Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.05.17 - klo:22:15

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 26.05.17 - klo:21:31

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.05.17 - klo:17:55

Lainaus käyttäjältä: MJKA - 26.05.17 - klo:17:38

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 26.05.17 - klo:06:23

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 26.05.17 - klo:01:53

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 25.05.17 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.05.17 - klo:18:32

Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?

Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.

-SS-

Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?

Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.

Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.

Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.

Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.

Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.

Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.

Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.

En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.

-SS-

Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.

Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.

Nordea oli pankin vaihdossa hakenut pantauksen metsä palstalle ja kesämökille yhdessä. Aikaisemmin olleet erillään. Nyt olisi joutunut purkamaan ja hakemaan uuden pantauksen. Metsä palsta ei tosin ollut iso eikä häävi n.5000€ ja myyjä olisi sillä hoitanut asuntolainaa kun oli joutunut työttömäksi.

Viimeksi kun maata ostin, niin sain myyjän pankilta planketin, jolla kiinteistöä rasittanut panttaus purettiin lohkottavan kiinteistön osan osalta. Sitä en tiedä maksoiko tuo jotain myyjälle. Ilmeisesti T2:n tapauksessa olisi pitänyt Nordean toimia vastaavalla tavalla.

On maksanut. Se olisi vienyt puolet kauppahinnasta. Nordea oli liitänyt metsäpalstan siihen kesämökki kiinteistön pantiin ja ei ollut kertonut tästä asiakkaalle. Edelisessä pankissa kyseinen metsäpalsta oli ollut pantaamaton.

Pakko vielä ottaa kantaa, nimittäin väite että pankki hakee kiinnityksiä asiakkaan tietämättä ei pidä paikkaansa, hakemuksessa on oltava kiinteistön omistajan allekirjoitus, samoin panttauksessa pankille, toiseksi, kun nykyinen Maakaari tuli voimaan ja otettiin panttikirjat käyttöön ( ent. haltija velkakirja), pääsääntö oli että kuhunkin kiinteistöön haettiin omat panttikirjat, eli ei ole kyllä ollut järkevää hakea panttikirjoja yhteisesti. Siinä on säästetty kymppejä väärässä paikassa. Nämä on niitä toisen käden juttuja joissa aina jotain jää sanomatta, varsinkin kun kyseessä laina-asiat ja ongelmien tullessa syy on pankissa. Nimim. lähes 30v näitten asioitten parissan työskennelleenä.

Sitä mä en tiedä miten se on tapahtunut, mutta tuollein sano kun soitti ja perui kaupat. Nykyään pankit hakee kiinitykset paskahuusillekkin kun lainaa haet, ennen vain haettiin tarvittavalle lainamäärälle. Ainakin näissä isommissa pankeissa. Pienistä en nykyään tiedä.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?

Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.

Se oli käsittääkseni ensimmäisiä tuon kokoisia, tavallaan mallipihatto "paikaliselta" betonitehtaalta, luultavasti yrittäneet parasta tehdä kun oli KM:n rakennusliitteessä , reilun kokoinen karuselli asema jolla voisi lypsää tupla määrän jos jatkaisi hallia tai tyytyisi tuohon kolmen robon kokoon, tuossa paikasta muutaman kymmenen kilometrin säteellä rakennetaan uusia navetoita jos ei vuosittain, muutaman vuoden välein, jos peltoa riittää, ei kai jos on kunnolla tehty alle kymmenessä vuodessa mene pilalle, tosin ainahan jotain on korjattava mutta se on pientä uuteen verrattuna, julkisella puolella myydään huutokaupalla tällaiset tapaukset, jos hinta jää alle käyvän uusitaan ja yleensä on netissä ja ilmoituksessa tarkka kuvaus myynnissä olevasta kohteesta, ei tällä tavalla, ei netti ilmoitusta ja lehdessä ympäripyöreä ilmoitus, tosin tämä taitaa olla maan tapa, "jäsenkirja" pitää olla tässäkin ammatissa 

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

15 vuotta vanhasta pihatosta on loppukesään mennessä vaihdettu käytännössä kaikki koneeksi ja kalustoksi laskettava ritiläpalkkeja lukuunottamatta. Ruokintapöydän putket ja hiehokarsinoiden aidat saa vielä jäädä, kunhan karsinoista vielä vaihtaa loputkin pultit ja kiinnikkeet. Kannattaa investoidessa tosiaan olla tarkkana, ettei hae lainoille liian pitkää maksuaikaa vaikka pankki sellaista tarjoaisikin. Seiniä voi maksaa pidempäänkin, mutta koneet ja kalusto saisi 10 vuodessa olla maksettu että pystyy aloittamaan uusintakierroksen ajoissa. Mikäli laskelmat näyttää ettei pysty siinä ajassa lainoja maksamaan, niin unohtaa sen investoinnin tai miettii miten tekee halvemmalla.

Paikallinen norsunkorvapankki ei anna pitkiä maskuaikoja navetoille, vaikka viljelijä haluaisikin. 8-12 vuotta ja mitä lyhempi aika sen pienempi marginaali. Jos oikein kinuaa voi saa pidennystä tuosta 12 vuodesta hiukan.

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 27.05.17 - klo:08:10

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

15 vuotta vanhasta pihatosta on loppukesään mennessä vaihdettu käytännössä kaikki koneeksi ja kalustoksi laskettava ritiläpalkkeja lukuunottamatta. Ruokintapöydän putket ja hiehokarsinoiden aidat saa vielä jäädä, kunhan karsinoista vielä vaihtaa loputkin pultit ja kiinnikkeet. Kannattaa investoidessa tosiaan olla tarkkana, ettei hae lainoille liian pitkää maksuaikaa vaikka pankki sellaista tarjoaisikin. Seiniä voi maksaa pidempäänkin, mutta koneet ja kalusto saisi 10 vuodessa olla maksettu että pystyy aloittamaan uusintakierroksen ajoissa. Mikäli laskelmat näyttää ettei pysty siinä ajassa lainoja maksamaan, niin unohtaa sen investoinnin tai miettii miten tekee halvemmalla.

Paikallinen norsunkorvapankki ei anna pitkiä maskuaikoja navetoille, vaikka viljelijä haluaisikin. 8-12 vuotta ja mitä lyhempi aika sen pienempi marginaali. Jos oikein kinuaa voi saa pidennystä tuosta 12 vuodesta hiukan.

Koko loppuikäkö sitä sitten pitäisi maksaa? Pojanpoika maksaa -tyyliin. Eikö olisi kohtuullista jos navetta on jo ensimmäisen perusremontin tullessa maksettu?

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 29.05.17 - klo:22:05

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 27.05.17 - klo:08:10

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

15 vuotta vanhasta pihatosta on loppukesään mennessä vaihdettu käytännössä kaikki koneeksi ja kalustoksi laskettava ritiläpalkkeja lukuunottamatta. Ruokintapöydän putket ja hiehokarsinoiden aidat saa vielä jäädä, kunhan karsinoista vielä vaihtaa loputkin pultit ja kiinnikkeet. Kannattaa investoidessa tosiaan olla tarkkana, ettei hae lainoille liian pitkää maksuaikaa vaikka pankki sellaista tarjoaisikin. Seiniä voi maksaa pidempäänkin, mutta koneet ja kalusto saisi 10 vuodessa olla maksettu että pystyy aloittamaan uusintakierroksen ajoissa. Mikäli laskelmat näyttää ettei pysty siinä ajassa lainoja maksamaan, niin unohtaa sen investoinnin tai miettii miten tekee halvemmalla.

Paikallinen norsunkorvapankki ei anna pitkiä maskuaikoja navetoille, vaikka viljelijä haluaisikin. 8-12 vuotta ja mitä lyhempi aika sen pienempi marginaali. Jos oikein kinuaa voi saa pidennystä tuosta 12 vuodesta hiukan.

Koko loppuikäkö sitä sitten pitäisi maksaa? Pojanpoika maksaa -tyyliin. Eikö olisi kohtuullista jos navetta on jo ensimmäisen perusremontin tullessa maksettu?

No kylhän ne järkevästi rakennetut jotka täytetään hyvillä lehmillä, ja joissa tuotetaan hyvä määrä maitoa edullisesti, on maksettu..

Liian kalliita navetoita joissa lehmiä vain pidetään ei makseta koskaan.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 31.05.17 - klo:06:52

Koko loppuikäkö sitä sitten pitäisi maksaa? Pojanpoika maksaa -tyyliin. Eikö olisi kohtuullista jos navetta on jo ensimmäisen perusremontin tullessa maksettu?

No kylhän ne järkevästi rakennetut jotka täytetään hyvillä lehmillä, ja joissa tuotetaan hyvä määrä maitoa edullisesti, on maksettu..

Liian kalliita navetoita joissa lehmiä vain pidetään ei makseta koskaan.

Kallis (tai miten sen kalleuden nyt kukin tulkitseekin) navetta, jonka tuotanto ei syystä jostakin päässyt vauhtiin (esim. avioero, taitamattomuus, huono tuuri, uupumus tai joku muu tekijä) siirtyy joskus seuraavalle sukupolvelle kalliisti. Silloin se varmasti on kallis, kun tuotantoa yrittää kehittää alkuperäiseen suunniteltuun laajuuteen ja ylläpitomenoja alkaa kertyä maksettavaksi yhä enemmän. Tähän lisäksi huonoa tuuria muiden koneiden kanssa, niin kyllä siinä huumoria tarvitaan. Ja rakkautta.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.05.17 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 31.05.17 - klo:06:52

Koko loppuikäkö sitä sitten pitäisi maksaa? Pojanpoika maksaa -tyyliin. Eikö olisi kohtuullista jos navetta on jo ensimmäisen perusremontin tullessa maksettu?

No kylhän ne järkevästi rakennetut jotka täytetään hyvillä lehmillä, ja joissa tuotetaan hyvä määrä maitoa edullisesti, on maksettu..

Liian kalliita navetoita joissa lehmiä vain pidetään ei makseta koskaan.

Kallis (tai miten sen kalleuden nyt kukin tulkitseekin) navetta, jonka tuotanto ei syystä jostakin päässyt vauhtiin (esim. avioero, taitamattomuus, huono tuuri, uupumus tai joku muu tekijä) siirtyy joskus seuraavalle sukupolvelle kalliisti. Silloin se varmasti on kallis, kun tuotantoa yrittää kehittää alkuperäiseen suunniteltuun laajuuteen ja ylläpitomenoja alkaa kertyä maksettavaksi yhä enemmän. Tähän lisäksi huonoa tuuria muiden koneiden kanssa, niin kyllä siinä huumoria tarvitaan. Ja rakkautta.

.... luettelit tuossa just ne syyt, että miksi pankkeja ei yhtään huvita lainoittaa niitä 1 robotin navetoita "puskakyliin".

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?

Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.

Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.05.17 - klo:06:16

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?

Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.

Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. 

Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Utopiaa - 01.06.17 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.05.17 - klo:06:16

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?

Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.

Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. 

Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.

Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.06.17 - klo:10:44

Lainaus käyttäjältä: Utopiaa - 01.06.17 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.05.17 - klo:06:16

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?

Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.

Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. 

Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.

Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti

Paljonko tuollaisen vain tilatukikelpoisen pellon hinta on hehtaarilta? Riippunee taas alueesta, mutta tuskin täysin arvotonta.

Lainaus käyttäjältä: AC - 01.06.17 - klo:21:45

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.06.17 - klo:10:44

Lainaus käyttäjältä: Utopiaa - 01.06.17 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.05.17 - klo:06:16

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?

Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.

Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. 

Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.

Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti

Paljonko tuollaisen vain tilatukikelpoisen pellon hinta on hehtaarilta? Riippunee taas alueesta, mutta tuskin täysin arvotonta.

No vähän riippuu miten arvostaa sen pellon. eräs isäntä sanoi "Hänestä tuo 20 hehtaaria tuossa navetan nurkalla on kannatavampi kuin 10km päässä oleva tukikelpoinen alue."

Iisalmen Sanomista löytyy vastine Iltalehden juttuun.

http://www.iisalmensanomat.fi/news/maatilan-kaupasta-kova-kohu/

Löytyy myös joistakin facebook-ryhmistä.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 03.06.17 - klo:09:55

Lainaus käyttäjältä: AC - 01.06.17 - klo:21:45

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.06.17 - klo:10:44

Lainaus käyttäjältä: Utopiaa - 01.06.17 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.05.17 - klo:06:16

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?

Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.

Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. 

Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.

Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti

Paljonko tuollaisen vain tilatukikelpoisen pellon hinta on hehtaarilta? Riippunee taas alueesta, mutta tuskin täysin arvotonta.

No vähän riippuu miten arvostaa sen pellon. eräs isäntä sanoi "Hänestä tuo 20 hehtaaria tuossa navetan nurkalla on kannatavampi kuin 10km päässä oleva tukikelpoinen alue."

En tunne kyseisen casen henkilöitä, mutta tuli mieleen muistista kun kyseisestä navetasta oli juttua jossain? jäi mieleen n.50-60ha raiviot, jos ei saa niitä tuen piiriin niin vaikeutuu lainan maksu ja lisäksi mielestäni oli noin satasen vaje pellossa tuohon navettaan nähden, parin millin lainalla ei käsittääkseni ole aikaa kasvattaa hitaasti tuotantoa.
 Aikanaan oli agrossa aktiivi kirjoittaja joka oli tuosta tilasta n. satasen  länteen  joka sai n. satasen nevan tuen piiriin tilusjärjestelyllä + lisä ha. lisäksi arvonimen agrossa "talousnero".
SS:ssä on juttua tilasta, siinä menee sekasin tilankoko ja lypsyaseman koko, mielestäni se oli suurin karu selli joka oli uutta ja harvinaista

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 03.06.17 - klo:10:40

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 03.06.17 - klo:09:55

Lainaus käyttäjältä: AC - 01.06.17 - klo:21:45

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 01.06.17 - klo:10:44

Lainaus käyttäjältä: Utopiaa - 01.06.17 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.05.17 - klo:06:16

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 27.05.17 - klo:01:14

Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?

Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?

Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?

Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.

Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. 

Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.

Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti

Paljonko tuollaisen vain tilatukikelpoisen pellon hinta on hehtaarilta? Riippunee taas alueesta, mutta tuskin täysin arvotonta.

No vähän riippuu miten arvostaa sen pellon. eräs isäntä sanoi "Hänestä tuo 20 hehtaaria tuossa navetan nurkalla on kannatavampi kuin 10km päässä oleva tukikelpoinen alue."

En tunne kyseisen casen henkilöitä, mutta tuli mieleen muistista kun kyseisestä navetasta oli juttua jossain? jäi mieleen n.50-60ha raiviot, jos ei saa niitä tuen piiriin niin vaikeutuu lainan maksu ja lisäksi mielestäni oli noin satasen vaje pellossa tuohon navettaan nähden, parin millin lainalla ei käsittääkseni ole aikaa kasvattaa hitaasti tuotantoa.
 Aikanaan oli agrossa aktiivi kirjoittaja joka oli tuosta tilasta n. satasen  länteen  joka sai n. satasen nevan tuen piiriin tilusjärjestelyllä + lisä ha. lisäksi arvonimen agrossa "talousnero".
SS:ssä on juttua tilasta, siinä menee sekasin tilankoko ja lypsyaseman koko, mielestäni se oli suurin karu selli joka oli uutta ja harvinaista

Se kuka nuin sanoi raivaa sen 50 hehtaaria joka vuosi uutta peltoa. Taisi myydä 10km päästä pellot pois kun ei kannata renkiä istuttaa tien päällä.