Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: 4viljanpuuro - 24.05.17 - klo:16:36
-
Kiuruveden Kalliokylässä kiehuu. Kylän suurimman maitotilan entinen omistaja syyttää MTK:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa omaisuutensa ja elämäntyönsä viemisestä pilkkahinnalla. Puheenjohtaja kuulutti paikallislehdessä, että vaikeina aikoina meidän maatalousyrittäjien pitää puhaltaa yhteen hiileen ja tarvittaessa MTK rientää rinnalle. Taisi tarkoittaa oman tilakokonsa kasvattamista toisten ahdinkoa hyödyntäen.
Syöksykierre alkoi, kun liiketoiminnan kehittämiseen otettu korkojohdannainen laina laukesi isännän käsiin. Pankki suositteli tätä korkomallia. Riskeistä ei puhuttu, ei ainakaan niin, että olisin kaiken sen kiireen keskellä ymmärtänyt, mihin paperiin nimeni pistän. Nordean hövelisti myöntämän yli kahden miljoonan euron investointilainan korko oli lopulta yli seitsemän prosenttia. 435 000 euroa meni pelkkiin johdannaisiin, eikä velkapääoma lyhentynyt senttiäkään.
- Lisäpaukkuna tuli vielä 272 281,50 euron loppulasku pankilta korkojohdannaisten purkamisesta.
Marjopuron tilakokonaisuus realisoitiin nopealla aikataululla reilun kuukauden kuluttua konkurssiin asettamisesta heinäkuussa 2016. Mittava kiinteistömassa, metsät, pellot, koneet ja laitteet sekä eläimet myytiin 400 000 eurolla ja liiketoiminta 151 000 eurolla. Vilokin mukaan kiinteistökokonaisuuden yksikköhinnat ovat pöyristyttäviä. Asuinkiinteistön osuus kokonaisuudessa on 8 000 euroa ja 300 naudalle rakennetun nykyaikaisen navetan 170 000 euroa.
- Navetta on uudenveroinen, moderni tuotantolaitos. Sen oikea arvo on 1,6 miljoonaa euroa
Kärkkyivät tilaani pitkään. Ajelivat ohi ja kyselivät perään. Heti kun tilaisuus tuli, otettiin parasta päältä puoli-ilmaiseksi. Haettiin tuet ja pistettiin bisnes pyörimään.
Vilokki arvostelee kovin sanoin myös pesänhoitajana toimineen asianajaja Mikko Hakolan toimintaa. Pesänhoitaja ei Vilokin mukaan huomioinut tilakokonaisuudesta jätettyjä muita tarjouksia. Hän ohitti yli miljoonan euron tarjouksen. Tarjousta ei huomioitu, koska pesänhoitajan mukaan tarjoajat eivät olisi saaneet hankkeelleen rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksia ei kuitenkaan selvitelty millään tavoin tarjouksen jättäneen tahon kanssa.
Vilokki arvostelee myös myynnin ajankohtaa ja kiirettä kauppojen toteutuksessa.
Myynti-ilmoitus julkaistiin Savon Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa kaksi kertaa 5. ja 9. heinäkuuta. Tilan esittely oli 12.7. ja tarjoukset piti jättää jo 14.7. Tarkoitushakuiselta kuulostaa. Olen vakuuttunut, että ostaja oli tuossa vaiheessa jo tiedossa. Näinhän se hyvä veli -verkosto toimii.
Ostajat ja lukkoseppä marssivat ennalta ilmoittamatta Marjapuroon elokuun 22. päivä illansuussa. He vaihdattivat lukot ja ajoivat minut työvaatteissa syyssateiseen yönselkään. Lähdin kotoa navettakamppeissa tietämättä, mihin pääni kallistan, muistelee Vilokki ankeita tunnelmia vajaa vuosi sitten.
Vilokin mukaan vallanvaihto tapahtui kylmiltään, ilman minkäänlaista raportointia eläinten terveydentilasta, ruokinnasta tai muista tilanhoidon yksityiskohdista.
Vilokilla on Marjopuron tilan realisoinnista huolimatta yhä kannettavanaan merkittävä ulosottovelka. Velkaa on kaiken kaikkiaan noin 4,8 miljoonaa euroa
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705232200159139_u0.shtml (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705232200159139_u0.shtml)
http://www.savonsanomat.fi/savo/IL-Kiuruvetisen-Eeron-tila-myytiin-pilkkahinnalla-Nelj%C3%A4n-miljoonan-tila-400-000-eurolla/990891?pwbi=2c7f831e2da805e3d46bda825d2a91fb (http://www.savonsanomat.fi/savo/IL-Kiuruvetisen-Eeron-tila-myytiin-pilkkahinnalla-Nelj%C3%A4n-miljoonan-tila-400-000-eurolla/990891?pwbi=2c7f831e2da805e3d46bda825d2a91fb)
-
Tästä oli jo aikaisemmin melko paljon keskustelua Maidontuotanto-osiossa, "Joku Tekemässä Konkurssia ? " - keskustelujuonteessa.
Kumpaan tämä sopisi paremmin, tänne yhteiseen vai maidontuotanto-osioon, näyttää, että lähinnä navettaprojekti on laittanut rahoitusjutut ylikuormalle.
Onko tässä pankki se suurin syyllinen ?
-SS-
-
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/373731-kiuruveden-isantatrio-jyraytti-keravan-kautta-isolle-kirkolle-mielenosoitukseen
Jännää, että Siemen-Matti on tuon rosvoHuuskosen kanssa samoissa porukoissa.
-
Kaveria ei jätetä---> kaverille ei jätetä.
Uusi mtk-slogan.
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
-
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/373731-kiuruveden-isantatrio-jyraytti-keravan-kautta-isolle-kirkolle-mielenosoitukseen
Jännää, että Siemen-Matti on tuon rosvoHuuskosen kanssa samoissa porukoissa.
Tähän vois lohkasta jotain nasevaa mut takatukkaMatti on sen verran väkivaltanen kossupäissään et antaa olla....
Joten totean vaan että lähtekää helvettihin siittä ämteekoosta ja äkkiä.......
-
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/373731-kiuruveden-isantatrio-jyraytti-keravan-kautta-isolle-kirkolle-mielenosoitukseen
Jännää, että Siemen-Matti on tuon rosvoHuuskosen kanssa samoissa porukoissa.
Miksi olisi jännää ? Jospa ovat Kiuruvedellä naapureita ?
-SS-
-
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/373731-kiuruveden-isantatrio-jyraytti-keravan-kautta-isolle-kirkolle-mielenosoitukseen
Jännää, että Siemen-Matti on tuon rosvoHuuskosen kanssa samoissa porukoissa.
Mainostahan se on huonokin mainos..
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
Eli teidän mielestänne vaikuttaa siltä, että järjettömän alihintainen konkurssikauppa hoidettiin tuossa kaikkien sääntöjen mukaan? Minun mielestäni asiaa kannattaa ainakin selvittää enemmän ennen kuin näin oletetaan.
Itse konkurssi sitten erikseen, se tuli kait ihan aiheesta.
-
Nyt olemme siis lukeneet yhden version tapahtuneesta. Sen perusteella voi muodostaa mielipiteensä siitä, kuka on tarinan konna, jos tapahtumien kulku todellakin on kerrotun mukainen.
Paikallisen tuottajayhdistyksen puheenjohtajan kutsuminen MTK-pomoksi on kyllä iltapäivälehtimäistä otsikointia. Onko Kiuruveden yläasteen opettajien pääluottamusmies OAJ-pomo vai peräti Akavan nokkamies?
-
Nyt olemme siis lukeneet yhden version tapahtuneesta. Sen perusteella voi muodostaa mielipiteensä siitä, kuka on tarinan konna, jos tapahtumien kulku todellakin on kerrotun mukainen.
Paikallisen tuottajayhdistyksen puheenjohtajan kutsuminen MTK-pomoksi on kyllä iltapäivälehtimäistä otsikointia. Onko Kiuruveden yläasteen opettajien pääluottamusmies OAJ-pomo vai peräti Akavan nokkamies?
Jos summat, pinta-alat yms. ovat väärät niin kai joku olisi ilmoittanut ne oikeat? Ja jos edes summat ja alat ovat oikein, niin jotain mätää / suurta typeryyttä tuossa kaupassa on pakko olla.
-
Ihmetyttää se, miksi nykyinen omistaja uhkaa Iltalehtee oikeustoimilla asian julkituonnista, jos kaikki olisi mennyt oikein ja mitään epäselvää ei tilanteessa olisi..
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
Eli teidän mielestänne vaikuttaa siltä, että järjettömän alihintainen konkurssikauppa hoidettiin tuossa kaikkien sääntöjen mukaan? Minun mielestäni asiaa kannattaa ainakin selvittää enemmän ennen kuin näin oletetaan.
Itse konkurssi sitten erikseen, se tuli kait ihan aiheesta.
Pesänhoitaja on tässä se suurin mätämuna, on hyväksynyt ja esitellyt velkojalle tarjouksen, mikä on enemmänkin pilkkaa kuin kaupantekoa. Ostaja saa tarjota sen, mikä hyvältä tuntuu, mutta pesänhoitaja ei saa pesää hävittää alihintaan, eli pesästä on saatava korkein mahdollinen hinta. Miksi tässä on ollut tavaton kiire ja miksi korkeinta tarjousta ei ole hyväksytty, on pesänhoitajan ratkaisuja. Eli se, joka pitää käräjille haastaa on pesänhoitaja asianajaja Hakala, eikä kukaan muu.
Tuo hyväksytty hinta tuskin on edes verotusarvoa tuolle pesälle, joten alihinta on kyllä toteennäytetty.
Jos taustalla on hyvä-veli-järjestelmä niin sitten on ehkä velkojapankillakin oikeus tietää totuus. Joten käräjillä ehkä se totuuskin sitten aikanaan selviää.
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
Eli teidän mielestänne vaikuttaa siltä, että järjettömän alihintainen konkurssikauppa hoidettiin tuossa kaikkien sääntöjen mukaan? Minun mielestäni asiaa kannattaa ainakin selvittää enemmän ennen kuin näin oletetaan.
Itse konkurssi sitten erikseen, se tuli kait ihan aiheesta.
Pesänhoitaja on tässä se suurin mätämuna, on hyväksynyt ja esitellyt velkojalle tarjouksen, mikä on enemmänkin pilkkaa kuin kaupantekoa. Ostaja saa tarjota sen, mikä hyvältä tuntuu, mutta pesänhoitaja ei saa pesää hävittää alihintaan, eli pesästä on saatava korkein mahdollinen hinta. Miksi tässä on ollut tavaton kiire ja miksi korkeinta tarjousta ei ole hyväksytty, on pesänhoitajan ratkaisuja. Eli se, joka pitää käräjille haastaa on pesänhoitaja asianajaja Hakala, eikä kukaan muu.
Tuo hyväksytty hinta tuskin on edes verotusarvoa tuolle pesälle, joten alihinta on kyllä toteennäytetty.
Jos taustalla on hyvä-veli-järjestelmä niin sitten on ehkä velkojapankillakin oikeus tietää totuus. Joten käräjillä ehkä se totuuskin sitten aikanaan selviää.
Tällaisessa asiassa on yksi todella iso ongelma pankin suhteen. Eli jos oletetaan (kun ei siis ole tietoa) että talo oli täynnä eläimiä 250-300 lehmää+150-100 hiehoa niin toimintamenot oli minimissä miljoona vuodessa. Kun kuitenkin maitoa ei tullut kuin miljoona litraa+ jotain tukea niin tulopuolta ei ollu kuin sen 350 tonnia maidosta ja muutama satku eli kokonaisuudessa sen 500 tuhatta. Käytännössä siis talo teki 500000 tappiota vuodessa+ että paikat ränsistyi ja eläimet oli ehkä jo ehkä eläinsuojelullisissa ongelmissa. Jos tällaista olisi edes lähtenyt hoitaa nollatuloksella niin se olisi vaatinut minimissä tuplat maitomäärissä jotta oltaisi edes saatu tila pyörimään nollilla.
ps. Jos karja oltaisi myyty kertarysäyksellä pois niin oltaisi oltu helposti tilanteessa että ei matemaatikon silmin tilanne olisi ollut seesteinen kun kulut olisi lakannu ja ainoastaan 4 miljoonaa raha olisi ollut maailmalla (eläimistäkin olisi saanut jotain). Sitten olisi voinut saada myydessä parempaa hintaa kun toi 400000 jolloin pankin tappio olisi jäänyt pienemmäksi.
-
Ihmetyttää se, miksi nykyinen omistaja uhkaa Iltalehtee oikeustoimilla asian julkituonnista, jos kaikki olisi mennyt oikein ja mitään epäselvää ei tilanteessa olisi..
Tää on asia mikä on tullu viime vuotena esiin monenmonta kertaa. Iltalehti pääsee tässä helpommalla mutta varsinkin yleä pitäisi rankaista tosi rajusti. Lehdistö käyttää sananvapautta väärin ja esittää asiat vain oman mieltymyksen mukaan eikä kerro totuutta. Tässäkin jos tulee ilmi että esimerkiksi ostajan status ei ole vaikuttanut kauppaan ja kauppa on oikein tehty niin on ihan aiheellista syyttää lehdistöä virheellisen tiedon levittämisessä. Niin kuin totesin niin keltainen lehdistö voi piiloutua sen taakse että he on jakanut sen tiedon mitä heille joku on esittänyt mutta mielestäni ylen pitää tarjota harkittua ja kertoa asia jokaisesta suunnasta jolloin se totuus on mahdollisimman oikein.
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
Eli teidän mielestänne vaikuttaa siltä, että järjettömän alihintainen konkurssikauppa hoidettiin tuossa kaikkien sääntöjen mukaan? Minun mielestäni asiaa kannattaa ainakin selvittää enemmän ennen kuin näin oletetaan.
Itse konkurssi sitten erikseen, se tuli kait ihan aiheesta.
Pesänhoitaja on tässä se suurin mätämuna, on hyväksynyt ja esitellyt velkojalle tarjouksen, mikä on enemmänkin pilkkaa kuin kaupantekoa. Ostaja saa tarjota sen, mikä hyvältä tuntuu, mutta pesänhoitaja ei saa pesää hävittää alihintaan, eli pesästä on saatava korkein mahdollinen hinta. Miksi tässä on ollut tavaton kiire ja miksi korkeinta tarjousta ei ole hyväksytty, on pesänhoitajan ratkaisuja. Eli se, joka pitää käräjille haastaa on pesänhoitaja asianajaja Hakala, eikä kukaan muu.
Tuo hyväksytty hinta tuskin on edes verotusarvoa tuolle pesälle, joten alihinta on kyllä toteennäytetty.
Jos taustalla on hyvä-veli-järjestelmä niin sitten on ehkä velkojapankillakin oikeus tietää totuus. Joten käräjillä ehkä se totuuskin sitten aikanaan selviää.
Heh, mites pankinjohtajaksi pääsee ilman hyvävelikytköksiä ? Ei mitenkään.
Ei olis ensimmäinen kauppa joka on suhmuroitu kasaan pankin johtokunnassa, tuolla tasolla tieto kulkee liukkaasti.
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
Eli teidän mielestänne vaikuttaa siltä, että järjettömän alihintainen konkurssikauppa hoidettiin tuossa kaikkien sääntöjen mukaan? Minun mielestäni asiaa kannattaa ainakin selvittää enemmän ennen kuin näin oletetaan.
Itse konkurssi sitten erikseen, se tuli kait ihan aiheesta.
Pesänhoitaja on tässä se suurin mätämuna, on hyväksynyt ja esitellyt velkojalle tarjouksen, mikä on enemmänkin pilkkaa kuin kaupantekoa. Ostaja saa tarjota sen, mikä hyvältä tuntuu, mutta pesänhoitaja ei saa pesää hävittää alihintaan, eli pesästä on saatava korkein mahdollinen hinta. Miksi tässä on ollut tavaton kiire ja miksi korkeinta tarjousta ei ole hyväksytty, on pesänhoitajan ratkaisuja. Eli se, joka pitää käräjille haastaa on pesänhoitaja asianajaja Hakala, eikä kukaan muu.
Tuo hyväksytty hinta tuskin on edes verotusarvoa tuolle pesälle, joten alihinta on kyllä toteennäytetty.
Jos taustalla on hyvä-veli-järjestelmä niin sitten on ehkä velkojapankillakin oikeus tietää totuus. Joten käräjillä ehkä se totuuskin sitten aikanaan selviää.
Pesänhoitajan olisi pitänyt palkata ammatilainen pyörittämään tuota tilaa ja laitta paikat myyntikuntoon tuotannon kanssa.
-
Vaikka tässä keississä kaikki olisikin tapahtunut pykälien mukaan, niin se mikä ihmisiä tässä suututtaa, on se että kun joku epäonnistuu ja sen takia joutuu pulaan, niin jostakin takavasemmalta rynnätään härskisti käyttämään hyväksi toisen hädänalaista tilaa. Suomessahan ei saa epäonnistua, jos et yritä mitään, olet mitättömyys, jos yrität mutta epäonnistut, olet taas mitättömyys muiden silmissä, jos yrität ja onnistut, niin sitten taasen kateellisten armeija yrittää kampittaa. Niin tai näin, niin aina tuntuu yritteliäät ihmiset olevan puun ja kuoren välissä, vain jos olet harmaata massaa, keskinkertaisesti elävä ja pärjäävä, et joudu silmätikuksi, just se harmaa keskinkertaisten joukko ottaa onnistujat ja epäonnistujat tähtäimeensä.
-
Miten voidaan sanoa tilan arvon olleen 4 miljoonaa euroa ?
Aukaskaas vähän jotka tietävät asiasta.
Navetta vuodelta 2008 ?
Kuis paljon "oikeeta" peltoa/ minkä verran raiviota ? Jossakin oman pellon osuus oli 115 ha ?
Millanen asuinkiinteistö ?
-
Mun muistaakseni tuossa oli aika olematon määrä peltoa ja nekin jotain tuettomia raivioita.
Mikä olisi ollut mielestänne sopiva hinta, sellainen minkä olisitte itse maksaneet?
Miettikää nyt oikeasti tarkkaan.
-
Mun muistaakseni tuossa oli aika olematon määrä peltoa ja nekin jotain tuettomia raivioita.
Mikä olisi ollut mielestänne sopiva hinta, sellainen minkä olisitte itse maksaneet?
Miettikää nyt oikeasti tarkkaan.
Lehtijutun mukaan 60 hehtaaria peltoa, 80 hehtaaria tukikelvotonta raakiletta, navetta I, navetta II, konepaja, asuinrakennus. Metsästä ei tietoa. kunnosta ei tietoa lehti jutuista kaikki nuo. Hintaa en kommentoi mitenkään.
Jos rakenukset olisi ollut hyvässä kunnossa, niin kahteen navettaan olisi saanut helposti sen n.250 lypsävää lypsämään.
-
Jos minä olisin tuota tilaa havitellut kaikkinensa olisin tuosta maksanut sen 800 000-1000 000 riippuen siitä, mitä elukoita siinä tuli kaupan mukana samoin koneet. Alin hinta, mitä olisin tarjonnut olisi ehkä ollut 600 000 euroa, sen alle en olisi viittinyt edes tarjousta jättää.
Sitten olisin kyllä pyrkinyt tekemään inhimillisen vallan vaihdon, kuukausi aikaa häipyä, mutta elukoista vastuu heti kaupanteko hetkellä minulle. Mahdollisimman sopuisasti ja riitelemättä. Ei olisi näitä jälkipyykkejä pesty jokaisen lehden palstoilla.
Mutta rehellisesti..en kierrä, enkä hae pakkomyyntejä. Ymmärrän toki, että joku ostaa niistäkin, mutta minä en. Jokin häveliäisyys ja empatia vaivaa näissä jutuissa.
Ja eihän sitä tiedä koska ja kenen tilalla seuraavan kerran vasara heilahtaa..
-
Jos tuota lähtee oikeusasteissa pyörittelemään, niin juttu liikkuisi ilmeisesti hyvän pesänhoitotavan loukkaamisena. Entä kenen suojaksi mainittu sääntö on laadittu ? Velkojathan tässä ovat kärsijän asemassa. Toki myös velallinen, mutta onko siinä sitten eroa, jääkö velallisen niskaan 3 vai 4 m€ realisoinnin jälkeen ? Kummassakaan tapauksessa pankki ei näe rahojaan. Vahingonkärsijöitä taitavat olla Nordean osakkeenomistajat.
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
Eli teidän mielestänne vaikuttaa siltä, että järjettömän alihintainen konkurssikauppa hoidettiin tuossa kaikkien sääntöjen mukaan? Minun mielestäni asiaa kannattaa ainakin selvittää enemmän ennen kuin näin oletetaan.
Itse konkurssi sitten erikseen, se tuli kait ihan aiheesta.
Pesänhoitaja on tässä se suurin mätämuna, on hyväksynyt ja esitellyt velkojalle tarjouksen, mikä on enemmänkin pilkkaa kuin kaupantekoa. Ostaja saa tarjota sen, mikä hyvältä tuntuu, mutta pesänhoitaja ei saa pesää hävittää alihintaan, eli pesästä on saatava korkein mahdollinen hinta. Miksi tässä on ollut tavaton kiire ja miksi korkeinta tarjousta ei ole hyväksytty, on pesänhoitajan ratkaisuja. Eli se, joka pitää käräjille haastaa on pesänhoitaja asianajaja Hakala, eikä kukaan muu.
Tuo hyväksytty hinta tuskin on edes verotusarvoa tuolle pesälle, joten alihinta on kyllä toteennäytetty.
Jos taustalla on hyvä-veli-järjestelmä niin sitten on ehkä velkojapankillakin oikeus tietää totuus. Joten käräjillä ehkä se totuuskin sitten aikanaan selviää.
Heh, mites pankinjohtajaksi pääsee ilman hyvävelikytköksiä ? Ei mitenkään.
Ei olis ensimmäinen kauppa joka on suhmuroitu kasaan pankin johtokunnassa, tuolla tasolla tieto kulkee liukkaasti.
Nordeassa ei ole mitään johtokuntia (kyläkokouksia) kenenkään lainoista tms. päättämässä!
-
Jos minä olisin tuota tilaa havitellut kaikkinensa olisin tuosta maksanut sen 800 000-1000 000 riippuen siitä, mitä elukoita siinä tuli kaupan mukana samoin koneet. Alin hinta, mitä olisin tarjonnut olisi ehkä ollut 600 000 euroa, sen alle en olisi viittinyt edes tarjousta jättää.
Sitten olisin kyllä pyrkinyt tekemään inhimillisen vallan vaihdon, kuukausi aikaa häipyä, mutta elukoista vastuu heti kaupanteko hetkellä minulle. Mahdollisimman sopuisasti ja riitelemättä. Ei olisi näitä jälkipyykkejä pesty jokaisen lehden palstoilla.
Mutta rehellisesti..en kierrä, enkä hae pakkomyyntejä. Ymmärrän toki, että joku ostaa niistäkin, mutta minä en. Jokin häveliäisyys ja empatia vaivaa näissä jutuissa.
Ja eihän sitä tiedä koska ja kenen tilalla seuraavan kerran vasara heilahtaa..
Mistäs se ruoka nuille elukoille?
-
Jos minä olisin tuota tilaa havitellut kaikkinensa olisin tuosta maksanut sen 800 000-1000 000 riippuen siitä, mitä elukoita siinä tuli kaupan mukana samoin koneet. Alin hinta, mitä olisin tarjonnut olisi ehkä ollut 600 000 euroa, sen alle en olisi viittinyt edes tarjousta jättää.
Sitten olisin kyllä pyrkinyt tekemään inhimillisen vallan vaihdon, kuukausi aikaa häipyä, mutta elukoista vastuu heti kaupanteko hetkellä minulle. Mahdollisimman sopuisasti ja riitelemättä. Ei olisi näitä jälkipyykkejä pesty jokaisen lehden palstoilla.
Mutta rehellisesti..en kierrä, enkä hae pakkomyyntejä. Ymmärrän toki, että joku ostaa niistäkin, mutta minä en. Jokin häveliäisyys ja empatia vaivaa näissä jutuissa.
Ja eihän sitä tiedä koska ja kenen tilalla seuraavan kerran vasara heilahtaa..
Ei tuosta kukaan maksais noin paljon. On niitä muitakin tiloja konkkaan mennyt eikä tuon hinta eroa linjasta oikeastaan mitenkään.
Ja sitten jos menet ulkopuolelta ilman peltoja ostamaan tuollaisen raivioihin ja huonoon karjaan perustuvan tilan vieraalta paikkakunnalta, et todellakaan selviä alkuun pelkällä tulorahoituksella vaan tila tarvii rahaa ulkopuolelta = pankilta. Sit pankilla on taas rahat kiinni siinä samassa paskassa mihin ei ole oikeastaan tullut muuta uusi omistaja pienemmällä velkataakalla, jota ei todennäköisesti pysty hoitamaan.
Kiuruvesiläisen konkkatalon hintaa en tiedä, tuo on varmaan ihan sopivassa linjassa todelliseen arvoon nähden.
-
Jos minä olisin tuota tilaa havitellut kaikkinensa olisin tuosta maksanut sen 800 000-1000 000 riippuen siitä, mitä elukoita siinä tuli kaupan mukana samoin koneet. Alin hinta, mitä olisin tarjonnut olisi ehkä ollut 600 000 euroa, sen alle en olisi viittinyt edes tarjousta jättää.
Sitten olisin kyllä pyrkinyt tekemään inhimillisen vallan vaihdon, kuukausi aikaa häipyä, mutta elukoista vastuu heti kaupanteko hetkellä minulle. Mahdollisimman sopuisasti ja riitelemättä. Ei olisi näitä jälkipyykkejä pesty jokaisen lehden palstoilla.
Mutta rehellisesti..en kierrä, enkä hae pakkomyyntejä. Ymmärrän toki, että joku ostaa niistäkin, mutta minä en. Jokin häveliäisyys ja empatia vaivaa näissä jutuissa.
Ja eihän sitä tiedä koska ja kenen tilalla seuraavan kerran vasara heilahtaa..
Ei tuosta kukaan maksais noin paljon. On niitä muitakin tiloja konkkaan mennyt eikä tuon hinta eroa linjasta oikeastaan mitenkään.
Ja sitten jos menet ulkopuolelta ilman peltoja ostamaan tuollaisen raivioihin ja huonoon karjaan perustuvan tilan vieraalta paikkakunnalta, et todellakaan selviä alkuun pelkällä tulorahoituksella vaan tila tarvii rahaa ulkopuolelta = pankilta. Sit pankilla on taas rahat kiinni siinä samassa paskassa mihin ei ole oikeastaan tullut muuta uusi omistaja pienemmällä velkataakalla, jota ei todennäköisesti pysty hoitamaan.
Kiuruvesiläisen konkkatalon hintaa en tiedä, tuo on varmaan ihan sopivassa linjassa todelliseen arvoon nähden.
Tossa on oikeasti virhe. Se maatila maksoi tuon 400k€+151k€ liiketoiminasta lehtijutun mukaan. Eli n.550k€ kaikinensa.
-
Jos minä olisin tuota tilaa havitellut kaikkinensa olisin tuosta maksanut sen 800 000-1000 000 riippuen siitä, mitä elukoita siinä tuli kaupan mukana samoin koneet. Alin hinta, mitä olisin tarjonnut olisi ehkä ollut 600 000 euroa, sen alle en olisi viittinyt edes tarjousta jättää.
Sitten olisin kyllä pyrkinyt tekemään inhimillisen vallan vaihdon, kuukausi aikaa häipyä, mutta elukoista vastuu heti kaupanteko hetkellä minulle. Mahdollisimman sopuisasti ja riitelemättä. Ei olisi näitä jälkipyykkejä pesty jokaisen lehden palstoilla.
Mutta rehellisesti..en kierrä, enkä hae pakkomyyntejä. Ymmärrän toki, että joku ostaa niistäkin, mutta minä en. Jokin häveliäisyys ja empatia vaivaa näissä jutuissa.
Ja eihän sitä tiedä koska ja kenen tilalla seuraavan kerran vasara heilahtaa..
Ei tuosta kukaan maksais noin paljon. On niitä muitakin tiloja konkkaan mennyt eikä tuon hinta eroa linjasta oikeastaan mitenkään.
Ja sitten jos menet ulkopuolelta ilman peltoja ostamaan tuollaisen raivioihin ja huonoon karjaan perustuvan tilan vieraalta paikkakunnalta, et todellakaan selviä alkuun pelkällä tulorahoituksella vaan tila tarvii rahaa ulkopuolelta = pankilta. Sit pankilla on taas rahat kiinni siinä samassa paskassa mihin ei ole oikeastaan tullut muuta uusi omistaja pienemmällä velkataakalla, jota ei todennäköisesti pysty hoitamaan.
Kiuruvesiläisen konkkatalon hintaa en tiedä, tuo on varmaan ihan sopivassa linjassa todelliseen arvoon nähden.
Tossa on oikeasti virhe. Se maatila maksoi tuon 400k€+151k€ liiketoiminasta lehtijutun mukaan. Eli n.550k€ kaikinensa.
Luotottajat ovat olleet aika höveleitä. Vakuusarvo tuli selväksi. Samankaltaisessa tilanteessa olevat tilat saattavat joutua tarkennetun vakuustarkastelun kohteeksi. Saattoi olla hyssyttelyn loppukopautus.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minulla on samanlainen kuva täältä päin tuosta Nordeasta. Jotenkin tulee mieleen se pilkunnussija, mutta kai sieltä on sitten jollekin tuota rahaa oikein lapioitu velaksi..
-
Muistakaa kuitenkin tyhjä taskuna täältä lähdetään vaikka olisi talot ja mannut kaikki jää.
Noilla uusilla navetoilla ei paljon arvoa ole se rahoittajaa luulisi pelottavan ja sillä ovat varovaisia.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minulla on samanlainen kuva täältä päin tuosta Nordeasta. Jotenkin tulee mieleen se pilkunnussija, mutta kai sieltä on sitten jollekin tuota rahaa oikein lapioitu velaksi..
Nordea tais rahoittaa sen etelässäkin kipanneen 5 robon navetan.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Iltalehden jutun lopussa on aikajana. Ensimmäinen rahoittaja 2007 ollut Säästöpankki Optia 2,7 miljoonalla, mutta vetäytyi 2008 ennen kuin navetta valmis. Nordea otti silloin lainat 2,5 miljoonalla ja pian sai ne vaihdettua korkojohdannaiseksi.
Oma veikkaus: Investointia aloittaessa suunnitelmat vielä OK ja jos niissä olisi pysynyt velkamäärä olisi kova, mutta hoidettavissa jos rakentaminen ja tuotannon aloittaminen olisi ollut yrittäjällä hanskassa. Ei ilmeisesti ollut. Nordealta uskomaton virheveto ottaa toisen pankin roskalaina hoidettavakseen. Varmasti paikallisen pankinjohtajan ja parin luvut Helsingissä tarkastaneen analyytikon pallit heiluu. Nopeasti tajusivat riskin laadun ja saivat koijattua yrittäjän vaihtamaan lainan tyypin. Voi olla että kokonaisuutena johdannaisten kanssa Nordean tappio ei ole ollut koko kolmea miljoona (lainakanta lopussa miinus myyntihinta), mutta ei voi kauas jäädä.
Olettaisin että tuollainen on jo huomioitu monessa pankissa ja katsovat erityisen tarkasti asiakkuuksian vaihtoa. Harvemmin kuitenkin ne jotka kaiken ovat pystyneet maksamaan suivaantuvat pankilleen niin paljon että hakevat vaihtoa. S-Pankki jo näytti toteavan että uutena tekijänä saisivat pelkän kasvavan hatullisen kakkaa ja luovuttivat leikin.
-
Taitaa kuitenkin olla niin, että suurin syntipukki on yllyttäjä ja toteuttaja naiviudessaan on järjestelmän uhri. Juridinen vastuu on tietenkin yrittäjällä, mutta moraalinen vastuu on niillä, jotka kuvittelivat, että Kiuruvesi on muita parempi paikka ja siellä pystytään sellaiseen, johon muut eivät usko, eivätkä näe siihen mahdollisuuksia.
Pitää nostaa hattua sille, ettei lähdetä ruikuttamaan, vaan näytetään yrittämisestä mallia muille. Hyvä niin, mutta pitäisi siinä silti järki olla mukana.
Omahyväisyyden huipentuma oli laite, joka muuttaa paskan juomavedeksi ja käytiinpä siitä tälläkin saitilla aikamoinen keskustelu. Ainakin nimim. Mlahti uskoi siihen ja lienee osaltaan maksanut siitä oppirahansa. Missä se keksintö on nyt?
Kiuruvesi asetti tavoitteekseen olla Suomen suurin ainakin maidossa, mutta ehkä myös lihantuotannossa. Kuntaan jopa laadittiin kehittämisohjelma, jossa kunta asetti tavoitteet tuotannolle ja sen kasvulle. Ilkiöt puhuivat viisvuotissuunnitelmasta.
Tuotannon mittaaminen pelkkien kilojen, litrojen ja hehtaarien kannalta on lyhytnäköistä, mutta toki sillä päästään helposti otiskoihin. Kansaa ehkä manipuloitiin mielikuvilla, jotta tavoitteet toteutuu. Kaikki muu jätettiin miettimättä. Toki tällainen saa ihmisiä mukaan, mutta aiheuttaa myös tilanteita, joissa omilla aivoilla ajatteleva saattaa ahdistua.
En tiedä, onko mtk-kiuruveden nykyinen pj syyllinen tähän, mutta varmaa on, että mtk-kiuruvesi on tilanteeseen suuri syyllinen.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
-
Ihmetyttää se, miksi nykyinen omistaja uhkaa Iltalehtee oikeustoimilla asian julkituonnista, jos kaikki olisi mennyt oikein ja mitään epäselvää ei tilanteessa olisi..
Enemmän se ihmetytäisi, jos uhkaisi oikeustoimilla, vaikka kaikki olisi mennyt väärin ja kaupassa olisi ties mitä epäselvää.
-
Konkurssi sinänsä oli ikävä juttu, jossa suurin yksittäinen ongelma taisi olla se kalliiksi käynyt lainakuvio. Kaiken kaikkiaan isännälle oli kyllä kertynyt käsittämättömän kovat velat.
Mutta se pääpointti tämän asian käsittelyssä on nyt se, että miten ihmeessä koko tila myytiin sellaiseen pilkkahintaan kauhealla kiireellä? Ei luulisi olevan velkojan/velkojien edun mukaista alkuunkaan. Eikä myöskään konkurssin tehneen isännän tietenkään.
Ja minun mielestäni on hyvä että tällaisia vähän pöyhitään eikä paineta villaisella korruptiota/selvää ammattitaidottomuutta jota joku tässä konkurssimyynnissä on harjoittanut.
pirun paha tästä on lakituvassa saada oikeutta. Jos alihintaan myyminen olisi rikos, niin silloin 95% maajusseista istuisi vankilassa, kaikki sukupolvenvaihdokset on joskus tehty todellista hintaa halvemmalla. Jos joku tässä kärsii vahinkoa, niin pitää muistaa että nämä eivät ole yleisen syyteoikeuden alaisia....sen vahinkoa kärsineen pitää itse olla aktiivinen. Jos kiistatta myyntioikeutta käyttänyt pankki/velkoja ei koe kärsineensä korvattavaa vahinkoa, niin ei asia etene mihinkään, velallinen taas on menettänyt konkurssissa oikeutensa määrätä omaisuudestaan.
Pitääkö tässä uskoa siihen faktaan, ettei mitään mahdollisuutta koskaan tarjottu esim omaisuuden reaalisointiin ja velkojen lyhentämiseen ennen lopullista päätöstä? Jos itse myymällä olisi saanut paremman hinnan miksei tarttunut siihen oljenkorteen?
Lopputulos on surkea, moraalisesti tapahtunut vääryys, mutta voiko tota enää oikaista millään.....?
Ei voi.
Tuossahan on ollut päällä yrityssaneeraus, mutta konsultin laskelmien perusteella pankki on siitä irtisanoutunut, tai saanut käräjäoikeudelta luvan kaataa sen. Näin sen pitäisi mennä, ja ehkä niin menikin. Tosiasiahan on, ettei sellaista konsulttia olekkaan, mikä saa tuolla maitomäärällä nuo velat edes jotenkin hoidettua. Todennäköisesti juuri tässä yrityssaneerauksen saamisessa on jo mietitty, voiko tilalla jotain muuttaa rahaksi ja se on kyllä sitten isännän itse tehtävä ja huolehdittava, että yrityssaneeraussuunnitelman mukaisesti edetään.
Jos nyt mennään koko hommassa piipun juurelle, olisi ollut viisainta jättää rakentamatta ja edetä hiljaa puuhun, nyt olisi tila ja vielä todennäköisesti rahaakin tilillä. Nyt vain sattui näin ja paikallinen jäähdyttelijä, jolla ei silloin Kiuruveden suuruudenhulluus -ideologian mahtiaikoina riittänyt rohkeus laajennukseen, korjasi potin.
Ja tuon potin korjaamisenkin olisi tietysti voinut hoitaa tahdikkaammin, ettei joka lehdestä tarvitsisi lukea, kuinka kusipäistä sakkia paikallinen MTK valitsee johtoonsa..
Hyvin kirjoitettu.Minusta tässä nyt ei ole muuta koko asiassa kuin suuruudenhulluus näpsäytti kynsille,näinkin voi käydä.Rahalla saa ja bemarilla pääsee,ei toimi aina.
Eli teidän mielestänne vaikuttaa siltä, että järjettömän alihintainen konkurssikauppa hoidettiin tuossa kaikkien sääntöjen mukaan? Minun mielestäni asiaa kannattaa ainakin selvittää enemmän ennen kuin näin oletetaan.
Itse konkurssi sitten erikseen, se tuli kait ihan aiheesta.
Pesänhoitaja on tässä se suurin mätämuna, on hyväksynyt ja esitellyt velkojalle tarjouksen, mikä on enemmänkin pilkkaa kuin kaupantekoa. Ostaja saa tarjota sen, mikä hyvältä tuntuu, mutta pesänhoitaja ei saa pesää hävittää alihintaan, eli pesästä on saatava korkein mahdollinen hinta. Miksi tässä on ollut tavaton kiire ja miksi korkeinta tarjousta ei ole hyväksytty, on pesänhoitajan ratkaisuja. Eli se, joka pitää käräjille haastaa on pesänhoitaja asianajaja Hakala, eikä kukaan muu.
Tuo hyväksytty hinta tuskin on edes verotusarvoa tuolle pesälle, joten alihinta on kyllä toteennäytetty.
Jos taustalla on hyvä-veli-järjestelmä niin sitten on ehkä velkojapankillakin oikeus tietää totuus. Joten käräjillä ehkä se totuuskin sitten aikanaan selviää.
älä anna piika periksi.... meillä ei kiinteistö- tai irtaimen kaupassa ole mitään toleransseja sanottu, mihin hintaan mitäkin pitää myydä. Se nyt vielä puuttuisi, että täällä olisi joku julkisen sanan neuvostoa vastaava elin olemassa, joka sanoo mitä mistäkin pitää maksaa. Tuskin kukaan teistäkään halua omia kauppojaan hyväksyttää kylän vanhimmista koostuvalla porukalla. Julkista tarjouskilpailua ei myöskään edellytetä, saati korkeimman tarjouksen hyväksymistä. Kiinteistökauppa on laillinen ja lainhuudot ym hankittu varmaan oikein, siitä lähdetään. Kerran olen nähnyt eurolla tehdyn kaupan kerrostalosta, jossa myyjä oli enemmän innoissaan kuin ostaja.... vältti kuulemma uhkana olleet satojen tuhansien purku- ja maisemointikulut.
Sitten se, mitä tapahtuisi, jos pesänhoitaja todettaisiin syylliseksi rikokseen? Ottaako maapallo tuhat kierrosta pakkia ja vanha isäntä ryystää taas kahvia navetan kahviossa? Tuskinpa vain, sakkoa tuomitaan ja nuhdellaan... saunan lauteilla sovitaan se kuka sakot oikeasti hoitaa.
Meillä on oikeusjärjestelmä, joka suojaa heikompaa, mutta se on tunteeton moraalista kaiken oikein tekemistä kohtaan... riittää kun mitään pykälää ei rikota.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Iltalehden jutun lopussa on aikajana. Ensimmäinen rahoittaja 2007 ollut Säästöpankki Optia 2,7 miljoonalla, mutta vetäytyi 2008 ennen kuin navetta valmis. Nordea otti silloin lainat 2,5 miljoonalla ja pian sai ne vaihdettua korkojohdannaiseksi.
Oma veikkaus: Investointia aloittaessa suunnitelmat vielä OK ja jos niissä olisi pysynyt velkamäärä olisi kova, mutta hoidettavissa jos rakentaminen ja tuotannon aloittaminen olisi ollut yrittäjällä hanskassa. Ei ilmeisesti ollut. Nordealta uskomaton virheveto ottaa toisen pankin roskalaina hoidettavakseen. Varmasti paikallisen pankinjohtajan ja parin luvut Helsingissä tarkastaneen analyytikon pallit heiluu. Nopeasti tajusivat riskin laadun ja saivat koijattua yrittäjän vaihtamaan lainan tyypin. Voi olla että kokonaisuutena johdannaisten kanssa Nordean tappio ei ole ollut koko kolmea miljoona (lainakanta lopussa miinus myyntihinta), mutta ei voi kauas jäädä.
Olettaisin että tuollainen on jo huomioitu monessa pankissa ja katsovat erityisen tarkasti asiakkuuksian vaihtoa. Harvemmin kuitenkin ne jotka kaiken ovat pystyneet maksamaan suivaantuvat pankilleen niin paljon että hakevat vaihtoa. S-Pankki jo näytti toteavan että uutena tekijänä saisivat pelkän kasvavan hatullisen kakkaa ja luovuttivat leikin.
S-pankilla varmaan hommassa teki enemmän se ettei tuotto ollut kovin kova lainoissa. Minullakin kaikki korot tippui alle 2%, kun säästöpankissa oli parhaat lainat 4% marginaalilla. Vaikka osan olin sanut 0,6 marginaalilla. Välissä tuli Kreikat ja muut minkä perusteella marginaalia hinattiin ylöspäin. No nyt palataan taas säästöpankkiin tosin eri konsernia on.
Nykyään ei ole käytännössä pankkien välillä kilpailua. Kun kuulevat korkotason, niin vastaus on "me soitetaan sulle."
-
Nyt ymmärrän, kiitos selvennyksestä.
"Vuosina 2002 ja 2007," (lainaus SS)
Nykyään (2017) täälläpäin nordean maatalousasiakkaat valittavat "paikallistuntemuksen" hävinneen. Päätökset tekee joku isompi nappikaula isommalla kirkolla.
Voi olla ihan hyväkin.
Op on myös tiukantanut huomattavasti lainausehtojaan maatalouden osalta.
-
Nyt ymmärrän, kiitos selvennyksestä.
"Vuosina 2002 ja 2007," (lainaus SS)
Nykyään (2017) täälläpäin nordean maatalousasiakkaat valittavat "paikallistuntemuksen" hävinneen. Päätökset tekee joku isompi nappikaula isommalla kirkolla.
Voi olla ihan hyväkin.
Op on myös tiukantanut huomattavasti lainausehtojaan maatalouden osalta.
Maatalouslainoissa kate on pieni. Kun homma tehdään vaikeaksi, niin asiakas ottaa lainan rahoitusyhtiöstä. Maksaa 20-30% käsirahan esim. vaihtokoneena. Kone on vakuutena koko arvostaan. Korko on jotain 3-4% luokkaa sisältäen marginaalin. Kannattaa jopa luvata koroton ja lyhennysvapaa 6kk että asiakas siirtyisi ennemmin rahoitusyhtiön asikaaksi.
Isot oikeat pankit rahoittaa kohta vain isoja yrityksia ja isoja investointeja. Asuntolainatkin pitäisin semmoisina että siirtyvät vähitellen rahoitusyhtiöihin.
Op sanoi että jos uutta asuntolainaa ei tehtäisi, niin 5-6 vuoteen kaikki olisi maksettu. Ei kertonut paljonko tehdään uutta kulutusluottoa, autoluottoa ynm. rahoitusyhtiö lainoja.
-
Nyt ymmärrän, kiitos selvennyksestä.
"Vuosina 2002 ja 2007," (lainaus SS)
Nykyään (2017) täälläpäin nordean maatalousasiakkaat valittavat "paikallistuntemuksen" hävinneen. Päätökset tekee joku isompi nappikaula isommalla kirkolla.
Voi olla ihan hyväkin.
Op on myös tiukantanut huomattavasti lainausehtojaan maatalouden osalta.
Nordean osalta tilanne on ollut tuo jo vuosikaudet. Sen sijaan Osuuspankeissa on yhtä monta käytäntöä kuin on pankkejakin. Ryhmäohjausta toki on, mutta lopullinen sana sanotaan paikallisessa ohviisissa.
-
Nyt ymmärrän, kiitos selvennyksestä.
"Vuosina 2002 ja 2007," (lainaus SS)
Nykyään (2017) täälläpäin nordean maatalousasiakkaat valittavat "paikallistuntemuksen" hävinneen. Päätökset tekee joku isompi nappikaula isommalla kirkolla.
Voi olla ihan hyväkin.
Op on myös tiukantanut huomattavasti lainausehtojaan maatalouden osalta.
Nordean osalta tilanne on ollut tuo jo vuosikaudet. Sen sijaan Osuuspankeissa on yhtä monta käytäntöä kuin on pankkejakin. Ryhmäohjausta toki on, mutta lopullinen sana sanotaan paikallisessa ohviisissa.
Kyllä op:ssä isot hankkeet kiertää pankin pääkonttorin/aluekonttorin kautta.
-
Nyt ymmärrän, kiitos selvennyksestä.
"Vuosina 2002 ja 2007," (lainaus SS)
Nykyään (2017) täälläpäin nordean maatalousasiakkaat valittavat "paikallistuntemuksen" hävinneen. Päätökset tekee joku isompi nappikaula isommalla kirkolla.
Voi olla ihan hyväkin.
Op on myös tiukantanut huomattavasti lainausehtojaan maatalouden osalta.
Nordean osalta tilanne on ollut tuo jo vuosikaudet. Sen sijaan Osuuspankeissa on yhtä monta käytäntöä kuin on pankkejakin. Ryhmäohjausta toki on, mutta lopullinen sana sanotaan paikallisessa ohviisissa.
Kyllä op:ssä isot hankkeet kiertää pankin pääkonttorin/aluekonttorin kautta.
No nyt sulla on tosiaan tietoa ku itte istut johtokunnassa.
-
Nyt ymmärrän, kiitos selvennyksestä.
"Vuosina 2002 ja 2007," (lainaus SS)
Nykyään (2017) täälläpäin nordean maatalousasiakkaat valittavat "paikallistuntemuksen" hävinneen. Päätökset tekee joku isompi nappikaula isommalla kirkolla.
Voi olla ihan hyväkin.
Op on myös tiukantanut huomattavasti lainausehtojaan maatalouden osalta.
Nordean osalta tilanne on ollut tuo jo vuosikaudet. Sen sijaan Osuuspankeissa on yhtä monta käytäntöä kuin on pankkejakin. Ryhmäohjausta toki on, mutta lopullinen sana sanotaan paikallisessa ohviisissa.
Kyllä op:ssä isot hankkeet kiertää pankin pääkonttorin/aluekonttorin kautta.
No nyt sulla on tosiaan tietoa ku itte istut johtokunnassa.
Jooo.... säkälle.on riitäny kuulema joka kerta tikkunekku ja heijastin, niin loppuu se korosta puhuminen.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.
Nordea oli pankin vaihdossa hakenut pantauksen metsä palstalle ja kesämökille yhdessä. Aikaisemmin olleet erillään. Nyt olisi joutunut purkamaan ja hakemaan uuden pantauksen. Metsä palsta ei tosin ollut iso eikä häävi n.5000€ ja myyjä olisi sillä hoitanut asuntolainaa kun oli joutunut työttömäksi.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.
Nordea oli pankin vaihdossa hakenut pantauksen metsä palstalle ja kesämökille yhdessä. Aikaisemmin olleet erillään. Nyt olisi joutunut purkamaan ja hakemaan uuden pantauksen. Metsä palsta ei tosin ollut iso eikä häävi n.5000€ ja myyjä olisi sillä hoitanut asuntolainaa kun oli joutunut työttömäksi.
Viimeksi kun maata ostin, niin sain myyjän pankilta planketin, jolla kiinteistöä rasittanut panttaus purettiin lohkottavan kiinteistön osan osalta. Sitä en tiedä maksoiko tuo jotain myyjälle. Ilmeisesti T2:n tapauksessa olisi pitänyt Nordean toimia vastaavalla tavalla.
-
Nyt ymmärrän, kiitos selvennyksestä.
"Vuosina 2002 ja 2007," (lainaus SS)
Nykyään (2017) täälläpäin nordean maatalousasiakkaat valittavat "paikallistuntemuksen" hävinneen. Päätökset tekee joku isompi nappikaula isommalla kirkolla.
Voi olla ihan hyväkin.
Op on myös tiukantanut huomattavasti lainausehtojaan maatalouden osalta.
Nordean osalta tilanne on ollut tuo jo vuosikaudet. Sen sijaan Osuuspankeissa on yhtä monta käytäntöä kuin on pankkejakin. Ryhmäohjausta toki on, mutta lopullinen sana sanotaan paikallisessa ohviisissa.
Kyllä op:ssä isot hankkeet kiertää pankin pääkonttorin/aluekonttorin kautta.
No nyt sulla on tosiaan tietoa ku itte istut johtokunnassa.
Jooo.... säkälle.on riitäny kuulema joka kerta tikkunekku ja heijastin, niin loppuu se korosta puhuminen.
Tuurilla ne mieskuoralaisetkin seilaa............
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.
Nordea oli pankin vaihdossa hakenut pantauksen metsä palstalle ja kesämökille yhdessä. Aikaisemmin olleet erillään. Nyt olisi joutunut purkamaan ja hakemaan uuden pantauksen. Metsä palsta ei tosin ollut iso eikä häävi n.5000€ ja myyjä olisi sillä hoitanut asuntolainaa kun oli joutunut työttömäksi.
Viimeksi kun maata ostin, niin sain myyjän pankilta planketin, jolla kiinteistöä rasittanut panttaus purettiin lohkottavan kiinteistön osan osalta. Sitä en tiedä maksoiko tuo jotain myyjälle. Ilmeisesti T2:n tapauksessa olisi pitänyt Nordean toimia vastaavalla tavalla.
On maksanut. Se olisi vienyt puolet kauppahinnasta. Nordea oli liitänyt metsäpalstan siihen kesämökki kiinteistön pantiin ja ei ollut kertonut tästä asiakkaalle. Edelisessä pankissa kyseinen metsäpalsta oli ollut pantaamaton.
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
-
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
15 vuotta vanhasta pihatosta on loppukesään mennessä vaihdettu käytännössä kaikki koneeksi ja kalustoksi laskettava ritiläpalkkeja lukuunottamatta. Ruokintapöydän putket ja hiehokarsinoiden aidat saa vielä jäädä, kunhan karsinoista vielä vaihtaa loputkin pultit ja kiinnikkeet. Kannattaa investoidessa tosiaan olla tarkkana, ettei hae lainoille liian pitkää maksuaikaa vaikka pankki sellaista tarjoaisikin. Seiniä voi maksaa pidempäänkin, mutta koneet ja kalusto saisi 10 vuodessa olla maksettu että pystyy aloittamaan uusintakierroksen ajoissa. Mikäli laskelmat näyttää ettei pysty siinä ajassa lainoja maksamaan, niin unohtaa sen investoinnin tai miettii miten tekee halvemmalla.
-
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
15 vuotta vanhasta pihatosta on loppukesään mennessä vaihdettu käytännössä kaikki koneeksi ja kalustoksi laskettava ritiläpalkkeja lukuunottamatta. Ruokintapöydän putket ja hiehokarsinoiden aidat saa vielä jäädä, kunhan karsinoista vielä vaihtaa loputkin pultit ja kiinnikkeet. Kannattaa investoidessa tosiaan olla tarkkana, ettei hae lainoille liian pitkää maksuaikaa vaikka pankki sellaista tarjoaisikin. Seiniä voi maksaa pidempäänkin, mutta koneet ja kalusto saisi 10 vuodessa olla maksettu että pystyy aloittamaan uusintakierroksen ajoissa. Mikäli laskelmat näyttää ettei pysty siinä ajassa lainoja maksamaan, niin unohtaa sen investoinnin tai miettii miten tekee halvemmalla.
Reilu parikymmentä vuotta vanhasta pihatosta alkaa tekniikka olla vaihdon tarpeessa. Tai yllä olevaa lainausta kompaten, on ollut jo monta vuotta. Mahtaako tänä vuonna rakennetuissa navetoissa hituvirtatekniikka kestää kahtakymmentä vuotta? Meillä kioski on vielä jollain lailla nipussa. Rautaiset vesiputket kestivät vain reilun kymmenen vuotta. Valaisimet on kans aika reerasa. Ritiläpalkit arvoitus. Parsimatot olleet vasta kymmenen vuotta ja pääosin paskana, samoin parrenerottajien kiinnitys.
Lantakonetta meillä ei navetassa ole ja se on hyvä se!
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.
Nordea oli pankin vaihdossa hakenut pantauksen metsä palstalle ja kesämökille yhdessä. Aikaisemmin olleet erillään. Nyt olisi joutunut purkamaan ja hakemaan uuden pantauksen. Metsä palsta ei tosin ollut iso eikä häävi n.5000€ ja myyjä olisi sillä hoitanut asuntolainaa kun oli joutunut työttömäksi.
Viimeksi kun maata ostin, niin sain myyjän pankilta planketin, jolla kiinteistöä rasittanut panttaus purettiin lohkottavan kiinteistön osan osalta. Sitä en tiedä maksoiko tuo jotain myyjälle. Ilmeisesti T2:n tapauksessa olisi pitänyt Nordean toimia vastaavalla tavalla.
On maksanut. Se olisi vienyt puolet kauppahinnasta. Nordea oli liitänyt metsäpalstan siihen kesämökki kiinteistön pantiin ja ei ollut kertonut tästä asiakkaalle. Edelisessä pankissa kyseinen metsäpalsta oli ollut pantaamaton.
Pakko vielä ottaa kantaa, nimittäin väite että pankki hakee kiinnityksiä asiakkaan tietämättä ei pidä paikkaansa, hakemuksessa on oltava kiinteistön omistajan allekirjoitus, samoin panttauksessa pankille, toiseksi, kun nykyinen Maakaari tuli voimaan ja otettiin panttikirjat käyttöön ( ent. haltija velkakirja), pääsääntö oli että kuhunkin kiinteistöön haettiin omat panttikirjat, eli ei ole kyllä ollut järkevää hakea panttikirjoja yhteisesti. Siinä on säästetty kymppejä väärässä paikassa. Nämä on niitä toisen käden juttuja joissa aina jotain jää sanomatta, varsinkin kun kyseessä laina-asiat ja ongelmien tullessa syy on pankissa. Nimim. lähes 30v näitten asioitten parissan työskennelleenä.
-
Eikös tämmöinen MTK kyläpäälillö ole verrattavissa tehtaan pääluottamusmieheen elikkä kyseinen tapahtuma olisi verrattavissa siihen että luottamusmies huutaa lakkoa ja samalla pokaa poikansa nimellä olevan vuokravirman miehiä takaovesta sisään.
-
Osuuspankista tai Säästöpankista ei ehkä olisi sanut lainoja ollenkaan. Näyttää oleva maatalousasioita osaamaton luottopäällikkö Nordeassa ?
Kummallista sekin toisaalta, kun Nordea täällä etelässä muuten onkin oikea saivartelija luottoasioissa, oman kokemuksen mukaan. Asuntolainatarjouksissa ja peltolainassa heti muutamasta tuhannesta vakuusarvojen osalta alkoi kitisemään, kun taas esimerkiksi Hypoteekkiyhdistys laittoi maksukyvyn myös listalle, lainat myönnettiin, ja kohta onkin maksettu pois.
-SS-
Minä vuonna sulla tollasia kokemuksia nordeasta tuli ?
Vuosina 2002 ja 2007, yhteensä lainasummat noin 160000 euroa.
Asuntolaina oli RS-vakuudella oleva rakennettava kohde. Tein lainahakemukset
asianmukaisesti, eri pankkiryhmittymiin, Nordealla oli pienin marginaali, koska
olimme pitkäaikaisia asiakkaita perheenkin perintönä, jo SYP ajoilta.
Mutta viivyttelivät päätöstä, lopulta tuli päätös, että vanha (jo pari vuotta
aikaisemmin lainat maksettu) asunto pitäisi kokonaisuudessaan pantata myös.
No se oli myynnissä, muutto 6 k kuluttua, no en varmasti aikonut pantata.
Kuulemma vakuuksia ei ollut riittävästi.
Käveltiin sitten suoraan Hypoteekkiyhdistykseen, lainapaperit laitettiin eteen ja kun
siinä sitten päätöskahveet nautittiin, kyselin, että miten ne vakuudet, että miten ne
teille riittivät. Sanoi siihen, että joo, nähtävästi et tiennyt, että RS jälkipanttaus
vähentää ensisijaisen velan korkojen osalta jonkin verran pantin arvoa, et kyl me se nähtiin,
mut katsottiin tuo maksukyky ensinnä, et menee toleransseihin.
Siis eivät vaivautuneet tutut kuspäät Nordeassa sanomaan sellaista, et laita
hakemukseen 2000 euroa vähemmän ! Eli sama asia voidaan tehdä kahdella tavalla,
pascapään tavalla ja asiallisella tavalla.
Sitten se toinen laina, sain kesällä aamuvarhaisella soiton, jossa eräs vanhaisäntä kertoi
haluavansa maanostotarjouksen. Ja että kaikilta ei pyydetä. Että pikaiseen pitäisi
homma hoitaa. No, laitoin tietenkin soiton Nordeaan, (onhan firmankin raha-asiat siellä),
no, esitin asiat ja sitten lupasivat nopean päätöksen. Asiaa ei vaan kuulunut parin päivän
aikana, ja kun sitten aloin perään soitella, juu, oli lähtenyt lomalle, eikä tehdä mitään
päätöksiä ennen kuin lomien päättymisen jälkeen. No juu. Soitin sitten
Hypoteekkiyhdistykseen, samalle henkilölle, jonka kanssa asuntolainaa silloin neuvoteltiin.
Sanoi, että ei, meillä ei ole mitään semmoista tuotetta, mut tehdään sellainen sulle.
Muutama tunti meni, ja lainaehdotus oli valmiina; asunnon vapautunut panttiarvo vivutettaisiin
takaisin tappiin, ja samalla hiukan firman talletuksia sinne ja muutama muukin pienehkö
määräaikaistalletus, ja siinä se laina sitten olisi. Ei tarvitsisi kiinnitysmaksuja maksella.
Taas kaksi eri suhtautumistapaa: "on niin vaikeaa, lomatkin pukkaa päälle" ja
se toinen "sitähän varten me täällä olemme, että lainoitetaan" . Eli jälkimmäiseen
oli helppo turvata.
En mielestäni ole mikään vaikea asiakas. Ja olen Nordean ihmisille muistuttanut toistuvasti,
miten heillä niinkö meni, kun ihmettelevat, miksei heiltä sitten lainoja. Myöntävät kyllä, että
ei ehkä ihan mennyt putkeen.
-SS-
Minulta on eräs maa kauppa mennyt puihin Nordean takia. Myyjä soitti että metsä palstan myy tällä hintaa ja kaupat sovittiin. Hommasin rahat. Järjestin kaupanvahvistajan ja homma piti etänä hoitaa pankissa. Juuri ennen kauppaa kaupanvahvistaja soittaa ettei hällä ole pantaussopimusta palstasta. Ei kun kyselemään. Lopulta selvisi että nordea oli lainojen vakuudeksi pantanut palstan. Pantauksen purku olisi maksanut saman verran kuin mitä metsä palstasta olisi saanut.
Tuskin meni aivan näin, nimittäin kaupanvahvistajaa kiinnostaa vain Rasitustodistus, josta ilmenee rasitteet. Panttaussitoumus on asiakkaan ja pankin välinen asia jossa asiakas panttaa tietyt Panttikirjat lainansa vakuudeksi, eikä pankki ole kiinnitystä voinut hakea ilman omistajan suostumusta. Eikä niitä kiinnityksiä olisi pakko ollut purkaa, olisihan ne panttikirjat voinut siirtää ostajalle. Eli, myyjän ja pankin välillä taisi olla jotain "säätöä" lainan hoitamisen suhteen. Eli, jos kauppoja aletaan maasta hieroa, on rasitustodistus ensimmäinen asia jonka myyjäpuolen tulisi hankkia ja sieltä nähdään missä mennään, eli voiko myyjä kauppoja tehdä ilman pantinhaltijan suostumusta. Eipä ollut häävi metsä, kiinnitykset kuolettaminen maksaa satasia, eli tässä ilmeisesti sekoitetaan myös poismaksettavaksi tuleva laina.
Nordea oli pankin vaihdossa hakenut pantauksen metsä palstalle ja kesämökille yhdessä. Aikaisemmin olleet erillään. Nyt olisi joutunut purkamaan ja hakemaan uuden pantauksen. Metsä palsta ei tosin ollut iso eikä häävi n.5000€ ja myyjä olisi sillä hoitanut asuntolainaa kun oli joutunut työttömäksi.
Viimeksi kun maata ostin, niin sain myyjän pankilta planketin, jolla kiinteistöä rasittanut panttaus purettiin lohkottavan kiinteistön osan osalta. Sitä en tiedä maksoiko tuo jotain myyjälle. Ilmeisesti T2:n tapauksessa olisi pitänyt Nordean toimia vastaavalla tavalla.
On maksanut. Se olisi vienyt puolet kauppahinnasta. Nordea oli liitänyt metsäpalstan siihen kesämökki kiinteistön pantiin ja ei ollut kertonut tästä asiakkaalle. Edelisessä pankissa kyseinen metsäpalsta oli ollut pantaamaton.
Pakko vielä ottaa kantaa, nimittäin väite että pankki hakee kiinnityksiä asiakkaan tietämättä ei pidä paikkaansa, hakemuksessa on oltava kiinteistön omistajan allekirjoitus, samoin panttauksessa pankille, toiseksi, kun nykyinen Maakaari tuli voimaan ja otettiin panttikirjat käyttöön ( ent. haltija velkakirja), pääsääntö oli että kuhunkin kiinteistöön haettiin omat panttikirjat, eli ei ole kyllä ollut järkevää hakea panttikirjoja yhteisesti. Siinä on säästetty kymppejä väärässä paikassa. Nämä on niitä toisen käden juttuja joissa aina jotain jää sanomatta, varsinkin kun kyseessä laina-asiat ja ongelmien tullessa syy on pankissa. Nimim. lähes 30v näitten asioitten parissan työskennelleenä.
Sitä mä en tiedä miten se on tapahtunut, mutta tuollein sano kun soitti ja perui kaupat. Nykyään pankit hakee kiinitykset paskahuusillekkin kun lainaa haet, ennen vain haettiin tarvittavalle lainamäärälle. Ainakin näissä isommissa pankeissa. Pienistä en nykyään tiedä.
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
Se oli käsittääkseni ensimmäisiä tuon kokoisia, tavallaan mallipihatto "paikaliselta" betonitehtaalta, luultavasti yrittäneet parasta tehdä kun oli KM:n rakennusliitteessä , reilun kokoinen karuselli asema jolla voisi lypsää tupla määrän jos jatkaisi hallia tai tyytyisi tuohon kolmen robon kokoon, tuossa paikasta muutaman kymmenen kilometrin säteellä rakennetaan uusia navetoita jos ei vuosittain, muutaman vuoden välein, jos peltoa riittää, ei kai jos on kunnolla tehty alle kymmenessä vuodessa mene pilalle, tosin ainahan jotain on korjattava mutta se on pientä uuteen verrattuna, julkisella puolella myydään huutokaupalla tällaiset tapaukset, jos hinta jää alle käyvän uusitaan ja yleensä on netissä ja ilmoituksessa tarkka kuvaus myynnissä olevasta kohteesta, ei tällä tavalla, ei netti ilmoitusta ja lehdessä ympäripyöreä ilmoitus, tosin tämä taitaa olla maan tapa, "jäsenkirja" pitää olla tässäkin ammatissa
-
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
15 vuotta vanhasta pihatosta on loppukesään mennessä vaihdettu käytännössä kaikki koneeksi ja kalustoksi laskettava ritiläpalkkeja lukuunottamatta. Ruokintapöydän putket ja hiehokarsinoiden aidat saa vielä jäädä, kunhan karsinoista vielä vaihtaa loputkin pultit ja kiinnikkeet. Kannattaa investoidessa tosiaan olla tarkkana, ettei hae lainoille liian pitkää maksuaikaa vaikka pankki sellaista tarjoaisikin. Seiniä voi maksaa pidempäänkin, mutta koneet ja kalusto saisi 10 vuodessa olla maksettu että pystyy aloittamaan uusintakierroksen ajoissa. Mikäli laskelmat näyttää ettei pysty siinä ajassa lainoja maksamaan, niin unohtaa sen investoinnin tai miettii miten tekee halvemmalla.
Paikallinen norsunkorvapankki ei anna pitkiä maskuaikoja navetoille, vaikka viljelijä haluaisikin. 8-12 vuotta ja mitä lyhempi aika sen pienempi marginaali. Jos oikein kinuaa voi saa pidennystä tuosta 12 vuodesta hiukan.
-
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
15 vuotta vanhasta pihatosta on loppukesään mennessä vaihdettu käytännössä kaikki koneeksi ja kalustoksi laskettava ritiläpalkkeja lukuunottamatta. Ruokintapöydän putket ja hiehokarsinoiden aidat saa vielä jäädä, kunhan karsinoista vielä vaihtaa loputkin pultit ja kiinnikkeet. Kannattaa investoidessa tosiaan olla tarkkana, ettei hae lainoille liian pitkää maksuaikaa vaikka pankki sellaista tarjoaisikin. Seiniä voi maksaa pidempäänkin, mutta koneet ja kalusto saisi 10 vuodessa olla maksettu että pystyy aloittamaan uusintakierroksen ajoissa. Mikäli laskelmat näyttää ettei pysty siinä ajassa lainoja maksamaan, niin unohtaa sen investoinnin tai miettii miten tekee halvemmalla.
Paikallinen norsunkorvapankki ei anna pitkiä maskuaikoja navetoille, vaikka viljelijä haluaisikin. 8-12 vuotta ja mitä lyhempi aika sen pienempi marginaali. Jos oikein kinuaa voi saa pidennystä tuosta 12 vuodesta hiukan.
Koko loppuikäkö sitä sitten pitäisi maksaa? Pojanpoika maksaa -tyyliin. Eikö olisi kohtuullista jos navetta on jo ensimmäisen perusremontin tullessa maksettu?
-
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
15 vuotta vanhasta pihatosta on loppukesään mennessä vaihdettu käytännössä kaikki koneeksi ja kalustoksi laskettava ritiläpalkkeja lukuunottamatta. Ruokintapöydän putket ja hiehokarsinoiden aidat saa vielä jäädä, kunhan karsinoista vielä vaihtaa loputkin pultit ja kiinnikkeet. Kannattaa investoidessa tosiaan olla tarkkana, ettei hae lainoille liian pitkää maksuaikaa vaikka pankki sellaista tarjoaisikin. Seiniä voi maksaa pidempäänkin, mutta koneet ja kalusto saisi 10 vuodessa olla maksettu että pystyy aloittamaan uusintakierroksen ajoissa. Mikäli laskelmat näyttää ettei pysty siinä ajassa lainoja maksamaan, niin unohtaa sen investoinnin tai miettii miten tekee halvemmalla.
Paikallinen norsunkorvapankki ei anna pitkiä maskuaikoja navetoille, vaikka viljelijä haluaisikin. 8-12 vuotta ja mitä lyhempi aika sen pienempi marginaali. Jos oikein kinuaa voi saa pidennystä tuosta 12 vuodesta hiukan.
Koko loppuikäkö sitä sitten pitäisi maksaa? Pojanpoika maksaa -tyyliin. Eikö olisi kohtuullista jos navetta on jo ensimmäisen perusremontin tullessa maksettu?
No kylhän ne järkevästi rakennetut jotka täytetään hyvillä lehmillä, ja joissa tuotetaan hyvä määrä maitoa edullisesti, on maksettu..
Liian kalliita navetoita joissa lehmiä vain pidetään ei makseta koskaan.
-
Koko loppuikäkö sitä sitten pitäisi maksaa? Pojanpoika maksaa -tyyliin. Eikö olisi kohtuullista jos navetta on jo ensimmäisen perusremontin tullessa maksettu?
No kylhän ne järkevästi rakennetut jotka täytetään hyvillä lehmillä, ja joissa tuotetaan hyvä määrä maitoa edullisesti, on maksettu..
Liian kalliita navetoita joissa lehmiä vain pidetään ei makseta koskaan.
Kallis (tai miten sen kalleuden nyt kukin tulkitseekin) navetta, jonka tuotanto ei syystä jostakin päässyt vauhtiin (esim. avioero, taitamattomuus, huono tuuri, uupumus tai joku muu tekijä) siirtyy joskus seuraavalle sukupolvelle kalliisti. Silloin se varmasti on kallis, kun tuotantoa yrittää kehittää alkuperäiseen suunniteltuun laajuuteen ja ylläpitomenoja alkaa kertyä maksettavaksi yhä enemmän. Tähän lisäksi huonoa tuuria muiden koneiden kanssa, niin kyllä siinä huumoria tarvitaan. Ja rakkautta.
-
Koko loppuikäkö sitä sitten pitäisi maksaa? Pojanpoika maksaa -tyyliin. Eikö olisi kohtuullista jos navetta on jo ensimmäisen perusremontin tullessa maksettu?
No kylhän ne järkevästi rakennetut jotka täytetään hyvillä lehmillä, ja joissa tuotetaan hyvä määrä maitoa edullisesti, on maksettu..
Liian kalliita navetoita joissa lehmiä vain pidetään ei makseta koskaan.
Kallis (tai miten sen kalleuden nyt kukin tulkitseekin) navetta, jonka tuotanto ei syystä jostakin päässyt vauhtiin (esim. avioero, taitamattomuus, huono tuuri, uupumus tai joku muu tekijä) siirtyy joskus seuraavalle sukupolvelle kalliisti. Silloin se varmasti on kallis, kun tuotantoa yrittää kehittää alkuperäiseen suunniteltuun laajuuteen ja ylläpitomenoja alkaa kertyä maksettavaksi yhä enemmän. Tähän lisäksi huonoa tuuria muiden koneiden kanssa, niin kyllä siinä huumoria tarvitaan. Ja rakkautta.
.... luettelit tuossa just ne syyt, että miksi pankkeja ei yhtään huvita lainoittaa niitä 1 robotin navetoita "puskakyliin".
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. :-X
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. :-X
Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. :-X
Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.
Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. :-X
Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.
Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti
Paljonko tuollaisen vain tilatukikelpoisen pellon hinta on hehtaarilta? Riippunee taas alueesta, mutta tuskin täysin arvotonta.
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. :-X
Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.
Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti
Paljonko tuollaisen vain tilatukikelpoisen pellon hinta on hehtaarilta? Riippunee taas alueesta, mutta tuskin täysin arvotonta.
No vähän riippuu miten arvostaa sen pellon. eräs isäntä sanoi "Hänestä tuo 20 hehtaaria tuossa navetan nurkalla on kannatavampi kuin 10km päässä oleva tukikelpoinen alue."
-
Iisalmen Sanomista löytyy vastine Iltalehden juttuun.
http://www.iisalmensanomat.fi/news/maatilan-kaupasta-kova-kohu/ (http://www.iisalmensanomat.fi/news/maatilan-kaupasta-kova-kohu/)
Löytyy myös joistakin facebook-ryhmistä.
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. :-X
Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.
Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti
Paljonko tuollaisen vain tilatukikelpoisen pellon hinta on hehtaarilta? Riippunee taas alueesta, mutta tuskin täysin arvotonta.
No vähän riippuu miten arvostaa sen pellon. eräs isäntä sanoi "Hänestä tuo 20 hehtaaria tuossa navetan nurkalla on kannatavampi kuin 10km päässä oleva tukikelpoinen alue."
En tunne kyseisen casen henkilöitä, mutta tuli mieleen muistista kun kyseisestä navetasta oli juttua jossain? jäi mieleen n.50-60ha raiviot, jos ei saa niitä tuen piiriin niin vaikeutuu lainan maksu ja lisäksi mielestäni oli noin satasen vaje pellossa tuohon navettaan nähden, parin millin lainalla ei käsittääkseni ole aikaa kasvattaa hitaasti tuotantoa.
Aikanaan oli agrossa aktiivi kirjoittaja joka oli tuosta tilasta n. satasen länteen joka sai n. satasen nevan tuen piiriin tilusjärjestelyllä + lisä ha. lisäksi arvonimen agrossa "talousnero".
SS:ssä on juttua tilasta, siinä menee sekasin tilankoko ja lypsyaseman koko, mielestäni se oli suurin karu selli joka oli uutta ja harvinaista
-
Onko jollakulla tietoa miten otsikon maatila on 4 miljoonan arvoinen ?
Eikait se lähes kymmenen vuotta vanha navetta ole enää rakennuskustannustensa arvoinen ?
Mikäs muuten navetan käyttöikä on ennen peruskorjauksia ?
Toi navetta on tosi hyvin rakennettu. Olen kuullut sitä kutsuttavan "Pohjois-Savon parhaaksi navetaksi". Ei olisi ihme, jos se kahdessa vuodessa alkaa lykkäämään 2 000 000 litraa maitoa meijeriin/vuosi. Joku 1,8 milliä menee ainakin rikki.
Maitomäärällä tuskin on paskankaan väliä, mutta viivan alle jäävällä euromäärällä on merkitystä. :-X
Toi rahamäärä korreloi aika hyvin maitomäärän kanssa.
Jos ymmärsin oikein ilmoitusta niin tuohon kuulunut pelto oli suurelta osin tuetonta raiviota joka ilmeisesti on muuttunut tuetuksi pelloksi jos alatoopi viittaa siihen, se parantaa kannattavuutta huomattavasti
Paljonko tuollaisen vain tilatukikelpoisen pellon hinta on hehtaarilta? Riippunee taas alueesta, mutta tuskin täysin arvotonta.
No vähän riippuu miten arvostaa sen pellon. eräs isäntä sanoi "Hänestä tuo 20 hehtaaria tuossa navetan nurkalla on kannatavampi kuin 10km päässä oleva tukikelpoinen alue."
En tunne kyseisen casen henkilöitä, mutta tuli mieleen muistista kun kyseisestä navetasta oli juttua jossain? jäi mieleen n.50-60ha raiviot, jos ei saa niitä tuen piiriin niin vaikeutuu lainan maksu ja lisäksi mielestäni oli noin satasen vaje pellossa tuohon navettaan nähden, parin millin lainalla ei käsittääkseni ole aikaa kasvattaa hitaasti tuotantoa.
Aikanaan oli agrossa aktiivi kirjoittaja joka oli tuosta tilasta n. satasen länteen joka sai n. satasen nevan tuen piiriin tilusjärjestelyllä + lisä ha. lisäksi arvonimen agrossa "talousnero".
SS:ssä on juttua tilasta, siinä menee sekasin tilankoko ja lypsyaseman koko, mielestäni se oli suurin karu selli joka oli uutta ja harvinaista
Se kuka nuin sanoi raivaa sen 50 hehtaaria joka vuosi uutta peltoa. Taisi myydä 10km päästä pellot pois kun ei kannata renkiä istuttaa tien päällä.
-
Raiviot ovat pelkkiä paskan kaatopaikkoja. :-X
-
Raiviot ovat pelkkiä paskan kaatopaikkoja. :-X
-> ja siksi ne raivataankin.
Ei joku hietamoreeni kasva mitään ekaan 10 vuoteen. Maa haisee lietteelle metrin syvyyteen kun salaojtusta tehään 5 vuotta raivauksesta
-
Raiviot ovat pelkkiä paskan kaatopaikkoja. :-X
Muut pellotko ei ole?
-
Raiviot ovat pelkkiä paskan kaatopaikkoja. :-X
Muut pellotko ei ole?
Hyville pelloille ei tarvitse lykätä 50 tonnia paskaa/ha kun jo 10 tonnia tuottaa ongelmia
-
Vanha juttu kun eräs etelän viljelijä istui bussissa pohjalaisen kohtalotoverin vieressä jollakin farmareiden reissulla. Etelän ihminen siinä ihmetteli, että miten ne teidän raiviot oikein kasvaa mitään niin pohjalainen tähän tuumasi, että 50 tonnia sitä itseään hehtaarille niin se kasvaa ihan mitä vain...
-
n. 5 mm kerros sontaa....
tai jotain...
mikäs se ongelma kotieläintuotannossa onkaan ?
-
Vanha juttu kun eräs etelän viljelijä istui bussissa pohjalaisen kohtalotoverin vieressä jollakin farmareiden reissulla. Etelän ihminen siinä ihmetteli, että miten ne teidän raiviot oikein kasvaa mitään niin pohjalainen tähän tuumasi, että 50 tonnia sitä itseään hehtaarille niin se kasvaa ihan mitä vain...
Onhan täällä eräs vaatimaton nuori isäntä maininnu että 70 mottia hehtaarille ketun kakkaa ni alkaa olemaan fosforit sarkanevassa kohillaan.
En nyt vaan enää muista kuka tai ketä se oli, joku vaatimaton ja totuuden mukainen kuitenkin...
-
Raiviot ovat pelkkiä paskan kaatopaikkoja. :-X
Muut pellotko ei ole?
Hyville pelloille ei tarvitse lykätä 50 tonnia paskaa/ha kun jo 10 tonnia tuottaa ongelmia
Pitää vähentää kalkitusta siinä vaiheessa.......
-
Vanha juttu kun eräs etelän viljelijä istui bussissa pohjalaisen kohtalotoverin vieressä jollakin farmareiden reissulla. Etelän ihminen siinä ihmetteli, että miten ne teidän raiviot oikein kasvaa mitään niin pohjalainen tähän tuumasi, että 50 tonnia sitä itseään hehtaarille niin se kasvaa ihan mitä vain...
Tuon 50 mottia pystyy ajamaan lähes lohkolle kuin lohkolle.
-
Vanha juttu kun eräs etelän viljelijä istui bussissa pohjalaisen kohtalotoverin vieressä jollakin farmareiden reissulla. Etelän ihminen siinä ihmetteli, että miten ne teidän raiviot oikein kasvaa mitään niin pohjalainen tähän tuumasi, että 50 tonnia sitä itseään hehtaarille niin se kasvaa ihan mitä vain...
Tuon 50 mottia pystyy ajamaan lähes lohkolle kuin lohkolle.
Ja ei näy missään, mutta kirjanpitoon laitetaan 30 mottia..
-
Vanha juttu kun eräs etelän viljelijä istui bussissa pohjalaisen kohtalotoverin vieressä jollakin farmareiden reissulla. Etelän ihminen siinä ihmetteli, että miten ne teidän raiviot oikein kasvaa mitään niin pohjalainen tähän tuumasi, että 50 tonnia sitä itseään hehtaarille niin se kasvaa ihan mitä vain...
Tuon 50 mottia pystyy ajamaan lähes lohkolle kuin lohkolle.
Ja ei näy missään, mutta kirjanpitoon laitetaan 30 mottia..
Kauheaa jos viranomaiset alkaisivat joskus oikeasti tarkastelemaan noita..
Mut tosi veemäisiä ne liian hyvät pellot. Joihin ei saa laittaa fosforia ollenkaan. Siis jos olisi pakko.. kiva olisi sellainen tilakohtainen fosforiraja, vaikka 15 kg fosforia/hehtaari vuodessa keskimäärin. Tai kävisi 10 kiloakin keskimäärin.
-
Vanha juttu kun eräs etelän viljelijä istui bussissa pohjalaisen kohtalotoverin vieressä jollakin farmareiden reissulla. Etelän ihminen siinä ihmetteli, että miten ne teidän raiviot oikein kasvaa mitään niin pohjalainen tähän tuumasi, että 50 tonnia sitä itseään hehtaarille niin se kasvaa ihan mitä vain...
Tuon 50 mottia pystyy ajamaan lähes lohkolle kuin lohkolle.
Ja ei näy missään, mutta kirjanpitoon laitetaan 30 mottia..
Kauheaa jos viranomaiset alkaisivat joskus oikeasti tarkastelemaan noita..
Mut tosi veemäisiä ne liian hyvät pellot. Joihin ei saa laittaa fosforia ollenkaan. Siis jos olisi pakko.. kiva olisi sellainen tilakohtainen fosforiraja, vaikka 15 kg fosforia/hehtaari vuodessa keskimäärin. Tai kävisi 10 kiloakin keskimäärin.
Kyllä ne muuten lasketaan aika tarkkaan lantavalvonnassa.. Minä taannoin laskin ohjeen mukaan, että paljonko lantaa on ja paljonko sitä on mennyt, ja minne. Oli soittanut tarkastaja kesken kaiken, että teillä on 30 mottia liikaa sontaa, mistä se on tullut? Tässä vaiheessa totesin sen olevan ylivuoteista... Kun tuo lehmälukukaan ei aivan tasainen läpi vuoden ole, ja valvonnassa se otetaan tietyn päivän mukaan, joten eipä sitten meidän laskelmat kohdanneet. Tämä on vähän samanlaista touhua, kuin ennen poliisivalvonnassa tukkikuormien painon määrittäminen, eli lasketaan ja sitten lopputuloskin on melkein arvausta parempi..
-
Iisalmen Sanomista löytyy vastine Iltalehden juttuun.
http://www.iisalmensanomat.fi/news/maatilan-kaupasta-kova-kohu/ (http://www.iisalmensanomat.fi/news/maatilan-kaupasta-kova-kohu/)
Löytyy myös joistakin facebook-ryhmistä.
Nyt on sitten Hakalankin suu auennut, kun toimia aletaan tarkastella.. Kukahan tässä voittaa ja mitä? http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180088_u0.shtml
-
>lantavalvonnassa.. Minä taannoin laskin ohjeen mukaan, että paljonko lantaa on ja paljonko sitä on mennyt, ja minne. Oli soittanut tarkastaja kesken kaiken, että teillä on 30 mottia liikaa sontaa, mistä se on tullut?
Ei voi kuin nauraa pölvästöineille.Sitä saa mitä tilaa.
:D))
-
>lantavalvonnassa.. Minä taannoin laskin ohjeen mukaan, että paljonko lantaa on ja paljonko sitä on mennyt, ja minne. Oli soittanut tarkastaja kesken kaiken, että teillä on 30 mottia liikaa sontaa, mistä se on tullut?
Ei voi kuin nauraa pölvästöineille.Sitä saa mitä tilaa.
:D))
Pesänhoitajat ja velkojat linnaan! Tuo olisi pitänyt 5 vuotta sitten puhaltaa nurin!
-
>lantavalvonnassa.. Minä taannoin laskin ohjeen mukaan, että paljonko lantaa on ja paljonko sitä on mennyt, ja minne. Oli soittanut tarkastaja kesken kaiken, että teillä on 30 mottia liikaa sontaa, mistä se on tullut?
Ei voi kuin nauraa pölvästöineille.Sitä saa mitä tilaa.
:D))
Pesänhoitajat ja velkojat linnaan! Tuo olisi pitänyt 5 vuotta sitten puhaltaa nurin!
Näinkö; http://iltasatu.org/satu/kolme-pienta-porsasta/
-
>lantavalvonnassa.. Minä taannoin laskin ohjeen mukaan, että paljonko lantaa on ja paljonko sitä on mennyt, ja minne. Oli soittanut tarkastaja kesken kaiken, että teillä on 30 mottia liikaa sontaa, mistä se on tullut?
Ei voi kuin nauraa pölvästöineille.Sitä saa mitä tilaa.
:D))
Pesänhoitajat ja velkojat linnaan! Tuo olisi pitänyt 5 vuotta sitten puhaltaa nurin!
Näinkö; http://iltasatu.org/satu/kolme-pienta-porsasta/
Sen takia tuossa on kiire tullut että ruvetaan etsimän muistakin syyllisiä kuin isännästä. 2,5kk ennen myyntiä on palkattu ulkopuolinen tilanhoitaja. Olisiko tuosta saatu parempi hinta jos olisikin 2,5 vuotta ennen palkattu konkurssipesälle se tilanhoitaja. Miksi on vitkuteltu ja annettu omaisuuden arvon laskea?
-
Sen takia tuossa on kiire tullut että ruvetaan etsimän muistakin syyllisiä kuin isännästä. 2,5kk ennen myyntiä on palkattu ulkopuolinen tilanhoitaja. Olisiko tuosta saatu parempi hinta jos olisikin 2,5 vuotta ennen palkattu konkurssipesälle se tilanhoitaja. Miksi on vitkuteltu ja annettu omaisuuden arvon laskea?
Iltalehti: Konkurssipesä ei antanut rahaa sorkkasairauden hoitoon - lehmien kunto romahti: "Osa lehmistä ontui pahasti"
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089 (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089)
-
Sen takia tuossa on kiire tullut että ruvetaan etsimän muistakin syyllisiä kuin isännästä. 2,5kk ennen myyntiä on palkattu ulkopuolinen tilanhoitaja. Olisiko tuosta saatu parempi hinta jos olisikin 2,5 vuotta ennen palkattu konkurssipesälle se tilanhoitaja. Miksi on vitkuteltu ja annettu omaisuuden arvon laskea?
Iltalehti: Konkurssipesä ei antanut rahaa sorkkasairauden hoitoon - lehmien kunto romahti: "Osa lehmistä ontui pahasti"
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089 (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089)
Kuvassa 2 vuotta hoitamatta ollut sorkka :-\
-
Ei noi sorkkaviat ole konkkapesän tai tuon palkatun hoitajan vikoja, vaan entisen omistajan.
Tavallaan hyvä että pesänhoitaja kertoi toisenkin puolen tarinasta. Toisaalta taas asia nousi taas vaihteeksi esille ja menee varmaan rumaksi.
-
Sen takia tuossa on kiire tullut että ruvetaan etsimän muistakin syyllisiä kuin isännästä. 2,5kk ennen myyntiä on palkattu ulkopuolinen tilanhoitaja. Olisiko tuosta saatu parempi hinta jos olisikin 2,5 vuotta ennen palkattu konkurssipesälle se tilanhoitaja. Miksi on vitkuteltu ja annettu omaisuuden arvon laskea?
Iltalehti: Konkurssipesä ei antanut rahaa sorkkasairauden hoitoon - lehmien kunto romahti: "Osa lehmistä ontui pahasti"
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089 (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089)
Kuvassa 2 vuotta hoitamatta ollut sorkka :-\
Tuohon ei kyllä kahta vuotta tarvi. Kokemuksen syvällä rintaäänellä yksi ummessaolokausi riittää. Ja tuonkin elukan kohdalla ei kyllä mikään sorkkahoitaja pelasta, vain pulttipyssy.
Kummasti kyllä Hakala selittelee,mutta jos ei kerran ole mitään väärin ole tehnyt, niin miksi selitellä tekemisiään? Siihen ei kyllä silloin olisi mitään tarvetta.
-
Kummasti kyllä Hakala selittelee,mutta jos ei kerran ole mitään väärin ole tehnyt, niin miksi selitellä tekemisiään? Siihen ei kyllä silloin olisi mitään tarvetta.
Iltapäivälehdissä haukutaan ostajia ja pesänhoitajaa täysin perättömin perustein kunnianloukkauksetkin täyttävin sanankääntein, kyllä varmaan lehdetkin painostavat vastineen saadakseen.
-
Kummasti kyllä Hakala selittelee,mutta jos ei kerran ole mitään väärin ole tehnyt, niin miksi selitellä tekemisiään? Siihen ei kyllä silloin olisi mitään tarvetta.
Iltapäivälehdissä haukutaan ostajia ja pesänhoitajaa täysin perättömin perustein kunnianloukkauksetkin täyttävin sanankääntein, kyllä varmaan lehdetkin painostavat vastineen saadakseen.
Parhaiten nuokin panettelut painuvat unholaan, kun ei niitä nosta enää selittelyillä pintaan.
-
Kummasti kyllä Hakala selittelee,mutta jos ei kerran ole mitään väärin ole tehnyt, niin miksi selitellä tekemisiään? Siihen ei kyllä silloin olisi mitään tarvetta.
Iltapäivälehdissä haukutaan ostajia ja pesänhoitajaa täysin perättömin perustein kunnianloukkauksetkin täyttävin sanankääntein, kyllä varmaan lehdetkin painostavat vastineen saadakseen.
Parhaiten nuokin panettelut painuvat unholaan, kun ei niitä nosta enää selittelyillä pintaan.
Monestikkohan tuo tilansa menettänyt on jo nostanut aiheen otsikoihin iltalehteä myöden? Tähän asti muut osapuolet ovat jättäneet kommentoimatta.
-
Kummasti kyllä Hakala selittelee,mutta jos ei kerran ole mitään väärin ole tehnyt, niin miksi selitellä tekemisiään? Siihen ei kyllä silloin olisi mitään tarvetta.
Iltapäivälehdissä haukutaan ostajia ja pesänhoitajaa täysin perättömin perustein kunnianloukkauksetkin täyttävin sanankääntein, kyllä varmaan lehdetkin painostavat vastineen saadakseen.
Parhaiten nuokin panettelut painuvat unholaan, kun ei niitä nosta enää selittelyillä pintaan.
Monestikkohan tuo tilansa menettänyt on jo nostanut aiheen otsikoihin iltalehteä myöden? Tähän asti muut osapuolet ovat jättäneet kommentoimatta.
Kannastaan kannattaisi pitää kiinni. Nimittäin tuo kääntyy itseään vastaan, kun koko ajan möyhyää, mutta jos toinen osapuoli on vain hiljaa, niin tyhmempikin ymmärtää, että omiaan möyhyää.
-
Sen takia tuossa on kiire tullut että ruvetaan etsimän muistakin syyllisiä kuin isännästä. 2,5kk ennen myyntiä on palkattu ulkopuolinen tilanhoitaja. Olisiko tuosta saatu parempi hinta jos olisikin 2,5 vuotta ennen palkattu konkurssipesälle se tilanhoitaja. Miksi on vitkuteltu ja annettu omaisuuden arvon laskea?
Iltalehti: Konkurssipesä ei antanut rahaa sorkkasairauden hoitoon - lehmien kunto romahti: "Osa lehmistä ontui pahasti"
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089 (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089)
Kyllä tässä näyttää pesänhoitaja taitamattomalla toiminnallaan aiheuttaneen huomattavaa vahinkoa velkojille. Velkojien tehtävä olisi panna tämä puoskari vastuuseen, ei tilan entisen omistajan. Pelkkä varatuomarin koulutus ei taida antaa pätevyyttä hoitaa toimivan maatilan konkurssipesää.
-
Sen takia tuossa on kiire tullut että ruvetaan etsimän muistakin syyllisiä kuin isännästä. 2,5kk ennen myyntiä on palkattu ulkopuolinen tilanhoitaja. Olisiko tuosta saatu parempi hinta jos olisikin 2,5 vuotta ennen palkattu konkurssipesälle se tilanhoitaja. Miksi on vitkuteltu ja annettu omaisuuden arvon laskea?
Iltalehti: Konkurssipesä ei antanut rahaa sorkkasairauden hoitoon - lehmien kunto romahti: "Osa lehmistä ontui pahasti"
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089 (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706062200180110_u0.shtml?_ga=2.107831041.22541015.1496817089-1679700404.1496817089)
Kyllä tässä näyttää pesänhoitaja taitamattomalla toiminnallaan aiheuttaneen huomattavaa vahinkoa velkojille. Velkojien tehtävä olisi panna tämä puoskari vastuuseen, ei tilan entisen omistajan. Pelkkä varatuomarin koulutus ei taida antaa pätevyyttä hoitaa toimivan maatilan konkurssipesää.
Ai! Minä kun olen luulut että se antaa aseman mikä on JUMALASTA SEURAAVA YLÖSPÄIN!
Käytännössä tuo varatuomari on tuhonnut 2 miljoonan omaisuuden arvon 5 osaan! Nuo lehmätkin mitkä kuvassa näkyy olisi kannattanut ampua ja laittaa Honakjoelle. Silläkin pesän varallisuus olisi jo parantunut. En sano ettei aikaisemminkin olisi karjanhoidossa ollut sanomista, mutta tuosta näkyy että kiire on tullut kun eläinlääkärit on rahaa ruvenneet kyselemään. Vaarana että velkojat rupeaa varatuomarilta kyselemään omaisuutensa arvon perään. Onko Velkojille annettu liian positiivinen kuva jo alunalkaen ennen tuota konkurssia varatuomarin osalta?
-
Kyllä tässä näyttää pesänhoitaja taitamattomalla toiminnallaan aiheuttaneen huomattavaa vahinkoa velkojille. Velkojien tehtävä olisi panna tämä puoskari vastuuseen, ei tilan entisen omistajan. Pelkkä varatuomarin koulutus ei taida antaa pätevyyttä hoitaa toimivan maatilan konkurssipesää.
On Hakolalla agroholistinkin paperit. Muistaakseni Hyvinkää 1993.
-
Kyllä tässä näyttää pesänhoitaja taitamattomalla toiminnallaan aiheuttaneen huomattavaa vahinkoa velkojille. Velkojien tehtävä olisi panna tämä puoskari vastuuseen, ei tilan entisen omistajan. Pelkkä varatuomarin koulutus ei taida antaa pätevyyttä hoitaa toimivan maatilan konkurssipesää.
On Hakolalla agroholistinkin paperit. Muistaakseni Hyvinkää 1993.
Kyl sillä on hämmentävän paljon tietoa maataloudesta. Ja muutakin tietoa kun tajusi lähteä maalta parempiin töihin
-
"Pesänhoitajan mukaan kohteen myyntiponnistelut olivat perusteelliset, mutta ostohalukkuutta rajoittivat monet tekijät. Keskeisimpiä kauppahintaa madaltaneita tekijöitä olivat Hakolan mukaan maidon kuluttajahintojen romahtaminen, peltomaan ylitarjonta alueella sekä tilan karjan ja koneiden heikko kunto."
Pieruvedellä päättyi hetki sitten nettihuutokauppa 20 hehtaarin tilasta, jossa viimeisen reilun tunnin aikana hinta kohosi 80000€.
https://huutokaupat.com/fi/v/466181
-
Ei noi sorkkaviat ole konkkapesän tai tuon palkatun hoitajan vikoja, vaan entisen omistajan.
Tavallaan hyvä että pesänhoitaja kertoi toisenkin puolen tarinasta. Toisaalta taas asia nousi taas vaihteeksi esille ja menee varmaan rumaksi.
1: jos on 2.5kk päästä tuollaisia jalkoja niin ei se ole entisen omistajan vika enää ja rahan puutteeseen tämä kaatui, se näkyy karjassa kun on pitänyt kituuttaa olemattomilla varoilla, silloin kun ylen uutisissa oli juttua ensimmäistä kertaa näkyi sarvipäitä, minä tulkitsin sen raha pulaan, ettei vara asianmukaisesti nupottaa.
Kun pesänhoitaja ottaa hoitoon tuollaisen, tulee vastuu eläimistä jonka oli osin ulkoistettu hoitajalle, joka oli tehnyt sen virheen joka tulee tehtyä työtekijä puolella jos ei ole tottunut tällaiseen, eli on soittanut eikä ole sopinut sähköpostilla kaikista toimenpiteistä, sähköposti on todisteena myöhemmin jos tulee epäselvyyksiä mitä tuli sanottua ja onko ilmoitettu epäkohdista, hoitaja olisi pitänyt ensimmäisillä viikoilla katsoa läpi terveystilanne ettei ole tuollaisia sorkkia ole
ja käydä jokainen lehmä läpi terveyden osalta ja laittaa rasti ruutuun seuraavista valinnoista: 1:OK, 2:hoidetaan, 3:autoon, 4:pultti ja pomolle sähköposti tilanteesta +kunnan vastaavan eläinlääkärin kanssa tehdä arvio jos kaikki ei ole OK
2:Kaikki kertovat tarinoita, jotain kerrottaa, jotain jätetään pois, jotain väritetään, jos tämä menee käräjille, niin viranomaiset tutkivat asianomaisten sähköpostit, tekstiviestit, puhelintiedot, ja vastaavat, ne nykyään ovat tallessa vuoden tai kaksi ainakin lain mukaan, jos halutaan tutkia mitä tapahtui oikeasti,
-
Ei noi sorkkaviat ole konkkapesän tai tuon palkatun hoitajan vikoja, vaan entisen omistajan.
Tavallaan hyvä että pesänhoitaja kertoi toisenkin puolen tarinasta. Toisaalta taas asia nousi taas vaihteeksi esille ja menee varmaan rumaksi.
1: jos on 2.5kk päästä tuollaisia jalkoja niin ei se ole entisen omistajan vika enää ja rahan puutteeseen tämä kaatui, se näkyy karjassa kun on pitänyt kituuttaa olemattomilla varoilla, silloin kun ylen uutisissa oli juttua ensimmäistä kertaa näkyi sarvipäitä, minä tulkitsin sen raha pulaan, ettei vara asianmukaisesti nupottaa.
Kun pesänhoitaja ottaa hoitoon tuollaisen, tulee vastuu eläimistä jonka oli osin ulkoistettu hoitajalle, joka oli tehnyt sen virheen joka tulee tehtyä työtekijä puolella jos ei ole tottunut tällaiseen, eli on soittanut eikä ole sopinut sähköpostilla kaikista toimenpiteistä, sähköposti on todisteena myöhemmin jos tulee epäselvyyksiä mitä tuli sanottua ja onko ilmoitettu epäkohdista, hoitaja olisi pitänyt ensimmäisillä viikoilla katsoa läpi terveystilanne ettei ole tuollaisia sorkkia ole
ja käydä jokainen lehmä läpi terveyden osalta ja laittaa rasti ruutuun seuraavista valinnoista: 1:OK, 2:hoidetaan, 3:autoon, 4:pultti ja pomolle sähköposti tilanteesta +kunnan vastaavan eläinlääkärin kanssa tehdä arvio jos kaikki ei ole OK
2:Kaikki kertovat tarinoita, jotain kerrottaa, jotain jätetään pois, jotain väritetään, jos tämä menee käräjille, niin viranomaiset tutkivat asianomaisten sähköpostit, tekstiviestit, puhelintiedot, ja vastaavat, ne nykyään ovat tallessa vuoden tai kaksi ainakin lain mukaan, jos halutaan tutkia mitä tapahtui oikeasti,
Ei nuo kierresorkat 2,5kk tule. Silloin kun konkurssipesä selvitetään, niin se on toiminut jo vuosia velkajärjestelyssä ynm. Ulkopuolisessa ohjauksessa.
Niin kuin von fendt sanoi "konkurssi on vaihtoehto."
-
Kyllä tässä näyttää pesänhoitaja taitamattomalla toiminnallaan aiheuttaneen huomattavaa vahinkoa velkojille. Velkojien tehtävä olisi panna tämä puoskari vastuuseen, ei tilan entisen omistajan. Pelkkä varatuomarin koulutus ei taida antaa pätevyyttä hoitaa toimivan maatilan konkurssipesää.
On Hakolalla agroholistinkin paperit. Muistaakseni Hyvinkää 1993.
Kyl sillä on hämmentävän paljon tietoa maataloudesta. Ja muutakin tietoa kun tajusi lähteä maalta parempiin töihin
Ellen tietäisi, olisin varma, että Hakola on saanut agrologin paperit Mustialasta.
-
Kyllä tässä näyttää pesänhoitaja taitamattomalla toiminnallaan aiheuttaneen huomattavaa vahinkoa velkojille. Velkojien tehtävä olisi panna tämä puoskari vastuuseen, ei tilan entisen omistajan. Pelkkä varatuomarin koulutus ei taida antaa pätevyyttä hoitaa toimivan maatilan konkurssipesää.
On Hakolalla agroholistinkin paperit. Muistaakseni Hyvinkää 1993.
Kyl sillä on hämmentävän paljon tietoa maataloudesta. Ja muutakin tietoa kun tajusi lähteä maalta parempiin töihin
Ellen tietäisi, olisin varma, että Hakola on saanut agrologin paperit Mustialasta.
Meinaatko.että kyllä hyvä talo yhden agrologin elättää, muttei varatuomaria?
-
"Pesänhoitajan mukaan kohteen myyntiponnistelut olivat perusteelliset, mutta ostohalukkuutta rajoittivat monet tekijät. Keskeisimpiä kauppahintaa madaltaneita tekijöitä olivat Hakolan mukaan maidon kuluttajahintojen romahtaminen, peltomaan ylitarjonta alueella sekä tilan karjan ja koneiden heikko kunto."
Pieruvedellä päättyi hetki sitten nettihuutokauppa 20 hehtaarin tilasta, jossa viimeisen reilun tunnin aikana hinta kohosi 80000€.
https://huutokaupat.com/fi/v/466181
Olisko sittenkin vouti parempi hoitamaan nämä pakkomyynnit? Näkyy ainakin arvo nousevan ihan kohtuulliselle tasolle..
-
Ainakin lakia olisi syytä muuttaa alihintaan myyntitapauksissa niin, että alihinta menisi selkeästi velkojien piikkiin. Ei siis niin kuin nykyään, että tappio jää edelleen rasittamaan velallista.
-
Ainakin lakia olisi syytä muuttaa alihintaan myyntitapauksissa niin, että alihinta menisi selkeästi velkojien piikkiin. Ei siis niin kuin nykyään, että tappio jää edelleen rasittamaan velallista.
No Pitäisi laittaa omaisuus ja velat vastakkain. Sen jälkeen jos jää vielä velkaa, niin velalliset vetää ruksin loppujen päälle. Yleensä pienvelalliset joutuu kuitenkin kärsimään, kun verottaja ja rahoituslaitokset putsaa pöydän.
-
Ainakin lakia olisi syytä muuttaa alihintaan myyntitapauksissa niin, että alihinta menisi selkeästi velkojien piikkiin. Ei siis niin kuin nykyään, että tappio jää edelleen rasittamaan velallista.
Velkojien piikkiin, aivan. Urakoitsijoiden ei kyllä alussakaan pitäisi tehdä mitään ilman etumaksua, myöskään sähköyhtiö, öljy-yhtiö ja maatalouskauppa, vain etumaksulla, navettamanagementti joutuis hankkimaan rahoituksen sieltä pankista sitten. Valtiokin ja eläkeyhtiöt ovat melkoisen tyhmiä, kun päästävät menemään maksamattomien eläkemaksujen ja ennakkoverojen sekä ALV- maksujen kanssa kuukausikaupalla.
Tämä ajattelumalli toimii erinomaisesti. jos mahdolliset tulevat velkojat tietävät etukäteen, että uutta projektia valmistellaan vain etukäteen jollekin hyötyjälle varatuksi edulliseksi konkurssipesäksi. Silloin hinnoittelut, etumaksuohjelmat ja tällaiset olisi myös järjestettävissä. Jälkivaatimuksilla myytäviin tavaroihin tulisi pikavippien kaltainen hinnoittelu.
-SS-
-
Ainakin lakia olisi syytä muuttaa alihintaan myyntitapauksissa niin, että alihinta menisi selkeästi velkojien piikkiin. Ei siis niin kuin nykyään, että tappio jää edelleen rasittamaan velallista.
Velkojien piikkiin, aivan. Urakoitsijoiden ei kyllä alussakaan pitäisi tehdä mitään ilman etumaksua, myöskään sähköyhtiö, öljy-yhtiö ja maatalouskauppa, vain etumaksulla, navettamanagementti joutuis hankkimaan rahoituksen sieltä pankista sitten. Valtiokin ja eläkeyhtiöt ovat melkoisen tyhmiä, kun päästävät menemään maksamattomien eläkemaksujen ja ennakkoverojen sekä ALV- maksujen kanssa kuukausikaupalla.
Tämä ajattelumalli toimii erinomaisesti. jos mahdolliset tulevat velkojat tietävät etukäteen, että uutta projektia valmistellaan vain etukäteen jollekin hyötyjälle varatuksi edulliseksi konkurssipesäksi. Silloin hinnoittelut, etumaksuohjelmat ja tällaiset olisi myös järjestettävissä. Jälkivaatimuksilla myytäviin tavaroihin tulisi pikavippien kaltainen hinnoittelu.
-SS-
Mitä etumaksuja? Kaikki menee nykyään rahoitusyhtiön piikkiin. Ei kauppa rahoita ylensäkkään mitään.
-
Ainakin lakia olisi syytä muuttaa alihintaan myyntitapauksissa niin, että alihinta menisi selkeästi velkojien piikkiin. Ei siis niin kuin nykyään, että tappio jää edelleen rasittamaan velallista.
Velkojien piikkiin, aivan. Urakoitsijoiden ei kyllä alussakaan pitäisi tehdä mitään ilman etumaksua, myöskään sähköyhtiö, öljy-yhtiö ja maatalouskauppa, vain etumaksulla, navettamanagementti joutuis hankkimaan rahoituksen sieltä pankista sitten. Valtiokin ja eläkeyhtiöt ovat melkoisen tyhmiä, kun päästävät menemään maksamattomien eläkemaksujen ja ennakkoverojen sekä ALV- maksujen kanssa kuukausikaupalla.
Tämä ajattelumalli toimii erinomaisesti. jos mahdolliset tulevat velkojat tietävät etukäteen, että uutta projektia valmistellaan vain etukäteen jollekin hyötyjälle varatuksi edulliseksi konkurssipesäksi. Silloin hinnoittelut, etumaksuohjelmat ja tällaiset olisi myös järjestettävissä. Jälkivaatimuksilla myytäviin tavaroihin tulisi pikavippien kaltainen hinnoittelu.
-SS-
Mitä etumaksuja? Kaikki menee nykyään rahoitusyhtiön piikkiin. Ei kauppa rahoita ylensäkkään mitään.
Juu. Parasta on vaatia urakoinnista suoritus etukäteen sulkutilille.
Kirjallinensopimus urakoinnin yksityiskohdista.
Lopuksi roorahastuksen konsulentti tarkistamaan lopputuloksen vastaavuus tehtyyn sopimukseen. Tähän vois käyttää neuvo2020 rahaa.
Ja maksun vapautus sulkutililtä. Riskitöntä ja melko helppoa.
Voihan kettu. Touhutaan. Mokataan. Velkojat maksaa.
Edelleen ihmettelen mistä ko tilan 4 miljoonan "ARVO" muodostuu.
Kukaan ei vielä ole pystynyt yksilöimään mistä summa muodostuu.
-
Ainakin lakia olisi syytä muuttaa alihintaan myyntitapauksissa niin, että alihinta menisi selkeästi velkojien piikkiin. Ei siis niin kuin nykyään, että tappio jää edelleen rasittamaan velallista.
Velkojien piikkiin, aivan. Urakoitsijoiden ei kyllä alussakaan pitäisi tehdä mitään ilman etumaksua, myöskään sähköyhtiö, öljy-yhtiö ja maatalouskauppa, vain etumaksulla, navettamanagementti joutuis hankkimaan rahoituksen sieltä pankista sitten. Valtiokin ja eläkeyhtiöt ovat melkoisen tyhmiä, kun päästävät menemään maksamattomien eläkemaksujen ja ennakkoverojen sekä ALV- maksujen kanssa kuukausikaupalla.
Tämä ajattelumalli toimii erinomaisesti. jos mahdolliset tulevat velkojat tietävät etukäteen, että uutta projektia valmistellaan vain etukäteen jollekin hyötyjälle varatuksi edulliseksi konkurssipesäksi. Silloin hinnoittelut, etumaksuohjelmat ja tällaiset olisi myös järjestettävissä. Jälkivaatimuksilla myytäviin tavaroihin tulisi pikavippien kaltainen hinnoittelu.
-SS-
Mitä etumaksuja? Kaikki menee nykyään rahoitusyhtiön piikkiin. Ei kauppa rahoita ylensäkkään mitään.
Lue ensin, kysy sitten. Alustus oli siitä, että konkurssitilanteessa ei vastuuvelallista saisi laittaa veloista henkilökohtaiseen vastuuseen, että oletusarvoisesti velkoja eli esimerkiksi sähköyhtiö kärsiköön nahoissaan, kun konkurssipesä menee halpamyyntiin. Siitä kommentoin, että juuri nämä urakointipalkat, sähkölaskut, öljylaskut, verot, eläkemaksut olisivat aina oletusarvoisesti menetetty, kun lypsykarjatilallisen kanssa toimitaan. Jos siis olisi laki, joka AINA estää korvausvastuun systymisen yhtiön vastuuhenkilöille, esimerkiksi tuottamuksellisen törkeän velkaantumiskierteen aloittajina, kylläpä alkaa yrityksiä riittää, jossa kerätään kaikki mahdollinen mitä saadaan, ja sitten kuppi nurin ja seuraavaa rahan ja tavaran imurointia tekemään. Ja kaverit hoitamaan porukalle itselle sivuun ilman, eikä kukaan velkoja saisi kissaa sanoa. Tätähän itse asiassa nytkin tehdään, mutta velallisen epärehellisyysrikos tai konkurssirikos se kuitenkin on.
Mainittu "sijoittajavastuu" olisi oikein lailliseksi ja hyväksyttäväksi sellaisen toiminnan tekemässä. Silloin velkojille aina vaan naurettaisiin päin naamaa: oma vika, mitäs läksit luotottamaan. Ymmärrän kyllä oman pääoman ehtoisen rahoituksen riskin, mutta alkuperäinen näkemys velkojien vähennetystä saatavien suojasta on niin kuin että jos annat velaksi , olet vain niinkö osakas, ja sen rahan voit sitten menettää, heppu saa tuhlata, ja se on voi voi.
Ja tällainen laki ja ennakkoasenne tietenkin laittaisi kaikki tavarantoimittajat ym. hinnoittelemaan sen riskin, lähinnä normaali asiansa hoitava jälkivaatimuksella toimiva sen maksaisi, korkeampina hintoina ja ankarampina maksujärjestelyinä. Ehkä maatalous on niin lailla suojattu ala, ettei varmaan sitten kukaan ole nähnyt sellaista, että öljy-yhtiö ei anna firmalle tankkiin ilman ennakkomaksua, tukkukaupasta ei saa sähköjohtokieppiä ilman käteismaksua tai ennakkosuoritusta, ym.
-SS-
-
Ainakin lakia olisi syytä muuttaa alihintaan myyntitapauksissa niin, että alihinta menisi selkeästi velkojien piikkiin. Ei siis niin kuin nykyään, että tappio jää edelleen rasittamaan velallista.
Velkojien piikkiin, aivan. Urakoitsijoiden ei kyllä alussakaan pitäisi tehdä mitään ilman etumaksua, myöskään sähköyhtiö, öljy-yhtiö ja maatalouskauppa, vain etumaksulla, navettamanagementti joutuis hankkimaan rahoituksen sieltä pankista sitten. Valtiokin ja eläkeyhtiöt ovat melkoisen tyhmiä, kun päästävät menemään maksamattomien eläkemaksujen ja ennakkoverojen sekä ALV- maksujen kanssa kuukausikaupalla.
Tämä ajattelumalli toimii erinomaisesti. jos mahdolliset tulevat velkojat tietävät etukäteen, että uutta projektia valmistellaan vain etukäteen jollekin hyötyjälle varatuksi edulliseksi konkurssipesäksi. Silloin hinnoittelut, etumaksuohjelmat ja tällaiset olisi myös järjestettävissä. Jälkivaatimuksilla myytäviin tavaroihin tulisi pikavippien kaltainen hinnoittelu.
-SS-
Mitä etumaksuja? Kaikki menee nykyään rahoitusyhtiön piikkiin. Ei kauppa rahoita ylensäkkään mitään.
Juu. Parasta on vaatia urakoinnista suoritus etukäteen sulkutilille.
Kirjallinensopimus urakoinnin yksityiskohdista.
Lopuksi roorahastuksen konsulentti tarkistamaan lopputuloksen vastaavuus tehtyyn sopimukseen. Tähän vois käyttää neuvo2020 rahaa.
Ja maksun vapautus sulkutililtä. Riskitöntä ja melko helppoa.
Voihan kettu. Touhutaan. Mokataan. Velkojat maksaa.
Edelleen ihmettelen mistä ko tilan 4 miljoonan "ARVO" muodostuu.
Kukaan ei vielä ole pystynyt yksilöimään mistä summa muodostuu.
Eihän tuon tilan todellinen arvo suinkaan ole neljää miljoonaa, se on selvää jokaiselle. Ei tuossa kuosissa. Jos se olisi velaton ja tuotanto huipussaan, silloin se voisi olla tuon arvoinen. Melkein viisi miljoonaa on minusta kuitenkin aika suuri velkasaldo. Alkuperäistä velkaa ei suinkaan ole päästy kuolettamaan, vaan sitä on velalla hoidettu..näin tulisi äkkiä mieleen..
-
Eihän tuon tilan todellinen arvo suinkaan ole neljää miljoonaa, se on selvää jokaiselle. Ei tuossa kuosissa. Jos se olisi velaton ja tuotanto huipussaan, silloin se voisi olla tuon arvoinen. Melkein viisi miljoonaa on minusta kuitenkin aika suuri velkasaldo. Alkuperäistä velkaa ei suinkaan ole päästy kuolettamaan, vaan sitä on velalla hoidettu..näin tulisi äkkiä mieleen..
Joo varsinkin jos velkajärjestely on ollut joskus muutama vuosi sitten aloitettuna, harva tulee ajatelleeksi, että ne järjestelyssä mainitut saatavat ovat siellä etuoikeutettuja verrattuna myöhemmin tulleisiin. Tietenkin pantinhaltijat kuorivat ensinnä kermat pois.
Ehkäpä pitäisi yhden jos toisenkin pienurakoitsijan ryhdistäytyä ja lakata rahoittamasta ylioptimistisia firmaviritelmiä. Antaa pankkien hoitaa, niiden johtajilla on isompi pää.
-SS-
-
Eihän tuon tilan todellinen arvo suinkaan ole neljää miljoonaa, se on selvää jokaiselle. Ei tuossa kuosissa. Jos se olisi velaton ja tuotanto huipussaan, silloin se voisi olla tuon arvoinen. Melkein viisi miljoonaa on minusta kuitenkin aika suuri velkasaldo. Alkuperäistä velkaa ei suinkaan ole päästy kuolettamaan, vaan sitä on velalla hoidettu..näin tulisi äkkiä mieleen..
Joo varsinkin jos velkajärjestely on ollut joskus muutama vuosi sitten aloitettuna, harva tulee ajatelleeksi, että ne järjestelyssä mainitut saatavat ovat siellä etuoikeutettuja verrattuna myöhemmin tulleisiin. Tietenkin pantinhaltijat kuorivat ensinnä kermat pois.
Ehkäpä pitäisi yhden jos toisenkin pienurakoitsijan ryhdistäytyä ja lakata rahoittamasta ylioptimistisia firmaviritelmiä. Antaa pankkien hoitaa, niiden johtajilla on isompi pää.
-SS-
Ja silti jatkuvasti puhutaan 4 miljoonan tilasta.
Mites arvo voisi velattomana ja täydessä tuotannossa olla 4 miljoonaa ? Ehkä puolet siitä on lähempäna todellisuutta.
No eihän sitä oto-urakoitsija kehtaa tunnustaa saamiset on tulematta. Helpointa on nostaaa hintaa n.5% ja myydä laskut rahoitusyhtiölle. Tulee äkkiä ryhtiä toimintaan.
-
Eihän tuon tilan todellinen arvo suinkaan ole neljää miljoonaa, se on selvää jokaiselle. Ei tuossa kuosissa. Jos se olisi velaton ja tuotanto huipussaan, silloin se voisi olla tuon arvoinen. Melkein viisi miljoonaa on minusta kuitenkin aika suuri velkasaldo. Alkuperäistä velkaa ei suinkaan ole päästy kuolettamaan, vaan sitä on velalla hoidettu..näin tulisi äkkiä mieleen..
Joo varsinkin jos velkajärjestely on ollut joskus muutama vuosi sitten aloitettuna, harva tulee ajatelleeksi, että ne järjestelyssä mainitut saatavat ovat siellä etuoikeutettuja verrattuna myöhemmin tulleisiin. Tietenkin pantinhaltijat kuorivat ensinnä kermat pois.
Ehkäpä pitäisi yhden jos toisenkin pienurakoitsijan ryhdistäytyä ja lakata rahoittamasta ylioptimistisia firmaviritelmiä. Antaa pankkien hoitaa, niiden johtajilla on isompi pää.
-SS-
Ja silti jatkuvasti puhutaan 4 miljoonan tilasta.
Mites arvo voisi velattomana ja täydessä tuotannossa olla 4 miljoonaa ? Ehkä puolet siitä on lähempäna todellisuutta.
No eihän sitä oto-urakoitsija kehtaa tunnustaa saamiset on tulematta. Helpointa on nostaaa hintaa n.5% ja myydä laskut rahoitusyhtiölle. Tulee äkkiä ryhtiä toimintaan.
Laskujen myyntikään ei ole aivan suoraviivaista, koska eivät mielellään osta laskuja, jotka ovat valmiiksi luottokelvottomalle asiakkaalle tehdyt. Lisäksi nähtävästi tarkistavat myös saataviaan myyvän yrityksen tilan ja etenkin koon.
Et pienyritys ei näistä välttämättä pääse osalliseksi.
-SS-
-
Ainakin lakia olisi syytä muuttaa alihintaan myyntitapauksissa niin, että alihinta menisi selkeästi velkojien piikkiin. Ei siis niin kuin nykyään, että tappio jää edelleen rasittamaan velallista.
Velkojien piikkiin, aivan. Urakoitsijoiden ei kyllä alussakaan pitäisi tehdä mitään ilman etumaksua, myöskään sähköyhtiö, öljy-yhtiö ja maatalouskauppa, vain etumaksulla, navettamanagementti joutuis hankkimaan rahoituksen sieltä pankista sitten. Valtiokin ja eläkeyhtiöt ovat melkoisen tyhmiä, kun päästävät menemään maksamattomien eläkemaksujen ja ennakkoverojen sekä ALV- maksujen kanssa kuukausikaupalla.
Tämä ajattelumalli toimii erinomaisesti. jos mahdolliset tulevat velkojat tietävät etukäteen, että uutta projektia valmistellaan vain etukäteen jollekin hyötyjälle varatuksi edulliseksi konkurssipesäksi. Silloin hinnoittelut, etumaksuohjelmat ja tällaiset olisi myös järjestettävissä. Jälkivaatimuksilla myytäviin tavaroihin tulisi pikavippien kaltainen hinnoittelu.
-SS-
Mitä etumaksuja? Kaikki menee nykyään rahoitusyhtiön piikkiin. Ei kauppa rahoita ylensäkkään mitään.
Lue ensin, kysy sitten. Alustus oli siitä, että konkurssitilanteessa ei vastuuvelallista saisi laittaa veloista henkilökohtaiseen vastuuseen, että oletusarvoisesti velkoja eli esimerkiksi sähköyhtiö kärsiköön nahoissaan, kun konkurssipesä menee halpamyyntiin. Siitä kommentoin, että juuri nämä urakointipalkat, sähkölaskut, öljylaskut, verot, eläkemaksut olisivat aina oletusarvoisesti menetetty, kun lypsykarjatilallisen kanssa toimitaan. Jos siis olisi laki, joka AINA estää korvausvastuun systymisen yhtiön vastuuhenkilöille, esimerkiksi tuottamuksellisen törkeän velkaantumiskierteen aloittajina, kylläpä alkaa yrityksiä riittää, jossa kerätään kaikki mahdollinen mitä saadaan, ja sitten kuppi nurin ja seuraavaa rahan ja tavaran imurointia tekemään. Ja kaverit hoitamaan porukalle itselle sivuun ilman, eikä kukaan velkoja saisi kissaa sanoa. Tätähän itse asiassa nytkin tehdään, mutta velallisen epärehellisyysrikos tai konkurssirikos se kuitenkin on.
Mainittu "sijoittajavastuu" olisi oikein lailliseksi ja hyväksyttäväksi sellaisen toiminnan tekemässä. Silloin velkojille aina vaan naurettaisiin päin naamaa: oma vika, mitäs läksit luotottamaan. Ymmärrän kyllä oman pääoman ehtoisen rahoituksen riskin, mutta alkuperäinen näkemys velkojien vähennetystä saatavien suojasta on niin kuin että jos annat velaksi , olet vain niinkö osakas, ja sen rahan voit sitten menettää, heppu saa tuhlata, ja se on voi voi.
Ja tällainen laki ja ennakkoasenne tietenkin laittaisi kaikki tavarantoimittajat ym. hinnoittelemaan sen riskin, lähinnä normaali asiansa hoitava jälkivaatimuksella toimiva sen maksaisi, korkeampina hintoina ja ankarampina maksujärjestelyinä. Ehkä maatalous on niin lailla suojattu ala, ettei varmaan sitten kukaan ole nähnyt sellaista, että öljy-yhtiö ei anna firmalle tankkiin ilman ennakkomaksua, tukkukaupasta ei saa sähköjohtokieppiä ilman käteismaksua tai ennakkosuoritusta, ym.
-SS-
Käytännössä se on jo olemassa. Henkilökohtainen velkajärjestely. Maksat tietyn osan tai minkä pystyt tiettynä aikana ja loput annetaan anteeksi.
-
"Pesänhoitajan mukaan kohteen myyntiponnistelut olivat perusteelliset, mutta ostohalukkuutta rajoittivat monet tekijät. Keskeisimpiä kauppahintaa madaltaneita tekijöitä olivat Hakolan mukaan maidon kuluttajahintojen romahtaminen, peltomaan ylitarjonta alueella sekä tilan karjan ja koneiden heikko kunto."
Pieruvedellä päättyi hetki sitten nettihuutokauppa 20 hehtaarin tilasta, jossa viimeisen reilun tunnin aikana hinta kohosi 80000€.
https://huutokaupat.com/fi/v/466181
Olisko sittenkin vouti parempi hoitamaan nämä pakkomyynnit? Näkyy ainakin arvo nousevan ihan kohtuulliselle tasolle..
Olipa taas typerä kommentti.
On vähän eri asia ostaa sadalla tonnilla peltoa kuin persnettoa tuottava navetta 400k€ + liiketoiminta 150k€. Toiseen riittää rahkeet tilalla kuin tilalla, toiseen taas ei todellakaan.
-
Olipa taas typerä kommentti.
On vähän eri asia ostaa sadalla tonnilla peltoa kuin persnettoa tuottava navetta 400k€ + liiketoiminta 150k€. Toiseen riittää rahkeet tilalla kuin tilalla, toiseen taas ei todellakaan.
Oikeassa olet, kommenttisi oli todella typerä. Taidat olla mtk:n jäsen?
-
"Pesänhoitajan mukaan kohteen myyntiponnistelut olivat perusteelliset, mutta ostohalukkuutta rajoittivat monet tekijät. Keskeisimpiä kauppahintaa madaltaneita tekijöitä olivat Hakolan mukaan maidon kuluttajahintojen romahtaminen, peltomaan ylitarjonta alueella sekä tilan karjan ja koneiden heikko kunto."
Pieruvedellä päättyi hetki sitten nettihuutokauppa 20 hehtaarin tilasta, jossa viimeisen reilun tunnin aikana hinta kohosi 80000€.
https://huutokaupat.com/fi/v/466181
Olisko sittenkin vouti parempi hoitamaan nämä pakkomyynnit? Näkyy ainakin arvo nousevan ihan kohtuulliselle tasolle..
Olipa taas typerä kommentti.
On vähän eri asia ostaa sadalla tonnilla peltoa kuin persnettoa tuottava navetta 400k€ + liiketoiminta 150k€. Toiseen riittää rahkeet tilalla kuin tilalla, toiseen taas ei todellakaan.
Tuo typeryyskin on katsojan silmissä. Velallisen ja pankin mielestä, ei ole typerää ottaa hintaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ostajan mielestä tietysti.. Ja on hiukan eriasia verrata plänttiä, missä on latorähjä, tilaan, missä tulee ajanmukainen navetta ja peltoakin mukana. Mutta tässäkin toteutuu se vanha sanonta, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt..
-
Tuo typeryyskin on katsojan silmissä. Velallisen ja pankin mielestä, ei ole typerää ottaa hintaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ostajan mielestä tietysti.. Ja on hiukan eriasia verrata plänttiä, missä on latorähjä, tilaan, missä tulee ajanmukainen navetta ja peltoakin mukana. Mutta tässäkin toteutuu se vanha sanonta, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt..
Eikös tuo korkeimman tarjouksen tehneelle myytykkin?
Kiuruveteläiset kun ovat tunnetusti persaukisia, niin monellako tilalla kuvitelet sillä seudulla olevan varaa ostaa tappiota tekevät navetta yli puolella miljoonalla? Siis kuinka saada rahoitus tuollaiselle kompleksille? Sillä suunnalla ei käsittääkseni ole uusista navetoista pulaa muutenkaan, joten kiinnostuneitakaan tuskin hirveästi on.
-
Tuo typeryyskin on katsojan silmissä. Velallisen ja pankin mielestä, ei ole typerää ottaa hintaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ostajan mielestä tietysti.. Ja on hiukan eriasia verrata plänttiä, missä on latorähjä, tilaan, missä tulee ajanmukainen navetta ja peltoakin mukana. Mutta tässäkin toteutuu se vanha sanonta, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt..
Eikös tuo korkeimman tarjouksen tehneelle myytykkin?
Kiuruveteläiset kun ovat tunnetusti persaukisia, niin monellako tilalla kuvitelet sillä seudulla olevan varaa ostaa tappiota tekevät navetta yli puolella miljoonalla? Siis kuinka saada rahoitus tuollaiselle kompleksille? Sillä suunnalla ei käsittääkseni ole uusista navetoista pulaa muutenkaan, joten kiinnostuneitakaan tuskin hirveästi on.
Tuota...onhan noita rahoituksia saaneet perseaukisetkin. Puhuisinko ihan kokemuksesta..kuka tietää.
-
Tuo typeryyskin on katsojan silmissä. Velallisen ja pankin mielestä, ei ole typerää ottaa hintaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ostajan mielestä tietysti.. Ja on hiukan eriasia verrata plänttiä, missä on latorähjä, tilaan, missä tulee ajanmukainen navetta ja peltoakin mukana. Mutta tässäkin toteutuu se vanha sanonta, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt..
Eikös tuo korkeimman tarjouksen tehneelle myytykkin?
Kiuruveteläiset kun ovat tunnetusti persaukisia, niin monellako tilalla kuvitelet sillä seudulla olevan varaa ostaa tappiota tekevät navetta yli puolella miljoonalla? Siis kuinka saada rahoitus tuollaiselle kompleksille? Sillä suunnalla ei käsittääkseni ole uusista navetoista pulaa muutenkaan, joten kiinnostuneitakaan tuskin hirveästi on.
Siinä mielessä ajatuksissasi on kyllä järkeä, että navetalla ei tee yhtään mitään jos siellä ei ole lehmiä ja jos niille lehmille ei ole rehua.
Ko. alueella on tosiaan paljon isoja ja hyviä tiloja. Ja isoja laajennuksia tiedossa. Vähänkään heikkoina vuosina säilörehu loppuu useista navetoista ja sitä ajetaan kaukaa. Rehuhuollon epävarmuus noilla nurkilla on kyl paikallisten tiedossa.
-
Tuo typeryyskin on katsojan silmissä. Velallisen ja pankin mielestä, ei ole typerää ottaa hintaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ostajan mielestä tietysti.. Ja on hiukan eriasia verrata plänttiä, missä on latorähjä, tilaan, missä tulee ajanmukainen navetta ja peltoakin mukana. Mutta tässäkin toteutuu se vanha sanonta, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt..
Eikös tuo korkeimman tarjouksen tehneelle myytykkin?
Kiuruveteläiset kun ovat tunnetusti persaukisia, niin monellako tilalla kuvitelet sillä seudulla olevan varaa ostaa tappiota tekevät navetta yli puolella miljoonalla? Siis kuinka saada rahoitus tuollaiselle kompleksille? Sillä suunnalla ei käsittääkseni ole uusista navetoista pulaa muutenkaan, joten kiinnostuneitakaan tuskin hirveästi on.
Tuota...onhan noita rahoituksia saaneet perseaukisetkin. Puhuisinko ihan kokemuksesta..kuka tietää.
Onko kokemusta lähivuosilta ? Ainakaan perse ei kovin vanha saa olla.
Totuus vaan on sellane että noin sataan tonniin useat saavat rahoituksen. 500 000 € onkin sitten huomattavasti oikeasti vaikeempi juttu.
Olisko piialla ollu rahotus siihen miljoonaan minkä aattelit maksaa puheena olevasta navettosysteemistä ?
-
Tuo typeryyskin on katsojan silmissä. Velallisen ja pankin mielestä, ei ole typerää ottaa hintaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ostajan mielestä tietysti.. Ja on hiukan eriasia verrata plänttiä, missä on latorähjä, tilaan, missä tulee ajanmukainen navetta ja peltoakin mukana. Mutta tässäkin toteutuu se vanha sanonta, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt..
Eikös tuo korkeimman tarjouksen tehneelle myytykkin?
Kiuruveteläiset kun ovat tunnetusti persaukisia, niin monellako tilalla kuvitelet sillä seudulla olevan varaa ostaa tappiota tekevät navetta yli puolella miljoonalla? Siis kuinka saada rahoitus tuollaiselle kompleksille? Sillä suunnalla ei käsittääkseni ole uusista navetoista pulaa muutenkaan, joten kiinnostuneitakaan tuskin hirveästi on.
Tuota...onhan noita rahoituksia saaneet perseaukisetkin. Puhuisinko ihan kokemuksesta..kuka tietää.
Onko kokemusta lähivuosilta ? Ainakaan perse ei kovin vanha saa olla.
Totuus vaan on sellane että noin sataan tonniin useat saavat rahoituksen. 500 000 € onkin sitten huomattavasti oikeasti vaikeempi juttu.
Olisko piialla ollu rahotus siihen miljoonaan minkä aattelit maksaa puheena olevasta navettosysteemistä ?
Eiks tää navettapiika ole aikuiskuolutuksessa opiskelemassa lähihoitajaksi?
-
Ei kai,eikös se oo enempi tolkun ihminen?
-
300k€ rahoitus on suht helppo nakki. Sen jälkeen rupeaa kysely ylempää että mites on rahoituksen laita.
-
Tuo typeryyskin on katsojan silmissä. Velallisen ja pankin mielestä, ei ole typerää ottaa hintaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ostajan mielestä tietysti.. Ja on hiukan eriasia verrata plänttiä, missä on latorähjä, tilaan, missä tulee ajanmukainen navetta ja peltoakin mukana. Mutta tässäkin toteutuu se vanha sanonta, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt..
Eikös tuo korkeimman tarjouksen tehneelle myytykkin?
Kiuruveteläiset kun ovat tunnetusti persaukisia, niin monellako tilalla kuvitelet sillä seudulla olevan varaa ostaa tappiota tekevät navetta yli puolella miljoonalla? Siis kuinka saada rahoitus tuollaiselle kompleksille? Sillä suunnalla ei käsittääkseni ole uusista navetoista pulaa muutenkaan, joten kiinnostuneitakaan tuskin hirveästi on.
Tuota...onhan noita rahoituksia saaneet perseaukisetkin. Puhuisinko ihan kokemuksesta..kuka tietää.
Onko kokemusta lähivuosilta ? Ainakaan perse ei kovin vanha saa olla.
Totuus vaan on sellane että noin sataan tonniin useat saavat rahoituksen. 500 000 € onkin sitten huomattavasti oikeasti vaikeempi juttu.
Olisko piialla ollu rahotus siihen miljoonaan minkä aattelit maksaa puheena olevasta navettosysteemistä ?
Eiks tää navettapiika ole aikuiskuolutuksessa opiskelemassa lähihoitajaksi?
Nyt sinä sekoitat minut Tuuliaan, vai mikäs Tuulispää hän nyt tällä haavaan on.. Onko porukoilla noin pipot sekaisin?
-
Tuo typeryyskin on katsojan silmissä. Velallisen ja pankin mielestä, ei ole typerää ottaa hintaa niin paljon kuin mahdollista, mutta ostajan mielestä tietysti.. Ja on hiukan eriasia verrata plänttiä, missä on latorähjä, tilaan, missä tulee ajanmukainen navetta ja peltoakin mukana. Mutta tässäkin toteutuu se vanha sanonta, sen lauluja laulat, jonka leipää syöt..
Eikös tuo korkeimman tarjouksen tehneelle myytykkin?
Kiuruveteläiset kun ovat tunnetusti persaukisia, niin monellako tilalla kuvitelet sillä seudulla olevan varaa ostaa tappiota tekevät navetta yli puolella miljoonalla? Siis kuinka saada rahoitus tuollaiselle kompleksille? Sillä suunnalla ei käsittääkseni ole uusista navetoista pulaa muutenkaan, joten kiinnostuneitakaan tuskin hirveästi on.
Siinä mielessä ajatuksissasi on kyllä järkeä, että navetalla ei tee yhtään mitään jos siellä ei ole lehmiä ja jos niille lehmille ei ole rehua.
Ko. alueella on tosiaan paljon isoja ja hyviä tiloja. Ja isoja laajennuksia tiedossa. Vähänkään heikkoina vuosina säilörehu loppuu useista navetoista ja sitä ajetaan kaukaa. Rehuhuollon epävarmuus noilla nurkilla on kyl paikallisten tiedossa.
Tämä kuulostaa luomupuolelta jos väkirehut on ostossa niin karkearehut pitäisi saada lannanlevitys alalta, jos ei ole pellot hukkuneet sateissa huonon ojituksen seurauksena, tuohan on vedenjakaja alueella ettei muualta tuleva vesi vaivaa kuten EP:ssä yms. , tuossa oli sen myynti-ilmoituksen mukaan peltoa n.66ha jos oikein muistan kun ei ole tallessa sitä MT:n ilmoitusta ja netissä en huomannut ilmoitusta, lannan levitysalasta tuossa olisi pula jos yrittäisi heti täyteen saada.
Miksi sen uuden yrittäjän pitäisi olla paikallinen tai mtk:n jäsen tai hankkia rahoitusta pankista.
Jos ilmoittaisi mitä on myymässä julkisesti esim. samoin kuin vouti tekee, harva haluaa, jos tuollainen summa omaisuutta lähtee tekemään hevoskauppoja, vuosittain tapahtuu navetta paloja tai vastaavia jos ei rakentaisi uutta vaan muuttaisi paikkakuntaa jos vakuutus yhtiö suostuisi kun tuossa myytiin alle 1robon navetan hinnalla koko roska tai moni tila on joutumassa lopettamaan eläinten pidon kun tila jää keskelle asutusta, rakennusliikkeeltä tai vastaavilta voisi nopeasti löytyä rahat tuollaiseen jos saisi vaihdossa tonttimaata taajaman vierestä
-
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709132200392159_u0.shtml
Surullinen tapaus jatkuu. Saapahan lisää velkaa niskaansa niinkuin ei olisi ollut jo tarpeeksi. Alkuperäisellä velkamäärällä ei pitäisi olla enää puheoikeutta tilaan. Konkurssi on konkurssi, iso tai pieni, tässä vähän isompi.
Uusi elämä odottaa jossain muualla kuin oikeussalissa.
-
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709132200392159_u0.shtml
Surullinen tapaus jatkuu. Saapahan lisää velkaa niskaansa niinkuin ei olisi ollut jo tarpeeksi. Alkuperäisellä velkamäärällä ei pitäisi olla enää puheoikeutta tilaan. Konkurssi on konkurssi, iso tai pieni, tässä vähän isompi.
Uusi elämä odottaa jossain muualla kuin oikeussalissa.
Mitä parikymmentä tuhatta sitten lisää velkaa enää tekee, jos joutuu vuoden päästä toteamaan että turhaan taisteli? Sitten jatketaan sitä elämää silloin. Onhan tuossa sekin riski että menee läpi oikeudessa, yhteensä 550 000€ kauppasumma on vähän hankala selittää jos vajaa 3 miljoonan arvio kiinteistön arvosta on edes jotenkin paikkansa pitävä. Ja jos velkojainkokous on äänitetty niin voihan sen nopeasti tarkastaa siltäkin osin, että menikö lain tarkoittamalla tavalla.
-
Lain mukaan tai ei, mutta näkeehän tuon jokainen, että kieroa paikkakuntapeliähän tuossa pelattiin.
Sisäänpäin lämmennyt kuppikunta on hieno osoitus demokratian toiminnasta. Sillä luodaan laillista diktatuuria, joka ei hyödytä ketään muita kuin näitä diktaattoreita.
-
Kyllä sodan jälkeen asutustoiminnassa samalla tavalla joitakin tiloja hävitettiin, muut vaan kasvoivat, kylän opportunistien ohjaamana.
Toinen kausi, jolloin kuppikunnat päättivät, oli silloin, kun oikeuksia ostaa maatalousmaata jaettiin lautakuntakäsittelyn perusteella.
Ei ns. "markkinahinnoilla" pysty toimimaan ja laajentamaan kuin pankkiirit ja suuryritysten omistajat. Ehkäpä aivokirurgit ja liikennelentäjät ennen vanhaan olivat näitä myös, paitsi silloin 1970-1980-luvulla, kun heidän ostomahdollisuuksiaan blokattiin pois, oikeinpa lakiin turvautuen.
-SS-
-
Kannattaa kuulua, tai itkeä ja kuulua, MTK-johtoryhmään, edes paikallisyksikön, mikäli mielii maatansa viljelevänsä. Johtokunnan jäsenenä saa jo ostella pienempiä palstoja. Taivas, sekä naapurin raja-aita, avautuu, kun pääsette puheenjohtajan asemaan. :-X
-
Juu ja paikallisen ossuuspankin johtokuntaan myös jos on riittävän iso talollinen...
-
>ja paikallisen ossuuspankin johtokuntaan myös jos on riittävän iso talollinen...
Ei toimi enää muualla kuin jossain periferiassa
-
Tästä tapauksesta tuli mieleen onko niitä "ilmaisia lounaita"
-
Kovin on pientä toiminta täällä Suomessa. Tanskassa tehtiin sentään jättikonkurssi joka näkyy myös pankin taseessa.
Tanskan suurimpiin maitotiloihin lukeutunut Tinghöjgaard meni konkurssiin keväällä. Velkoja on kertynyt 58 miljoonaa euroa.
Tanskalaiset pankit ovat menettäneet noin 1,6 miljardia euroa maataloudessa vuosina 2009–2016.
-
Kovin on pientä toiminta täällä Suomessa. Tanskassa tehtiin sentään jättikonkurssi joka näkyy myös pankin taseessa.
Tanskan suurimpiin maitotiloihin lukeutunut Tinghöjgaard meni konkurssiin keväällä. Velkoja on kertynyt 58 miljoonaa euroa.
Tanskalaiset pankit ovat menettäneet noin 1,6 miljardia euroa maataloudessa vuosina 2009–2016.
Tanskassa on maatalousvelkaa yhteensä varmaan 50 miljardia, suomessa 3-4 miljardia. :)
-
Tankastahan sitä on takavuosina oppia haettu suomenkin maatalouteen. Perästä tullaan.
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
Luulis että ne jotka eivät selviytyneet, on jo hävinneet, kun maatilat on kerta vähentynyt jo puolella vuodesta 1995. Että mistä niitä luusereita tulee se kolmannes aina tilalle?
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
Luulis että ne jotka eivät selviytyneet, on jo hävinneet, kun maatilat on kerta vähentynyt jo puolella vuodesta 1995. Että mistä niitä luusereita tulee se kolmannes aina tilalle?
Luuserit on ehtymätön luonnonvara kun homma muilla menee eteenpäin. Aina, ihan aina jako on 1/3 osa kullekin ryhmälle.
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
Noin se menee kaikissa yrityksissä ja oikeastaan myös työntekijöissä
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
Luulis että ne jotka eivät selviytyneet, on jo hävinneet, kun maatilat on kerta vähentynyt jo puolella vuodesta 1995. Että mistä niitä luusereita tulee se kolmannes aina tilalle?
Luuserit on ehtymätön luonnonvara kun homma muilla menee eteenpäin. Aina, ihan aina jako on 1/3 osa kullekin ryhmälle.
Kummastako ryhmästä niitä uusia luusereita tulee, parhaista kehittyjista vai keskinkertaisista säilyttäjistä?
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
Luulis että ne jotka eivät selviytyneet, on jo hävinneet, kun maatilat on kerta vähentynyt jo puolella vuodesta 1995. Että mistä niitä luusereita tulee se kolmannes aina tilalle?
Luuserit on ehtymätön luonnonvara kun homma muilla menee eteenpäin. Aina, ihan aina jako on 1/3 osa kullekin ryhmälle.
Kummastako ryhmästä niitä uusia luusereita tulee, parhaista kehittyjista vai keskinkertaisista säilyttäjistä?
Taivaanrannan maalareista..säilyttäjät vain homehtuu.
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
Noin se menee kaikissa yrityksissä ja oikeastaan myös työntekijöissä
.haista sinä paska, paskanhaistelija.
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
Luulis että ne jotka eivät selviytyneet, on jo hävinneet, kun maatilat on kerta vähentynyt jo puolella vuodesta 1995. Että mistä niitä luusereita tulee se kolmannes aina tilalle?
Luuserit on ehtymätön luonnonvara kun homma muilla menee eteenpäin. Aina, ihan aina jako on 1/3 osa kullekin ryhmälle.
Kummastako ryhmästä niitä uusia luusereita tulee, parhaista kehittyjista vai keskinkertaisista säilyttäjistä?
Tasaisesti joka ryhmästä; jotkut häviäjistä tekevät itsestään voittajia. Osa voittajista on tehnyt itsestään häviäjiä ja osa säilyttäjistä ei osaa edes säilyttää.
-
Ei ole EU onnistunut maatalouspolitiikassa, kun tehokkaimmaksi mainostettulla Tanskan maataloudella menee huonosti?
Tanskassa ja Suomessa on se yhteinen piirre, että noin kolmannes tiloista tekee hyvää tulosta ja kolmannes keikkuu konkurssin partaalla..
Onko tuo sitä paljon puhuttua polarisoitumista? Mutta mitä tekee se väliin jäävä kolmannes?
Selviää?
Pyhä kolmiyhteys; parhaat kehittyy, keskinkertaiset säilyttää, huonoimmat häviää.
Luulis että ne jotka eivät selviytyneet, on jo hävinneet, kun maatilat on kerta vähentynyt jo puolella vuodesta 1995. Että mistä niitä luusereita tulee se kolmannes aina tilalle?
Luuserit on ehtymätön luonnonvara kun homma muilla menee eteenpäin. Aina, ihan aina jako on 1/3 osa kullekin ryhmälle.
Kummastako ryhmästä niitä uusia luusereita tulee, parhaista kehittyjista vai keskinkertaisista säilyttäjistä?
Tasaisesti joka ryhmästä; jotkut häviäjistä tekevät itsestään voittajia. Osa voittajista on tehnyt itsestään häviäjiä ja osa säilyttäjistä ei osaa edes säilyttää.
En tiiä mut eriskummallisia ruokia vaihtolämpösillä...huh..