen taso?

Esim Suomessa maaperä on happamampi kuin keski euroopassa.

Lainaus käyttäjältä: pera - 06.07.17 - klo:18:38

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 06.07.17 - klo:17:21

Maasta vaikea kaivaa hivenet ylös kasvien käyttöön, kun kalkitsee ph:t kaakkoon. Ei ole ollut ongelmia maahan levitetyillä hivenillä saada niitä kasvien käyttöön, kun ph 6-6.5 välissä. Ainakaan megalab ja silmämääräisesti havannoituna. Vanhat Yaran rakeiset hivenet luvattiin säilyvän 2-4 vuotta kasvien käytössä ja kyl niillä säännöllisesti käytettynä alkoi näkymään myös viljavuustuloksissa ja kasveissakin. Nyt leikitty lehtilinimenteillä pitemmän aikaa. Hyvä bisnes valmistajille,kun loputon kierre ,kun joka vuosi on ajettava puutosoireisiin lehdelle eikä varsinaista korjausliikettä pääse tekemään,kun ei löydy valmistajaa tuotteille, jotka ajettaisiin korjaamaan maaperä vajetta.

annat ph tason tippua luontaiselle tasolle.
valittet sitte kasvin.
ja lompakko repee.

Mikä on luontainen taso?

Esim Suomessa maaperä on happamampi kuin keski euroopassa.

5,6 o hyvä.
vaikka mimmoselle kasville.
muut asiat ku on pellossa kunnossa ni ei tarvii keskisatoon tyytyä,mutta ei kyll 6+ satoa tavoitella.
4,5t ottaa pienin panoksin ilman kalkkia ja mangaania ja tyytyy siihen kun laskukone štoppaa.
eri tietty mikäli lantapatterin onnistuu haalimaan pellon laitaan.
ilman sitä joutuu tai saa tyytyä keskimäärääiseen.

.