Terhi Simola:  "Vuonna 1958 esitettiin radion Tuohikontti-ohjelmassa parodiaruno Säärijärven Paavo, jossa talonpoika selviytyy kadosta tukiaisilla. Historiantutkija Raimo Salokankaan mukaan tällainen rienaus valtion omistamassa Yleisradiossa oli Maalaisliiton hegemonian aikana tavatonta. Yleisradion hallintoneuvoston maalaisliittolainen puheenjohtaja ja eräät jäsenet marssivat radion pääjohtajan Einar Sundströmin luo esittämään vastalauseensa, ja johtokunta antoi ohjelman tekijälle Aune Haarlalle huomautuksen, jonka mukaan tämä oli ”käsikirjoituksen hyväksymällä osoittanut erittäin suurta arvostelukyvyn puutetta”. Haarla määrättiin siitä lähtien alistamaan kaikkien hoidossaan olevien ohjelmien käsikirjoitukset teatteriosaston päällikön (silloin Olavi Paavolainen) tarkastettaviksi. Haarlan lähimmän esimiehen Antero Alpolan mukaan tätä määräystä ei koskaan peruttu. Alpola on katsonut, ettei Haarlalla ollut maalaistalon tyttärenä mitään maaseutuväestöä vastaan, mutta hän oli sopivuuden rajoja tapansa mukaan koetellessaan eksynyt politiikan alueelle, mikä oli ristiriidassa Einar Sundströmin ja ohjelmapäällikkö Jussi Koskiluoman linjaamien periaatteiden kanssa. Pyhäinhäväistyksen suuruutta Maalaisliitolle osoitti se, että puolueen eduskuntaryhmä teki eduskuntakyselyn ”Yleisradion maalaisväestöä syvästi loukkaavista ohjelmanumeroista”.["

Samanlaista teatteriahan se kepulla on nykyäänkin. Milloin vallataan markkinat puhtailla elintarvikkeilla, milloin kriiisiapua ja sosiaalista yhdessäoloa.
Yksikään kepuloinen poliitikko, koskaan milloinkaan ei ole tunnustanut kepuloisen maatalouspolitiikan karahtaneen karille.

Ja nyt, synkeimmät kepuloiset, kaikkein hanakammin ottamassa tukea vastaan, jos jonkinlaisella hätävalheella, jopa toisten taskuun käsiä työntelemällä

Keskustapuolue pitäisi räjäyttää.

mutta kiva kun kokkareista ei saa irti yhtään mitään... ei edes stuppista, kätisestä puhumattakaan...

Terhi Simola:  "Vuonna 1958 esitettiin radion Tuohikontti-ohjelmassa parodiaruno Säärijärven Paavo, jossa talonpoika selviytyy kadosta tukiaisilla. Historiantutkija Raimo Salokankaan mukaan tällainen rienaus valtion omistamassa Yleisradiossa oli Maalaisliiton hegemonian aikana tavatonta. Yleisradion hallintoneuvoston maalaisliittolainen puheenjohtaja ja eräät jäsenet marssivat radion pääjohtajan Einar Sundströmin luo esittämään vastalauseensa, ja johtokunta antoi ohjelman tekijälle Aune Haarlalle huomautuksen, jonka mukaan tämä oli ”käsikirjoituksen hyväksymällä osoittanut erittäin suurta arvostelukyvyn puutetta”. Haarla määrättiin siitä lähtien alistamaan kaikkien hoidossaan olevien ohjelmien käsikirjoitukset teatteriosaston päällikön (silloin Olavi Paavolainen) tarkastettaviksi. Haarlan lähimmän esimiehen Antero Alpolan mukaan tätä määräystä ei koskaan peruttu. Alpola on katsonut, ettei Haarlalla ollut maalaistalon tyttärenä mitään maaseutuväestöä vastaan, mutta hän oli sopivuuden rajoja tapansa mukaan koetellessaan eksynyt politiikan alueelle, mikä oli ristiriidassa Einar Sundströmin ja ohjelmapäällikkö Jussi Koskiluoman linjaamien periaatteiden kanssa. Pyhäinhäväistyksen suuruutta Maalaisliitolle osoitti se, että puolueen eduskuntaryhmä teki eduskuntakyselyn ”Yleisradion maalaisväestöä syvästi loukkaavista ohjelmanumeroista”.["

Tosiasiahan on. Että vaikka täälläkin jatkuvasti kritisoidaan yleä ja vasuri sitä ja demari tätä jne. Niin kekkoslovakian aikaan kepu hyötyi ylestä ja sen sensuurista todella paljon. Todennäköisesti paljon enemmän kuin demarit. Ja kyllä se pätee osin edelleenkin.

ja maailma ei ole muuttunnu mikään... se siitä kehityksestä!